Pirkanmaa Väestö ja työpaikat 2040 - tuotoksia

Samankaltaiset tiedostot
Asuntotuotanto 2030 Erikoistutkija Terttu Vainio VTT, Ekotehokkaat alueratkaisut

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Asuntotuotantotarve

Miten väestöennuste toteutettiin?

Tampereen kaupunkiseutu Seutufoorumi Aika

Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2. Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11.

Millaisia tilastoja kunnat haluavat?

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Riittääkö työlle tekijöitä 2030 Onko työtä ylipäätään! Kuntamarkkinat

Rakennusteollisuuden näkökulmia asuntorakentamiseen. Asumisen Think-tank Tarmo Pipatti

Elinvoimainen Seinäjoki Kuntamarkkinat SEEK/jp

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

KAUPUNKI KASVAA mistä tilaa kaikille? miten ja minne asukkaat liikkuvat tulevaisuudessa?

Mistä Hämeenlinnaan muutetaan ja minne täältä muutetaan? Juuso Heinisuo Strategiapäällikkö elinvoima Hämeenlinna

KASSU-työkalu kuntien kokonaisvaltaisessa asumisen suunnittelussa

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Joensuun asuntokupla?

Kaupunkipolitiikkaa etsimässä

Rakentaminen sinnittelee yhä Ensi vuodesta tulee vaikeampi. Pääekonomisti Jouni Vihmo

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

IITIN MAANKÄYTÖN KEHITYSKUVA

ALUEELLINEN VETOVOIMA

Tampereen väestösuunnite Koko kaupunki Suunnitealueet

Väestönmuutos Pohjolassa

Häme-ohjelma Maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma. Järjestöfoorum Riihimäki. Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä!

Pohjoismaiden kaupunkiseudut ja väestönkehityksen haasteet Tampere Torstai 7. kesäkuuta 2012

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN ASUNTOPOLIITTINEN OHJELMA Pekka Hinkkanen

Tekes Tila-ohjelma Asumisen tulevaisuus käyttäjät keskiössä?

JYVÄSKYLÄN KAUPUNGIN ELINKEINOPOLITIIKKA KV Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Urheiluseurat

Uudenmaan maankäytön kehityskuvavaihtoehtojen kasvihuonekaasupäästöt asumisväljyyden herkkyystarkastelu

Kaupunki- ja aluekehitys ja tilastot

KAUPUNGISTUMISEN VALTAVIRTA

Kaupungistuvan Suomen aluekehittämispolitiikka

Kiinteistö- ja rakentamisalan suhdannenäkymät. Rakennusfoorumi Sami Pakarinen

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä

KOULUTUS TULEVAISUUDESSA

Onko nuorten työelämään aktivointi ongelmatonta? Jaana Lähteenmaa, dos., tutkija Kuntoutuspäivät,

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Valtion riski vs. asukkaan koti

Vetovoimaa ja osaamista Live Delphin yhteenveto

Kasvukeskusten asuntorakentaminen ja joukkoliikenneinvestoinnit. Tarmo Pipatti Rakennusfoorumi

Kilpailukykyinen Jyväskylän kaupunkiseutu ja elinkeinotoiminnan kehittäminen ja tehostaminen KV Kaupunginjohtaja Markku Andersson

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Seinäjoki

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa. Ville Helminen Suomen ympäristökeskus Vanhusneuvostopäivä

Arjen Keskiössä seminaari Laitoshoidon purku asuntoverkostoja kehittämällä

Talouskasvu hidastuu. Rakentaminen sinnittelee vielä. Jouni Vihmo

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Halsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Pohjoisen. Helsinki Suomessa ja Etelä-Suomessa. pääkaupunkien verkosto. Oulu Pohjois-Suomessa - Pohjoisen keskuksia. Eija Salmi

Helsingin seudun MAL suunnittelu

Asuntotuotantotarve 2040 tutkimuksen tiivistelmä

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Asumisen näkymiä Helsingin seudulla. ARY-seminaari Osmo Soininvaara

