YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Nro 133/2006/3 Dnro LSY 2003 Y 289

LÄNSI SUOMEN YMPÄRISTÖLUPAVIRASTO Helsinki LUPAPÄÄTÖS Nro 133/2006/3 Dnro LSY 2003 Y 289 Annettu julkipanon jälkeen 12.10.2006 ASIA LUVAN HAKIJA Ympäristölupa kalankasvatukseen verkkoaltaissa meressä Huhtakarin laitoksessa Huhtakarin saaren läheisyydessä Uudenkaupungin kaupungin Pitkäluodon kylässä. Mannerlohi Oy Ristivahontie 107 23930 PYHÄMAA TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA ASIAN VIREILLETULO Mannerlohi Oy kasvattaa kalaa verkkoaltaissa meressä ja säilyttää talvikaudella kalaa Huhtakarin saaren läheisyydessä Pitkäluodon kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Uudenkaupungin kaupungin Pitkäluodon kylässä. Ympäristönsuojelulain 28 :n ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 c) kohdan mukainen hakemus. Vesilain 2 luvun 2 :n vesistöön rakentamista koskeva hakemus. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 6) kohta. Mannerlohi Oy on saattanut hakemuksen vireille Länsi Suomen ympäristölupavirastossa 29.9.2003 sekä täydentänyt hakemustaan lisäselvityksillä 20.1.2004, 4.8.2004 ja 12.9.2006. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET SEKÄ ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Länsi Suomen vesioikeus on 30.1.1998 antamallaan päätöksellä nro 2/1998/4 myöntänyt Mannerlohi Oy:lle luvan kalankasvatukseen Pitkäluodon kalastuskunnalta vuokratulla Pitkäluodon kylän yhteisellä vesialueella sekä kalojen kasvattamisesta syntyvien jätteiden päästämiseen mereen Uudenkaupungin kaupungissa.

2 Vesiylioikeus on 24.9.1998 antamallaan päätöksellä nro 112/1998 muuttanut vesioikeuden päätöksen lupaehdon 1) toisen kappaleen kuulumaan seuraavasti: 1) "Verkkoaltaiden tilavuus saa olla yhteensä enintään 5 000 m 3. Altaat on merkittävä merenkulkuhallituksen yleisohjeen mukaisesti." Lupa oli voimassa vuoden 2004 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiottiin jatkaa vuoden 2004 jälkeen, luvan saajan oli viimeistään 30.9.2003 saatettava vireille uuden luvan saamista koskeva hakemus. Tällöin lupa on voimassa, kunnes päätös uudesta luvasta on saanut lainvoiman. Voimassa olevien lupamääräysten mukaan verkkoaltaiden yhteistilavuus saa olla enintään 5 000 m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun sisältämä fosforimäärä saa olla enintään 400 kg ja typpimäärä enintään 3 000 kg. Mannerlohi Oy on 27.9.2002 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella vuokrannut Pitkäluodon kylän yhteisen vesialueen viideksi vuodeksi 1.1.2003 alkaen Pitkäluodon kalastuskunta nimiseltä osakaskunnalta. Mannerlohi Oy on 7.9.2006 allekirjoitetulla vuokrasopimuksella vuokrannut Pitkäluodon kylän yhteisen vesialueen seitsemäksi vuodeksi 1.1.2008 alkaen Pitkäluodon kalastuskunta nimiseltä osakaskunnalta. Hankkeen vaikutusalueella ei ole voimassa olevaa kaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Toiminnan ympäristö Mannerlohi Oy:n Huhtakarin kalankasvatuslaitos sijaitsee Huhtakarin saaren läheisyydessä Pitkäluodon kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Uudenkaupungin kaupungin Pitkäluodon kylässä. Laitoksen sijaintialue on avomeren läheisyydessä. Kalankasvatusaltaiden kohdalla vesisyvyys on noin 8 m ja lähialueella keskimäärin 3 4 m. Laitoksen sijaintipaikalla alueen syvyysolosuhteet ovat kalankasvatukselle erittäin edulliset. Vesimassat ovat suuret, virtaukset riittävät ja laimentumisolosuhteet tehokkaat. Veden laatu Mannerlohi Oy:n Huhtakarin kalankasvatuslaitoksen lähialueen veden laatua on tarkkailtu osana Pyhämaan merialueen yhteistarkkailua Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n toimesta. Vuosien 1986 2002 tarkkailututkimusten tuloksien mukaan kalankasvatuksesta mereen aiheutuva ravinnekuormitus on pienentynyt 1980 luvun lopulta noin 50 %. Mannerveden alueella fosforipitoisuudet ovat nousseet lievästi 1980 luvun lopulta lähtien. Typpipitoisuuksissa ei ole tapahtunut selviä muutoksia 1980 luvun lopun jälkeen. Klorofyllipitoisuuksissa ei ole tapahtunut selviä muutoksia. Mannerveden

3 alueella rehevyystasossa tapahtuneet muutokset ovat kokonaisuudessaan hyvin lieviä. Kalankasvatuksen kuormituksen pienentymisen vaikutukset eivät ainakaan vielä näy rehevyystason mittareissa. Pyhämaan merialueen tilassa ja veden käyttökelpoisuudessa ei ole tapahtunut muutoksia. Kalankasvatuksen paikalliset vaikutukset lähivesien tilaan ovat osoittautuneet lieviksi. Kalankasvatuksen rehevöittävät vaikutukset näkyvät lievinä Mannerveden suulla Mannerlohen kasvattamon lähistöllä, missä veden vaihtuminen ei ole hyvä. Veden käyttökelpoisuus on Suomen ympäristökeskuksen luokituksen mukaan hyvä. Merialueen tila ei ole vedenlaatutietojen ja päällyslevätutkimusten valossa muuttunut merkittävästi 1980 luvun lopun jälkeen. Koko alue on luokiteltavissa lievästi reheväksi aivan avomeren reuna alueita lukuun ottamatta. Rehevyysvaikutukset ovat selvimpiä Mannerveden alueella, joka on kalankasvatusalueista suljetuin. Kalankasvatuksen vaikutukset veden laatuun ovat hyvin vaikeasti erotettavissa muun kuormituksen vaikutuksista. Toisaalta kalankasvatuksen ravinnekuormituksen vähentymisen vaikutukset eivät ainakaan vielä näy kalankasvatuksen lähialueiden veden laadussa. Päällyslevätutkimusten mukaan Mannervedellä kalankasvatuksen lähialueilla rehevyystason eroja ei esiinny vertailupisteisiin verrattuna, mikä johtunee alueen sameudesta. Samea vesi rajoittaa päällyslevien kasvua enemmän kuin ravinnepitoisuudet ja vaikutukset kohdistuvat tällöin sekä kalankasvatuksen lähialueisiin että vertailupisteisiin. Pohjaeläimistö Pyhämaan merialueen tarkkailututkimuksen vuosien 1986 2002 tuloksien mukaan Mannerlohi Oy:n Huhtakarin kalankasvatuslaitoksen lähialueella pohjaeläinten yksilömäärä on pienentynyt 1990 luvulla. Eläimistön lajiluku ja yksilömäärä ovat lähimpänä laitosta sijaitsevalla pohjaeläinasemalla pienempiä kuin muilla asemilla, mutta tämä johtuu kovasta, hiekkaa ja savisoraa sisältävästä pohjasta. Asemalta puuttuvat todennäköisesti sen vuoksi katkat kokonaan. Pohjaeläimistön koostumus on muuttunut alueella siten, että niiden yksilömäärä ja biomassa ovat pienentyneet valko ja liejukatkan oleellisen vähenemisen vuoksi ja amerikansukasmato on vallannut paljon elintilaa. Koska sisempänä Mannervedessä pohjaeläimistön biomassa on selvästi pienempi ja yksilömäärä suurempi kuin kalankasvatuslaitoksen lähialueella, on kalankasvatus ilmeisesti lisännyt laitoksen hyvin suojaisen lähialueen rehevöitymistä. Tämä on nähtävissä myös veden kohonneina ravinnepitoisuuksina ja tuotantokykynä tällä alueella. Valkokatkan väheneminen Mannervedellä viime vuosina ilmentää rehevöitymistä. Rehevöityminen johtuu osittain myös paikallisesta hajakuormituksesta. Kalankasvatuksesta mereen aiheutuvan ravinnekuormituksen pieneneminen 1990 luvun alkupuolelta lähes puoleen (45 %) on ainakin osaltaan pysäyttänyt rehevöitymiskehityksen. Selkämeren veden ravinnepitoisuuksien ja biologisen tuotannon kasvu 1970 luvulta lähtien vaikuttaa myös taustalla rannikkovesien yleisenä rehevöitymisenä. Kalankasvattamoiden lähiympäristön pohjan tilassa ja päästöjen vaikutuksissa siihen ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia 1980 luvulta vuoteen 2001. Pohjaeläimistö on huomattavasti muuttunut

