KIRJALLINEN KYSYMYS 474/2010 vp Eräiden yksityisten koulujen valvonta ja oppilaiden oikeusturva Eduskunnan puhemiehelle Suomessa toimii noin 80 yksityistä koulua, joiden piiriin kuuluu 20 000 oppilasta ja 1 000 opettajaa. Opetussuunnitelmat noudattelevat kuntien, kuntayhtymien ja valtion oppilaitosten opetussuunnitelmia. Perusopetusta antavien koulujen luvan antaa valtioneuvosto, muiden opetusministeriö. Yksityiskouluista 8 % on Steinerkouluja sekä Freinetkouluja ja kristillisiä kouluja 5%. Vaikka koulut toimivat pääasiassa moitteettomasti ja antavat hyvää kasvatusta ja opetusta, on kuitenkin ilmennyt tapauksia, joissa huoltajat ovat esittäneet valituksia mm. Steinerkoulujen opetuksen tasosta ja oppilaiden osaamisesta kunnallisten peruskoulujen oppilaiden tieto- ja taitotasoon verrattuna. Samoin valituksia on tullut tukiopetuksen ja erityisopetuksen puutteista, vaikka perusopetuslaki edellyttää tuki- ja erityisopetusta. Opettajien pätevyys on myös ollut osassa valituksia esillä. Koulut saavat valtionapua ja myös kunnat tukevat rahallisesti ko. kouluja. Kuitenkaan ei ole viralliselta taholta minkäänlaista valvontaa tai arviointia. Aiempi lääninhallituksen sivistysosasto tai nykyinen aluehallintoviranomainen ei voi puuttua koulujen asioihin muun kuin kantelun perusteella. Huoltajat taas kokevat kantelun raskaana ja vaikeana prosessina, koska heidät voidaan syyllistää kyseisessä menettelyssä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mitä hallitus aikoo tehdä, että Suomen kaikissa kouluissa voidaan luottaa opetuksen tasoon, opettajien pätevyyteen ja oppilaiden oikeusturvan toteutumiseen? Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2010 Lyly Rajala /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lyly Rajalan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 474/2010 vp: Mitä hallitus aikoo tehdä, että Suomen kaikissa kouluissa voidaan luottaa opetuksen tasoon, opettajien pätevyyteen ja oppilaiden oikeusturvan toteutumiseen? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusopetuslain (628/1998) 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään alueellaan asuville oppivelvollisuusikäisille lapsille perusopetusta ja oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Jokaisella lapsella on vastaavasti oikeus käydä koulua kunnan hänelle osoittamassa lähikoulussa tai muussa soveltuvassa paikassa. Huoltajien niin halutessa lapsi voi saada opetusta myös esimerkiksi sellaisessa yksityisessä koulussa, joka on saanut valtioneuvostolta luvan opetuksen järjestämiseen. Tällä hetkellä kaikista perusopetuksen oppilaista noin kaksi prosenttia saa opetusta yksityisessä peruskoulussa. Toiminnassa on 73 perusopetusta antavaa yksityistä koulua, joista steinerkouluja on 22 ja kristillisiä kouluja 11. Valtioneuvosto voi perusopetuslain 7 :n mukaan myöntää rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen järjestämiseen. Opetuksen järjestämislupa voidaan myöntää, jos lupaa hakeva opetuksen järjestäjä on tehnyt kunnan kanssa sopimuksen opetuksen järjestämisestä. Tällöin järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että opetuksen järjestäminen perustuu erityiseen koulutustai sivistystarpeeseen. Lupa voidaan myöntää myös ilman kunnan suostumusta, mutta tällöin luvan myöntämisen edellytyksenä on alueellinen tai valtakunnallinen koulutus- tai sivistystarve. Näissä tilanteissa luvan myöntäminen perustuu siihen, että kunnat eivät järjestä koulutusta, joka palvelisi myös muita kuin asianomaisen kunnan koulutustarpeita. Tällöinkin lupa voidaan myöntää vain erityisopetuksen, vieraskielisen opetuksen tai erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvan opetuksen järjestämiseen. Perusopetuslain mukaan luvan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset opetuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Opetusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Ammatillisten edellytysten arvioinnissa huomiota kiinnitetään muun muassa