Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 411/2006 vp Lukiotoiminnan aloittaminen Espanjan Aurinkorannikolla Eduskunnan puhemiehelle Lukiolain 4 :n mukaan lukioluvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Saman lain 3 :n mukaan lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Suomen EU-jäsenyys sekä yritysten, koulutuksen ja tutkimuksen kansainvälistyminen ovat merkinneet sitä, että yhä useampi suomalainen joutuu asumaan ulkomailla. Myös eläkkeelle siirtyminen tai terveydelliset syyt saattavat johtaa muuttamiseen ulkomaille. Jo nyt on ennakoitavissa, että ulkomailla työtä tekevät, opiskelevat tai tutkivat henkilöt keskittyvät tiettyihin maihin ja muodostavat niin suuren väestökokonaisuuden, että tarve suomalaisten lasten ja nuorten koulutukseen syntyy. Monet ulkomailla työskentelevät vanhemmat haluavat lapsilleen paitsi kansainvälisen myös suomalaisen koulutuksen, eikä pelkästään kielen, vaan myös laadukkaan opetuksen takia. Espanjassa toimii tällä hetkellä Aurinkorannikon koulu (Escuela Finlandesa), jota ylläpitää Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry. Koulu toimii Fuengirolassa Costa del Solilla, ja se on toiminut vuodesta 1991 lähtien yksityisenä suomalaisena peruskouluna, jossa annetaan opetusta kaikilla luokka-asteilla 1 9, esiopetusta 6-vuotiaille ja etälukio-opetusta. Koulu on Suomen perusopetuslain mukainen yksityiskoulu, jolla on oikeus antaa todistuksia. Koulu saa oppilaskohtaista valtionapua Suomen valtiolta. Koululla on myös Espanjassa virallinen asema ja toimilupa. Koulusta on siten mahdollisuus siirtyä myös espanjalaiseen peruskouluun (Educación Primaria ja Educación Secundaria Obligatoria) tai lukioon (Bachillerato). Espanjan peruskoulun ja lukion opetuksen taso ei vastaa kaikilta osiltaan Suomen tasoa. Aurinkorannikon koulun opetussuunnitelmassa painotetaan mm. kansainvälisyyttä, luovuutta, omien juurien ja kotimaan kunnioittamista sekä Espanjan ja yleensä eurooppalaisen kulttuurin tuntemusta. Opetusohjelma sisältää englannin, ruotsin, saksan, ranskan, venäjän ja espanjan kielten opetusta kaikilla luokka-asteilla. Aurinkorannikolla asuvien lukioikäisten suomalaisten käytettävissä on tällä hetkellä etälukio, joka ei vastaa lähimainkaan lähiopetuksen tasoa. Siksi monien nuorten on pakko tulla Suomeen opiskelemaan vanhempien jäädessä edelleen Espanjaan. Aurinkorannikon koulu on hakenut jo aiemmin lupaa lukio-opetuksen aloittamiseen pohjoismaisten esimerkkien innoittamana; Aurinkorannikolla nimittäin toimii ruotsalainen ja norjalainen lukio. Norjalainen koulu aloitti vuonna 2004 lukiokoulutuksen 13 opiskelijan voimin. Opetusministeriö on lukiolain säännöksistä riippumatta antanut kielteisen päätöksen Aurinkorannikon koulun hakemukseen lukio-opetuksen aloittamisesta. Koulu on jättänyt uuden hakemuksen vuonna 2005, jonka käsittely on edel- Versio 2.0

2 leen kesken opetusministeriössä. Opetusministeriö on pyytänyt Aurinkorannikon suomalaiselta koululta lisäselvityksiä asiasta. Aurinkorannikon lukio-opetus aloitettaisiin noin 80 opiskelijalla. On erittäin todennäköistä, että lukiokoulutuksen käynnistyessä opiskelijamäärä kasvaa. Oppilaat tulevat Aurinkorannikon peruskoulusta ja rannikolla sijaitsevista kansainvälisistä kouluista. Lisäksi oppilaiksi saattaisi tulla suomalaisia urheilijoita, joita valmennetaan Aurinkorannikolla. Suomen Olympiakomitea on antanut asiasta lausuntonsa. Valitettavasti opetusministeriö on suhtautunut varsin nyreästi kouluopetuksen järjestämiseen ulkomailla, vaikka tiedossa on, että yhä useampi kansalainen joutuu perheineen työskentelemään pitkäaikaisestikin ulkomailla ja ilmeinen tarve on olemassa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miksi opetusministeriö ei ole antanut lupaa lukiokoulutuksen aloittamiseen Aurinkorannikon koulussa, mitkä ovat ne syyt, joiden vuoksi opetusministeriö ei ole antanut yhtään lupaa lukiokoulutuksen aloittamiseen ulkomailla, vaikka se lain mukaan on mahdollista ja ryhtyykö hallitus selvittämään ja ennakoimaan, mihin maihin Suomen kansalaisille on tosiasiallisia tarpeita perustaa suomalainen yleissivistävä oppilaitos? Helsingissä 11 päivänä toukokuuta 2006 Jouko Laxell /kok 2

