KIRJALLINEN KYSYMYS 847/2010 vp Metsätilojen sukupolvenvaihdosten vauhdittaminen Eduskunnan puhemiehelle Maatilojen ja muiden yritysten sukupolvenvaihdoksia pyritään edistämään eri tavoin. Tavoitteena on yritystoiminnan jatkuvuus. Metsätalousyrittäjiä sukupolvenvaihdoksien helpottaminen ei kuitenkaan koske. Metsänomistajien keski-ikä on kohonnut jo yli 60 vuoteen. Metsätilat siirtyvät yhä yleisemmin suunniteltujen sukupolvenvaihdosten sijaan perintönä usein jo lähes eläkeiässä oleville seuraajille. Vaikka eläkeiässä olevan sukupolven metsäosaaminen on keskimäärin laajempaa kuin nuorilla, ongelmana on puukauppojen harveneminen ja metsänhoidollisen kiinnostuksen hiipuminen. Yhtenä syynä on puun myyntitulojen merkityksen väheneminen omistajan taloudelle. Metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistämisen tarve on todettu myös ministeriössä, ja meneillään on hankkeen Kansallinen metsäohjelma 2015 valmistelu. Hankkeessa on jo todettu, että verokeinot ovat yksi kaikkein tehokkaimmista kannustimista metsäelinkeinon kannattavuuden ja puumarkkinoiden toimivuuden kannalta tärkeiden sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi. Metsäyrittäjien yhdenvertainen kohtelu edellyttää myös nopeita lakimuutoksia. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus nopeuttaa metsätalousyritysten sukupolvenvaihdoksia verotuksella tai muilla mahdollisilla keinoilla, ja jos aikoo, niin millä aikataululla? Helsingissä 15 päivänä lokakuuta 2010 Toimi Kankaanniemi /kd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Toimi Kankaanniemen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 847/2010 vp: Aikooko hallitus nopeuttaa metsätalousyritysten sukupolvenvaihdoksia verotuksella tai muilla mahdollisilla keinoilla, ja jos aikoo, niin millä aikataululla? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yksityismetsistä kolme neljäsosaa on perheomistuksessa joko puolisoiden yhdessä tai erikseen omistamana. Loput ovat verotusyhtymien (14 %) ja kuolinpesien (11 %) omistuksessa. Metsänomistus siirtyy pääosin suvussa joko perintöinä ja lahjoina (45 %) tai ostoina vanhemmilta ja sukulaisilta (40 %). Vain 15 prosenttia metsänomistajista on hankkinut metsätilansa tai pääosan siitä vapailta markkinoilta. Metsämaan perintöluonteesta ja sukupolvenvaihdoksia edistävien kannusteiden puutteesta johtuen metsänomistuksen rakennemuutos on edennyt niin, että metsänomistajien keski-ikä on jo runsaat 60 vuotta. Maanviljelijöiden osuus omistajista ja pinta-alasta laskee edelleen osuuksien ollessa noin 20 ja 33 prosenttia (ml. osa-aikaviljelijät). Iäkkäämmät metsänomistajat ovat nuoria passiivisempia sekä metsänhoidon että puun myyntien suhteen. Metsätilojen sukupolvenvaihdosten edistämiselle on todellinen tarve. Valtioneuvosto hyväksyi periaatepäätöksen Kansallinen metsäohjelma 2015:sta 23.3.2008 hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Ohjelman tavoitteeksi asetettiin muun muassa yksityismetsätalouden kannattavuuden parantaminen ja metsälöiden keskikoon kasvattaminen. Periaatepäätöksen pohjalta maa- ja metsätalousministeriö rahoitti yhteistutkimusvaroista Metsäntutkimuslaitokselle kehittämishankkeen metsätilojen koon, rakenteen ja sukupolvenvaihdosten edistämiseksi. Hanketta ohjaa ministeriön johdolla laajapohjainen ohjausryhmä. Meneillään olevassa Kansallisen metsäohjelman tarkistuksessa tavoite on säilytetty ja kehittämishankkeen jatkaminen nähdään välttämättömänä. Kehittämishankkeessa on käyty läpi tavoitteiden