KIRJALLINEN KYSYMYS 172/2008 vp Isyyden tunnustamisen nopeuttaminen Eduskunnan puhemiehelle Noin 40 % lapsista syntyy avioliiton ulkopuolella, ja näistä suurin osa syntyy avoliitossa eläville pareille. Isyyslain (700/1975) mukaan avioliiton ulkopuolella oleva isä joutuu tunnustamaan isyytensä oikeusteitse saadakseen lapsen virallisesti omakseen. Isyyslain tavoitteena on vahvistaa lapselle oikea biologinen isä. Tämän vuoksi isyyden vahvistaminen edellyttää lapsen alkuperän ainakin jonkinasteista selvittämistä kunnan sosiaalihuollon viranhaltijana toimivalta lastenvalvojalta. Lastenvalvoja kirjaa isyyden selvittämispöytäkirjaan vanhempien asiassa antamat tiedot. Lastenvalvoja tai vanhemmat voivat tarvittaessa selvittää isyyttä myös oikeusgeneettisin tutkimuksin. Tämän jälkeen isyys voidaan vahvistaa maistraatissa. Useimmiten prosessin lopputulos on päivänselvä, vaikkakin itse prosessi on aikaa vievä ja kiusallinen. Isän oikeus lapseen on prosessissa pitkään kyseenalainen. Erityisesti siinä tilanteessa, jossa äiti on päättänyt luopua lapsestaan ja isä haluaa kasvattaa lapsen, isän oikeudet eivät vanhempana toteudu. Mikäli äiti katsoo, ettei isyyden vahvistaminen ole lapsen edun mukaista tai isyyden selvittäminen on mahdotonta tai hankalaa, äiti voi vastustaa isyyden selvittämistä ja käydä lastenvalvojan luona allekirjoittamassa vastustamislomakkeen. Tällöin lastenvalvoja arvioi, onko lapsen isyyden vahvistaminen lapsen edun mukaista. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen äiti on lapsen ainoa huoltaja. Lapsen äiti voi halutessaan pitkittää prosessia ja jopa estää isän oikeuden lapseen. Äiti voi myös vaatia isälle lapsen tapaamiskieltoa. Sosiaalityön ruuhkautuminen on tunnustettu tosiasia, joka edelleen pitkittää prosessia. Tutkimukset ovat jo vuosikymmeniä osoittaneet kiistattomasti, että lapsen kaikkinaisen kehityksen perusta on jatkuva ja turvallinen ihmissuhde ainakin yhteen rakastavaan aikuiseen. Lapsen psyykkisen kehityksen kannalta ensimmäiset kuukaudet ovat hyvin merkityksellisiä. Vastasyntyneellä ei ole valmista minää eikä minäkokemusta, eikä vauva koe olevansa erillinen olento. Vastasyntyneellä on kuitenkin hyvät valmiudet ottaa vastaan minuudelle tärkeitä sosiaalisia kokemuksia. Jo vastasyntynyt tunnistaa tutut äänet. Noin kuuden viikon ikäinen lapsi ilmaisee itseään jo monin tavoin: hymyilee, tunnistaa tutut ihmiset, katselee ympäristöään tarkkaavaisena, hakee katsekontaktia ja on valveilla pidempiä aikoja. Lapsen ja vanhemman vuorovaikutus muotoutuu jo leikillisemmäksi ja monipuolisemmaksi. Ensimmäisten viikkojen nopean kehityksen vuoksi lapsen läheisyys oman vanhemman kanssa tulisi mahdollisimman nopeasti turvata. Isyyden toteamiselle tulee luoda kriisitilanteita varten nopeutettu menetelmä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus nopeuttaa isyyden käsittelyjärjestelmää, jotta vastasyntyneen varhainen psyykkinen kehitys voidaan turvata kriisitilanteissa? Versio 2.0
Helsingissä 12 päivänä maaliskuuta 2008 Sari Palm /kd 2
Ministerin vastaus KK 172/2008 vp Sari Palm /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Sari Palmin /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 172/2008 vp: Aikooko hallitus nopeuttaa isyyden käsittelyjärjestelmää, jotta vastasyntyneen varhainen psyykkinen kehitys voidaan turvata kriisitilanteissa? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Isyyslain (700/1975) tavoitteena on yhtäältä varmistaa, että vanhemmat saavat oikeaa tietoa isyyden vahvistamisen merkityksestä ja toisaalta luoda edellytykset biologisesti oikean isän vahvistamiselle. Vahvistaminen ei sen vuoksi ole Suomessa esimerkiksi pelkästään miehen tai äidin tahdonilmaisun pohjalta tapahtuva kirjaaminen. Muun muassa kysymyksessä esitetyistä syitä olisi toivottavaa, että kysymys isyydestä saadaan ratkaistuksi mahdollisimman nopeasti. Toisaalta isyyden vahvistaminen edellyttää aina lapsen alkuperän ainakin jonkinasteista selvittämistä, joka tapauksesta riippuen vie aina jonkin aikaa. Voimassa oleva laki velvoittaa tuomioistuimet, lastenvalvojat ja maistraatit toimimaan isyyden vahvistamista koskevissa asioissa ilman aiheettomia viivytyksiä. Isyyslain 20 :n mukaan lastenvalvojan on viipymättä toimitettava isyytensä tunnustaneen miehen antama tunnustamislausuma yhdessä isyyden selvittämispöytäkirjan kanssa paikalliseen maistraattiin. Maistraatin on hyväksyttävä isyyden tunnustaminen, jos se on tapahtunut lain edellyttämällä tavalla eikä ole aihetta olettaa, että isyytensä tunnustanut mies ei olisi lapsen isä. Siinä tapauksessa, ettei maistraatti