Elinvoimaa lähiruoasta
BioVirrat Alueen yrityksiltä ja elinkeinoelämän toimijoilta tullut vahva viesti, että kehittämistoimintaa ja koulutusta pitää suunnata jo alueella oleviin luontaisiin vahvuuksiin ja edistää niitä. Tämän vuoksi Virtain kaupungin strategiassa painopistealueena on lisätä alueen ja sen yritysten elinvoimaisuutta edistämällä lähipalvelujen, lähienergian ja lähiruoan käyttöä Mitä on BioVirrat? Virrat on paikkakunta, joka käyttää kestävästi uusiutuvia paikallisia luonnonvaroja ravinnon, energian, tuotteiden ja palvelujen tuottamiseen. Toiminnalla pyritään vähentämään riippuvuutta fossiilisista luonnonvaroista sekä edistämään talouskehitystä ja luomaan työpaikkoja ja uutta yritystoimintaa alueelle.
BioVirrat toimintatavan vaikuttavuuden arviointi, investoinnit Toimenpide Vuosi Kustannusarvio/toteuma Työpaikat hankkeen aikaiset Työpaikat ( välittömät = olemassa olevat) ( välilliset = aliurakoitsijat tms.) Lämpölaitos 2013 4 610 038 9 htv 2 välittömät 5 välilliset Marttisen lämpölaitos Koivurinteen päiväkoti Valokuitu Kurjenkylä, Liedenpohja, Kotala, Härkönen ja Vaskivesi Nuorisokeskus Marttisen Vihtasauna puusta Ikä-ihmisten palvelukoti puusta Teollisuushalli puusta Vesistöjen kunnostushankkeet (Vermasjärvi, Vaskuu. Naurissalmi, Havankajärvi, Joutsenjärvi, Koronjoki 2015 500 000 2,5 htv 1 välittömät 2,5 välilliset Hankeen muut hyödyt aluetalouteen Puun käytön lisääntyminen, uudet työpaikat Puun käytön lisääntyminen, lämpölaitoksen ylläpidon ja hoidon ulkoistus yrittäjille 2015 1 223 771 6,5 htv 4 välittömät Urakat paikallisille toimijoille 2015-2019 3 131 650 12 htv 146 ( alueen yritykset), välittömät 26 (etätyön tekijät) Etätyömahdollisuuksien lisääntyminen, edistää digitalisaatiota, valokuituliittymä, noin 470 kiinteistölle 2017 900 000 3 htv 10 välittömät Urakat alueen toimijoille, puun käytön lisääntyminen, positiivinen merkitys alueen matkailuelinkeinoille 2017 4 712 000 12 htv 12 välittömät Puun käytön lisääntyminen, turvallisuus, viihtyvyys, positiivinen vaikutus aluetalouteen ja työllisyyteen 2017 1 000 000 4 htv 35 välittömät Urakat paikallisille yrittäjille, halliin sijoittuva toiminta tuo lisää työpaikkoja 2012-2018 n. 2 500 000 4 htv 8 välilliset ( matkailu- ja elämyspalveluyrittä jät) YHTEENSÄ 18 577 459 53 218 välittömät 33,5 välilliset Vesistöjen kunnon paraneminen, alueen vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden viihtyvyyden paraneminen, ympäristölle, matkailu- ja vapaa-ajan elinkeinoille suuri myönteinen merkitys
Lähiruoka Nuorisokeskus Marttisessa Vuosittain valmistetaan noin 80 000 ateriaa Marttisen keittiön liikevaihto on noin 500 000 /vuosi Ruokailijamäärä max. 250 henkilöä/kerta Aterian keskihinta on 6,25 Työntekijöitä keittiössä on ravintolapäällikkö, kaksi kokkia sekä sesonkityöntekijät 8-10 kpl Marttinen on sitoutunut, että raaka-ainekustannuksista 15% käytetään lähi- ja luomutuotteiden hankkimiseen. Reseptit tehdään itse huomioiden sesongit ja eri asiakasryhmät sekä heidän kulutuksensa Pohjalla vakioreseptit Reseptien muunneltavuus tärkeää
Lähiruoka Nuorisokeskus Marttisessa Marttisen keittiön tavoitteena on kiinnittää huomiota ruoan ja raaka-aineiden arvostuksen palauttamiseen mm. sesonki-, lähi- ja luomutuotteiden esiin tuomisella. Ruoka valmistetaan mahdollisimman pitkälle omassa keittiössä Suoraan hankittavia pieneriä ovat marjat, sienet, kala, liha (Highlander, villisika) Pienhankintoja ei kilpailuteta, jäävät alle kynnysarvon ja kunnan oman hankintaohjeen alarajan alle (30 000 ) Hävikki pyritään minimoimaan: Opastus ( syö se mitä jaksat) Ylijäämäruoka terveystarkastajan ohjeistuksen mukaisesti tarjolle Bokashi-kompostointi
Armin vinkit lähiruoan käytön lisäämiseen Asenne- ja tahtokysymys Joustavuus Tuotteistaminen & tarinat Lähimenu, nuorisolounas Tuottajien kanssa suunnittelu ja sopiminen Pitkät sopimukset Etukäteisneuvottelut Aluetalouden vaikuttavuuden huomioiminen
Virtain lähiruokamalli Virroilla Nuorisokeskus Marttinen näyttää esimerkillään, että myös laitoskeittiöissä voidaan hyödyntää lähi- ja luomuruokaa. Virroilla käynnistyy uuden valmistuskeittiön rakentaminen sekä uuden koulukampuksen rakentaminen ( Ateriamäärät yhteensä noin 700/vrk) Keittiöiden suunnittelun ja rakentamisen ollessa alkuvaiheessa on käynnistetty myös suunnittelu lähiruoan lisäämiseksi tulevissa valmistus- ja jakelukeittiöissä Tavoitteena on, että investointien valmistuttua Virroilla on valmius käyttää aiempaa enemmän lähi ja luomuruokaa ja huolehtia myös siitä, että volyymituotteiden alkuperä on kotimainen.
Elinvoimaa lähiruoasta Pitää tietää mitä on tarjolla. Pirkanmaalla tiedetään melko hyvin tuotteet, mutta tuotantomäärät puuttuvat Pitää tietää mille tuotteille olisi kasvupotentiaalia Vuoropuhelu tuottajien kanssa saatavuuden parantamiseksi ja tuotannon lisäämiseksi Tavoitteena pidemmät tuotantosopimukset, suunnitelmallisuus Uuden hankintalain mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen Reseptiikan kehittäminen ja saatavuus Kokeilut ja mallien pilotointi Tarvittavat investoinnit, varastot, kuorimot jne.. Pitää erottaa volyymituotteet ja pientuotteet Volyymituotteet maito, liha, leivät Kilpailutuksessa katse laatuun