4 muista syistä. Uusi tulokaslaji, amerikansukasmato, on yleistynyt voimakkaasti 1990 luvulla. Tämä on voinut vaikuttaa pohjaeläinyhteisön muiden lajien vähenemiseen. Erityisesti monisukasmatojen runsaus on lisännyt pohjaeläimistön yksilömääriä ja muuttanut eläimistön koostumusta vuodesta 1996 lähtien. Valko ja liejukatkat ovat oleellisesti vähentyneet ja harvinaistuneet vuoden 1996 jälkeen. Niiden kannat ovat palautuneet 1970 luvulla vallinneelle tasolle. Pohjan likaantuminen kalankasvattamojen lähiympäristössä on ollut lievää, joten ravinnekuormituksen paikallisen pienenemisen vaikutuksia ei ole vielä havaittavissa yleisesti pohjaeläimistössä. Kalasto ja kalastus Alueen muu käyttö Alueella esiintyvät murtovesialueelle tyypilliset kalalajit, kuten silakka, hauki, ahven ja särki. Hakijan mukaan kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei harjoiteta päätoimista ammattikalastusta. Kalankasvatuspaikka on veneväylien ulkopuolella. Lähin 2 m:n syvyinen veneväylä on noin 100 m:n etäisyydellä verkkoaltaista. LAITOKSEN TOIMINTA Mannerlohi Oy:n Huhtakarin kalankasvatuslaitoksen lisäksi Pyhämaan merialueella toimii kahdeksan muuta kalankasvatuslaitosta. Kalankasvatuslaitoksen vaikutusalueella ei ole hakemuksen mukaan vedenottamoita, kaivoja, yleisiä uimarantoja tai muita toimintoja, joiden käyttöön tai olosuhteisiin laitoksen toiminnalla olisi vaikutuksia. Hankkeen vaikutusalueella on vapaa ajanasutusta. Harjoitettu toiminta Mannerlohi Oy:n Huhtakarin kalankasvatuslaitoksen toimintatiedot ja laitoksen aiheuttamat päästöt vuosina 1998 2003: Vuosi 1998 1999 2000 2001 2002 2003 Keskiarvo Lisäkasvu 50 400 42 710 44 050 38 000 36 880 52 000 44 000 (kg/a) Rehun fosfori 550 420 410 390 360 450 430 (kg/a) Rehun typpi 4 470 3 150 3 030 3 020 2 740 3 550 3 300 (kg/a) Fosforipäästö 350 250 240 240 210 240 250 (kg/a) Typpipäästö 3 080 1 980 1 810 1 980 1 720 2 120 2 000 (kg/a) Rehumäärä 63 660 45 000 48 950 47 480 39 400 49 910 49 000 (kg/a) Rehukerroin 1,3 1,1 1,1 1,3 1,1 1,0 1,1 Fosforin ominaispäästö 6,9 5,9 5,3 6,2 5,7 4,6 5,8 (g/kg) Typen ominaispäästö (g/kg) 61 46 41 52 47 41 48

Hakemuksen mukainen toiminta 5 Tiedot on saatu ympäristöhallinnon tietojärjestelmästä. Mannerlohi Oy:n Huhtakarin kalankasvatuslaitoksella on tarkoitus kasvattaa kalaa tai kalanpoikasia entisellä paikalla Huhtakarin saaren läheisyydessä siten, että kalojen lisäkasvu on teuraskalatuotannossa noin 36 000 kg tai poikastuotannossa noin 38 000 kg vuodessa. Laitoksella on tarkoitus kasvattaa ainoastaan kirjolohta. Talvisäilytyksessä samalla paikalla tulee olemaan kalaa enintään 45 000 kg. Kalojen ruokintaan käytettävä rehu sisältää fosforia noin 400 kg/a ja typpeä noin 3 000 kg/a. Käytettävä rehumäärä on teuraskalatuotannossa noin 47 000 kg/a tai poikastuotannossa noin 42 000 kg/a. Laitoksella käytetään kuivarehua. Kalat ruokitaan tietokoneohjatuilla ruokinta automaateilla. Mannerlohi Oy on hakenut lupaa vuoden 2014 loppuun. Laitoksen rakenteet Huhtakarin kalankasvatuslaitoksella kasvatetaan kirjolohta tai näiden kalanpoikasia meressä kelluvissa verkkoaltaissa, joiden tuki ja kelluntarakenteet ovat metallia. Laitos koostuu yhdeksästä verkkoaltaasta, joiden yhteenlaskettu pinta ala on 1 350 m 2 ja tilavuus 5 000 m 3. Altaat ankkuroidaan paikoilleen merenpohjaan. Laitoksen aiheuttama päästö Kalankasvatuksen fosforipäästö mereen on hakemuksen mukaan poikastuotannossa 245 kg/a ja typpipäästö 1 965 kg/a. Melupäästöjä aiheutuu vähäisestä veneliikenteestä, ruokintaautomaattien tuulettimista ja verkkoaltaiden ilmastuksesta. Perkaus Jätehuolto Laitoksella kasvatettujen kalojen verestys ja perkaus tapahtuu mantereella Mannerlohi Oy:n perkaamossa. Kuolleet kalat (1 200 kg/a) kerätään ja toimitetaan kompostoitaviksi maatilalle Pyhämaan kunnassa. Muoviset rehusäkit (noin 375 kg/a) toimitetaan käsiteltäviksi jätehuoltoyhtiön kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti Uudenkaupungin kaupunkiin. Kemikaalit Kalankasvatuslaitoksella käytetään allasverkkojen suojaukseen yleisesti käytössä olevia kemikaaleja, jotka varastoidaan Mannerlohi Oy:n perkaamolla valmistajan astioissa. Niiden kulutus on noin 300 l/a.

TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Vaikutukset veden laatuun Vaikutukset merialueen käyttöön 6 Hakemuksen mukaan laitoksen toiminnan ei ole todettu aiheuttavan haittaa ympäristölle. Laitoksen toimipaikalla veden virtausolosuhteet ovat kalankasvatuksen kannalta riittävät ja alueen vesimassat suuret. Hakija käyttää kalankasvatukseen alan parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa noudattaen ympäristön kannalta parasta mahdollista tuotantomenetelmää. Tästä syystä kalankasvatuksen ympäristövaikutukset ovat osoittautuneet lähialueilla erittäin lieviksi. Kalankasvatuksesta ei ole aiheutunut havaittavia vaikutuksia merenpohjan tilaan. Hakemuksen mukaan kalankasvatustoiminta aiheuttaa lähialueilla enintään erittäin lieviä muutoksia ympäristölle ja sen käytölle. Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu haittaa veneliikenteelle. Toiminta ei vaikuta kasvatuspaikan läheisyydessä sijaitsevien vapaa ajanasuntojen käyttämiseen ja virkistyskäyttöön. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Käyttötarkkailu Luvanhakija pitää laitoksen toiminnasta hoitopäiväkirjaa. Päästö ja vesistötarkkailu LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Mannerlohi Oy on esittänyt, että Huhtakarin kalankasvatuslaitoksen päästö ja vesistötarkkailua jatketaan osana Pyhämaan merialueen yhteistarkkailua. Tarkkailua hoitava konsulttitoimisto laatii kunkin vuoden loputtua yhteenvedon kuluneen vuoden tarkkailusta. Kalankasvatuksen alueen kalastoon ja kalatalouteen kohdistuvien vaikutusten tarkkailu järjestetään Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymän yhteistarkkailuohjelman mukaisesti yhteistarkkailuna Saaristomeren ja Selkämeren rannikolla. Ympäristölupavirasto on vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetyllä tavalla kuuluttamalla asiasta ympäristölupavirastossa ja Uudenkaupungin kaupungissa varannut tilaisuuden muistutusten ja vaatimusten tekemiseen sekä mielipiteiden esittämiseen hakemuksen johdosta 29.3. 28.4.2004 välisenä aikana. Kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville viranomaisille ja asianosaisille.