ole hyväksynyt tunnustamista, mies voi nostaa kanteen tuomioistuimessa isyyden vahvistamiseksi. Myös tuomioistuimilla on isyyslain 46 :n mukainen velvollisuus käsitellä isyyden vahvistamista koskevat asia kiireellisinä. Isyyslain mukaan äidillä ja miehellä on yhtäläiset mahdollisuudet vaikuttaa siihen, että isyys avioliiton ulkopuolella syntyneeseen lapseen nähden vahvistetaan. Isyys voidaan isyyslain 15 :n 4 momentin mukaan tunnustaa milloin tahansa lapsen syntymän jälkeen. Lain 8 :n mukaan äiti voi kirjallisesti vastustaa isyyden selvittämistä, jos lapsi on hänen huollossaan tai hoidettavanaan. Äidin vastustus ei kuitenkaan estä isyyden selvittämistä, jos mies, joka katsoo olevansa lapsen isä, on tunnustanut lapsen. Tunnustamalla lapsen mies saa siten aina isyyden selvittämisen jatkumaan äidin tahdosta riippumatta. Oikeusministeriön tietojen mukaan isyyden selvittäminen lastenvalvojan luona toimitetaan tavanomaisissa tapauksissa nopeasti, esimerkiksi Helsingissä yleensä noin neljän viikon kuluessa lapsen syntymästä. Aikaan vaikuttaa luonnollisesti myös vanhempien oma aktiivisuus asiassa. Oikeusministeriö ei tällä hetkellä näe tarvetta isyyslainsäädännön muuttamiselle. Isyyslain soveltamiskäytäntöä seurataan osana tavanomaista lainsäädännön seurantaa ja mahdollisia muutostarpeita arvioidaan tarvittaessa. Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2008 Oikeusministeri Tuija Brax 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 172/2008 rd undertecknat av riksdagsledamot Sari Palm /kd: Har regeringen för avsikt att snabba upp systemet för hantering av faderskapsärenden för att göra det möjligt att trygga nyfödda barns tidiga psykiska utveckling i krissituationer? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Syftet med lagen om faderskap (700/1975) är dels att säkerställa att föräldrarna får korrekt information om betydelsen av att ett faderskap fastställs, dels att skapa förutsättningar för att faderskapet fastställs för den man som är barnets biologiska far. I Finland är fastställandet därför inte en registrering som sker t.ex. uteslutande på basis av mannens eller moderns viljeyttring. Bland annat av de skäl som anförs i spörsmålet är det önskvärt att faderskapsfrågan ska kunna avgöras så snabbt som möjligt, men fastställandet av ett faderskap förutsätter dock alltid att barnets ursprung utreds på något sätt, något som från fall till fall alltid kräver sin tid. Gällande lag förpliktar domstolarna, barnatillsyningsmännen och magistraterna att utan oskäligt dröjsmål vidta åtgärderna för fastställande av faderskap. Enligt 20 i lagen om faderskap ska barnatillsyningsmannen ofördröjligen skicka utsagan om erkännande av faderskapet och protokollet över faderskapsutredningen till den lokala magistraten. Magistraten ska godkänna erkännandet om det skett på det sätt som lagen förutsätter och det inte finns anledning att anta att den man som erkänt faderskapet inte är barnets far. I ett sådant fall där magistraten inte har godkänt erkännandet, kan mannen väcka talan i domstol för att få faderskapet fastställt. Enligt 46 i lagen om faderskap ska även domstolarna handlägga faderskapsmålen i brådskande ordning. I spörsmålet föreslås det att frågan om faderskap ska handläggas snabbare i krissituationer. Enligt lagen om faderskap har modern och mannen lika möjligheter att påverka att faderskapet fastställs för ett barn som föds utanför äktenskap. Enligt 15 4 mom. i lagen om faderskap kan ett faderskap erkännas när som helst efter barnets födelse. Enligt lagens 8 får modern skriftligen motsätta sig att faderskapet utreds, om hon har vårdnaden om eller sköter barnet. Moderns motstånd hindrar dock inte att faderskapet utreds om mannen som anser att han är barnets far har erkänt barnet. Genom att erkänna barnet blir det alltså alltid möjligt för mannen att få faderskapsutredningen att fortsätta oberoende av moderns vilja. Enligt de uppgifter justitieministeriet har sker faderskapsutredningen i normala fall snabbt hos barnatillsyningsmannen. I t.ex. Helsingfors sker 4
Ministerns svar KK 172/2008 vp Sari Palm /kd det i regel inom fyra veckor från barnets födelse. Tiden påverkas självfallet också av föräldrarnas aktivitet i ärendet. Justitieministeriet ser för närvarande inte något behov av att ändra faderskapslagstiftningen. Ministeriet följer tillämpningspraxis i fråga om lagen om faderskap som ett led i den normala uppföljningen av lagstiftningen och tar ställning till eventuella ändringsbehov om det blir nödvändigt. Helsingfors den 2 april 2008 Justitieminister Tuija Brax 5