opetushenkilöstön määrään ja opettajien pätevyyksiin sekä opetussuunnitelmiin. Taloudellisten edellytysten arvioinnissa huomiota kiinnitetään hakijan taloudelliseen asemaan, opetustiloihin sekä kykyyn huolehtia koulutuksen rahoituksesta pidemmällä aikavälillä. Yksityisen yhteisön ja säätiön järjestämän opetuksen tulee olla tavoitteiltaan perusopetuslain mukaista. Opetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta päättää valtioneuvosto perusopetuslain 14 :n 1 momentin nojalla. Valtioneuvoston perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta antamassa asetuksessa (1435/2001) säädetään muun muassa opetuksen yleisistä tavoitteista. Asetuksen mukaan erityiseen maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvassa opetuksessa oppilaille annetaan myös opetuksen perustana 2
Ministerin vastaus KK 474/2010 vp Lyly Rajala /kok olevaan maailmankatsomukselliseen tai kasvatusopilliseen järjestelmään perustuvia tietoja, taitoja ja valmiuksia. Myös näiltä osin opetuksen sisällön tulee perustua Opetushallituksen perusopetuslain 14 :n 2 momentin nojalla antamiin opetussuunnitelman perusteisiin. Opetussuunnitelman perusteet tulee laatia noudattaen mitä perusopetuslaissa ja sen nojalla on säädetty ja määrätty. Opetuksen järjestäminen säädösten ja määräysten mukaisesti on luvan saaneen yksityisen opetuksen järjestäjän vastuulla. Opetuksen järjestäjä vastaa siis esimerkiksi henkilöstönsä pätevyydestä ja siitä, että oppilaat saavat tukiopetusta tai osa-aikaista erityisopetusta lain vaatimalla tavalla. Silloin, kun yksityinen koulu ei järjestä perusopetuslain 17 :ssä tarkoitettua erityisopetusta, on vastuu oppilaan siirtämisestä erityisopetukseen oppilaan asuinkunnalla. Ehdotus perusopetuslain muuttamiseksi on hyväksytty Eduskunnan käsittelyssä 8.6.2010 (HE 109/2009 vp). Esityksessä ehdotetaan muutoksia muun muassa erityisopetusta ja oppilaan saamaa muuta tukea koskeviin säännöksiin. Jos kysymyksessä kuvattuja ongelmia ilmenee, aluehallintoviranomainen voi tutkia opetuksen järjestäjän toimien lainmukaisuutta kantelun perusteella. Valtioneuvosto voi myös perusopetuslain 7 :n 4 momentin nojalla peruuttaa opetuksen järjestämistä koskevan luvan, jos koulutus ei täytä perusopetuslain 7 :n 1 tai 2 momentissa luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai jos opetus järjestetään muuten vastoin perusopetuslakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Helsingissä 17 päivänä kesäkuuta 2010 Opetusministeri Henna Virkkunen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 474/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Lyly Rajala /saml: Vad ämnar regeringen göra för att se till att man i alla skolor i Finland ska kunna lita på att undervisningen är av tillräckligt hög kvalitet, lärarna är behöriga och elevernas rättsskydd tillgodoses? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 4 i lagen om grundläggande utbildning (628/1998) är kommunen skyldig att för barn i läropliktsåldern som bor på kommunens område ordna grundläggande utbildning samt förskoleundervisning året innan läroplikten uppkommer. Varje barn har på motsvarande sätt rätt att gå i en närskola eller en annan lämplig plats som kommunen anvisat honom eller henne. Om vårdnadshavarna så önskar kan ett barn få undervisning också i till exempel en sådan privat skola som statsrådet beviljat tillstånd att ordna utbildning. För närvarande får ungefär 2 procent av alla elever i den grundläggande utbildningen undervisning i en privat grundskola. Det finns 73 verksamma privata skolor som ger grundläggande utbildning. Av dem är 22 Steinerskolor och 11 kristna skolor. Enligt 7 i lagen om grundläggande utbildning kan statsrådet bevilja en registrerad sammanslutning eller stiftelse tillstånd att ordna sådan utbildning som avses i den nämnda lagen. Tillstånd att ordna utbildning kan beviljas, om den utbildningsanordnare som ansöker om tillståndet och den kommun i vilken utbildningen ordnas har avtalat om saken. Ett