7 Muistutukset ja vaatimukset 1) Lounais Suomen ympäristökeskus on muistutuksessaan ilmoittanut puoltavansa luvan myöntämistä kalankasvatukselle siten, että kalojen vuosittainen lisäkasvumäärä saisi olla noin 38 000 kg. Kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä on jonkin verran kohteita, jotka voivat häiriintyä kalankasvatustoiminnasta. Ympäristökeskus on esittänyt, että kalankasvatukseen käytettävien verkkoaltaiden pinta ala saisi olla yhteensä enintään 1 350 m 2 ja niiden tilavuus yhteensä enintään 5 000 m 3. Kalojen ruokintaan käytettävän rehun fosforimäärä saisi olla yhteensä enintään 400 kg vuodessa ja typpimäärä yhteensä enintään 3 000 kg vuodessa. Tuorerehua ei saisi käyttää. Laitoksen päästöjä tulisi pyrkiä vähentämään siten, että saavutetaan ominaispäästö 7 g fosforia ja 44 g typpeä kalakiloa kohden vuodessa vuoteen 2005 mennessä. Toiminnanharjoittaja tulisi velvoittaa pitämään laitoksen toiminnoista hoitopäiväkirjaa, toimittamaan vuosittain kunkin vuoden helmikuun loppuun mennessä edellistä vuotta koskevan yhteenvedon ympäristökeskukselle ja liittämään siihen rehun toimittajien antaman selvityksen vuoden aikana laitokselle toimitetuista rehumääristä ja laaduista, vaadittaessa antamaan ympäristökeskukselle muitakin tarpeellisia tietoja ja selvityksiä hoitopäiväkirjassa esitettävien tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi, tekemään kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta tarvittavat merkinnät hoitopäiväkirjaan ja ilmoittamaan vakavista kalatautitapauksista ympäristökeskukselle, suorittamaan kalankasvatuslaitoksen käyttötarkkailua sekä sen päästöjen ja toiminnan vesistövaikutusten tarkkailua ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla ja toimittamaan tarkkailujen tulokset ympäristökeskukselle ja tarpeellisilta osin Uudenkaupungin kaupungin ympäristöasioita hoitavalle viranomaiselle sekä antamaan tarvittaessa tarkkailujen tulokset asianosaisten nähtäviksi. Ympäristökeskus on esittänyt, että lupa olisi voimassa vuoden 2011 loppuun. Mikäli kalankasvatustoimintaa aiotaan jatkaa tämän jälkeen, uusi lupahakemus olisi jätettävä ympäristölupavirastolle 31.12.2010 mennessä. 2) Saaristomeren merenkulkupiiri (nykyinen merenkulkulaitos) on muistutuksessaan ilmoittanut, että verkkoaltaiden läheisyydessä kulkee väylä. Merenkulkupiiri on esittänyt, että kelluvat verkkoaltaat tulisi merkitä merenkulkulaitoksen 4.4.1991 antaman yleisohjeen mukaisesti. Kiinnitys tai ankkurointivälineet eivät saa estää tai vaikeuttaa liikennöimistä yleisillä vesikulkuväylillä. Verkkoaltaat tulee sijoittaa niin, että riittävä turvaetäisyys väylille sekä alusten ja veneiden mahdollisille kääntymäpaikoille varmistetaan. Väyläalueen turvalaitteita yhdistävän teoreettisen linjauksen ulkopuolelle tulee jäädä riittävä turvaetäisyys. Verkkoaltaiden ankkurointivälineitä ei saa asentaa 50 m lähemmäksi kelluvia turvalaitteita eli viittoja. Verkkoaltaiden merkitsemisen yhteydessä tulee huomioida, että altaiden mahdolliset valot eivät sekaannu kelluvien tai kiinteiden merenkulun turvalaitteiden valoihin.

8 3) Uudenkaupungin kaupungin ympäristölautakunta on muistutuksessaan esittänyt, että kalankasvatuksen vaikutusten tarkkailuun tulisi sisältyä myös pohjan laadun ja pohjasedimentin sekä pohjan läheisen veden ravinnepitoisuuksien ja happitilanteen seuranta sisäisen kuormituksen selvittämiseksi. Kalankasvattamon päästöjä tulisi pyrkiä vähentämään siten, että saavutettaisiin enintään 7 g:n fosforikuormitus ja enintään 44 g:n typpikuormitus kasvatettua kalakiloa kohden vuodessa. Ympäristölautakunta on tuonut esille, että kalankasvatuksessa syntyvä kala ja perkausjäte toimitetaan kompostoitavaksi saman maanviljelijän kiinteistölle kuin kolmen muun Pyhämaan alueella toimivan kalankasvatuslaitoksen jäte. Harjoitettua kompostointia pidetään tällaisessa tapauksessa jätelain mukaan ammatti tai laitosmaisena jätteen hyödyntämisenä ja käsittelynä, mikä on ympäristöluvanvaraista toimintaa. Kun kalajäte toimitetaan muualle laitosmaisesti käsiteltäväksi, tulee jäte toimittaa laitokseen, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen lupa toimintaan. 4) AA (Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä sijaitseva kiinteistö Pyhis RN:o 4:63) on muistutuksessaan ja siihen liittämissään täydennyksissä ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Hänen omistamansa vapaa ajankiinteistö sijaitsee hakijan verkkoaltaiden välittömässä läheisyydessä, 400 m:n päässä niistä. Kalankasvatustoiminnasta aiheutuu jatkuvasti vesialueen rehevöitymistä, samentumista ja pilaantumista sekä lähiympäristön ja rantojen saastumista. Marjakarin salmessa hapenkulutus on 14 kertainen ja fosfaattifosforivuo 144 kertainen verrattua noin kolme kilometriä pohjoiseen sijaitsevaan Reilan lahden suuhun. Kalankasvatuslaitos sijaitsee kapeassa ja pitkässä vähävirtaisessa Huhtakarin salmessa kymmenien vapaa ajanasuntojen keskellä. Laitoksen sijaintipaikan pohjasedimentit ovat likaantuneet usean neliökilometrin alueella korjaantumattomasti vuosikymmeniksi eteenpäin. Jätettä leviää kalankasvatuslaitokselta suurelle alalle myös, kun huoltokäyntien yhteydessä salmessa ajetaan edestakaisin monia kertoja viikossa isolla ja erittäin nopeakulkuisella raskaalla aluksella, joka saa vesimassat liikkeelle pohjaa myöten aiheuttamalla suuria hyökyaaltoja. Alueelle tulisi asettaa isojen alusten nopeusrajoitus. Lisäksi kalankasvatuslaitoksen pintavirrankehittimien ja syöttölaitteiden käyttöäänistä aiheutuu melua, joka häiritsee naapurien ilta ja yörauhaa tyynellä säällä. 5) BB ja CC (Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä sijaitseva kiinteistö Leeranta RN:o 4:65) ovat yhteisessä muistutuksessaan ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Kalankasvatuslaitosta ympäröivä vesialue rajoittuu useisiin, muutaman sadan metrin etäisyydellä sijaitseviin loma asuntoihin, joiden käyttöä ja viihtyisyyttä siitä johtuva rantaveden likaantuminen haittaa. Laitoksen aiheuttama kuormitus näkyy selvästi havaittavana veden samentumisena ja voimakkaana lisäkasvustona sen ympäristössä. Lisäksi laitoksesta aiheutuvat ympärivuorokautiset äänet ja valot aiheuttavat häiriötä sekä haittaavat siten alueen virkistyskäyttöä. Laitoksella käytettävä rehu aiheuttaa rehevöitymisen lisäksi haluhaittoja. Muistutta

9 jat ovat vaatineet, että vesialueen kemiallinen tila ja virtaumat selvitetään. VTT:llä teetetyn tutkimuksen mukaan muun muassa pintaveden happipitoisuus on ollut jopa 0 % kalankasvatuslaitoksen läheisyydessä. 6) DD (Uudenkaupungin kaupungin Pitkäluodon kylässä sijaitseva kiinteistö Revonkari RN:o 3:22) on muistutuksessaan ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Kalankasvatuksen määrää tulisi pienentää kunnes rantojen rehevöityminen vähenee. Rannat ovat rehevöityneet huomattavasti. Vesi on sameaa koko kesän. Muistuttaja on vaatinut näytteiden ottamista myös kesäasuntojen rantojen läheltä. 7) EE (Uudenkaupungin kaupungin Pitkäluodon kylässä sijaitseva kiinteistö Kesäkallio RN:o 1:34) on muistutuksessaan ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Hänen veljensä FF:n kanssa omistama kiinteistö, jolla on loma asunto, sijaitsee vastapäätä lähellä Huhtakaria olevia verkkoaltaita. Viimeksi kuluneiden 16 vuoden aikana Heinäsenkarin ja Huhtakarin alueella vesi on muuttunut sameammaksi, ja vesialueen rehevöityminen on ollut huomattavaa. Muistuttajan omistaman kiinteistön rannan pohja on isoilta alueilta harsomaisen levän peitossa. Kalaverkkoihin tarttuu vihreää limaa, ja harsomaista levää on myös irrallaan merivedessä. Lisäksi kalankasvatuslaitoksen verkkoaltailta kuuluu jatkuvaa hyvin veden yli kantautuvaa, häiritsevää koneen ääntä ja ruokinta automaattien toimiessa kuuluu hetkellisesti myös kovempaa ääntä. 8) GG ja HH (Uudenkaupungin kaupungin Pitkäluodon kylässä sijaitseva kiinteistö Koivuniemi RN:o 1:19) ovat yhteisessä muistutuksessaan ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Kalankasvatuslaitoksen verkkoaltaiden läheisyydessä ympäristö on näkyvästi saastunutta. 9) II (Pyhärannan kunnan Nihdiön kylässä sijaitseva kiinteistö Tuominiemi RN:o 4:107) on muistutuksessaan ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Nyt kysymyksessä olevalla merenlahdella vesialue on matalaa ja vedenvaihtuvuus on vähäinen. Leväkasvustot ovat viime vuosina lisääntyneet koko Mannerveden alueella. 10) JJ (Uudenkaupungin kaupungin Pitkäluodon kylässä sijaitseva kiinteistö Merisali RN:o 1:42) on muistutuksessaan ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Muistuttaja on tuonut esille, että vaikka kalankasvatuspaikalla veden syvyys on noin 8 m, madaltuu se aluetta rajaavien saarien välisissä salmissa huomattavasti ollen Iso Marjakarin ja Vähä Marjakarin välisessä, noin 90 m leveässä salmessa enintään 4,8 m. Kaksi muuta merenpuoleista salmea ovat vedenvaihtuvuuden kannalta merkityksettömiä. Krisunkarran ja Vähä Marjakarin välinen salmi on noin 30 m leveä ja alle 1 m syvä sekä Iso Marjakarin ja Sammalluodon välinen salmi noin 50 m leveä ja noin 1,5 2 m syvä. Vesialueen etelänpuoleiset salmet eivät myöskään sanottavasti edistä veden vaihtumista. Salmiston ja Petekarin välinen salmi on noin 150 m leveä ja noin 2,8 m syvä sekä Petekarin ja Vuoren välinen salmi noin 150 m leveä ja noin 2,3 m syvä madaltuen etelään päin mentäessä. Kalankasvatuslaitos sijaitsee siten

