KIRJALLINEN KYSYMYS 1166/2013 vp Perusrakenteen investointituki rakennerahasto-ohjelmassa Eduskunnan puhemiehelle Perusrakenteen investointitukea voidaan myöntää Euroopan yhteisön rakennerahastojen varoista perusrakennetta koskeviin investointeihin. Itäja Pohjois-Suomessa investointituen kohteina ovat olleet esimerkiksi elinkeinoelämän kannalta välttämättömät liikenteen solmukohdat ja toimitilat sekä matkailua ja elinkeinoelämää parantava infrastruktuuri. Julkisilla investoinneilla on ollut myös merkittävä elvyttävä vaikutus. Nyt perusrakenteen investointitukea ollaan kuitenkin rajaamassa pois tulevan rakennerahastokauden keinovalikoimasta, vaikka aluekehityslainsäädäntö antaa mahdollisuuden sen myöntämiseen. Perusrakenteen investointituki sisältyy sekä voimassa olevaan että nyt valmisteilla olevaan aluekehityslainsäädäntöön (HE 190/2013 vp, Laki alueiden kehittämisen ja rakennerahastohankkeiden rahoittamisesta, 7 ). Mikäli Suomi rajaa perusrakenteen investointituen käyttömahdollisuuden pois rakennerahasto-ohjelmastaan, tulevalla ohjelmakaudella 2014 2020 kunnilla ei käytännössä ole resursseja elinkeinoelämän merkittäviin investointeihin. Maakuntien kehittämisraha on leikattu jo niin pieneksi, ettei se yksinään riitä investointeihin. Samalla vaarantuu myös Itä- ja Pohjois-Suomen mahdollisuus saada 190 miljoonan euron kuntarahoitus rakennerahasto-ohjelmaan. Lisäksi elvyttävä elinkeino- ja talouspolitiikka kärsii. Perusrakenteen investointituki on perusedellytys monille kuntien elinvoimaisuuden kannalta välttämättömille investoinneille. Lisäksi sitä olisi mahdollista käyttää myös uusiin innovatiivisiin hankintoihin yhdistämällä se esimerkiksi Tekesin Innovatiiviset kaupunkiympäristöt (INKA) -ohjelman toteutukseen. Tällöin Tekes rahoittaisi uutta tuotetta kehittävän yrityksen liiketoimintaa ja maakunnan liitot puolestaan tukisivat kunnan investointeja perusrakenteen investointituella. Työ- ja elinkeinoministeriön Kestävää kasvua ja työtä -ohjelmaluonnoksessa todetaan seuraavasti: "Harvaan asuttujen alueiden kilpailukyvyn ja elinkeinorakenteen monipuolistamiseksi on parannettava elinkeinoelämää ja yritysten toimintaympäristöä tukevia liikenneväyliä ja kestävän kehityksen mukaisten liikennejärjestelmien ja liikkumismuotojen kehittämistä." Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Kuinka hallitus varmistaa jatkossa kuntien riittävät resurssit elinkeinoelämän merkittäviin investointeihin ja aikooko hallitus tarkistaa Suomen rakennerahasto-ohjelmaa siten, että perusrakenteen investointituen käyttö on Itä- ja Pohjois-Suomessa mahdollista myös jatkossa? Versio 2.0
Helsingissä 17 päivänä joulukuuta 2013 Antti Rantakangas /kesk 2
Ministerin vastaus KK 1166/2013 vp Antti Rantakangas /kesk Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Antti Rantakankaan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1166/2013 vp: Kuinka hallitus varmistaa jatkossa kuntien riittävät resurssit elinkeinoelämän merkittäviin investointeihin ja aikooko hallitus tarkistaa Suomen rakennerahasto-ohjelmaa siten, että perusrakenteen investointituen käyttö on Itä- ja Pohjois-Suomessa mahdollista myös jatkossa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Perusrakenteen investointitukea ei ole rajattu pois Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -Suomen rakennerahasto-ohjelman keinovalikoimasta. Rakennerahasto-ohjelma kuitenkin rajaa perusrakenteen investointituen käyttökohteita. Toimenpiteitä on rajattava, koska Suomen rakennerahasto-ohjelman rahoitus vähenee 27 prosenttia ohjelmakaudella 2014 2020 verrattuna käynnissä olevaan ohjelmakauteen 2007 2013. Lisäksi komissio vaatii aiempaa tiukempaa toimien keskittämistä ohjelman tuloksellisuuden varmistamiseksi. Eurooppa 2020 -strategian kansallisen toimenpideohjelman ja EU:n maakohtaisten suositusten pohjalta on rakennerahasto-ohjelman Euroopan aluekehitysrahaston painopisteiksi valittu pk-yritystoiminnan kehittäminen, uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen sekä vähähiilisen talouden edistäminen. PK-yritystoiminnan kehittämisessä panokset kohdistetaan välittömiin pk-yritysten liiketoiminnan, tuotekehityksen, tuotteiden kaupallistamisen, kasvun ja kansainvälistymisen tukemiseen. Yritysten toimintaympäristön osalta keskitytään pääosin kehittämishankkeisiin, kuten yrityspalveluiden kehittämiseen, mutta myös perusrakenteen investoinnit ovat tietyin rajoituksin mahdollisia. Yritysten toimintaympäristön perusrakenteen investointien osalta toimet on pääosin ohjelmassa keskitetty pienimuotoisten liikenne- ja logistiikkainvestointien rahoittamiseen, mitkä on nähty erityisen tärkeänä Itä- ja Pohjois-Suomessa harvan asutuksen ja pitkien etäisyyksien vuoksi. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen komissio on taipumassa hyväksymään näiden toimien rahoittamiseen. Suomen rakennerahasto-ohjelmasta voidaan siis tukea kuntien elinkeinoelämää tukevia pk-yritysten saavutettavuutta tukevia investointeja. Rahoitettavissa hankkeissa voidaan mm. kehittää pk-yritystoimintaa tukevia liikenneyhteyksiä älyliikenteen mahdollisuudet huomioiden yrityskeskittymiin ja -puistoihin, liikenne- ja logistiikkaterminaaleihin sekä teollisen tuotannon ja jalostuksen kannalta keskeisille alueille; pk-yritystoimintaa tukevia raide- ja lentoliikenteeseen sekä satamiin liittyviä liikennejärjestelyjä ja alueen pk-yritystoimintaa tukevia matka- ja kuljetusketjuja sekä logistiikkakeskuksia. Erityistapauksessa perusrakenteen investointi voi tulla kyseeseen myös hankkeissa, joissa on kyse vientiin rinnastettavan matkailutulon kasvattamisesta. Oleellista on perusrakenteen investointien, kuten rakennerahastojen muunkin toiminnan osalta, aiempaa kunnianhimoisemmat, tarkemmin valitut hankkeet, jotta vähenevällä rahoituksella voidaan saavuttaa kestävää kasvua ja työllisyyttä. 3
Ministerin vastaus Helsingissä 3 päivänä tammikuuta 2014 Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori 4
Ministerns svar KK 1166/2013 vp Antti Rantakangas /kesk Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1166/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Antti Rantakangas /cent: På vilket sätt ämnar regeringen i fortsättningen säkerställa att kommunerna har tillräckliga resurser för näringslivets viktiga investeringar och ämnar regeringen justera Finlands strukturfondsprogram, så att det också i fortsättningen är möjligt att använda infrastrukturellt investeringsstöd i östra och norra Finland? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Infrastrukturellt investeringsstöd har inte uteslutits bland de åtgärder som kan användas inom programmet Hållbar tillväxt och jobb 2014 2010 -Finlands strukturfondsprogram. Strukturfondsprogrammet begränsar dock användningsändamålen för det infrastrukturella investeringsstödet. Åtgärderna måste begränsas eftersom finansieringen för Finlands strukturfondsprogram minskar med 27 procent under programperioden 2014 2020 jämfört med den pågående programperioden 2007 2013. Kommissionen kräver dessutom en snävare koncentration av åtgärderna än tidigare för att säkerställa att programmets resultat nås. Utgående från Finlands nationella program för åtgärder enligt Europa 2020-strategin och EU:s landspecifika rekommendationer har som prioriteringar för strukturfondsprogrammet i fråga om Europeiska regionala utvecklingsfonden valts utveckling av små och medelstora företags verksamhet, produktion och utnyttjande av ny kunskap och kompetens samt främjande av koldioxidsnål ekonomi. Vid utvecklingen av små och medelstora företags verksamhet inriktas insatserna på direkt stödjande av små och medelstora företags affärsverksamhet, produktutveckling, kommersialisering av produkter, tillväxt och internationalisering. När det gäller företags verksamhetsmiljö koncentrerar man sig huvudsakligen på utvecklingsprojekt, såsom utvecklingen av företagstjänster, men också infrastrukturella investeringar, med vissa begränsningar, är möjliga. När det gäller infrastrukturella investeringar i företagens verksamhetsmiljö har åtgärderna i programmet huvudsakligen koncentrerats på finansiering av mindre investeringar i transporter och logistik, vilket har betraktats som särskilt viktigt med tanke på den glesa bosättningen och de långa avstånden i östra och norra Finland. Efter långvariga förhandlingar ser det ut som om kommissionen skulle godkänna finansieringen av nämnda åtgärder. Från Finlands strukturfondsprogram kan man alltså stöda sådana investeringar som ökar små och medelstora företags tillgänglighet vilka stöder näringslivet i kommunerna. Vid de projekt som finansieras kan man bl.a., med hänsyn tagen till de möjligheter som intelligenta transporter ger, utveckla trafikförbindelser som stöder smf-företagsverksamheten till företagskoncentrationer och parker, logistikterminaler samt till regioner som är centrala med tanke på den industriella produktionen och förädlingen; sådana trafikarrangemang i anslutning till spår- och flygtrafiken och hamnar vilka stöder smf-företagsverksamheten samt rese- och transportkedjor samt logistikcentra som stöder smf- 5
Ministerns svar företagsverksamheten inom regionen. I särskilda fall kan infrastrukturella investeringar bli aktuella också i samband med projekt som handlar om ökning av sådana inkomster av turismen som kan jämställas med export. Det som är väsentligt med tanke på infrastrukturella investeringar, liksom också strukturfondsverksamheten i övrigt, är att projekten är mer ambitiösa och mer noggrant utvalda för att man med minskad finansiering kan åstadkomma hållbar tillväxt och sysselsättning. Helsingfors den 3 januari 2014 Näringsminister Jan Vapaavuori 6