Loimaan strategia , Tulevaisuus-/strategiatyöryhmä Tuuli Tarukannel

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

Siirtolaisuus ennen ja nyt. Tuomas Martikainen

Kokemuksia datan avaamisesta ja esimerkkejä avoimesta ympäristödatasta pääkaupunkiseudulta

Yhteistietohankintojen tarve- ja käyttöarvio vuodelle 2015

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Suomessa on 20 vuoden kuluttua vain kolme kasvavaa kaupunkiseutua

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

KAUPUNKIRAKENNESUUNNITTELUA, VÄESTÖENNUSTEITA JA ASUNTOTUOTANNON OHJELMOINTIA KUOPIOSSA / Katri Hiltunen

yhteiskuntana Sosiaalitutkimuksen laitos Tampereen yliopisto

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

ASUNTO- POLITIIKKA. Selvityksen tausta ja tavoite SOSIAALISESTI KESTÄVÄT KAUPUNGIT

Etelä Suomen näkökulmasta

Kuntien asumisen suunnittelun työkalu (KASSU2) Suomen ympäristökeskus SYKE Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA

Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Kainuun maakuntaliitot sekä Kouvolan ja Porvoon kaupungit

Tulevaisuuden uimaseura.

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Jukka Tapio

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

Kestävän matkailun kyselytutkimus Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // // miia.aaltonen@lahti.

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson

Mitä osaamista kansainvälinen kokemus tuottaa? Sanna Heliövaara ja Anne Valkeapää Maailmalle.net ja Euroguidance Opetushallitus

Mistä asunnot maahanmuuttajille?

Kotona asumisen tukeminen ja lähipalvelujen asiakaslähtöinen kehittäminen Ikääntyneiden asumistarpeisiin varautuminen case Päijät-Hämeessä

Esityksen tiivistelmä Elina Hiltunen

Kuntien kokonaisvaltainen asumisen- ja maankäytön strategian kehittäminen. Kuntamarkkinat

RAKENNUS- JA KIINTEISTÖALAN NÄKYMÄT PIRKANMAALLA

Kaupunkistrategian uudistaminen - toimintaympäristö ja strategiaperusta. Asukasfoorumi

Toimintaympäristön muutos - mahdollisuudet

Parasta kasvua vuosille

Pirkanmaan skenaariotyö. Syksy Helmikuu 2013

MUUTAMA HUOMIO LASKELMISTA TUOREIN TRENDILASKELMA POVAA MAAKUNTAAN AIEMPAA HITAAM- PAA VÄESTÖNKASVUA

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

Kaupunkiseutujen strategisen suunnittelun kehitysnäkymiä kansainvälisessä perspektiivissä

Ennakoiva strategia. Tulevaisuus- näkymät. Suunniteltu tulevaisuus. Nykytila. Mennyt

Pirkanmaan innovaatiotilanne ja kansainvälisyys työpaja Laura Lindeman ja Marjukka Hourunranta, Talent Tampere, Tredea Oy

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Transkriptio:

Pirkanmaa Väestö ja työpaikat 2040 - tuotoksia Tässä dokumentissa on 7.6.2012 Tampereella pidetyn Väestö ja työpaikat 2040 -tapahtuman keskustelujen ja työpajan tuotoksia. Kohdassa A. Ajatuksien herättely on aamupäivän esitysten jälkeisten pöytäkeskustelujen muistiinpanoja ja kohdassa B. Ysikenttä ja työpaja ns. ysikentän esittely ja sen pohjalta pidetyn pikatyöpajan tuotoksia A. Ajatuksien herättely aamupäivän esitykset ja keskustelut 1. Tilaisuuden avasi maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys, Pirkanmaan liitosta kertomalla Pirkanmaan maakuntakaava 2040 -prosessista sekä väestön ja työpaikkojen suunnitteesta. 2. Post-Global Pirkanmaa: Työmarkkinat ja liikkuvuus ylikansallistuvassa maailmassa - Erikoistutkija Mika Raunio, Tampereen yliopisto, Tieteen-, teknologian- ja innovaatiotutkimuksen yksikkö TaSTI Keskustelua pöydissä - Pirkanmaan kansainvälistymisen edellytykset, onko niitä? - riittääkö vetovoima? - maahanmuuton kasvukeskukset idempänä (Lappeenranta, Imatra jne) - mikä on suhtautuminen kasvuun, kasvuideologia? - mitkä ovat maankäytön muodot ei erillisiä työpaikka alueita - pitäisikö keskittyä muuttoliikenteen vastaanottamiseen, onko se realistista, eettistä? - maahanmuutto, työperäinen maahanmuutto marginaalista, sosiaaliturva? - globalisaatio ja kielikysymys (englanti) - 1500 tehtiinkö virhe kun Agricola valitsi Suomen kielen, oisko pitänyt olla Ruotsi? no ei tehty virhettä :) - maankäyttö, esim. Silicon Valley on 50-luvun perinnemaisemaa - Tampere, ei houkuttele kansainvälisesti - yliopistoille haaste, eivät näy kv-kentässä itsenäisinä toimijoina - voisiko olla uutta houkuttelevuutta, niin että opiskelijat jäisivät paikkakunnalle - suhde pääkaupunkiseutuun? - yksilöllistyminen, alueen profiloituminen - Pirkanmaa on kansallinen mukavuusalue, köllötellään lintukodossa, globalisaation veturit eivät tue enää, pitää(kö) hakea uusi polku? 2. Asuntotuotantotarve Pirkanmaalla 2030 - Erikoistutkija Terttu Vainio, VTT Keskustelua pöydissä - ongelma on asuntojen hintakehitys, yksinasuvia paljon, muuttavat pois keskuksesta seurauksena pendelöinti - täydennysrakentaminen - tulee voimakkaasti kasvavia ja toisaalta taantuvia alueita - kysymysmerkki on kaupunkiseudun ulkopuolinen Pirkanmaa - esim. Sastamala voi toimi alueellisena moottorina, mutta syvällä maaseudulla asukkaat vähenevät

- mikä on asumisen hinta - Tampere, kaupunkimaista keskustaa pitäisi levittää, nyt rakennetaan pientaloja alueelle, jonne pitäisi rakentaa kaupunkimaista asumista varten - kuntien yhteistyö on yhä tärkeämpää - omakotitalo asuminen vetää, maksukykyisiä olisi, strategia miten saadaan raha tänne - uutta ns konttitalot (rakennettu konteista) - yksinasujat lisääntyy - muuttoliike, haaste; eri ajanpituuden mukaan määritellään joku maahan muuttajaksi (vaikutus tilaistoihin?) - maahanmuuttoa ja liikkuvuus ->monimuotoisemmat asuinmuodot, kalustettu vuokra-asunto jne - kysymys, mihin (esityksessä mainittua) tutkimustietoa käytetään -> hyödyntäjinä esim. rakennusteollisuus ja rakennusliikkeet - yhteisöllinen asuminen lisääntymässä, TTY:llä tulossa tutkimus tähän liittyen 3. Pohjoismaiset kaupunkiseudut ja väestönkehityksen haasteet - GIS/Cartography Coordinator Johanna Roto, Nordregio Nordic Center for Spatial Development Keskustelua pöydissä - kiinnostava esitys, varsinkin benchmarking tieto - haluamme jatkaa Pirkanmaan profilointia (Roton esityksessä olevan mallin avulla) - ikärakenne alueilla mielenkiintoinen, esim. jos enemmän nuoria tarvitsevat enemmän palveluita - entäpä vanheneva ikäluokka, voikin olla vahvuus - haasteena että nuori on opiskeluajan Pirkanmaalla, muuttaa muualle ja palaa vasta 65v - Norjassa näyttäisi olevan Suomen kanssa sama tilanne - lisätiedonhalu kasvoi (esityksen pohjalta) - benchmarkkaus on hyvä, opitaan toisilta alueilta Pohjoismaissa - Suomi on ikääntymisen edelläkävijä - muuttoprofiili, tarkemmat tiedot, minkä tyyppisiä ihmisiä tulee, auttaa palveluennakoinnissa - 20-29 vuotiaat muuttaa eniten - elämäntilanteen vaikutus - tarvitaan joustavuutta - hyvä että tehty Pohjoismaista vertailua B. Ysikenttä ja työpaja 1. Ysikentän esittely Aluekehityssuunnittelija Anniina Heinikangas, Pirkanmaan liitto kertoi väestön, asumisen ja työpaikkojen alueellisista kehitysnäkymistä ns. ysikenttä-ajattelussa Osallistujien kommentit: - ysikenttä haasteellinen, mitä halutaan vs. mitä oletetaan - kuntajako ysikentässä ei toimi, rajat muuttuvat (tulevat kuntauudistukset jne) - termi sillanpääasema ei sopiva, toimisiko välitön kasvu - rakenteellinen vs hallintojako Yleisesti nähtiin ysikentän tapainen lähestymistapa hyödylliseksi ja jatkotyöstämisen arvoiseksi.