10 paikalla, jossa veden vaihtuvuus ja sekoittuminen eivät ole erityisen hyviä. Muistuttaja on kertonut, että Uudenkaupungin kaupungin rantaalueiden osayleiskaavassa on Mannerveden alueen Pitkäluodon Kettelin ympäristön rannat varattu pääasiallisesti loma ja virkistysasuntoalueiksi. Kun kalankasvatuslaitoksesta aiheutuu veden laadun huononemista, tulee se aiheuttamaan myös alueen ympäristön viihtyvyyden melkoista vähenemistä. Kun laitoksen aiheuttama kuormitus kohdistuu pääasiallisesti lämpimään vuodenaikaan, aiheuttavat pienetkin veden kuormituksen lisäykset melkoista haittaa veden laadulle. Tämä puolestaan saattaa estää veden käytön talousvetenä. Muistuttajan mukaan kalankasvatustoiminta aiheuttaa siten vesialueen rehevöitymistä. Alueella käyneet sukeltajat ovat todenneet merenpohjan olevan 4 m:n syvyyskäyrän alapuolella täysin aution, mikä saattaa olla seurasta pohjalle joutuneen kalarehun hajoamisen aiheuttamasta hapen kulutuksesta. Muistuttaja on myös pitänyt luvan myöntämistä vuoden 2014 loppuun asti perusteettomana, sillä hakija on vuokrannut kalankasvatustoimintaa varten tarvittavan vesialueen vain vuoden 2007 loppuun asti. 11) KK ja LL (Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä sijaitseva kiinteistö Marjakari RN:o 4:87) ovat yhteisessä muistutuksessaan ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Hakemuksesta puuttuvat Länsi Suomen vesioikeuden 30.1.1998 antamassa päätöksessä nro 2/1998/4 edellytetyt selvitykset purkualueen tilasta ja mahdollisesta uudesta kasvatuspaikasta, konkreettinen suunnitelma meren kuormituksen vähentämiseksi sekä ehdotus muista mahdollisista toimenpiteistä jätteiden haitallisten vaikutusten vähentämiseksi. Myöskään Pyhämaan merialueen tarkkailututkimusten tulokset eivät puolla luvan myöntämistä. Kaikki tutkimustulokset on saatu vesialueen keskimäärään nähden syvästä ja virtaavasta kohdasta. Yhtään tutkimusta ei ole tehty Mannerveden alueen matalista kohdista, jossa keskisyvyys on 3 4 m. Olosuhteet myös ranta alueilla ja niiden läheisyydessä tulee selvittää ennen lupahakemuksen ratkaisemista. Tutkimuksissa merialue Iso Marjakarin eteläpuolella on kuitenkin todettu puolisairaaksi, joten alueen pilaantuminen on ollut merkittävää. Muistuttajat ovat tuoneet esille, että Iso Marjakarin koillis ja lounaispuolella sijaitsevissa salmissa on voimakas virtaus. Kalankasvatuslaitokselta ajautuvat jätteet kerääntyvät Iso Marjakarin eteläpuolelle pohjavirtauksen ollessa ulkomerelle päin. Tämän seurauksena vesialue on rehevöitynyt ja mutavalli on noussut noin metrin verran merikartan osoittamista syvyystiedoista. Kesällä 2003 havaittiin alueella ensimmäisen kerran ruokokasvillisuutta. Muistuttajat ovat vaatineet tarkastuksen suorittamista alueella mataliin vesiin kerääntyneen lietteen selvittämiseksi. Iso Marjakarin eteläpuolella alue, jolle lietettä on kertynyt erityisen paljon, on arviolta

11 noin 200 m leveä ja noin 300 m pitkä. Tällä alueella lietteen keskimääräinen paksuus on arviolta 30 cm. Siten lietettä olisi kertynyt alueelle noin 18 000 m 3. Noin puolet kalankasvatuslaitoksen fosforista ja typestä kerääntyy sinne. Pohjasedimentti ja sen saastuneisuus tulisi tutkia. Lisäksi tulisi selvittää, minne liete olisi siirrettävissä. Vahingon määrän arvioimiseksi nämä seikat tulisi selvittää erillisessä katselmustoimituksessa. Sen jälkeen hakija tulisi velvoittaa ruoppaamaan Iso Marjakarin eteläpuolisen vesialueen tähän mennessä tapahtuneen vesistön pilaantumisen osalta. Muistuttajat ovat myös vaatineet selvitystä hankkeen hyödyistä ja haitoista. Huhtakarin kalankasvatuslaitoksella ei voi olla kovin merkittävää taloudellista vaikutusta suhteessa sen aiheuttamiin haittoihin. 12) MM ja NN (Uudenkaupungin kaupungin Pitkäluodon kylässä sijaitsevat kiinteistöt Suvihuhta RN:o 3:20 ja Huhtakari RN:o 3:42) ovat yhteisessä muistutuksessaan ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Mannerveden alue on sopimaton ammattimaiseen kalankasvatukseen sisävesimäisyyteensä sekä paljon saaria sisältävän ja matalan luonteensa vuoksi. Purkautuma aukkojen pienuus ja mataluus lisäävät rehevöitymistä. Pohjakasvusto ja kaislikot lisääntyvät nopeasti. Alueen ympärillä on myös kesäasutusta ja vakinaista asutusta. Näiden rannat ovat lietteisiä. Kalankasvatustoiminasta aiheutuu myös kohtuutonta rasitusta kauniille maisemalle ja luonnonrauhalle. Minkit alueella ovat lisääntyneet ja linnut vähentyneet. 13) OO (Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä sijaitsevat kiinteistöt Rantakolhi RN:o 4:107, Kolhi RN:o 4:108 ja Leppi RN:o 5:35) on muistutuksessaan ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Mikäli lupa kalankasvatustoiminnalle myönnetään, on muistuttaja toissijaisesti vaatinut, että lupa myönnetään huomattavasti lyhyemmäksi ajaksi kuin hakemuksessa on esitetty ja että hakija velvoitetaan maksamaan vuotuista vesiensuojelumaksua kalankasvatuslaitoksen vesialuetta pilaavien vaikutusten vuoksi ja korvaamaan muistuttajalle kalankasvatustoiminnasta aiheutuvan vahingon, haitan ja muun edunmenetyksen. Lisäksi muistuttaja on vaatinut, että hakemus annetaan uudelleen tiedoksi kuuluttamalla, sillä asiasta on tiedotettu asianosaisille 1 km:n säteellä kalankasvatuslaitoksesta. Siten hakemuksesta ei ole annettu tietoa riittävän laajalle asianosaispiirille. Lisäksi muistuttaja on vaatinut tarkastuksen suorittamista alueella ja asian määräämistä erilliseen katselmustoimitukseen. Asiakirjoista saatava selvitys ei ole riittävä asian ratkaisemiseksi. Kalankasvatuslaitos sijaitsee lukuisten saarien ympäröimän osittain suljetun Mannerveden alueella. Sen toiminta ajan, 25 vuoden aikana, rantojen ja meren pohjan rehevöityminen sekä veden laadun heikkeneminen on ollut selvästi havaittavissa. Erityisesti laitoksen läheisyydessä tapahtuneet muutokset ovat olleet paikoin niin merkittäviä, etteivät ne voi johtua pelkästään Selkämeren yleisestä rehevöitymisestä. Mereen päässeen liiallisen ravinnekuormituksen seurauksena suojaisilla rannoilla ja saarten välisissä salmissa kaislojen kasvu on erittäin runsasta sekä veden pinnalle nousevat levälautat ja

