Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 5. helmikuuta 2016 (OR. en) 5745/16 ILMOITUS Lähettäjä: Vastaanottaja: Neuvoston pääsihteeristö Pysyvien edustajien komitea / Neuvosto EDUC 16 SOC 47 EMPL 29 JEUN 13 ECOFIN 63 Ed. asiak. nro: 5546/16 EDUC 14 SOC 38 EMPL 27 JEUN 11 ECOFIN 46 Asia: Koulutuksen, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan välisen yhteyden vahvistaminen Uusi osaamisen ohjelma Euroopalle - Periaatekeskustelu (neuvoston työjärjestyksen 8 artiklan 2 kohdan mukainen julkinen keskustelu) [puheenjohtajavaltion ehdotuksesta] Puheenjohtaja on laatinut koulutuskomiteaa kuultuaan liitteenä olevan tausta-asiakirjan pohjaksi neuvoston (koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu) istunnossa 24. helmikuuta 2016 käytävää keskustelua varten. 5745/16 pmm/eho/akv 1 DG E - 1C FI
LIITE Ehdotus: Tausta-asiakirja neuvoston (koulutus, nuoriso, kulttuuri ja urheilu) istunnossa 24. helmikuuta 2016 käytävään periaatekeskusteluun aiheesta Koulutuksen, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan välisen yhteyden vahvistaminen Uusi osaamisen ohjelma Euroopalle Euroopan komission vuoden 2016 työohjelmassa 1 mainitussa "uudessa osaamisen ohjelmassa Euroopalle" on tarkoitus käsitellä osaamisen kehittämistä ja osaamisvajetta etenkin työllistyvyyden, liikkuvuuden, kilpailukyvyn sekä oikeudenmukaisen ja tasapainoisen kasvun näkökulmasta. Siinä kartoitetaan erityisesti taitoja, joita tarvitaan kaikilla eri tasoilla vaatimuksiin vastaamiseksi sekä viimeisimmän, erityisesti digitaalialalla tapahtuneen kehityksen hyödyntämiseksi parhaalla mahdollisella tavalla sekä sen varmistamiseksi, että ihmiset voivat kehittää ja laajentaa pätevyyttään pystyäkseen sopeutumaan työmarkkinoiden ja yhteiskunnan jatkuviin muutoksiin. Ohjelmassa ehdotetaan erityisiä EU:n toimia ja sillä tuetaan jäsenvaltioiden yhteisiä toimintapoliittisia ponnisteluja tarkoituksena edistää asiaankuuluvien sidosryhmien aktiivista osallistumista koulutukseen ja työmarkkinoille. Puheenjohtajavaltio Alankomaat järjestää tältä pohjalta periaatekeskustelun helmikuussa koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvostossa ja maaliskuussa TSTK-neuvostossa tavoitteena lisätä tietoisuutta ja korostaa kyseisten asioiden tärkeyttä osaamisen kannalta sen laajassa merkityksessä. Opetusministerit voivat tällöin tuoda esiin niitä seikkoja ja näkemyksiä, joita uudessa osaamisen ohjelmassa olisi heidän mielestään käsiteltävä, ja auttaa siten tämän strategisen eurooppalaisen aloitteen suunnittelussa. 1 Asiak. 13486/15. 5745/16 pmm/eho/akv 2
Yhteinen osaamisen ohjelma Tukemalla lahjakkuuksia ja edistämällä osaamista vauhditetaan innovointia ja parannetaan kilpailukykyä sekä luodaan vakaa perusta korkealle tuottavuudelle. Se on myös paras keino vähentää työttömyyttä, köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä 2. Tämä on erityisen tärkeää siitä syystä, että Euroopan talouteen kohdistuu pitkän aikavälin rakenteellisia haasteita. Tällä hetkellä vallitsevat merkittävät suuntaukset muuttavat talouksiamme ja yhteiskuntaamme. Globalisaatio ja tekniikan kehitys erityisesti tieto- ja viestintäteknologian alalla muuttavat elämäämme, työpaikkoja, työn sisältöä sekä tapaamme kommunikoida ja tehdä yhteistyötä keskenämme. On syntymässä uusia liiketoimintamalleja ja yrittäjyyteen liittyviä mahdollisuuksia sekä innovatiivisia ja epätyypillisiä työnteon muotoja. Tämän vaikutus on nähtävissä kautta linjan työmarkkinoiden kaikilla sektoreilla. Osaamisen ja parempien taitojen kysyntä lisääntyy nopeasti. Osaamisen vaadittava vähimmäistaso nousee ja myös laajenee siten, että vaatimuksiin kuuluvat digitaaliset taidot, edistynyt tekninen osaaminen sekä sosiaaliset taidot. Aiemmin omaksutut taidot vanhentuvat kiihtyvällä vauhdilla, jos osaamistaan ei saata säännöllisesti