LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 1 (16) Hallitus 26.10.2009 105 Valtuusto 23.11.2009 32 Terveydenhuollon palvelujen 2009 2012... 2 1. Laillinen perusta... 2 2. Länsi-Pohjan alue, väestö ja palvelujen tarve... 2 3. Länsi-Pohjan palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen... 6 Perusterveydenhuolto... 6 Erikoissairaanhoito... 6 Kehittämistarpeet ja haasteet... 6 4. Yhteensovittaminen sosiaalitoimen palveluihin... 7 5. Sairaanhoidollisten tukipalveluiden yhteensovittaminen... 8 5.1 Laboratoriopalvelut... 8 5.2 Radiologian palvelut... 9 5.3 Lääkinnällinen kuntoutus... 11 5.4 Päivystys- ja ensihoito... 14 6. Alueellinen tietohallinnon järjestäminen... 15 Yhteistyösopimukset kuntien kanssa... 15 Erva-yhteistyö tietohallinnossa... 15 Alueellinen valmiussuunnitelma... 16
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 2 (16) Terveydenhuollon palvelujen 2009 2012 Terveydenhuollon palvelujen : Terveydenhuollon alueellinen yhteistyö ja palveluiden yhteensovittaminen 1. Laillinen perusta Valtioneuvoston asetus n:o 1019 Hoitoon pääsyn toteuttamisesta ja alueellisesta yhteistyöstä astui voimaan maaliskuussa 2005. Asetuksen 7 mukaisesti sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien on laadittava yhteistyössä terveydenhuollon palvelujen. Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä vastaa suunnitelman laatimisesta valtuustokausittain. Suunnitelman toteutumista arvioidaan vuosittain yhteistyössä alueen kuntien kanssa ja siihen tehdään tarvittaessa muutokset. Järjestämissuunnitelmassa tulee sopia ainakin alueellisesta yhteistyöstä ja palvelujen yhteensovittamisesta sairaanhoitopiirin alueella sijaitsevien sairaaloiden, terveyskeskusten ja tarvittaessa muiden terveydenhuollon toimintayksiköiden kesken. Sosiaalihuollon palvelut tulee tarvittaessa sovittaa terveydenhuollon palvelujen toiminnalliseen kokonaisuuteen yhteistyössä alueen kuntien sosiaalitoimen kanssa. Terveydenhuollon palvelujen yhteensovittamiseksi sairaanhoitopiirin kuntayhtymän ja sen alueen kuntien tulee erityisesti arvioida alueen laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä päivystys- ja ensihoidon palvelujen toiminnallinen kokonaisuus. Terveydenhuollon palvelujen ssa tulee sopia alueen kuntien ja terveyskeskusten kanssa alueellisen tietohallinnon järjestämisestä. Suunnitelmassa tulee mahdollisuuksien mukaan ottaa huomioon yksityisten palveluntuottajien ja sosiaalihuollon tietohallinnon yhteistyötarpeet. 2. Länsi-Pohjan alue, väestö ja palvelujen tarve Länsi-pohjan sairaanhoitopiiriin kuuluu kuusi kuntaa: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Ylitornio muodostaa Pellon kanssa oman Tornionlaakson seutukunnan, muut kunnat kuuluvat samaan Kemi-Tornion seutukuntaan. Länsi-Pohjan keskussairaala antaa keskussairaalatasoista somaattista erikoissairaanhoitoa oman piirin väestölle. Keroputaan sairaala on psykiatrista hoitoa tarjoava yksikkö. Erityistason hoito hankitaan pääosin Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiriltä Oulusta. Alueen kunnat eroavat toisistaan niin väestömäärän, -rakenteen (mukaan lukien väestön sairastavuus ja sosiaalisen rakenteen erot) kuin olemassa olevan palvelurakenteen ja muun infrastruktuurin osalta. Mainitut tekijät vaikuttavat voimakkaasti myös eri kuntien väestön palvelujen käyttöön ja niistä aiheutuviin kustannuksiin.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 3 (16) Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntien väestömäärä vuoden 2008 lopussa oli 65623, vuoden 2010 ennuste on 65316. Vuoden 2015 lopun asukasluvuksi Väestökeskus arvioi 64671 ja vuoden 2020 noin 64366. Sairaanhoitopiirin toiminnan suunnittelun kannalta merkittävä tekijä on ikärakenteen muutokset. Tilastokeskuksen väestörakennetietojen ja ennusteen perusteella Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä 65-74 -vuotiaiden määrä lisääntyy vuodesta 2005 vuoteen 2015 yhteensä 2027 henkilöllä ja yli 75- vuotiaiden määrän kasvu on 1023 henkilöä. Vanhusväestön suhteellinen kasvu asettaa kuntien terveydenhuollolle merkittäviä uusia haasteita. Väestön keskimääräinen sairastavuus on koko Pohjois-Suomessa suurten kansansairauksien yleisyyden, sairauspäivärahansaajien, erityiskorvattavia lääkkeitä saavien ja työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrän perusteella korkeampaa kuin maassa