Kelan mahdollisuudet TULES-potilaiden kuntoutuksessa Mitä kuntoutussuunnitelmaan? Jorma Kiuttu, LT, sosiaalilääketieteen dosentti, vakuutusalueen ylilääkäri Tunnuslukuja vuonna 2010 Vakuutetut 660 650 Henkilöstö 31.12 617 Maksetut etuudet 1 606 milj. e * Etuudet/vakuutettu 2 431 e * Toimintakulut 25,9 milj. e Ratkaisuja/vuosi 1 631 670 kpl ilman sh-korvauksia 606 600 kpl Ratkaisut / toimih. 2645 kpl Lappi 213 000 Oulu 208 000 Pohjois-Pohjanmaa 235 800 1 2 * Lähde Kelasto WIT100A, WIT117A ja WIT134A, ei sisällä työterveyshuoltoa
3 4
5 6
Lakiviidakko
Kelan kuntoutustoiminnan perusta ja tavoite (KKRL 15.7.2005/566) Kuntoutus Työ- ja toimintakyvyn turvaaminen tai parantaminen, Kuntoutusraha Toimeentuloturva kuntoutuksen aikana Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä Eri kuntoutustahojen yhteistyö Kelan kuntoutustoiminta Järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva kuntoutus vajaakuntoisten ammatillinen kuntoutus vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus kuntoutuspsykoterapia (1.1.2011 lähtien) Harkinnanvarainen kuntoutus muu ammatillinen ja lääkinnällinen kuntoutus täydentää Kelan ammatillista ja vaikeavammaisten lääkinnällistä kuntoutusta Kuntoutusraha kuntoutuksesta aiheutuvien ansiomenetyksen korvaaminen
Harkinnanvarainen kuntoutus (KKRL 12 ) ASLAK -kuntoutus Kuntoutuskurssit Yksilöllinen laitoskuntoutus Sopeutumisvalmennus Psykoterapia Neuropsykologinen kuntoutus LISÄKSI Työssä välttämättömät apuvälineet (mm. erityisistuin, erityistyötuoli, erityisvalaisin) Ammatillisia valmiuksia lisäävät kurssit Kuntoutuskurssit Tavoitteena on työ- ja toimintakyvyn parantaminen ja innostaminen omatoimiseen kunnon ylläpitoon Ryhmämuotoisesti toteutettuja Sairausryhmäkohtaisia, osa ammatillisesti painottuneita Avohoito ei ole riittävän tuloksellista ja tarvitaan tehostettua avohoitoa laajempaa kokonaisuutta Toteutetaan laitos- tai avomuotoisena, tavallisesti 2-3 jaksossa, yhteensä enintään 18 vrk
Alueelliset kuntoutuskurssit Selkäkurssit Tule -sairaus keskittyy alaselkään ei ongelmia kantavissa nivelissä ei haittaavia yleissairauksia Niskahartiaoireisten kurssit kipuongelmat kroonistuneet kulumat juurioireineen kaularangassa instabiliteettia Tules -kurssit tukirangan lisäksi ongelmia kantavissa nivelissä kuten lonkissa, polvissa, nilkoissa tai yläraajoissa Tules -ylipainoisten kurssit tukirangan lisäksi ongelmia kantavissa nivelissä kuten lonkissa, polvissa, nilkoissa tai yläraajoissa huomattava ylipaino (BMI-30-45) Alueelliset kuntoutuskurssit Tules -elämänhallintakurssit pitkittyneitä työ- ja toimintakykyä alentavia tuki- ja liikuntaelimistön kipuja elämäntilanteeseen liittyviä kuormitustekijöitä, jotka sitovat voimavaroja ja huonontavat tuki- ja liikuntaelimistön oireilun hallintaa Kivunhallintakurssit VAIKEA-ASTEISILLE kipupotilaille kun tavanomainen aktiivinen kuntoutus ei sovi muut kivunhoitokeinot käytetty Työelämässä uupuneiden kurssit Työkykyä uhkaavat psyykkiset uupumusoireet, lisäksi myös muuta mielenterveydenoireilua (esim. masennus) Yhteys työelämään Ei henkilöille, joilla on vaikea-asteinen masennus tai henkilöille, jotka eivät kykene ryhmämuotoiseen työskentelyyn