2. Ysikenttä työpaja Ysikentän esittelyn jälkeen työstettiin pikatyöpajassa ensin todennäköisiä (2.1.) ja sitten haluttuja vaihtoehtoja (2.2.) 2.1 TODENNÄKÖINEN VAIHTOEHTO Osallistujia pyydettiin ensin sijoittumaan mielestään todennäköisimmän ysikentän skenaarion (työpisteen) äärelle. Skenaarioita ysikentässä oli kolme: 1.tasaantuva, 2. trendi ja 3.optimistinen. Kussakin skenaariossa oli näkökulmina väestö, työpaikat ja asuminen. Lisäksi annettiin osallistujille mahdollisuus luoda oma skenaarionsa työpisteessä 4. Muu / villikortti. Osallistujat keskustelivat työpisteessä valitsemastaan skenaariosta - miksi valitsivat ko. skenaarion todennäköisimmäksi ja mitä muita ajatuksia skenaario herättää. Jotkut osallistujat totesivat, että todennäköisin vaihtoehto on jokin yhdistelmä kolmea skenaariota, esim. väestön osalta voi olla 1. tasaantuva ja työpaikkojen osalta 2. trendi (tai joku muu yhdistelmä ). Ysikentän ideana onkin, että skenaarioita voi muodostua useampia. Skenaariot (työpisteet ja kommentit) 1. Tasaantuva skenaario kommentit: - on (myös tavallaan) optimistinen - väestö(luku) veti tähän - maan sisäinen muuttoliike, potentiaali kulutettu - 74.000 uutta as. 2040 (todennäköinen) - hintataso, onko (Pirkanmaa) enää kilpailukykyinen paikka vrt. pääkaupunkiseutu - kasvu, pysyykö investoinnit perässä 1. Trendi skenaario kommentit (tässä eniten osallistujia): (sopiva) kompromissi tilastokeskus ennuste ei toteudu (sellaisenaan) Väestö - (väestöluku) optimistinen enemmän toive - asuntotuotanto (vaikutukset) - kansainvälinen talous vaikuttaa, ei voi olla optimistinen, vaikka pyrkimys hyvään vaikutusmahdollisuudet rajalliset - (vaihtoehto) 1. tasaantuva, on köllöttelyä, ei maistu oikealta :)