keskimäärin. Tämä näkyy palvelujen kysynnän määrässä lisäten kustannuspaineita. Vakioidun kuolleisuuden osalta alue ei sen sijaan keskimäärin poikkea suuresti koko maan tasosta, joskin kuntien väliset erot ovat suuret. Yksityisiä terveydenhuollon palveluja käytetään Pohjois-Suomessa selvästi maan keskiarvoa vähemmän, mikä osaltaan nostaa julkisen palvelujärjestelmän käyttöä ja kustannuksia. Erikoissairaanhoidon palvelujen käyttöön ja kustannuksiin näyttäisi vaikuttavan väestörakenteen ohella varsin voimakkaasti palveluyksiköiden etäisyys. Kauempana erikoissairaanhoidon (somaattinen) yksiköistä sijaitsevissa kunnissa perusterveydenhuollon osuus kasvaa selvästi, joskin poikkeuksiakin on. Suurten kansantautien * esiintyvyyden summaindeksi vuonna 2007 (Lähde: KELA )
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 4 (16)
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 5 (16)
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 6 (16) 3. Länsi-Pohjan palvelujärjestelmä ja sen kehittäminen Valtakunnallinen palvelurakenneuudistus tulee muuttamaan palveluverkostoa. Toivottavaa on potilaan terveysongelman ratkaisun yksinkertaistuminen raja-aitojen madaltuessa. Hoitotakuu asettaa jatkuvan haasteen koko terveydenhuollolle. Tiedonsiirtoteknologian kehitys auttaa tässä osaltaan. Hoidon vaikuttavuuden seuraaminen on entistä tärkeämpää. Toimivat hoitoketjut, Käypä hoito - suositukset, hoitoonpääsykriteerit ja FinnOHTA:n arviointityö sekä tarkentuva benchmarking-toiminta muodostavat toiminnan perustan. Työnjakoa tullaan tarkistamaan valtakunnallisesti ja alueellisesti. Yhteistyö pohjoisen erityisvastuualueen (Pohjois-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Kainuu, Lappi ja Länsi-Pohja) sisällä on kiinteää. Työnjako erityistason palveluja tarjoavan Pohjois- Pohjanmaan yliopistosairaanhoitopiirin kanssa on pitkäjänteisesti kehittynyt nykyiselle toimivalle työnjaolle. Yhteistyötä on myös muiden pohjoisen erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kanssa työnjaossa, mutta myös yhteisiä viranhaltijoita on palkattu. Perusterveydenhuolto Perusterveydenhuollon palvelut on Länsi-Pohjassa järjestetty pääsääntöisesti kuntien omissa terveyskeskuksissa. Kunnista Keminmaa ja Tervola ovat ulkoistaneet terveyskeskusten lääkäripalvelut pitkäaikaisilla sopimuksilla. Muissa kunnissa terveyskeskus on omaa toimintaa. Yhteispäivystys on aloittanut toimintansa elokuussa 2007. Sairaanhoitopiirin jäsenkuntien perusterveydenhuollon päivystys toteutetaan sairaalan tiloissa, päivystysklinikan yhteydessä arkisin kello 16.00-08.00 sekä viikonloppuina ja juhlapyhinä ympäri vuorokauden. Erikoissairaanhoito Erikoissairaanhoidon palvelut tuotetaan Länsi-Pohjan keskussairaalassa Kemissä. Psykiatrinen sairaanhoito hoidetaan Torniossa sijaitsevan Keroputaan sairaalan toimintana ja johtamana pääosin. Suuri osa aiemmin em. sairaalan alaisuudessa toimineista mielenterveystoimistoista on siirtynyt osaksi kuntien perusterveydenhuoltoa. Vain Tornion kaupungin mielenterveyspalvelut kokonaisuudessaan tuotetaan sairaanhoitopiirin toimesta. Kehittämistarpeet ja haasteet Vakavina uhkakuvina koko terveyspalvelujärjestelmän ylläpitämisessä on kuntien taloudellisten resurssien rajallisuus, alueiden eriarvoistuminen, muuttoliikkeen ja väestön luonnollisen ikääntymisen aiheuttamat haasteet koko hyvinvointipalvelujen järjestelmälle (mukaan lukien sosiaalitoimen palvelut, etenkin vanhustenhuolto) sekä ammattitaitoisen työvoiman saannin vaikeudet. Perusterveydenhuollon lääkärityövoiman vajaus lisää potilasvirtoja ja painetta erikoissairaanhoitoon. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on kiinteä yhteistyö terveydenhuollon eri palvelujen tuottajien ja järjestäjien kesken.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 7 (16) Paras lainsäädännön ja valmisteilla olevan terveydenhuollon lainsäädännön edellyttämiä päätöksiä yhteistoiminta-alueista tai terveyspiirin perustamisesta alueelle ei ole. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden yhteistyö ja palvelujen yhteensovittaminen on välttämätön edellytys kustannustehokkaassa ja asiakaslähtöisessä palvelujen tuottamisessa. Keskeistä yhteistyö on kaikissa osaamista vaativissa palveluissa, erikseen mainiten erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, vanhustenhuolto, mielenterveyspalvelut sekä lapsia ja nuoria varten tuotetut palvelut. Toinen tärkeä lähtökohta on perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon alueellinen ja toiminnallinen yhteensopivuus hoito- ja palvelukokonaisuuksin tarkasteltuna. Kolmas yhteistyön alue on kuntien välinen yhteistyö seudullisena toimintana. Erikoissairaanhoidossa uudistuksen tavoitteena ovat korkeatasoiset palvelut kustannustehokkaasti tuotettuna. Hoitoketjujen toimivuudesta on huolehdittava koko palvelujärjestelmän osalta, mukaan lukien sosiaalitoimi, tekemällä yhteistyötä kuntien kesken sekä ottamalla huomioon myös kolmannen sektorin ja yksityiset palvelujen tuottajat. Järjestelmää tuetaan tehostamalla uuden teknologian ja tietojärjestelmien hyväksikäyttöä. Kansalliset hankkeet ereseptin ja terveydenhuollon kansallisen arkiston käyttöönotosta vuonna 2011 vaativat molemmat resursointia tietohallintoon. Sairaanhoitopiirit ovat perustaneet Kuntaliiton yhteyteen ja yhdessä Kuntaliiton kanssa hanketoimiston turvaamaan hankkeiden eteneminen koordinoidusti koko maassa. 4. Yhteensovittaminen sosiaalitoimen palveluihin Sairaanhoitopiirin ja kuntien välillä on säännöllinen palaverikäytäntö. Perusturvajohtajien ja johtavien lääkäreiden tapaamisia on useampia vuosittain, lisäksi on kuntien luottamus- ja virkamiesjohdon tapaaminen kerran vuodessa yhteisesti ja vuosittain käydään kuntakäynti kaikissa jäsenkunnissa. Näiden tilaisuuksien tarkoituksena on yhteen sovittaa palveluja, kuulla kuntien ja sairaanhoitopiirin suunnitelmia. Yhteistyö on ollut hedelmällistä, mikä näkyy erityisesti hoitoketjutyössä ja hoidon porrastuksen hyvässä etenemisessä. Erityisesti em. osalta sosiaalitoimen mukana olo on merkittävä yhteinen työkenttä. Kehitysvammahuollon palveluja on yhteen sovitettu ja sairaanhoitopiirissä toimii erityispoliklinikka kehitysvammaisten palveluja varten. Vammaispalvelujen osalta tavoitteena on, että apuvälinekeskuksen kautta kunnat voisivat hankkia myös vammaisten henkilöiden apuvälineet jatkossa. Psykiatrian tulosalueella on aloitettu päihde- ja mielenterveystyön strategian tekeminen Kaste-ohjelmarahoituksella.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 8 (16) 5. Sairaanhoidollisten tukipalveluiden yhteensovittaminen Asetus edellyttää alueellista laboratorio- ja kuvantamispalvelujen, lääkinnällisen kuntoutuksen sekä päivystys- ja ensihoidon palvelujen toiminnallisen kokonaisuuden järjestämistä. 5.1 Laboratoriopalvelut Länsi-Pohjan keskussairaalan laboratoriossa tehdään tutkimuksia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarpeisiin sekä yksityisasiakkaille. Laboratoriotutkimusten määrä on kasvanut vuosittain 5-10 %. Vuonna 2008 tutkimusmäärä oli 613 000 tutkimusta. Omavaraisuusaste on n. 97 %. Terveyskeskuksille tehtiin 20 % koko tutkimusmäärästä. Laboratorio toimii aamu- ja iltavuorossa klo 7-21. Yövuoro hoidetaan kotona varallaolona. Laboratorion tekemistä tutkimuksista tehtiin 25 % päivystysajalla vuonna 2008. L-PSHP:n terveyskeskusten yhteispäivystyksen tarvitsemat laboratoriopalvelut ovat sisältyneet L-PKS:n laboratoriotoimintaan vuodesta 2008 alkaen. Kemin terveyskeskuksen laboratoriotoiminta lopetettiin v. 1999 ja Simon terveyskeskuksen v. 2007. Nämä palvelut on tuotettu L-PKS:n laboratoriossa siitä lähtien. Muilla sairaanhoitopiirin terveyskeskuksilla on oma laboratorio, jonka konsultointia L-PKS:n laboratorio hoitaa. L-PKS:n laboratorio hankkii myös terveyskeskuslaboratorioiden ulkoiset laadunarviointipalvelut vuosittain. Lapin keskussairaalan laboratorion ylilääkäri on toiminut L-PKS:n mikrobiologian laboratorion asiantuntijatehtävissä yhtäjaksoisesti yli 15 vuotta ja L-PKS:n laboratorion ylilääkäri toimii kliininen fysiologian ja isotooppilääketieteen asiantuntijana LKS:ssa. Sairaalafyysikon saaminen LKS:an pari vuotta sitten on mahdollistanut laajan yhteistyön isotooppitutkimuksissa, joita varten on mm. perustettu yhteinen kuva-arkisto Lapin ja Kainuun kanssa. Laitehankinnoissa kliinisen kemian ja isotooppilääketieteen pääasialliset laitteet on hankittu yhteistyössä Lapin ja Kainuun keskussairaaloiden kanssa. Laboratoriotarvikkeiden hankintoja ja EKG-laitteiden hankinnat toteutetaan ERVA-alueen yhteistyönä. Tietoyhteydet sairaanhoitopiirin terveyskeskuksiin on toteutettu HL7-yhteytenä Pegasosaluetietojärjestelmään. Laboratorion ostopalvelututkimusten hankintapaikoista OYS:n laboratorioon ja Medix- laboratorioon on HL7-yhteys, jonka avulla tutkimusten pyynnöt ja vastaukset siirtyvät järjestelmästä toiseen. Kehityshankkeet 2009-2010 - OYS:n erva-alueella on aloitettu selvitystyö laboratoriotoiminnan yhdistämisestä samaan organisaatioon tai yhteistyön tekemisestä suunnitellusti erva-alueen sairaaloiden kesken ilman yhteistä organisaatiota - jatketaan selvitystyötä terveyskeskusten kanssa L-PSHP:n laboratoriotoiminnan edelleen yhdistämisestä