ajan tasalle, ja osaamisvaatimuksiltaan keskitason sektorilla on havaittavissa, että teknologialla huolehditaan yhä enemmän rutiinitehtävissä tarvittavasta osaamisesta ja korvataan ihmistyövoimaa. Tästä kehityksestä johtuen työttömyysaste pysyttelee korkeana ja on noussut jopa 20 prosenttiin EU-maissa. Vaikuttaa yhä vaikeammalta saada työttömyyslukuja alemmiksi. Edessä olevat haasteet Suurella osalla EU:n väestöstä ei ole riittäviä perustaitoja ollakseen työllistettävissä ja voidakseen osallistua sosiaaliseen elämään. Lähes 70 miljoonalla EU:n aikuisväestöön kuuluvalla henkilöllä ei ole riittävää luku-, kirjoitus- ja laskutaitoa. Nuorten kohdalla tilanne on vain hiukan parempi; 15-vuotiaista joka viidennellä nämä perustaidot ovat heikot 3. EU:n kansalaisista 40 prosentilla on vain vähäiset tai olemattomat digitaaliset taidot, vaikka ne ovat olennainen edellytys tämän päivän yhteiskuntaan osallistumiselle. 2 3 Komission tiedonanto, vuotuinen kasvuselvitys 2016, COM(2015) 690 final. OECD:n tutkimus EU:n aikuisväestön perustaidoista (PIAAC) ja PISA-tutkimus 15-vuotiaista. 5745/16 pmm/eho/akv 3
Osaamisen puutteet ja kohtaanto-ongelmat ovat lisääntyneet monilla sektoreilla ja alueilla Euroopassa ja ovat vakava huolenaihe 4. Tämä vaikeuttaa työllisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn parantumista. Lähes 40 prosenttia yrityksistä on kertonut vaikeuksistaan löytää työntekijöitä, joilla olisi oikeanlaista osaamista digitaaliset taidot mukaan lukien. 5 Nämä vaikeudet voivat johtua monta vuotta kestäneestä talouskriisistä, mutta ne saattavat olla myös seurausta digitaalitalouden nopeasti muuttuvista työnteon malleista. Silloinkin, kun osaamista on saatavilla, sitä ei aina tunnisteta tai hyödynnetä oikealla tavalla. EU:n työntekijöistä noin 44 prosentilla osaaminen ei yllä sellaiselle tasolle, että he voisivat olla täysin tuottavia ja että heillä olisi laajat mahdollisuudet kehittyä työssään 6. Samalla voidaan kuitenkin todeta, että talouskriisin johdosta työntekijät ottavat helpommin vastaan työtä, joka ei vastaa heidän pätevyys- tai osaamistasoaan. Korkeasti koulutetuista nuorista aikuisista arviolta 25 prosenttia tekee työtä, johon he ovat ylikoulutettuja. 7 On kiireellisesti parannettava sukupolviemme osaamista sekä aktivoitava ja hyödynnettävä täysin heidän taitonsa, jotta voitaisiin vapauttaa Euroopan kasvupotentiaalia ja lujittaa sosiaalista osallisuutta. Yhtenä tärkeänä keinona parantaa osaamisen ja pätevyyden merkitystä työmarkkinoiden suhteen on lisätä yritysten ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden aktiivista osallistumista. Noin 40 prosentilla aikuisista työntekijöistä on tutkinto opinnoista, joihin on kuulunut jonkinmuotoista työpaikalla tapahtunutta oppimista 8. Yritysten osallistumisen laajuus vaihtelee kuitenkin huomattavasti eri puolilla Eurooppaa ja rajoittuu usein ammatillisen koulutuksen yhteyteen (perusja jatkokoulutukseen). Yritysten vähäisen osallistumisen vuoksi ihmisillä ei ole koulutuksen päätyttyä riittäviä valmiuksia osallistua työmarkkinoille tai asianmukaisia taitoja yrityksen perustamiseen. Työmarkkinoiden toimijoilta edellytetään vahvaa sitoutumista, jotta saadaan korjattua osaamisvaje ja varmistettua, että työntekijöiden osaamista hyödynnetään paremmin. 4 5 6 7 8 Esim. "Skill Shortages and gaps in European enterprises - Striking a balance between vocational education and training and the labour market", Cedefop, 2015. Kolmas Euroopan yritystutkimus (2013), Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö (Eurofound). Matching skills and jobs in Europe, insights from Cedefop's European skills and jobs survey, 2015. Ks. edellä. Ks. edellä. 5745/16 pmm/eho/akv 4