Asuminen - tasaantuva, hintataso, energian hinta, suuret asumisväljyydet ei lisäänny - asuminen, kaupunkiseutu kasvaa, muualla tasaantuvaa - summa on kehitys - optimistinen työ(paikka luku) / 75 %, liian kova - asumisväljyys -> hintakehitys - 2 asunnon trendi -> tarvitaan tietopohjaa (onko trendi) - pienellä asumisväljyydellä, pienikin kasvu vaikuttaa - trendi laitosasumisen purkaminen, muut asuntotyypit 3. Optimistinen skenaario kommentit: - (lähtökohtana, että) voidaan itse vaikuttaa kasvuun - haasteet, asuntotuotanto - Tampere voi vastata maankäytön haasteisiin -> tiivistys - ei uskota asumisväljyyden kasvuun -> ei haluta maksaa - maahanmuutto -> tiivis asuminen (4. Muu / villi kortti skenaario ei osallistujia) 2.2 HALUTTU VAIHTOEHTO Seuraavaksi osallistujia pyydettiin siirtymään sen ysikentän skenaarion äärelle, joka olisi osallistujan mielestä haluttu tahtotila. Huomattavaa oli, että suurin osa osallistujista asettui joko 2. trendi tai 3. optimistinen skenaarioiden äärelle. Osallistujia pyydettiin keskustelemaan valitsemastaan halutusta skenaariosta, mitä hyvää (+) tai haasteellista (-) siinä näkevät ja myös taustaoletuksista skenaarioon liittyen 1. Tasaantuva skenaario kommentit: + hyvää - kasvavien kuntien kuntatalouden kannalta helpompi? taantuvien kannalta =? - asumisväljyys nykyinen -> hyvä energiankulutuksen kannalta, todennäköinen hintatason kehityksen vuoksi - jos työhön osallistumisen aste nykyinen, on tapahtunut jotain ettei työhön osall. määrä ole jatkanut pienentymistä

- haasteellista - työhön osallistuminen nykyinen -> työhyvinvointi ei ole parantunut, mikrotason valinnat eivät ohjaa työhön osallistumiseen, monimuotoistuminen lisää syrjäytyneitä ryhmiä, ei varaa ennaltaehkäistä terveysong. tai syrjäytymistä 2. Trendi skenaario kommentit: + hyvää + taustaoletukset - kasvu ei edellytä hyvien aikojen jatkumista (tapahtuu myös eri syistä huonona aikana) - inv. tarve pysyy kurissa (palvelut) - tav. pääseminen edell. valintojen tekemistä infrassa - vaatii uutta toimintatapaa kuntien välillä! / kuntarajat? - asumisväljyyden kasvu 25 % ei todennäköinen? - haasteellista + taustaoletukset - uhkakuva: pendelöinti + liik. lisääntyy -> infra ei vedä - kustannusten nousu toimitiloissa ja asumisessa - maakunnan sisäinen eriytyminen (+ ja alueet) - kasvaako liian suureksi ja hallitsemattomaksi? (kaupunkiseutu) vetovoima? 3. Optimistinen skenaario - kommentit + hyvää - kansainvälisyys lisääntyy / kasvaa / monipuolistuu - korkea laatutaso kv-tasolla keskustassa - profiloituneet aluekeskukset esim. Mäntästä uusi Porvoo - edelläkävijätason yhteistyömuodot aluekehittämisessä ym. (instituutiot, ihmiset) - haasteellista - vaativa kulttuurin muutos -> uusi taso o irti pikkukaupunki johtamisesta - riittääkö palvelut? (kestääkö julkinen talous?) - slummiutuminen? syrjäytyminen, eriarvoisuus - miten käy Pirkanmaan identiteetin, jos kovin kansainvälistytään?

4. Muu / villi kortti + - Helsinki kasvaa liian suureksi ja väki alkaa siirtyä muualle :) Kokonaisuutena tilaisuudessa nousi esiin tarve riittävän yhteiselle tulevaisuuden näkemykselle ja tahtotilalle Pirkanmaan eri toimijoiden välillä sekä uudenlaisille yhteistyömuodoille tätä kuvasti hyvin erään osallistujan kommentti tarvitaan uusi dynaaminen toimintatapa kuntien välille. Mahtava kiitos kaikille osallistujille nähdään tulevaisuudessa! Huippua kesän 2012 jatkoa, T: Vesa Auvinen Luovuus- ja tulevaisuusjohtaja Dazzle Oy