Kelan järjestämä muu kurssitoiminta eri sairausryhmille Afasia, aivohalvaus, aivovamma Allergia, atopia Avanne CP-vamma Diabetes Epilepsia Hengityselinsairaudet Kuulovammaisuus Lihassairaus Mielenterveydenhäiriöt Ms-tauti Neurologiset sairaudet Näkövammaisuus Parkinsonintauti Psoriasis Reuma, sidekudostauti, fibromyalgia Selkäydinvamma Sydänsairaudet Syöpä Yksilöllinen kuntoutusjakso Suunnattu lähinnä tule- tai neurologisia sairauksia sairastaville, ongelmia useilla toimintakyvyn alueilla Sairauden pitkittyminen uhkaa työkykyä Avohoito ei ole riittävän tuloksellista ja tarvitaan tehostettua avohoitoa laajempaa kokonaisuutta Kuntoutuksen oikea ajoitus sairauden kannalta on tärkeää Sairaus on riittävästi tutkittu ja hoidettu Yksilölliset kuntoutusjaksot järjestetään alueellisen määrärahan puitteissa Yksilöllistä kuntoutusjaksoa voi hakea läpi vuoden eikä kuntoutusjaksoja ole kurssirekisterissä
Sopeutumisvalmennuskurssit Tavoitteena on lisätä kuntoutujan ja hänen perheensä valmiuksia mahdollisimman täysipainoiseen elämään sairaudesta huolimatta Edistävät kuntoutumista antamalla tiedollisia ja taidollisia valmiuksia ja tarjoavat mahdollisuuden vertaistukeen Kestoltaan lyhyehköjä, enintään 12 pv Kursseihin liittyy usein myös omaisten jakso Toteutetaan yleensä vammaisjärjestöjen ja kuntoutuslaitosten yhteistyönä Ammatillinen kuntoutus
Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen (6 ) Vakuutetulla on oikeus saada työkyvyttömyyden estämiseksi tai työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi tarkoituksenmukaista ammatillista kuntoutusta, jos 1) asianmukaisesti todettu sairaus, vika tai vamma todennäköisesti aiheuttaa sellaisen uhkan, että vakuutettu tulee työkyvyttömäksi; tai 2) vakuutetun työkyvyn ja ansiomahdollisuuksien on katsottava sairauden, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneen. Työkyvyttömyyden ja kuntoutustarpeen arviointi Oire Sairaus Vaurio Diagnoosi Hoito Toiminnanvajaus Haitta Lääkinnällinen kuntoutus Ammatillinen kuntoutus Työn vaatimukset
Työkyvyttömyyden uhka Sairaus aiheuttaa lähivuosina todennäköisesti objektiivisesti todettavan uhkan joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Tällöin tarkoitetaan: sairaudella asianmukaisesti diagnosoitua sairautta, jonka osalta hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet on otettu huomioon lähivuosilla noin viiden vuoden aikaa työkyvyttömyyseläkkeellä täyttä tai osatyökyvyttömyyseläkettä. Todennäköisyys arvioidaan käyttämällä ammattitautien diagnostiikassa sovellettavaa asteikkoa: 1) erittäin todennäköinen 2) todennäköinen 3) mahdollinen 4) epätodennäköinen 5) erittäin epätodennäköinen Menettely harkittaessa oikeutta ammatilliseen kuntoutukseen 1) Selvitetään, onko vakuutetun työkyky olennaisesti heikentynyt. 2) Jos olennaista heikentymistä ei ole todettavissa, arvioidaan mahdollinen työkyvyttömyyden uhka lähitulevaisuudessa. 3) Mikäli 1 tai 2 toteutuu, harkitaan kuntoutuksen tarkoituksenmukaisuus ottaen huomioon vakuutetun ikä, ammatti, aikaisempi toiminta, koulutus, sosiaaliset ja taloudelliset seikat sekä se, johtaako haettu kuntoutus todennäköisesti hakijan terveydentilaan sopivassa työssä jatkamiseen, sopivaan työhön palaamiseen tai työelämään siirtymiseen.