12 paikoin esiintyvä tiheä ahvenruohoviidakko on haitaksi uimiselle ja veneliikenteelle. Pyhämaan merialueen tarkkailututkimusten tuloksista käy muistuttajan mukaan ilmi, että vaikka kalankasvatustoiminnassa käytetyn rehun vesialuetta rasittava ominaiskuormitus on viimeisen kymmenen vuoden aikana onnistuttu likimain puolittamaan, ei veden tilassa ole tapahtunut vastaavaa elpymistä. Kalankasvatuslaitoksen lähialueen pohjan tila on ilmeisesti jo siinä määrin liettynyt ja eloton, että vain kasvatustoiminnan lopettamisella saadaan ympäristön tilan parantumista aikaan. Veden vaihtuvuutta ja virtauksia ei muistuttajan mukaan ole koskaan mallinnettu tai tutkittu kokeellisesti Mannerveden alueella. Kalankasvatuslaitoksen sijaintipaikka matalan ja vedenvaihtuvuudeltaan rajoitetun Mannerveden alueella runsaan kesäasutuksen välittömässä läheisyydessä on kalankasvatukseen sopimaton. Muistuttaja on katsonut, että kalankasvatuslaitoksen yhteiskuormitus Esan Kala Oy:n laitoksen kanssa on niin merkittävä Mannerveden alueella, ettei siitä syntyvä haitta ole yleiseltä kannalta katsottuna saatavaan etuun nähden suhteellisen vähäinen. 14) PP, QQ, RR ja SS (Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä sijaitseva kiinteistö Körrinlinna RN:o 7:31) ovat yhteisessä muistutuksessaan ilmoittaneet vastustavansa luvan myöntämistä. Kalankasvatuslaitoksesta aiheutuu sen vaikutuspiirissä olevalle vesialueelle huomattavaa rasitusta; rehevöitymistä ja erityisesti viimeisten vuosien aikana veden laadun heikentymistä. Ahvenruohokasvusto on alueellisesti laajentunut ja muutenkin merkittävästi lisääntynyt laitoksen vaikutusalueella. Alueen suhteellisen matalista vesistä johtuen laitoksella käytettävän rehun kuormitus ei ole oikeassa suhteessa vesialueen kapasiteettiin. Näin on erityisesti, kun otetaan huomioon vähäinen veden määrä sekä sen luonnonmukainen vaihtuvuus ja sekoittuminen suurempiin vesiin. Kalankasvatustoiminnasta aiheutuu huomattavan suurelle määrälle vesialueen vapaaajanviettäjiä huomattavaa, vuosien mittaan peruuttamattomaksi muodostuvaa haittaa. 15) TT (Pyhärannan kunnan Nihdiön kylässä sijaitseva kiinteistö Tuominiemi RN:o 4:107) on muistutuksessaan ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Nyt kysymyksessä olevalla merenlahdella vesialue on matalaa ja vedenvaihtuvuus on vähäinen. Leväkasvustot ovat viime vuosina lisääntyneet koko Mannerveden alueella. Vesialueelle haitallisten fosfori ja typpipäästöjen lisäksi kalankasvatustoiminnasta aiheutuu melu ja hajuhaittoja alueella. 16) UU (Pyhärannan kunnan Nihdiön kylässä sijaitseva kiinteistö Tuominiemi RN:o 4:107) on muistutuksessaan ilmoittanut vastustavansa luvan myöntämistä. Nyt kysymyksessä olevalla merenlahdella vesialue on matalaa ja vedenvaihtuvuus on vähäinen. Leväkasvustot ovat viime vuosina lisääntyneet koko Mannerveden alueella. Vesialueelle haitallisten fosfori ja typpipäästöjen lisäksi kalankasvatustoiminnasta aiheutuu melu ja hajuhaittoja alueella.

13 Hakijan selitys Hakija on 2.8.2004 toimittanut ympäristölupavirastoon selityksensä asiassa tehtyjen muistutusten ja vaatimusten johdosta. Hakija on liittänyt selitykseensä Lounais Suomen vesi ja ympäristötutkimus Oy:n laatiman vuosiyhteenvedon Pyhämaan merialueen tarkkailututkimuksesta vuodelta 2003. Hakija on tuonut esille, että muistutuksissa ei ole esitetty sellaisia seikkoja, olosuhteita tai tietoja, jotka olisivat esteenä luvan myöntämiselle haetun suuruisena ja haetuilla lupaehdoilla. Hakija on kalankasvatustoiminnassaan noudattanut voimassa olevan luvan lupamääräyksiä tarkasti. Toiminnasta ei ole aiheutunut sellaisia haitallisia ympäristö tai muitakaan vaikutuksia, jotka estäisivät luvan myöntämisen. Pyhämaan merialueen rehevöitymisen pääasialliset syyt ovat muita kuin kalankasvatuksesta johtuvia. Suuri osa merialueesta on lähes luonnontilassa, ja pahimmillaankin on ollut havaittavissa korkeintaan lievän rehevöitymisen merkkejä kalankasvatustoiminnasta johtuen. Kalankasvatuksen aiheuttama ravinnekuormitus mereen on vähentynyt 1980 luvulta yli 50 %. Mannerveden alueelle on laskettu pitkään käsittelemättömiä jätevesiä, ja valuma alueella on lisäksi huomattaman paljon maataloutta. Valuma alueen suuruus on noin 300 km 2. Lisäksi yhdyskuntajätevesiä on laskettu myös Pyhärannasta Mannerveteen. Mannerveden vaikutusalueella olevat taloudet ja runsas vapaa ajanasutus eivät kuulu kunnallisen jätevesihuollon piiriin. Alueella on kuitenkin kunnallinen verkostovesi, joka omalta osaltaan lisää yhdyskuntajätevesien määrää. Hakija on 1) Lounais Suomen ympäristökeskuksen tekemän muistutuksen johdosta kertonut, että teurastettavat kalat perataan hakijan perkaamossa, jonka osalta on tehty liittymäsopimus jätevesien johtamisesta Uudenkaupungin kaupungin jätevesiverkkoon. Liittymä otetaan käyttöön vuoden 2004 aikana. Hakija on lisäksi kertonut, että kalojen perkaustoiminnasta syntyvä perkeiden määrä on 13 000 kg/vuosi. Perkeet ja kuolleet kalat kompostoi siitä vastaava yrittäjä. Vaihtoehtoisesti ne hapotetaan minkin ja ketun rehuksi, minkä toimenpiteen suorittaa toinen yrittäjä. Kuolleiden kalojen arvioitu määrä laitoksella on noin 1 200 kg vuodessa. Hakija on katsonut, että lupa tulisi myöntää seitsemäksi vuodeksi siitä lukien, kun lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. 2) Saaristomeren merenkulkupiirin tekemän muistutuksen johdosta hakija on todennut kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden sijoituksen tapahtuvan nykyiselle sijaintipaikalleen, jolloin merenkulkulaitoksen edellyttämät turvaetäisyydet säilyvät. Altaat merkitään myös asianmukaisesti. Hakija on 3) Uudenkaupungin kaupungin ympäristölautakunnan tekemän muistutuksen johdosta todennut, ettei se itse suorita kompostointia. Siten ympäristöluvasta huolehtiminen ei voi olla sen velvollisuutena. Hakija on lisäksi katsonut, ettei ole kohtuullista velvoittaa sitä teettämään sisäisen kuormituksen selvittelytyötä nykyisten velvoitetarkkailujen lisäksi.

14 4) AA:n tekemän muistutuksen johdosta hakija on todennut kalankasvatuksen ympäristövaikutusten jääneen hyvin vähäisiksi. Toiminnasta syntyvä kuormitus on laskenut 1990 luvulta lähtien noin puoleen. Kasvatusmenetelmien ja kalan ruokintaan käytettävien rehujen kehitystyön tuloksena ympäristökuormitus vähenee jatkuvasti. Hakija on tuonut esille, että koska Huhtakarin laitos on osittain poikaskasvatuslaitos, ei sitä voida siirtää ulkomerelle. Virrankehittimiä ja ilmastimia käytetään hapen saannin turvaamiseksi kalanpoikasille. Verkkoaltaiden jätevedenkäsittely ei ole mahdollista nykytekniikalla eikä sen toimittaminen kunnalliselle jätevedenkäsittelylaitokselle ole mahdollista muun muassa suurista vesimääristä johtuen. Hakija on katsonut, ettei merenpohjassa olevan sedimentin poisto kuulu sille. Hakija on 5) BB ja CC:n yhteisen muistutuksen johdosta tuonut esille, että kalankasvatuslaitos oli toiminnassa myös kesällä 2003. Veden kirkastuminen johtui vähäsateisuudesta, minkä vuoksi mereen ei päässyt huuhtoutumaan pelloilta typpeä ja fosforia. Juuri tämä seikka osoittaa, ettei veden samentuminenkaan ole johtunut kalankasvatuksesta, vaan muualta veteen joutuneista ravinteista. Kalankasvatustoiminnasta ei aiheudu muutoksia vesialueella. 6) DD:n tekemän muistutuksen johdosta hakija on todennut, ettei hakemuksen mukainen toiminta johda kalankasvatuksen lisääntymiseen eivätkä myöskään ravinnemäärät tule lisääntymään nykyisestä. Velvoitetarkkailun laatu ja laajuus määräytyvät lupamääräysten mukaisesti. Hakija on 7) EE:n tekemän muistutuksen johdosta todennut tarkkailua suoritetun lupamääräysten mukaisesti. Kalankasvatustoiminnasta ei hakijan mukaan aiheudu meluhaittaa. Ilmastinlaite ja ruokintalaite aiheuttavat vähäistä ääntä, joka ei kuitenkaan ole häiritsevää. Hakija rakentaa ilmastinlaitteen päälle lisäksi kotelon melueristeeksi. 8) GG:n ja HH:n sekä 9) II:n tekemien muistutusten johdosta hakija on tuonut esille, ettei niissä ole esitetty mitään sellaista, joka tulisi ottaa huomion lupa asiaa ratkaistaessa. Niissä esitetyt seikat perustuvat yksinomaan muistuttajien omiin olettamuksiin eivätkä tosiseikkoihin. Hakija on 10) JJ:n tekemän muistutuksen johdosta katsonut kalankasvatusalueen virtausolosuhteiden olevat ulapan läheisyydestä johtuen täysin riittävät. Kalankasvatuslaitos sijaitsee Mannerveden suuaukolla, jonka kautta vedet virtaavat hyvin voimakkaasti. Koska Pyhämaan merialueen tarkkailututkimusten tuloksien mukaan pohjapisteessä nro 297 on kova eroosio, on pohja hakijan mukaan luonnontilainen. Kun ranta alueelle ei ulotu viemäriverkostoa ja kun siellä on kuitenkin kunnallinen vesijohto, on oletettavaa, että loma asutus aiheuttaa omalta osaltaan vesistökuormitusta. 11) KK ja LL:n yhteisen muistutuksen johdosta hakija on katsonut lupahakemuksen olevan liiteselvityksineen voimassa olevan lain