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 9 (16) - Lapin läänin UULA-projektiin liittyvänä hankitaan Internetissä toimiva laboratorion ajanvarausohjelma Yhteistyön kehittäminen sairaanhoitopiirissä ja Erva-alueella Organisaatioiden mahdollinen muuttuminen vaikuttaa yhteistyön kehittämiseen. Yhteistyö sekä sairaanhoitopiirin sisällä että sairaanhoitopiirien kesken on jo vuosia ollut kehityksen kohteena. Useita hankkeita on toteutunutkin. 1. Terveyspiiri tai muu L-PSHP:n sisäinen toiminnan organisointi. Palvelut tuotetaan hyödyntäen mahdollisimman tehokkaasti kaikkia olemassa olevia resursseja. Keskittämällä järkevästi ja taloudellisesti tehtäviä eri toimipisteisiin pyritään luomaan toimintapohja, jota tilapäiset ongelmat eivät voi vakavasti häiritä. Potilaaseen liittyvät toimenpiteet pyritään mahdollisuuksien mukaan järjestämään lähelle potilasta tai muuten helposti saavutettaviksi. Henkilöstön työpanos keskitetään mahdollisimman hyvin kyseistä koulutusta vaativiin tehtäviin ja sellaisiin työpisteisiin, joissa siitä on eniten hyötyä. Keinona käytetään ensisijaisesti tutkimusten tarkoituksenmukaista keskittämistä ja hajauttamista. Sijaisuudet hoidetaan ensisijaisesti piirin sisäisin järjestelyin. Ostopalveluja käytetään apuna silloin, kun se on taloudellisesti perusteltua tai kun ei ole mahdollisuutta muuhun järjestelyyn. 2. ERVA-alueen yhteistyö Laboratorion eri erikoisalojen asiantuntijoiden konsultaatioita on hyödynnetty sujuvasti sairaanhoitopiirien kesken ja tätä toimintaa kehitetään edelleen. Ostopalvelut ovat jakaantuneet useiden laboratorioiden kesken. Ostopalveluista hankittiin v. 2008 OYS:sta 26 % ja yksityislaboratorioista 57 %. Ostopalvelujen tuottajat on valittu kilpailuttamalla tutkimukset 2-3 vuodeksi. EY-alueen laintulkinnassa tapahtuneen edistyksen myötä on mahdollista tehdä sairaanhoitopiirien välisiä sopimuksia palvelujen tuottamiseksi. Tämä mahdollistaa ostopalvelututkimusten hankinnan sopimuspohjalta muilta sairaanhoitopiireiltä ilman kilpailutusta. Laite- ja tarvikehankintoja tehdään edelleen useimmissa tapauksissa yhteishankintoina ja erityisesti silloin, kun se on kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. 5.2 Radiologian palvelut Länsi-Pohjan Keskussairaalan radiologian osastolla työskentely on kokenut suuria muutoksia viime vuosien aikana, kun on siirrytty filmikuvantamisesta digitaaliseen, filmittömään kuvantamiseen. Useita vuosia tehtiin ERVA-yhteistyötä radiologisen työn kirjaamis- ja ohjausjärjestelmän (RIS) kehittämisessä. Projektista saatiin paljon kokemusta, mutta se ei toteutunut suunnitellulla tavalla. Vuoden 2008 syyskuusta lähtien aloitettiin uuden NeaRisjärjestelmän sisäänajo ja maaliskuun alussa 2009 järjestelmä otettiin tuotantokäyttöön. Jär-
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 10 (16) jestelmään tehdään myös tutkimusten ajanvaraus. Keskussairaalan lisäksi kaikki sairaanhoitopiirin terveyskeskukset tulevat käyttämään samaa ajanvaraustyönkirjausjärjestelmää, jossa on integraatiot sairaalan ESKO- ja terveyskeskusten Pegasos-järjestelmiin. Sekä keskussairaalassa että terveyskeskuksissa otetut kuvat arkistoidaan samaan sähköiseen PACSarkistoon ja tarvittavat kuvat saadaan näkyviin kaikissa toimipisteissä. Kuvien siirtyessä helposti sairaalasta ja kuvauspisteestä toiseen, voidaan potilaiden siirtotarvetta vähentää. RIS-järjestelmän sisäänajo ja käyttöönotto koulutuksineen ovat vaatineet paljon työaikaa ja kärsivällisyyttä. Käytön vakiinnuttua järjestelmä nopeuttaa röntgenkuvausta ja digitaalisten kuvien katselua. Kuvakuorien siirtely arkiston ja osastojen välillä on vähentynyt, kun lähes kaikki kuvat ovat olleet digitaalisessa muodossa keväästä 2007 lähtien. Kevään 2009 aikana leikkaussaleissa lopetetaan myös filmiprinttien käyttö ja siirrytään käyttämään monitoreja kuvien katseluun. 