3 Ministerin vastaus KK 411/2006 vp Jouko Laxell /kok Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jouko Laxellin /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 411/2006 vp: Miksi opetusministeriö ei ole antanut lupaa lukiokoulutuksen aloittamiseen Aurinkorannikon koulussa, mitkä ovat ne syyt, joiden vuoksi opetusministeriö ei ole antanut yhtään lupaa lukiokoulutuksen aloittamiseen ulkomailla, vaikka se lain mukaan on mahdollista ja ryhtyykö hallitus selvittämään ja ennakoimaan, mihin maihin Suomen kansalaisille on tosiasiallisia tarpeita perustaa suomalainen yleissivistävä oppilaitos? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Lukiolain (629/1998) 3 :n mukaan asianomainen ministeriö voi myöntää kunnalle, kuntayhtymälle, rekisteröidylle yhteisölle tai säätiölle luvan lukiokoulutuksen järjestämiseen. Lupa voidaan myöntää myös ulkomailla järjestettävää opetusta varten. Lukiokoulutusta voidaan, sen mukaan kuin ministeriö päättää, järjestää myös valtion oppilaitoksessa. Opetuksen järjestämisestä ja toiminnan lopettamisesta päättää ministeriö noudattaen soveltuvin osin, mitä 4 :n 2 ja 3 momentissa säädetään. Lukiolain 4 :n mukaan lukiokoulutuksen järjestämisluvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseen. Luvassa määrätään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto, erityinen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Muutoksesta koulutuksen järjestämislupaan päättää asianomainen ministeriö. Ministeriö voi peruuttaa koulutuksen järjestämistä koskevan luvan, jos koulutus ei täytä 1 momentissa luvan myöntämiselle säädettyjä edellytyksiä tai jos koulutus järjestetään muuten vastoin tätä lakia tai sen nojalla annettuja säännöksiä tai määräyksiä. Luvan myöntäminen perustuu vapaaseen harkintaan, jossa luvan hakijalla ei ole lakiin perustuvaa oikeutta luvan saamiseen. Lupa voidaan tarkoituksenmukaisuusperustein evätä sellaiseltakin hakijalta, joka täyttää kaikki luvan edellytykset. Siten hakijalla ei ole lakiin perustuvaa ehdotonta oikeutta lukiolain mukaisen koulutuksen järjestämislupaan ja valtionosuuteen. Lain opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta (635/1998) 9 :n mukaan kuntien rahoitus-osuutta laskettaessa ei oteta huomioon ulkomailla järjestettävää lukiokoulutusta. Näin mahdollisesta lukiokoulutuksesta koituvat kustannukset kohdentuvat valtiolle. Keväällä 2005 annetuissa valtiontalouden kehyksissä vuosille (5/214/2005) on otettu kantaa, että uusien lukiokoulutuksen järjestämislupien myöntämiseen suhtaudutaan erityisen pidättyvästi. Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry haki vuonna 2004 opetusministeriöltä lupaa lukiokoulutuksen järjestämiseen lukien Espanjan Fuengirolaan. Opetusministeriö antoi kielteisen päätöksen. Päätöksen mukaan suunnitellut opetustilat olivat lukiokou- 3

4 Ministerin vastaus lutukseen ahtaat ja epäkäytännölliset ja lukiokoulutuksen aloittavien opiskelijoiden lukumäärää pidettiin suhteellisen vähäisenä. Lääninhallitus ei puoltanut hakemusta. Opetusministeriö ei myöskään pitänyt riittävän perusteltuna nykymuotoisen suomalaisen lukiokoulutuksen laajentamista Suomen rajojen ulkopuolelle. Valtioneuvoston 4 päivänä joulukuuta 2003 hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti suomalaista perusopetusta ulkomailla antavat koulut arvioidaan. Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry on hakenut uudelleen lukiokoulutuksen järjestämislupaa Fuengirolaan. Hakemus on parhaillaan käsiteltävänä opetusministeriössä. Hakemukseen on pyydetty lisäselvitystä hakijalta. Helsingissä 1 päivänä kesäkuuta 2006 Opetusministeri Antti Kalliomäki 4