15 säädännön edellyttämällä tavalla tehty. Huhtakarin laitos on hakijan toiminnan kannalta sekä taloudellisesti että toiminnallisesti olennainen. Laitos toimii poikastuotannossa tarkoituksenaan tuottaa kasvatettavia kalanpoikasia muita laitoksia ja muita kalankasvattajia varten. Sen aiheuttama haitta on huomattavan vähäinen siitä saatavaan hyötyyn verrattuna. Merialueen ruoppaaminen ja siitä aihetuvat kustannukset eivät hakijan mukaan kuulu sille. Hakija on 12) MM ja NN:n yhteisen muistutuksen johdosta ilmoittanut, että kalankasvatuslaitos sijaitsee voimassa olevien lupamääräysten mukaisella paikalla. 13) OO:n tekemän muistutuksen johdosta hakija on todennut, ettei vesialueen rehevöityminen johdu sen seurantatutkimusten perusteella kalankasvatuksesta. Kuormitus on vähentynyt vertailukaudella. Hakija on katsonut, ettei vesialueen virtausolosuhteiden mallinnustutkimuksen tekeminen kuulu sen velvollisuuksiin. Katselmuksen toimittamiselle ei hakijan mukaan ole asiassa perustetta. Hakija on ilmoittavat kiistävänsä vahingonkorvausvaatimuksen tässä yhteydessä esitettynä perusteettomana. Hakija on 14) PP, QQ, RR ja SS:n yhteisen muistutuksen johdosta tuonut esille, ettei siinä ole esitetty mitään sellaista, joka tulisi ottaa huomion lupa asiaa ratkaistaessa. Siinä esitetyt seikat perustuvat yksinomaan muistuttajien omiin olettamuksiin eivätkä tosiseikkoihin. Kalankasvatuslaitoksen sijaintipaikka on ominaisuuksiltaan ja olosuhteiltaan täysin riittävä toiminnalle, kuten merialueen tarkkailututkimusten tulokset osoittavat. 15) TT:n ja 16) UU:n tekemien muistutusten johdosta hakija on todennut, ettei kalankasvatuslaitoksesta synny hajupäästöjä eikä sellaista meluhaittaa, joka estäisi luvan myöntämisen. Tarkastus Lisäkirjelmät Ympäristölupavirasto on 16.9.2004 suorittanut paikalla tarkastuksen. Tarkastuksesta laadittu pöytäkirja on liitetty asiakirjoihin. 4) AA, 5) BB, 10) JJ, 12) MM, 13) OO ja 17) VV ym:t (Uudenkaupungin kaupungin Pyhämaan kylässä sijaitseva kiinteistö Kotiranta RN:o 4:59), (Uudenkaupungin kaupungin Pitkäluodon kylässä sijaitseva kiinteistö Kariranta RN:o 1:33), (Uudenkaupungin kaupungin Pitkäluodon kylässä sijaitseva kiinteistö Suontaka RN:o 1:35), (Uudenkaupungin kaupungin Pitkäluodon kylässä sijaitseva kiinteistö Tyrnkarta RN:o 1:28), (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Sirkka RN:o 4:38), (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Huvitus RN:o 2:39), (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Ukkola RN:o 2:36), (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Päiväkari RN:o 2:35), (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Heikkilä RN:o 2:38), (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Paularanta RN:o 2:37), (Pyhärannan kunnan Hirslahden kylässä sijaitseva kiinteistö Kotiranta RN:o 1:60), (Pyhärannan kunnan Hirslahden kylässä sijaitseva kiinteistö Niemelä RN:o 3:84), (Pyhäran

16 nan kunnan Hirslahden kylässä sijaitseva kiinteistö Ruohola RN:o 2:47), (Pyhärannan kunnan Hirslahden kylässä sijaitseva kiinteistö Kotimäki RN:o 6:18), (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Hella RN:o 1:99), (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Huviranta RN:o 5:79), (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Hyökyranta RN:o 5:81), (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Kiviranta RN:o 5:80), (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Saturinne RN:o 4:80), (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Leppärinne RN:o 5:82), (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Kesälehto RN:o 2:33), (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Sarinkari RN:o 1:70), (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Marjola RN:o 1:65), (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Mäntymaa RN:o 1:64), (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitsevat kiinteistöt Latokari RN:o 1:63 ja Tertunkari RN:o 1:71) sekä (Pyhärannan kunnan Santion kylässä sijaitseva kiinteistö Uppula RN:o 2:32) ovat 29.10.2004 ympäristölupavirastolle toimittamassaan lisäkirjelmässä tuoneet ympäristölupaviraston 16.9.2004 paikalla suorittaman tarkastuksen osalta esille seuraavan. Lisäkirjelmän allekirjoittajat ovat pitäneet tarkastustoimituksen syksyistä ajankohtaa sopimattomana. Tarkastuspäivänä paikkakunnalla vallitsi syysmyrsky. Tällöin ei ollut mahdollista havaita meren pohjan runsasta leväkasvustoa, eikä lähes puoli metriä normaalia korkeampi vedenkorkeus sallinut rantojen likaantumisen kunnollista havainnointia. Todennäköisesti otollisempi ajankohta tarkastuksen suorittamiselle olisi ollut vesistöjen runsaimman kasvukauden aikana heinä elokuussa. Alueen veden ja rantojen rehevöityminen kalankasvatusaltaiden vaikutuspiirissä on runsaampaa kuin, mitä Selkämeren tilan yleinen kehitys edellyttäisi. Tämä näkyy suojaisten lahtien liettymisenä ja paksuna tiiviinä pohjakasvimattona matalilla reunaalueilla. Monin paikoin esiintyy jopa kolmen metrin vesisyvyyteen saakka tiheää pintaan asti ulottuvaa ärviä ja ahvenvitakasvustoa. Syvemmissä kohdissa verkkoaltaiden lähialueiden meren pohja on hapeton, kuollut, kasviton ja kalojen jätöksistä mustan upottavan lietteen peitossa. Huhtakarin ja Iso Pääskyluodon lähivesien mataluus sekä pitkät, kapeat salmet eivät takaa riittävää veden vaihtumista ja ravinteiden sekoittumista. Lisäkirjelmän allekirjoittajat ovat vaatineet uuden tarkastuksen suorittamista paikalla tulevan vuoden heinä elokuussa. Lisäksi he ovat vaatineet, että merenpohjan sedimenttien saastuneisuus tutkitaan sekä verkkoaltaiden alapuolelta että riittävällä laajuudella altailta lähtevien vedenvirtausten suunnista. 11) KK on 18.11.2004 ympäristölupavirastolle toimittamassaan lisäkirjelmässä täsmentänyt ympäristölupaviraston 16.9.2004 paikalla suorittamasta tarkastuksesta laaditun pöytäkirjan sivulla 2 olevaa lausumaansa siten, että yhtään tarkkailupistettä ei sijaitse Mannerveden keskisyvyydessä, jollainen paikka on esimerkiksi pöytäkirjan

17 liitteenä olevassa valokuvassa 9. Tällä alueella on lietettä noin 0,5 m. Hakijan lisäselvitys Hakija on 12.9.2006 toimittanut ympäristölupavirastolle jäljennöksen uudesta vesialueen vuokrasopimuksesta ja sen liitteenä olevasta kartasta sekä jäljennöksen Pitkäluodon kalastuskunta nimisen osakaskunnan ylimääräisen kokouksen pöytäkirjasta. YMPÄRISTÖLUPAVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisut 1. 5) BB ja CC:n, 6) DD:n sekä 11) KK ja LL:n hakemuksen täydentämistä koskevien vaatimusten johdosta ympäristölupavirasto toteaa, että hakijan toimittamien täydennysten jälkeen lupahakemus on sisältänyt ympäristönsuojelulain 35 :n 2 momentin sekä ympäristönsuojeluasetuksen 9 12 :ien ja 15 :n edellyttämät, lupaharkinnan kannalta tarpeelliset selvitykset toiminnasta, sen vaikutuksista, asianosaisista ja muista merkityksellisistä seikoista. 2. Ympäristölupavirasto hylkää 13) OO:n hankkeen uudelleen kuuluttamisesta koskevan vaatimuksen. Hakemuksesta on annettu tieto niille, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, ympäristölupaviraston ja Uudenkaupungin kaupungin ilmoitustauluilla olleilla kuulutuksilla siten kuin vesilain 16 luvun 6, 7 ja 8 :ssä säädetään. Lisäksi kuulutus on lähetetty erikseen tiedoksi asiakirjoista ilmeneville asianosaisille. Yli yhden kilometrin säteellä kalankasvatuslaitoksesta olevat kiinteistöt sijaitsevat niin etäällä laitoksesta, et tei tämän hakemuksen tarkoittama hanke, ottaen huomioon kuormituksen määrä, saata erityisesti vaikuttaa näiden omistajien oikeuteen tai etuun. 3. Ympäristölupavirasto hylkää 11) KK ja LL:n sekä 13) OO:n vaatimukset asian määräämisestä katselmustoimitukseen. Asiakirjoihin ja asiassa toimitettuun tarkastukseen perustuvat selvitykset hankkeen vaikutuksista alueen ympäristölle, vesiluonnolle ja maisemalle ovat ympäristölupaviraston käsityksen mukaan riittävät asian ratkaisemiseksi. Katselmustoimituksessa ei ole saatavissa olennaista lisäselvitystä hankkeen vaikutuksista. 4. Ympäristölupavirasto jättää tämän hakemusasian yhteydessä esitettynä 11) KK ja LL:n yhteisessä muistutuksessaan esittämän Iso Marjakarin eteläpuolisen vesialueen ruoppaamista koskevan vaatimuksen tutkimatta. 5. Ympäristölupavirasto jättää toimivaltaansa kuulumattomana tutkimatta 4) AA:n muistutuksessa esitetyn, nopeusrajoituksen määräämistä koskevan vaatimuksen. Vesiliikennelain 15 :n 2 momentin mukaan yleisiä kulkuväyliä koskevista kielloista ja rajoituksista päättää merenkulkulaitos ja muita vesialueita koskevista kielloista ja rajoituksista alueellinen ympäristökeskus. 6. Ympäristölupavirasto hylkää 13) OO:n esittämän vaatimuksen vesiensuojelumaksun määräämisestä. Vesiensuojelumaksun määrää