2000-luvun alusta lähtien on kuvantamispalvelujen painopiste siirtynyt natiiviröntgenkuvauksista enemmän aikaa vieviin ultraääni-, tietokonetomografia- ja magneettikuvauksiin (uä, TT ja MRI) sekä radiologisesti ohjattuihin toimenpiteisiin. Vuonna 2006 aloitettiin koronaarisuonten kuvaukset ja toimenpiteet uutena toimintana. Tuolloin yhdestä natiivikuvaushuoneesta tehtiin ns. hybridisali, jossa valtimokuvausten ja läpivalaisutoimenpiteiden lisäksi asennetaan tahdistimia. Natiivikuvaushuoneiden määrä väheni kolmesta kahteen. Näin säästettiin laitehankinnoissa. Natiivikuvausten määrä ei ole vähentynyt, mutta nopeamman, uuden digitaalisen kuvauslaitteen ansiota on kuvaukset saatu tehtyä. Toimenpiteiden kirjoa on jonkun verran lisätty, mutta erityisen vaativat toimenpiteet, esim. neurologiset toimenpiteet, on keskitetty OYS:aan. Uudet laitteet, erikoistutkimukset ja toimenpiteet vaativat laajaa osaamista sekä lääkäreiltä että hoitajilta. Erikoistutkimukset vievät enemmän aikaa ja rajallisia resursseja. Osa kuvauksista tullaan tekemään terveyskeskuksissa, kun ajanvarausjärjestelmä saadaan toimimaan koko sairaanhoitopiirissä. Vuonna 2005 L-PKS:ssa tehtyjen tutkimusten ja toimenpiteiden määrä yhteensä, myös terveyskeskuksille myydyt kuvaukset mukaan lukien, oli 38 176. Näistä oli erikoistutkimuksia ja toimenpiteitä 10 827. Vuonna 2008 vastaavat luvut olivat 42 204 ja 13 053. Natiivikuvausten määrä on olennaisesti ennallaan, erikoistutkimusten määrät ovat kasvaneet huomattavassa määrin ja radiologisten toimenpiteiden määrä on yli kaksinkertaistunut. Keväästä 2008 alkaen on L-PKS:n radiologian osastolla kuvattu Kemin lisäksi Simon natiivitutkimukset. Päivätyönä tehdään lisäksi geriatrin tai vastaavan lääkärin lähettämiä pään tietokonetomografia- ja magneettitutkimuksia. Kemin terveyskeskuksen päivystysklinikalle ja kuntien yhteispäivystykselle tehdään natiivikuvausten lisäksi pään TT- ja alaraajan uätutkimuksia. Länsi-Pohjan Keskussairaalan radiologian osaston palvelujen laajentaminen ei näillä laiteja henkilöstöresursseilla ole mahdollista. Liiallinen tutkimusmäärä hoitajaa kohden on kriittinen tekijä. MRI-tutkimusten tekeminen lisätyönä on kallista ja aiheuttaa eriarvoisuutta.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 11 (16) Joidenkin kuvausten siirtäminen sellaisiin terveyskeskuksiin, joissa on selvästi vähemmän tutkimuksia/röntgenhoitaja, vähentäisi radiologian osastolla jonottamista ja liiallista kiirettä. Henkilökunnan vanheneminen ja eläkkeelle siirtyminen voivat tulevina vuosina aiheuttaa ongelmia. 5.3 Lääkinnällinen kuntoutus Lääkinnällisestä kuntoutuksesta säädetyn asetuksen 28.6.1991/1015 mukaan terveydenhuollon vastuulla kuntoutuksessa ovat 1) kuntoutumista ja kuntoutuspalveluja koskeva neuvonta ja ohjaus, 2) kuntoutustarvetta ja -mahdollisuuksia selvittävä tutkimus työ- ja toimintakyvyn arviointeineen ja työkokeiluineen, 3) fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, psykoterapia ym. toimintakykyä ylläpitävät ja parantavat toimenpiteet ja terapiat, 4) apuvälinepalvelut, johon kuuluu apuvälineiden tarpeen määrittely, välineiden sovitus, luovutus omaksi tai käytettäväksi, käytön opetus ja seuranta sekä välineiden huolto, 5) sopeutumisvalmennus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen omaistensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen jälkeisessä elämäntilanteessa, 6) edellä mainituista tarpeellisista toimenpiteistä koostuvat kuntoutusjaksot laitos- tai avohoidossa sekä 7) kuntoutusohjaus, jolla tarkoitetaan kuntoutujan ja hänen lähiyhteisönsä tukemista ja ohjausta sekä kuntoutujan toimintamahdollisuuksiin liittyvistä palveluista tiedottamista. Lääkinnällinen kuntoutus on edellisen lisäksi terveydenhuollon vastuulla yhteistyökentässä, jossa toimivat myös sosiaalitoimi, työvoimahallinto ja koulutoimi (kuntoutuksen asiakasyhteistyö). Lääkinnällisestä kuntoutuksesta keskeisimmän vastuun kantaa perusterveydenhuolto kunnittain väestön tarpeiden mukaan. Kansaneläkelaitos vastaa lääkinnällisestä kuntoutuksesta siltä osin, kuin lait Kelaa koskevasta kuntoutuksesta säätävät (Kelan harkinnanvarainen lääkinnällinen ja ammatillinen kuntoutus, Kelan vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus ja vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus). Työ- ja liikennetapaturmavakuutuslaitokset vastaavat omalta osaltaan myös lääkinnällinen kuntoutuksen