villkor för att tillstånd ska beviljas är då att utbildningen ordnas på grund av ett särskilt behov av utbildning och bildning. Tillstånd kan också beviljas utan samtycke av kommunen, men för att tillstånd ska beviljas förutsätts det då att det finns ett regionalt eller riksomfattande utbildnings- eller bildningsbehov. Beviljandet av tillstånd grundar sig i dessa fall på att kommunen inte ordnar utbildning som skulle betjäna också andra än utbildningsbehoven i kommunerna i fråga. Tillstånd kan då beviljas endast för att ordna specialundervisning, undervisning på främmande språk eller undervisning som följer en särskild metod som baserar sig på en viss världsåskådning eller pedagogisk princip. En ytterligare förutsättning för att tillstånd ska beviljas är enligt lagen om grundläggande utbildning att sökanden har yrkeskompetens och ekonomiska förutsättningar att ordna undervisningen på ett ändamålsenligt sätt. Undervisning får inte ordnas i syfte att uppnå ekonomisk vinst. Vid bedömningen av yrkeskompetensen ska det fästas uppmärksamhet vid bland annat undervisningspersonalens storlek och lärarnas behörighet samt läroplanerna. När de ekonomiska förutsättningarna bedöms ska uppmärksamhet fästas vid sökandens ekonomiska ställning, disponibla undervisningslokaler och vid sökandens förmåga att sköta finansieringen på längre sikt. Den undervisning som en privat sammanslutning eller stiftelse ordnar ska ha sådana mål som är förenliga med lagen om grundläggande utbildning. Med stöd av 14 1 mom. i lagen om grundläggande utbildning beslutar statsrådet om de allmänna riksomfattande målen för utbildningen och om timfördelningen. I statsrådets förordning om riksomfattande mål för utbildningen enligt lagen om grundläggande utbildning och om timför- 4
Ministerns svar KK 474/2010 vp Lyly Rajala /kok delning i den grundläggande utbildningen (1435/2001) finns bestämmelser om bland annat de allmänna målen för utbildningen. I förordningen sägs att i sådan undervisning som följer en särskild metod som baserar sig på en viss världsåskådning eller pedagogisk princip ges eleverna också kunskaper och färdigheter enligt denna världsåskådning eller pedagogiska princip. Också till denna del ska innehållet i undervisningen basera sig på de grunder för läroplanen som Utbildningsstyrelsen utfärdar med stöd av 14 2 mom. i lagen om grundläggande utbildning. Grunderna för läroplanen ska utarbetas med iakttagande av lagen om grundläggande utbildning och de bestämmelser och föreskrifter som utfärdats med stöd av den. Den privata utbildningsanordnare som beviljats tillstånd ansvarar för att undervisningen ordnas i enlighet med bestämmelserna och föreskrifterna. Utbildningsanordnaren ansvarar alltså till exempel för att personalen är behörig och för att eleverna får stödundervisning eller specialundervisning på deltid så som krävs enligt lagen. När en privat skola inte ordnar specialundervisning som avses i 17 i lagen om grundläggande utbildning, bär den kommun där eleven i fråga är bosatt ansvar för att han eller hon överförs till specialundervisning. Den 8 juni 2010 godkände riksdagen regeringens proposition med förslag till lag om ändring av lagen om grundläggande utbildning (RP 109/2009 rd). I propositionen föreslås ändringar av bland annat bestämmelserna om specialundervisning och annat stöd som ges en elev. Om det uppdagas problem av det slag som beskrivs i spörsmålet kan regionförvaltningsmyndigheten på grundval av klagomål undersöka lagligheten hos undervisningsanordnarens åtgärder. Med stöd av 7 4 mom. i lagen om grundläggande utbildning kan statsrådet också återkalla ett tillstånd att ordna utbildning om utbildningen inte uppfyller de krav som i 7 1 eller 2 mom bestäms för beviljande av tillstånd eller om utbildningen annars ordnas i strid med lagen om grundläggande utbildning eller bestämmelser eller föreskrifter som utfärdats med stöd av den. Helsingfors den 17 juni 2010 Undervisningsminister Henna Virkkunen 5