18 mistä koskeva säännös on kumottu vesilain muuttamisesta annetulla lailla (4.2.2000/88). Luparatkaisu Ympäristölupavirasto myöntää Mannerlohi Oy:lle luvan verkkoaltaiden pitämiseen meressä ja kalojen kasvattamiseen niissä Huhtakarin laitoksessa Huhtakarin saaren läheisyydessä Pitkäluodon kylän yhteisellä vesialueella RN:o 876:1 Uudenkaupungin kaupungin Pitkäluodon kylässä (liite 2). Kalankasvatuksesta, kun toimintaa harjoitetaan alla olevien lupamääräysten mukaisesti, ei ennalta arvioiden aiheudu ympäristönsuojelulain tai ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vesistön pilaantumista. Verkkoaltaiden pitämisestä meressä ei aiheudu vesilain mukaan korvattavaa vahinkoa. Luvan saajan on noudatettava ympäristönsuojelulain ja vesilain säännöksiä sekä seuraavia lupamääräyksiä. Lupamääräykset Laitoksen rakenteita ja laitteita koskevat määräykset 1) Verkkoaltaiden yhteenlaskettu pinta ala saa olla enintään 950 m 2. Verkkoaltaat saadaan käsitellä ainoastaan sellaisilla antifoulingaineilla, jotka on hyväksytty käytettäviksi kalankasvatustoiminnassa. 2) Luvan saajan on pidettävä laitoksen rakenteet ja laitteet asianmukaisessa kunnossa ja ankkuroitava ne niin, että ne pysyvät suunnitellulla paikalla eivätkä aiheuta vesiliikenteelle tai merialueen muulle käytölle vältettävissä olevaa haittaa. 3) Verkkoaltaat on vesiliikenteen turvaamiseksi merkittävä merenkulkulaitoksen hyväksymällä tavalla. Altaiden sijainnista ja merkinnästä samoin kuin niiden myöhemmästä poistamisesta on tehtävä karttaliittein varustettu ilmoitus merenkulkulaitokselle. Laitoksen toimintaa ja päästöjä koskevat määräykset 4) Kalankasvatuksessa ja talvisäilytyksen aikana vuosittain käytettävä rehu saa sisältää enintään 390 kg fosforia ja enintään 2 800 kg typpeä. Mereen joutuva ominaiskuormitus ei saa ylittää 6,5 g fosforia eikä 47 g typpeä kasvatettavaa kalakiloa kohti. Ominaiskuormitusarvot lasketaan vähentämällä vuosittain käytettävän rehun ravinnemäärästä kalan lisäkasvuun sitoutunut ravinnemäärä ja jakamalla näin saatu erotus kalan vuotuisella lisäkasvulla. Kasvatetussa kalassa on 0,40 % fosforia ja 2,75 % typpeä.

19 5) Rehua ei saa yliannostella ja siitä on poistettava pöly ennen ruokintaa. Luvan saajan on pyrittävä pienentämään rehukerrointa ja käyttämään rehua, jonka fosfori ja typpipitoisuudet ovat mahdollisimman alhaisia. 6) Kalankasvatuslaitosta on hoidettava asianmukaisesti ja ottaen huomioon ympäristönsuojelunäkökohdat. Laitoksen toiminta on järjestettävä siten, että siitä ei aiheudu melu eikä hajuhaittoja ympäristölle. 7) Kuolleet kalat on ensisijaisesti kompostoitava ja käsiteltävä eläinjätteen käsittelystä annettujen säädösten mukaan. Kompostointi on hoidettava siten, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hajuhaittoja. 8) Toimintaa on harjoitettava siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Jätteet on lajiteltava ja varastoitava asianmukaisesti sekä toimitettava hyötykäyttöön tai käsiteltäviksi tavanomaisen jätteen ja ongelmajätteen käsittelypaikkoihin. Häiriötilanteet ja muut poikkeukselliset tilanteet Tarkkailu ja raportointimääräykset 9) Luvan saajan on ilmoitettava kalankasvatukseen liittyvistä merkittävistä häiriö ja poikkeustilanteista Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Häiriö ja poikkeustilanteiden syyt on välittömästi selvitettävä sekä havaitut viat ja häiriötekijät on korjattava viipymättä. 10) Luvan saajan on ilmoitettava Lounais Suomen ympäristökeskukselle laitoksen vastuullinen hoitaja yhteystietoineen. 11) Luvan saajan on suoritettava laitoksen käyttö ja päästötarkkailua. Luvan saajan on pidettävä hoitopäiväkirjaa laitoksen toiminnasta. Päiväkirjaan on merkittävä erikseen kalankasvatusta ja talvisäilytystä koskien tiedot altaiden tuomisesta paikalle ja niiden poisviennistä, käytössä olevien altaiden tilavuudesta ja pinta alasta, laitokseen tuodun ja siitä poistetun kalan määrästä, laitoksella käytetyn rehun määrästä ja laadusta, verestyksen yhteydessä tulevan veren, kuolleiden kalojen ja muiden jätteiden määrästä, laadusta ja niiden käsittelystä sekä toimittamisesta edelleen, mahdollisista kalataudeista ja kalakuolemista sekä käytetyistä lääkkeistä ja muista käytetyistä kemikaaleista sekä muista seikoista, jotka vaikuttavat päästöjen seurantaan ja ohjaukseen. Hoitopäiväkirja on säilytettävä viiden vuoden ajan ja vaadittaessa esitettävä viranomaisille.

20 LUVAN VOIMASSAOLO Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle on vuosittain helmikuun loppuun mennessä toimitettava edellistä vuotta koskeva yhteenveto tätä tarkoitusta varten laaditulla lomakkeella. Luvan saajan on vaadittaessa annettava ympäristökeskukselle muutkin tarpeelliset tiedot ja selvitykset päiväkirjoissa ja yhteenvedoissa esitettyjen tietojen luotettavuuden tarkistamiseksi. Lakia viranomaisten toiminnan julkisuudesta sovelletaan ympäristökeskuksen vaitiolovelvollisuuteen sen suorittaessa ympäristönsuojelulain mukaisia tehtäviä. Laitoksen toimintaan liittyvät päästö ja tarkkailutiedot sekä ympäristön tilaa koskevat tiedot eivät kuitenkaan ole salassa pidettäviä. 12) Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia merialueella Lounais Suomen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. Luvan saajan on tarkkailtava kalankasvatuksen vaikutuksia alueen kalakantoihin ja kalastukseen Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskuksen hyväksymällä tavalla. Tarkkailut voidaan suorittaa yhteistarkkailuna alueen muiden tarkkailuvelvollisten kanssa. Ehdotukset vaikutustarkkailuohjelmiksi on toimitettava edellä mainituille viranomaisille tarkistettaviksi kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Jos tarkkailutulokset antavat siihen aihetta, voi asianomainen viranomainen tämän päätöksen estämättä myöhemmin muuttaa tarkkailuohjelmaa. Tarkkailujen tulokset on toimitettava tarkkailuohjelmissa määrätyin ajoin edellä mainituille viranomaisille ja Uudenkaupungin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Tarkkailutiedot on vaadittaessa annettava myös asianosaisille nähtäviksi. 13) Luvan saajan on ilmoitettava joko kunnan eläinlääkärille tai läänin eläinlääkärille ja ryhdyttävä muihin tarvittaviin toimenpiteisiin, jos laitoksella olevissa kaloissa todetaan tai on syytä epäillä olevan eläintautilain nojalla vastustettavaa kalatautia tai muuta tarttuvaa kalatautia, jota ei yleensä esiinny Suomessa. Vakavissa kalatautitapauksissa on ilmoitus tehtävä myös Lounais Suomen ympäristökeskukselle ja Varsinais Suomen työvoima ja elinkeinokeskukselle. Kaikista kalataudeista ja niiden hoidosta sekä käytetyistä lääkkeistä ja kemikaaleista on tehtävä merkinnät laitoksella pidettävään hoitopäiväkirjaan. Lupa on voimassa 31.12.2014 saakka.