kustannuksista. Perusterveydenhuoltoon liittyvä työ- toimintakykyä ylläpitävä ja parantava lääkinnällinen kuntoutus toteutetaan terveyskeskusten toimesta. Erikoisalojen asiantuntemusta edellyttävä, vaativa kuntoutus ja määritetyt kalliit kuntoutusratkaisut toteutetaan keskussairaalan toimesta. Terveydenhuollon yksiköiden keskeinen velvoite on toimia aloitteentekijänä lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteistä myös silloin, kun toteutuksesta vastaa muu kuntoutusjärjestelmä. Lääkinnällisen kuntoutuksen terapioita (fysioterapia, toimintaterapia, puheterapia, neuropsykologinen kuntoutus, psykoterapia tms.) keskussairaalan erikoisalan tai terveyskeskuslääkärin suosituksen perusteella järjestetään pääsääntöisesti terveyskeskusten omana toimintana tai ostopalveluna. Ongelmana on ollut terapeuttien puute alueella, vain fysioterapeutteja on riittävästi.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 12 (16) Apuvälinepalvelut on vuoden 2003 alusta tuottanut alueellinen Apuvälinekeskus, mikä on sairaanhoitopiirin keskussairaalan ja alueen terveyskeskusten yhteinen. Alueellisen apuvälinekeskuksen ylläpitokustannukset perittiin 2003-2005 sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta kuntayhtymän perussopimuksen 17 :n 2 momentissa tarkoitettuina erityisvelvoitteista aiheutuvina kustannuksina, jolloin kustannusten jakoperusteena on kunnan asukasluku. Vuoden 2006 alusta kuntalaskutus toteutetaan suoriteperusteisesti. Apuvälineet ovat yhteisomistuksessa, jolloin kierrätys tehostuu. Myöntämisperusteet ovat yhteneväiset koko alueella. Keskussairaalan erikoisalojen ja terveyskeskusten apuvälinemäärärahat on keskitetty apuvälinekeskukseen. KuntoApuo-hjelman avulla hoidetaan kaikki apuvälinetoiminnan vaiheet tilauksesta lainaussopimukseen sekä kuljetukset että huollot ja sillä ylläpidetään apuvälinerekisteriä. Hankintakilpailun hoitaa alueellinen Apuvälinekeskus yhdessä sairaanhoitopiirin hankintatoimiston kanssa. Kuulon apuvälineet on jo hankittu Erva-alueen hankintarenkaan kautta ja jatkossa muillakin osa-alueilla lisätään Ervaalueen yhteistyötä Sopeutumisvalmennus on potilaan ja hänen läheistensä tietoisuuden ja valmiuksien kohottamista vamman tai sairauden aiheuttamassa muuttuneessa elämäntilanteessa. Sen toteuttaminen kuuluu keskussairaalan ja terveyskeskusten tehtäviin hoidonporrastus huomioiden. Sitä toteutetaan joko omana toimintana tai ostopalveluna. Lisäksi tehdään suosituksia muille sopeutumis- valmennuskursseja kustantaville tahoille, esim. Kela. Myös kuntien sosiaalitoimi järjestää sosiaaliseen kuntoutumiseen liittyvää sopeutumisvalmennusta. Kuntoutuslaitosjaksoja kustantaa keskussairaala joissakin sairausryhmissä 1-2 vuoden aikana sairauden alusta, kunnes tilanne on vakiintunut. Terveyskeskukset kustantavat kuntoutuslaitosjaksot potilaille, joiden primäärinen hoitovastuu on niiden vastuulla. Samoin niille potilaille, joiden hoitovastuu on siirretty terveyskeskuksille alkuvaiheen diagnostiikan ja hoitolinjojen vakiintumisen jälkeen. Kuntoutuslaitosjaksoja järjestettäessä tulee muistaa muiden kuntoutusjärjestelmien mahdollisuudet toteuttaa näitä. Kelan rahoittama kuntoutuslaitoshoito kohdistuu ensisijaisesti nuoriin ja työikäiseen väestöön, jolloin tavoitteena on työkyvyn parantaminen, palauttaminen tai ylläpitäminen. Työtapaturma-, liikennevahinko- tai ammattitautipotilaan kuntoutuslaitoshoitoa voidaan eräissä tapauksissa järjestää vakuutuslaitoksen korvaamana. Kuntoutusohjausta antaa näkövammaisille keskussairaalan näkövammaisten kuntoutusohjaaja ja kuulovammaisille kuulovammaisten kuntoutusohjaaja. He ovat erikoisalojensa alaisia ja toimivat yhteistyössä heidän kanssaan tehden kotikäynneillä ja asiakaskäynneillä apuvälinearvioita sekä ovat järjestämässä sopeutumisvalmennuskursseja. Vaikeavammaisten kuntoutusohjaajaa ei sairaanhoitopiirin alueella ole, mikä on selvä puute. Sitä korvaavat jossain määrin apuvälinekeskuksen apuvälinealan asiantuntijat ja aikuisten toimintaterapeutti.