5 Ministerns svar KK 411/2006 vp Jouko Laxell /kok Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 411/2006 rd undertecknat av riksdagsledamot Jouko Laxell /saml: Varför har undervisningsministeriet inte gett tillstånd att inleda gymnasieutbildning vid Aurinkorannikon koulu, vilka är orsakerna till att undervisningsministeriet inte har gett ett enda tillstånd att inleda gymnasieutbildning utomlands, fastän det enligt lagen är möjligt, och tar regeringen itu med att utreda och förutse i vilka länder det finns faktiska behov av att grunda en finländsk allmänbildande läroanstalt för finska medborgare? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 3 i gymnasielagen (629/1998) kan vederbörande ministerium bevilja en kommun, samkommun eller en registrerad sammanslutning eller stiftelse tillstånd att ordna gymnasieutbildning. Tillstånd kan också beviljas för undervisning utomlands. Gymnasieutbildning kan också, enligt vad ministeriet beslutar, ordnas i statliga läroanstalter. Beslut om att ordna undervisning och att lägga ned verksamheten fattas av ministeriet med iakttagande i tillämpliga delar av vad som bestäms i 4 2 och 3 mom. Enligt 4 i gymnasielagen är en förutsättning för att tillstånd att ordna gymnasieutbildning skall beviljas att utbildning behövs och att sökanden har yrkeskompetens och ekonomiska förutsättningar att ordna utbildningen på ett ändamålsenligt sätt. Utbildning får inte ordnas i syfte att uppnå ekonomisk vinst. I tillståndet anges de kommuner i vilka utbildningen ordnas, undervisningsspråket, den form i vilken utbildningen ordnas, en särskild utbildningsuppgift samt andra behövliga villkor som gäller ordnandet av utbildningen. Vederbörande ministerium beslutar om ändringar i ett tillstånd att ordna utbildning. Ministeriet kan återkalla ett tillstånd att ordna utbildning om utbildningen inte uppfyller de krav som bestäms i 1 mom. för beviljande av tillstånd eller om utbildningen annars ordnas i strid med denna lag eller bestämmelser eller föreskrifter som har utfärdats med stöd av den. Beviljandet av tillstånd grundar sig på fri prövning och sökanden har inte någon lagbaserad rätt till tillstånd. En ansökan om tillstånd kan avslås på ändamålsenlighetsgrunder också i fråga om en sådan sökande som uppfyller alla förutsättningar för ett tillstånd. Därmed har den sökande inte någon absolut, lagbaserad rätt till tillstånd att ordna samt statsandel för gymnasieutbildning enligt gymnasielagen. Enligt 9 i lagen om finansiering av undervisnings- och kulturverksamhet (635/1998) beaktas gymnasieutbildning som ordnas utomlands inte vid beräkning av kommunens finansieringsandel. Sålunda faller kostnaderna för en eventuell gymnasieutbildning på staten. I ramarna för statsfinanserna för åren , vilka fastställdes våren 2005 (5/214/2005), intogs ståndpunkten att särskild återhållsamhet iakttas vid beviljandet av nya tillstånd att ordna gymnasieutbildning. Understödsföreningen för den finska skolan på Solkusten (Aurinkorannikon suomalaisen koulun kannatusyhdistys ry) ansökte år 2004 hos 5

6 Ministerns svar undervisningsministeriet om tillstånd att ordna gymnasieutbildning fr.o.m i Fuengirola i Spanien. Undervisningsministeriet avslog ansökan. Enligt beslutet var de planerade undervisningslokalerna trånga och opraktiska för gymnasieutbildning och antalet elever som skulle inleda sin gymnasieutbildning ansågs vara relativt lågt. Länsstyrelsen tillstyrkte inte ansökan. Undervisningsministeriet ansåg att det inte heller fanns tillräckliga grunder för en utvidgning av dagens finska gymnasieutbildning utanför Finlands gränser. I enlighet med den utvecklingsplan för utbildning och forskning som statsrådet godkände den 4 december 2003, utvärderas de skolor som ger finsk grundläggande utbildning utomlands. Understödsföreningen för den finska skolan på Solkusten har på nytt ansökt om tillstånd att ordna gymnasieutbildning i Fuengirola. Ansökan är för närvarande under behandling hos undervisningsministeriet. Sökanden har ombetts komplettera ansökan med ytterligare utredningar. Helsingfors den 1 juni 2006 Undervisningsminister Antti Kalliomäki 6