21 Jos luvan saajan on tarkoitus jatkaa kalankasvatus ja talvisäilytystoimintaa vielä vuoden 2014 jälkeen, on uusi lupahakemus saatettava vireille ympäristölupavirastossa viimeistään 31.10.2013. Mikäli hakemus saatetaan vireille määräajassa, tämä lupa on voimassa siihen saakka, kun uuden hakemuksen perusteella annettu päätös on saanut lainvoiman. LUPAA ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN RATKAISUN PERUSTELUT Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt Päästöjen ympäristövaikutukset Merialueen soveltuvuus toimintaan Jos asetuksella annetaan määräyksiä, jotka ovat ankarampia kuin tämän päätöksen lupamääräykset tai luvasta poikkeavia määräyksiä luvan voimassaolosta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. Ympäristönsuojelun tietojärjestelmän tietojen mukaan laitoksella on vuosina 1998 2003 käytetty rehua, joka on sisältänyt keskimäärin 430 kg/a fosforia ja 3 330 kg/a typpeä. Kalankasvatustoiminnasta aiheutunut fosforipäästö vuosina 1998 2003 on ollut keskimäärin 250 kg/a ja typpipäästö 2 000 kg/a. Laitos sijaitsee lievästi rehevällä merialueella Huhtakarin saaren läheisyydessä. Päällyslevä ja kokonaisfosforiarvojen mukaan tarkastellen rehevöityminen laitoksen lähimmillä pisteillä ei ole olennaisesti tausta arvoja suurempaa. Pohjaeläintutkimuksissa kalankasvatuslaitoksen lähialueen pohjan tilassa ei ole havaittu merkittäviä muutoksia 1980 luvulta vuoteen 2001. Pohjan likaantuminen kalankasvattamon läheisyydessä on lievää. Pohjaeläimistön muutokset ovat aiheutuneet pääosin muista kuin kalankasvatuksesta johtuvista syistä. Pohjaeläimistön yksilömäärä ja biomassa ovat pienentyneet valko ja liejukatkan vähenemisen vuoksi, ja amerikansukasmato on vallannut enemmän elintilaa. Veden laatu on tarkkailututkimusten tulosten perusteella muuttunut lievästi rehevämmäksi, vaikka kalankasvatuksesta mereen tuleva fosfori ja typpikuormitus on pienentynyt. Kalankasvatuslaitoksen vesistövaikutukset peittyvät merialueen yleisen rehevöitymisen aiheuttamiin muutoksiin. Lupamääräysten mukainen kalankasvatus ei lisää merkittävästi merialueen rehevöitymistä. Huhtakarin saaren läheisyydessä kalankasvatusaltaiden kohdalla vesisyvyys on noin 8 metriä ja lähialueilla 3 4 metriä. Merialue on avoin, sekä veden virtaus ja laimentumisolosuhteet ovat hyvät. Alu

22 een koko ja vedenvaihtuvuus ovat riittävät lupamääräysten mukaiseen kalankasvatustoimintaan. Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Kalankasvatuksessa ja kalojen talvisäilytyksessä kalojen ruokintaan käytettävä rehumäärä saa sisältää enintään 390 kg fosforia ja enintään 2 800 kg typpeä. Toiminnasta aiheutuva fosforipäästö on keskimäärin 240 kg ja typpipäästö 1 800 kg vuodessa. Laskelmissa on käytetty seuraavia lähtötietoja: rehun fosforipitoisuus 0,9 % ja typpipitoisuus 6,5 %, rehukerroin 1,15 sekä kalaan sitoutuneen fosforin määrä 4 g/kg ja typen määrä 27,5 g/kg. Laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö ympäristön kannalta parhaan käytännön periaatteen (BEP) mukaisesti mahdollistaa kalojen noin 38 000 kg:n suuruisen lisäkasvumäärän tuottamisen vuosittain. Kun toimintaa harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti ja noudatetaan annettuja lupamääräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Laitoskoko Verkkoaltaiden enimmäiskoko on määritetty pinta alan perusteella. Pinta alaa koskeva lupamääräys on laitoksen koon kuvaamisen ja valvonnan kannalta yksiselitteinen ja riittävä. Kalankasvatuksessa käytettävien verkkoaltaiden suurin sallittu pinta ala 950 m 2 on laskettu kalatiheyden 10 kg/m 3, allassyvyyden 4 m ja kalojen laskennallisen lisäkasvun 38 000 kg/a perusteella. Lupaharkinta Ympäristönsuojelulaki Yllä olevin perustein kalankasvatuksesta, kun se toteutetaan edellä olevien lupamääräysten mukaisesti, ei aiheudu terveyshaittaa tai merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Vesilaki Rakenteiden pitämisestä meressä saatava hyöty on huomattava siitä aiheutuvaan vahinkoon, haittaan ja muuhun edunmenetykseen verrattuna. Sovelletut säännökset Ympäristönsuojelulain 41, 42, 43, 45, 46, 55 ja 56. Vesilain 2 luvun 6 :n 2 momentti.

23 VASTAUS MUISTUTUKSISSA ESITETTYIHIN YKSILÖITYIHIN VAATIMUKSIIN Kalankasvatus Kun kalankasvatustoiminta toteutetaan yllä olevien lupamääräysten mukaisesti, edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa kohdassa Ratkaisun perustelut sanotuilla perusteilla. Merialueen soveltuvuus toimintaan Edellytykset kalankasvatustoiminnalle ovat olemassa lupamääräyksistä ilmenevillä ehdoilla. Merialueen rehevöityminen Merialueen rehevöityminen johtuu pääosin muusta kuin kalankasvatustoiminnasta. Verkkoaltaiden sijoittaminen ja merkitseminen Lupamääräyksessä 2) on annettu määräykset verkkoaltaiden ankkuroimisesta ja lupamääräyksessä 3) niiden merkitsemisestä. Sallitut päästöt ja rehun sisältämät ravinnemäärät Vesialueen koko ja vedenvaihtuvuus, laitoksen huolellinen ja ammattitaitoinen hoito sekä vähäravinteisten rehujen käyttö mahdollistavat kalojen noin 38 000 kg:n suuruisen lisäkasvumäärän tuottamisen vuosittain. Melu ja haju Lupamääräyksissä 6) ja 7) on annettu määräykset melu ja hajupäästöjen estämisestä. Jätteet Laitoksen jätteiden käsittelystä ja toimittamisesta edelleen on annettu määräykset lupamääräyksissä 7) ja 8). Laitoksen tarkkailu Lounais Suomen ympäristökeskus hyväksyy yksityiskohtaisen toiminnan vaikutuksia koskevan tarkkailuohjelman. Toiminnan vaikutus kiinteistöjen arvoon ja virkistyskäyttöön Lupapäätöksen mukainen toiminta ei vaikuta kiinteistöjen arvoon tai virkistyskäyttöön.

24 Korvausvaatimukset Kalankasvatuksen aiheuttamat päästöt merialueella ovat sen suuruisia, että luvan mukaisesta toiminnasta ei aiheudu ympäristövahinkojen korvaamisesta annetun lain mukaan korvattavaa vahinkoa. Lupa aika Lupa aika on määrätty hakemuksen mukaiseksi, sillä luvan voimassaoloaikaa ei ole tarpeen määrätä tätä lyhyemmäksi. Muut muistutukset Ympäristölupavirasto on ottanut muut asiassa esitetyt muistutukset ja vaatimukset huomioon edellä olevista lupamääräyksistä tarkemmin ilmenevillä tavoilla. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN 840 euroa. Sovellettu oikeusohje Maksu on määrätty ympäristölupaviraston maksullisista suoritteista annetun ympäristöministeriön asetuksen 2 :n (1416/2001) ja sen liitteenä olevan maksutaulukon mukaisesti. Kyseessä on maksutaulukossa tarkoitettu kalankasvatuslaitosta koskeva asia, kun kalan lisäkasvu on 10 000 50 000 kg/a.

25 MUUTOKSENHAKU Liitteet Päätökseen saa hakea muutosta Vaasan hallinto oikeudelta valittamalla. 1) Valitusosoitus 2) Kartta Birgitta Vauhkonen Lea Siivola Hannu Kokko Kristina Montell Päätöksen tekemiseen ovat osallistuneet ympäristöneuvokset Birgitta Vauhkonen, Lea Siivola ja Hannu Kokko (tarkastava jäsen). Asian on esitellyt esittelijä Kristina Montell. KM/ha

VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet LIITE 1 Länsi Suomen ympäristölupaviraston päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 13.11.2006. Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön, terveyden tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto oikeudelle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta valittajan nimi ja kotikunta postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@om.fi) miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi perusteet, joilla muutosta vaaditaan valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen ympäristölupavirastoon Länsi Suomen ympäristölupaviraston yhteystiedot Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava kaksin kappalein Länsi Suomen ympäristölupaviraston kirjaamoon. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka ajan päättymistä. käyntiosoite: Panimokatu 1, 00580 Helsinki postiosoite: PL 115, 00231 Helsinki puhelin: vaihde 020 490 121 telekopio: (09) 726 0233 sähköposti: kirjaamo.lsy@ymparisto.fi aukioloaika: klo 8 16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 82 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

LIITE 2