Työmarkkinoiden toimijoilta edellytetään vahvaa sitoutumista myös siksi, että voidaan varmistaa nykyisten työntekijöiden osaamisen parempi hyödyntäminen ja jatkuva kehittäminen, myös tukemalla asiaankuuluvaa täydennyskoulutusta. Yritysten on säilyttävä luovina ja vahvistettava innovointikapasiteettiaan, ottaen huomioon yritysten ominaispiirteiden ja laajuuden erot sekä erityisosaamisen ja -tiedon ("ammattitaidon") tarve yleisemmän osaamisen lisäksi. Työntekijöiden kohdalla olisi lisäksi oltava yleisenä käytäntönä, että he panostavat jatkuvasti omaan työllistyvyyteensä pitämällä osaamisensa ajan tasalla ja parantamalla taitojaan. Nykyisin vain joka kymmenes työvoimaan kuuluva aikuinen osallistuu elinikäiseen oppimiseen. Osaamisen avulla saadaan parempia tuloksia taloudessa ja yhteiskunnassa vain, jos sen merkitys ymmärretään ja sitä hyödynnetään tehokkaasti. Jossain toisessa jäsenvaltiossa tai EU:n ulkopuolella hankitun pätevyyden laadun tuntemus ja jossain määrin sitä kohtaan tunnettu luottamus on kuitenkin edelleen vähäistä. Tämä on esteenä työntekijöiden liikkuvuudelle EU:ssa ja kolmansista maista tulevien työntekijöiden integroitumiselle. Osaamista koskevassa toimintapolitiikassa on erityisen vaikeaa yhdistää toisiinsa erilaiset oppimisympäristöt. Kouluopetuksen lisäksi oppia saadaan loppujen lopuksi myös arkioppimisen kautta kotona, työssä, eri yhteisöissä ja vertaiskohtaamisissa. Epävirallisen oppimisen ja arkioppimisen validoinnissa 9 on edistytty. Tällä on erityistä merkitystä henkilöille, joilla on alhaisempi koulutustaso, jotka ovat työttömiä tai ovat vaarassa jäädä työttömiksi ja joiden on muutettava urapolkuaan, tunnistettava kehitystarpeitaan ja päästävä osallistumaan uudelleenkoulutusohjelmiin. Eri jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin suuria eroja oppimisen validoinnin mahdollisuuksissa ja käytännön toteutumisessa. 10 9 10 Neuvoston suositus, annettu 20. joulukuuta 2012, epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista. Epävirallisen ja arkioppimisen validointia Euroopassa koskeva kartoitus vuodelta 2014. 5745/16 pmm/eho/akv 5
Uudenlainen kehitys yhteiskunnassa ja taloudessa saattaa asettaa kyseenalaisiksi nykyiset toimintapolitiikat ja välineet. Tämä koskee esimerkiksi keinoja, joilla pyritään saamaan EU:hun jo tulleita maahanmuuttajia osallistumaan työmarkkinoille, tai menettelyjä, joilla käsitellään lisääntyvien pakolaisvirtojen seurauksia, mikä on useaa jäsenvaltiota erityisesti koskeva ongelma 11. Maahanmuuttajien työmarkkinoille osallistumisen edistäminen on olennaista sen varmistamisessa, että maahanmuuttajat integroituvat tosiasiallisesti heidät vastaanottaviin yhteiskuntiin ja että he vaikuttavat myönteisesti EU:n talouteen. Tätä varten olisi edistettävä ensisijaisena asiana maahanmuuttajien osaamisen kartoitusta ja heidän aiemman oppimisensa ja kokemuksensa validointia samoin kuin kielten opetusta. EU:n tasolla on otettu käyttöön useita aloitteita ja välineitä. Poliittiset haasteet huomioon ottaen on tärkeää pohtia, ovatko ne edelleen tarkoituksenmukaisia ja millaisia parannuksia ja mukautuksia voidaan tehdä EU:n, jäsenvaltioiden ja alueellisella tasolla. Eroja on myös siinä, kuinka laajaa on työllisyyden ja jatkokoulutuksen tukemiseen tarkoitettujen, osaamista ja pätevyyttä sekä uraohjausta koskevien nykyisten aloitteiden ja verkkopohjaisten välineiden täytäntöönpano sekä tietoisuus niistä ja niiden tuntemus. Keskustelu osaamisesta liittyy läheisesti koulutusjärjestelmiemme toimivuuteen ja oppilaitoksiemme asemaan yhteiskunnassa. Sen lisäksi, että koulutusjärjestelmät pystyvät mukautumaan nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden tarpeisiin, meidän on varmistettava, että ne pystyvät tarjoamaan voimaannuttavan ja kestävän osaamisperustan, joka pysyy yhteiskunnan muutosten vauhdissa. Tähän haasteeseen vastaamiseksi koulutuksen olisi kannustettava opiskelijoita menemään mukavuusalueensa ulkopuolelle ja auttamaan osaltaan löytämään ratkaisuja tulevaisuuden kysymyksiin. 11 Luonnos yhteiseksi työllisyysraportiksi 2016. 5745/16 pmm/eho/akv 6