saavuttamista tukevia verokeinoja, eri yhtiömuotojen ja yhteismetsien soveltuvuutta ja kehittämistarpeita sekä perikuntamuotoisen omistusajan rajoittamismahdollisuuksia ja neuvonnan kehittämistä. Verokeinot, kuten perintö- ja lahjaverotuksen huojentaminen, todettiin hankkeen perusteella kaikkein tehokkaimmiksi kannusteiksi sukupolvenvaihdosten vauhdittamiseksi ja metsätilojen saattamisessa yhdenvertaisempaan asemaan maatilojen ja yritysten sukupolvenvaihdosten kanssa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta käsitteli kesäkuussa 2010 hankkeen pohjalta tehtyjä toimenpide-esityksiä. Verotukselliset keinot todettiin ongelmallisiksi perustuslain tasavertaisuusvaatimusten kannalta. Metsäntutkimuslaitoksen hankkeessa tehdään tarkempi selvitys lainsäädännöllisistä esteistä. Selvitysten tulokset ovat seuraavan hallituksen hyödynnettävissä muun muassa verotuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä. Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti kuolinpesien omistusaikaa pyritään lyhentämään kannustamalla niitä siirtymään verotusyhtymiksi neuvonnalla ja kehittämällä yhteishallintosopimuksia. Päätöksen mukaisesti sukupolvenvaihdosneuvonnan työkaluja kuten oppaita ja kirjoja, vaihtoehtojen vertailu- 2
Ministerin vastaus KK 847/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd ja laskentatyökaluja sekä verkkosivuja kehitetään parhaillaan. Ne ovat sekä kaikkien neuvontaa antavien tahojen että metsänomistajien käytettävissä ensi vuoden aikana. Maatilojen yhteydessä omistetun metsän sukupolvenvaihdokset ovat edistämistoimenpiteiden piirissä. Maatilojen sukupolvenvaihdoksia tuetaan Euroopan unionin komission osarahoittamalla nuoren viljelijän aloittamistuella. Tätä tukimahdollisuutta hyödynnetään Suomessa täysimääräisesti. Lisäksi A- ja B-tukialueilla voidaan komission 141-päätöksen nojalla myöntää nuorille viljelijöille kansallisesti rahoitettua lisäkorkotukea. Sukupolvenvaihdoksia edistetään myös luopumistukijärjestelmän kautta. Sen turvin ikääntyneet viljelijät voivat aikaistaa tilanpidosta luopumistaan, jolloin jatkajat pääsevät aloittamaan tilanpidon aikaisemmin. Nämä toimet olisivat myös metsätiloilla tehokkaita, mutta eivät ole mahdollisia nykyisten EU:n maatalouden valtiontukisuuntaviivojen mukaisesti. Helsingissä 5 päivänä marraskuuta 2010 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 847/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Toimi Kankaanniemi /kd: Ämnar regeringen påskynda generationsväxlingar på skogsbruksföretag med hjälp av beskattning eller andra potentiella medel, och om den ämnar, med vilken tidtabell? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Av de privata skogarna ägs tre fjärdedelar av familjer antingen av makarna gemensamt eller skilt. Resten ägs av beskattningssammanslutningar (14 procent) och dödsbon (11 procent). Skogsägandet överförs i regel i släkten antingen som arv och gåvor (45 procent) eller som inköp av föräldrar och släktingar (40 procent). Endast 15 procent av skogsägarna har skaffat sitt skogshemman eller dess huvudsakliga del på den fria marknaden. Till följd av skogsmarkens karaktär och bristen på sporrande faktorer som främjar generationsväxlingar har strukturomvandlingen för skogsägandet avancerat på så vis att den genomsnittliga åldern för skogsägare uppgår till 60 år. Andelen jordbrukare av ägarna och arealen sjunker ytterligare i och med att andelarna för dem uppgår till ca 20 och 33 procent (inkl. deltidsodlare). Äldre skogsägare