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 13 (16) Kuntoutustutkimuksella tarkoitetaan asiakkaan työ- ja toimintakyvyn kartoittamista sekä kuntoutusmahdollisuuksien arviointia. Keskussairaalaan kuntoutustutkimusyksikkö tekee tätä terveyskeskuksista, työterveysasemilta, työvoimahallinnosta, Kelalta, vakuutusyhtiöiltä, yksityissektorilta sekä keskussairaalan erikoisalojen tulevien lähetteiden käynnistämänä moniammatillisena prosessina. Sen tuloksena laaditaan kuntoutussuunnitelma niistä lääkinnällisen kuntoutuksen toimenpiteistä, joilla pyritään palauttamaan, parantamaan tai ylläpitämään työkykyä tai arjessa selviämistä. Suurelle osalle asiakkaista laaditaan arvio kokonaan tai osittain alentuneesta työkyvystä. Erikoisaloilla tehdään myös moniammatillisia työkyvyn ja kuntoutuksen arviointeja. Yhteistyöasiat: Sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten, työvoima- ja opetusviranomaisten sekä Kansaneläkelaitoksen on oltava keskenään yhteistyössä paikallisella, alueellisella ja valtakunnallisella tasolla. Laki N:o 497/2003 kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä. Paikallisella tasolla sairaanhoitopiirimme kukin kunta on perustanut Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmän aina valtuustokausittain neljäksi vuodeksi. Sen tehtävänä on kehittää yhteistyömuotoja ja laissa tarkoitettujen viranomaisten, muiden yhteisöjen ja laitosten välillä, samoin sopia yhteistyön periaatteista ja menettelytavoista. Yhteistyöryhmä suunnittelee, edistää ja seuraa asiakkaiden kuntoutuksen toteutumista. Kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmä käsittelee myös yksittäisen kuntoutujan asiakasyhteistyötä koskevia asioita ja tarvittaessa on apuna kuntoutussuunnitelman laatimisessa. Alueellisella tasolla on Lapin lääninhallitus asettanut aina valtuustokausittain neljäksi vuodeksi Kuntoutuksen asiakasyhteistyötoimikunnan. Tällä kaudella se on nimetty sekä Länsi-Pohjan että Lapin sairaanhoitopiiriin. Sen tehtävänä on suunnitella, edistää ja seurata em. lain mukaista viranomaisten sekä muiden yhteisöjen ja laitosten yhteistyötä sekä käsitellä asiakasyhteistyötä koskevia periaatteellisesti tärkeitä kysymyksiä. Lisäksi sen on huolehdittava paikallisten yhteistyöryhmien työn edistämisestä ja järjestettävä tarvittavaa ohjausta ja koulutusta. Sairaanhoitopiiri pyrkii suunnittelukaudella 2009-2012 täsmentämään kuntoutustoimintaa seuraavasti: - Toiminta- ja työkyky sekä kuntoutus- ja apuvälinetarve arvioidaan aina jo muun hoidon yhteydessä. - Kuntoutussuunnitelmassa määritellään yhteistyössä potilaan kanssa tavoite, joka on syytä jaotella konkreettisiin osatavoitteisiin. Kuntoutussuunnittelu- ja työkyvynarviolausunnoissa on kuvattava fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. - Kuntoutustyöryhmien tehtävät tulee määritellä tarkoituksenmukaisiksi. Joka terveyskeskukseen nimetään kuntoutusyhdyshenkilö (lääkäri), joka seuraa sairaanhoitopiirin kuntoutuksen yleislinjauksia ja informoi oman terveyskeskuksensa lääkäreitä tarpeen mukaan.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 14 (16) - Potilaan siirtyessä hoitopaikasta toiseen tulee kuntoutussuunnitelma laatia yhteistyössä osallistuvien tahojen kanssa ("saattaen vaihtaminen"), jotta vastaanottavan tason mahdollisuus toteuttaa suunniteltu kuntoutus on riittävä. - Kuntoutuksen toteutumista tulee seurata. Tämä koskee myös apuvälineiden käyttöä ja käytettävyyttä että mahdollista käyttämättömyyttä ja pitkään jatkuvia terapioita. - Terapioiden toteutusta ja hyödyllisyyttä tulee arvioida säännöllisesti, jotta kuntoutussuunnitelmaa voidaan tarkentaa ja tarvittaessa muuttaa. - Erikoissairaanhoidon tulee tunnistaa vastuullaan olevan lääkinnällisen kuntoutuksen tarve ja budjetoitava klinikoittain myös lääkinnälliseen kuntoutukseen tarvittava ostopalvelumääräraha. - Julkisella terveydenhuollolla on vastuu hoidossaan olevien potilaidensa työkyvyn määrittelystä. Vaativa kuntoutustutkimus ja työkyvynarvio keskittyvät keskussairaaloiden kuntoutustutkimusyksiköihin. 5.4 Päivystys- ja ensihoito Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä aloitti terveyskeskusten yhteispäivystys elokuussa Vuoden 2009 alusta erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystys on toiminut yhteisessä tulosyksikössä ylilääkärin johdolla. Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) johdolla ja yhdessä alueen muiden keskussairaaloiden kanssa on aloitettu yhteistyön suunnittelu päivystystoiminnassa erityisvastuualueen puitteissa ja tarkoituksena on arvioida ja yhtenäistää alueen keskussairaaloiden hoitokäytännöt ja kyetä seuraamaan toiminnan laatua. Sairaanhoitopiirin alueella ensihoito on järjestetty peruskuntien omien ja sopimuksellisten ensihoitoyksiköiden toimesta. Sairaalan kiireettömät potilassiirrot on pyritty eriyttämään ensihoidosta kilpailuttamalla ne vuosittain tai 2 vuoden välein. Tavoitteena on, että alueella toteutuisi mahdollisimman tasaisesti nykyisten laatuvaatimusten mukainen ensihoitoon liittyvä diagnostiikka ja hoito. Ensihoidon ohjeistus ja koulutus sekä kirjalliset testaukset pyritään pitämään laadukkaina yhteistyössä OYS erva-alueen kanssa ja valtakunnallisesti tehtävän yhteistoiminnan avulla. Ensihoidon ja potilassiirtojen järjestäminen vaativat jatkuvaa päivittämistä päivystyksen keskittämisen ja muuttuvien hoitojen ja hoitovaatimusten myötä; esimerkiksi OYS-erva-alueen kriittisesti sairaan potilaan hoitoketju, aivoverenkierron häiriöiden liuotushoidot, sydänpotilaiden kiireellisten angiografioiden tarpeen lisääntyminen, potilaiden kiireettömien siirtojen oikea-aikaisuus (potilaan hoidon toteuttaminen tarkoituksen mukaisessa paikassa eli siirrot jatkohoitoon terveyskeskuksiin) ja ensihoidon riittävän tason turvaaminen koko alueella. Kuntien tekemät ensivastesopimukset ovat osa ko. palveluketjua, mihin liittyvän koulutuksen ylläpitämiseen sairaanhoitopiiri on sitoutunut.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 15 (16) 6. Alueellinen tietohallinnon järjestäminen Yhteistyösopimukset kuntien kanssa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja kuntien välinen tietohallinto perustuu yhteistyösopimukseen, jonka mukaan sairaanhoitopiiri toimii terveydenhuollon tietohallinnon alueellisena palvelujen tuottajana, koordinoijana ja hankkijana. Tietohallinnon palvelujen keskittämisellä mahdollistetaan tietotekniikan kustannustehokkuus ja palvelujen ympärivuorokautinen tuki, ylläpito ja tietoturva. Tietojärjestelmien koulutukset järjestetään myös yhdessä. Lisäksi sairaanhoitopiirin ja kuntien välillä on erillinen konesalipalvelusopimus. Jokainen kunta hoitaa osaltaan työasemat ja tietoverkot. Tietojärjestelmähankinnoissa huomioidaan samalla erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tarpeet. Keskeisessä roolissa on aluetietojärjestelmä Pegasos. Uusimpana hankkeena on alueellinen radiologian kuva-arkisto, johon tallennetaan kaikki Länsi- Pohjan alueella otetut röntgenkuvat. Yhteisessä arkistossa olevien kuvien katsominen on mahdollista terveyskeskuksissa ja keskussairaalassa muutaman sekunnin viiveellä. Kansallisen terveyshankkeen tavoitteena on ottaa käyttöön sähköinen lääkemääräys (eresepti) Suomen julkisen terveydenhuollon toimintayksiköissä siten, että viimeistään 1.4.2011 lääkemääräykset voidaan laatia sähköisesti kaikissa terveydenhuollon toimintayksiköissä, jollei potilas ole sähköisen lääkemääräyksen laatimista kieltänyt. Tavoitteena on ottaa eresepti käyttöön Länsi-Pohjan alueella vuonna 2010 samanaikaisesti kaikissa terveyskeskuksissa. Erikoissairaanhoidossa vähän myöhemmin. Länsi-Pohjan ja Lapin sairaanhoitopiirien yhteisessä UULA hankkeessa luodaan uusia asiakaslähtöisiä palvelumalleja sosiaali- ja terveydenhuollon alueelle. Erva -yhteistyö tietohallinnossa Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen tietohallinnon yhteistyössä ovat mukana kaikki viisi pohjoista sairaanhoitopiiriä. Yhteistyön tavoitteena on tukea ja mahdollistaa sairaanhoitopiirien välinen yhteistyö ja työnjako asiakaskeskeisen ja saumattoman hoidon tuottamisessa ja palvelutoiminnan johtamisessa. Erityisvastuualuetasoinen tietohallintostrategia päivitetään vastaamaan nykyisiä tarpeita. Sairaanhoitopiirien välillä tehdään työnjakoa, jolloin yksittäinen sairaanhoitopiiri palvelee myös muita sairaanhoitopiirejä sovituissa erityistehtävissä. Erikoissairaanhoitolain 1.3.2005 voimaan tulleen 10 mukaan sairaanhoitopiirin tehtävänä on huolehtia alueen potilastietojärjestelmien yhteensovittamisesta ja alueellisen tietohallinnon kehittämisestä. Kansallisen terveysprojektin tavoitteiden mukaan tietohallinnon tulee tukea tiedonkulkua eri toimijoiden ja tuottajien välillä.
LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Terveydenhuollon palvelujen 16 (16) Alueellinen valmiussuunnitelma Oys- Erva alueella on tehty yhteisenä hankkeena alueellista valmiussuunnitelmaa. Työ alkaa olla valmis ja sekä sairaanhoitopiirissä että jäsenkunnissa on käytettävissä selainpohjainen valmissuunnitelma. Sairaanhoitopiirissä työtä koordinoi turvallisuuspäällikkö (oto).