Yhä laajemmin ollaan tietoisia siitä, että yhteiskunnassa merkityksellisten tiedon ja kognitiivisten taitojen lisäksi monialaiset taidot (transversaaliset tai 2000-luvun taidot) ja sosioemotionaaliset taidot ovat ratkaisevan tärkeitä taloudellisen ja yhteiskunnallisen menestymisen kannalta. Luovuutta, ongelmanratkaisukykyä, kriittistä ajattelua, yrittäjyyttä, yhdessä työskentelyä ja oppimaan oppimista pidetään yhä enemmän tulevaisuuden taitoina 12. Lisäksi digitaaliset taidot ovat perusedellytys sille, että digitaalitaloudessa pystyy toimimaan. Ihannetapauksessa oppilaitokset tarjoaisivat ihmisille muuttuvissa työurissa tarvittavia taitoja eivätkä pelkästään valmistaisi heitä tiettyyn ammattiin. Tämä vaikuttaa opetussuunnitelmiin ja -menetelmiin kaikilla tasoilla koulutuksessa, jossa olisi pyrittävä edistämään entistä laajapohjaisemmin monialaisia taitoja. Oppiminen voi sisältää tulevaisuudessa esimerkiksi aiempaa enemmän hybridimuotoista työskentelyä, jossa yhdistetään luokkahuoneopetus ja työskentelytilanteet digitaalisia ja verkkosovelluksia hyödyntäen. Nykyaikaisilla oppimisympäristöillä olisi samalla varmistettava, että ihmiset voivat kehittää täysipainoisesti lahjakkuuttaan tietoon perustuvien opinto- ja uravalintojen pohjalta. Tämä edellyttää myös kaikilta asiaankuuluvilta toimijoilta älykästä ja kestävää panostusta virallisen, epävirallisen ja arkioppimisen mahdollisuuksiin. 12 Katso myös yhteinen vuoden 2015 raportti eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020) ja OECD:n vuoden 2015 raportti "Skills for Social Progress". 5745/16 pmm/eho/akv 7
Keskustelun jäsentely Interaktiivisen ja dynaamisen keskustelun aikaansaamiseksi puheenjohtaja on kutsunut ulkopuolisen puhujan keskustelun alustajaksi esittämään tuoreen näkökulman koulutuksen, työmarkkinoiden ja yhteiskunnan välisen yhteyden vahvistamiseen. Oman panoksensa antamiseksi komission tulevaan osaamisen ohjelmaan ministereitä pyydetään sen jälkeen esittämään, mitä seikkoja ja näkemyksiä heidän mielestään olisi käsiteltävä. Ministereitä pyydetään ilmoittamaan, mitä mieltä he ovat yhdestä tai useammasta seuraavassa luetelluista toteamuksista: 1. Toteamus 1 Opetussuunnitelmissa ja -menetelmissä olisi otettava keskeiseksi tavoitteeksi sellaisen laajemman osaamisen kirjon kehittäminen, jota tarvitaan tulevaisuuden työpaikoissa ja yhteiskunnassa laajemmin. 2. Toteamus 2 Osaamisen puutteiden ja kohtaanto-ongelmien vähentämiseksi oppilaitosten olisi pyrittävä lisäämään aktiivista osallistumista kumppanuuksiin yritysten ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa. 3. Toteamus 3 Jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimiaan, jotta voidaan tunnistaa, aktivoida ja hyödyntää täysin nykyisten ja tulevien sukupolvien osaamista ja pätevyyttä. Kansallisten toimintapolitiikkojen ja rajatylittävän liikkuvuuden tukemiseksi olisi hyödynnettävä aiempaa paremmin kaikkia asiaankuuluvia parannettuja EU:n välineitä. 5745/16 pmm/eho/akv 8
Huomautus Ehdotus päätöslauselmaksi aiheesta "sosioekonomisen kehityksen ja osallisuuden edistäminen EU:ssa koulutuksen avulla: koulutusalan panos vuoden 2016 eurooppalaiseen ohjausjaksoon" sisältää myös joitakin tämän keskustelun kannalta merkityksellisiä toteamuksia osaamisesta. Tätä tausta-asiakirjaa on lisäksi tarkoitus käyttää TSTK-neuvostossa 7. maaliskuuta käytävän keskustelun valmisteluasiakirjan pohjana. Koulutus-, nuoriso-, kulttuuri- ja urheiluneuvoston puheenjohtaja laatii keskustelun tuloksista yhteenvedon, joka toimitetaan kirjeenä TSTK-neuvoston puheenjohtajalle. Tuo kirje otetaan huomioon TSTK-neuvostossa 7. maaliskuuta osaamisesta käytävässä keskustelussa. 5745/16 pmm/eho/akv 9