är passivare än unga i fråga om både skogsvård och virkesförsäljning. Det finns ett verkligt behov av att främja generationsväxlingar på skogshemman. Statsrådet godkände principbeslutet om Nationella skogsprogrammet 2015 den 23 mars 2008 i enlighet med riktlinjerna i regeringsprogrammet. Som mål för programmet sattes bl.a. att förbättra privatskogsbrukets lönsamhet och öka skogsbruksenheternas genomsnittliga storlek. På basis av principbeslutet finansierade jord- och skogsbruksministeriet ur anslagen för samarbetsforskning ett utvecklingsprojekt för Skogsforskningsinstitutet i syfte att främja storleken och strukturen samt generationsväxlingar på skogshemman. Projektet leds av en bredbasig styrgrupp under ledning av ministeriet. Vid översynen av det pågående Nationella skogsprogrammet har målet bevarats och det har ansetts vara nödvändigt att utvecklingsprojektet fortgår. I utvecklingsprojektet har man gått i genom de beskattningsmedel som stödjer uppnåendet av målen, lämpligheten och utvecklingsbehoven avseende olika bolagsformer och samfällda skogar och möjligheterna att begränsa ägandetiden i form av ett dödsbo samt utvecklingen av rådgivning. På grundval av projektet visade sig beskattningsmedel, såsom arvs- och gåvoskattelättnader, vara de mest effektiva faktorerna som sporrade till att påskynda generationsväxlingarna och till att åstadkomma ett jämlikare bemötande av skogshemman i jämförelse med de generationsväxlingar som gäller jordbruk och företag. Det finanspolitiska ministerutskottet behandlade i juni 2010 de åtgärdsförslag som hade lagts fram på grundval av projektet. Det konstaterades att de beskattningsmässiga medlen är problematiska med tanke på de jämlikhetskrav som ställs i grundlagen. I Skogsforskningsinstitutets projekt görs en noggrannare utredning om de lagstadgade hindren. Resultaten av utredningarna är tillgängliga för följande regering i samband med bl.a. totalrevideringen av beskattningen. Enligt det finanspolitiska ministerutskottets beslut strävar man efter att förkorta den tid som 4
Ministerns svar KK 847/2010 vp Toimi Kankaanniemi /kd ett dödsbo agerar som ägare genom att utifrån rådgivning och utveckling av avtal om samförvaltning sporra att omvandlingen av ett dödsbo till en beskattningssammanslutning. Enligt beslutet utvecklar man som bäst arbetsredskap för rådgivningstjänster om generationsväxlingar, såsom guider och böcker, arbetsredskap för jämförelser och redovisning och webbsidor. De här är tillgängliga för såväl alla dem som tillhandahåller rådgivning som för skogsägarna nästa år. Generationsväxlingar i fråga om skog som ägs i samband med jordbruk omfattas av åtgärderna för att främja generationsväxlingar. Generationsväxlingarna på gårdsbruksenheter stöds med ett startstöd till unga jordbrukare som delfinansieras av EU-kommissionen. Den här stödformen utnyttjas i Finland till sitt fulla belopp. Dessutom kan man i A- och B-stödområden med stöd av kommissionens 141-beslut bevilja unga jordbrukare ytterligare räntestöd som finansieras nationellt. Generationsväxlingar främjas också med hjälp av systemet för avträdelsestöd. Med hjälp av systemet kan äldre jordbrukare överlåta jordbruket tidigare, så att de som tar över gården kan komma i gång tidigare. De här åtgärderna skulle vara effektiva även för skogshemmanen men är i enlighet med de nuvarande riktlinjerna för EU:s statsstöd för jordbruket inte möjliga. Helsingfors den 5 november 2010 Jord- och skogsbruksminister Sirkka-Liisa Anttila 5