Kelan ja työeläkelaitosten välinen työnjako ammatillisessa kuntoutuksessa Työikäisten tärkeimmät kuntouttajat ammatillisen kuntoutuksen osalta ovat työeläkelaitokset ja Kela. Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat työelämässä tai jotka ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut. Kela vastaa erityisesti nuorten ja työelämään vakiintumattomien työikäisten ammatillisesta kuntouttamisesta ja ryhmämuotoisesta kuntoutustoiminnasta. Kelan kuntoutuspalvelut työ- ja toimintakyvyn näkökulmasta Työ- ja toimintakyky Terveet työntekijät Työkykyongelmia ennakoivat merkit Mahdollinen työkyvyttömyyden uhka pitkällä aikavälillä Työkyvyttömyyseläkkeen uhka lähivuosina Olennaisesti alentunut työkyky 100 % 60 % Kelan palvelut Yritys/työterveyshuolto/terveydenhuolto Kelan korvaus työterveyshuollon kustannuksista primaari preventio Työterveyshuolto/yritys, Kelan kuntoutusraha Työhyvinvoinnin tukeminen, terveyden edistäminen, varhaiskuntoutus Kuntoremonttikurssi ennaltaehkäisevä kuntoutus Hoito Lääkinnällinen kuntoutus (varhaiskuntoutus/kuntoutus) ASLAK kuntoutuspsykoterapia kurssit Työeläkejärjestelmä, Kela Kelan ammatillinen kuntoutus Vaikeavammaisella huomattavia vaikeuksia ja rasituksia päivittäisessä elämässä Vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus Terapiat Kuntoutuskurssit
Kuntoutustarpeen selvittäminen sairauspäivärahakaudella Kuntoutustarve selvitetään yhdessä asiakkaan kanssa Kirje asiakkaalle kuntoutusmahdollisuuksista tai eläkehakemuksesta 60 pv 150 pv 0 1+9 300 pv - kuntoutustarpeen selvittäminen kasvaa - työkyvyn menettämisen uhka - ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen - työn jatkamismahdollisuus? varhaiskuntoutus (ASLAK ) - siirtyminen toiseen työhön? - kuntoutuspsykoterapia - ammatillinen kuntoutus: - muu työ- ja toimintakykyä - työkykyä ylläpitävä ja parantava kuntoutus edistävä valmennus (TYK) - ammatillinen uudelleen koulutus - työhönvalmennus - ammatilliset kurssit Kuntoutustarveselvitys- ja tutkimus Kuntoutustarveselvitys Työikäiset henkilöt, joiden työ- ja toimintakyvyssä on todettu rajoitteita, joiden vaikutuksia työssä selviytymiseen ja kuntoutusmahdollisuuksiin ei ole selvitetty riittävästi ja jotka vaikeuttavat kuntoutuksen suunnittelua Asiantuntijoiden arvio kuntoutuksen tarpeesta ja kuntoutusmahdollisuuksista sekä kyvystä selviytyä työssä Kuntoutustutkimus Monipuolinen, lääketieteellinen, sosiaalinen ja psykologinen kartoitus lähinnä asiakkaan ammatillisista kuntoutusmahdollisuuksista, tavoitteena realistinen ammatillinen suunnitelma
Työkokeilu ja koulutus Työkokeilu Selvitys työelämässä suoriutumisen edellytyksistä ja mahdollisuuksista Tavoitteena voi olla kuntoutussuunnitelman laatiminen tai tarkistaminen tai sijoittuminen suoraan työelämään Koulutus Tavoitteena terveydelle soveltuvan ammatin saavuttaminen tai ammatillisen osaamisen päivitys Koulutusmuotoina perus- ja ammatillinen koulutus Vaikeavammaisten kuntoutus
Työnjako: Kela (KKRL 9 ) 1/5 Vaikeavammainen vakuutettu, joka ei ole julkisessa laitoshoidossa, on oikeutettu saamaan työ- tai toimintakyvyn turvaamiseksi tai parantamiseksi tarpeellista lääkinnällistä kuntoutusta Vaikeavammaisuus: Sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuva yleinen lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta on niin suuri, että henkilöllä on sen vuoksi huomattavia vaikeuksia ja rasituksia selviytyä kotona, koulussa, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa julkisen laitoshoidon ulkopuolella. 29 Vaikeavammaiskuntoutus 2/5 Tulee olla korotettu tai ylin Alle 16- vuotiaan vammaistuki 16- vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Vähintään vuoden kestävä kuntoutustarve Kuntoutussuunnitelma on laadittava hoidosta vastaavassa julkisen terveydenhuollon yksikössä Ei välittömästi sairaanhoitoon liittyvää kuntoutusta Ei perushoitoon liittyvänä toimenpiteenä Tarpeelliset ja kohtuulliset kustannukset 30
Kuntoutussuunnitelma Lähtökohtana kuntoutujan mahdollisuudet ja tarpeet Kuntoutussuunnitelmassa asiantuntijoiden tehtävä on ohjata kuntoutujan epävarmuus, pelot, tuska ja pettymykset rakentavaksi ja aktiiviseksi toiminnaksi. Tavoitteena on ihmisen itseymmärryksen lisääntyminen ja oman elämän hallinnan kasvu sairauden kanssa. Kuntoutussuunnitelma on parhaimmillaan ennakkoelämäkerta, jossa näkyvät ne tavoitteet, joita kuntoutuja asettaa itselleen omassa tilanteessaan. Kuntoutussuunnitelma Kuntoutussuunnitelmasta tulisi ilmetä seuraavat tiedot: kuntoutujan sairaus, vika tai vamma lääketieteellinen ja toiminnallinen haitta tai rasitus päivittäisissä toiminnoissa, työssä, opiskelussa yms. (mistä ei suoriudu ikätasoon nähden) kuntoutuksen tavoite ja kuntoutujan sitoutuminen tavoitteeseen Kuntoutujan tarvitsemat kuntoutuspalvelut (esim. terapiat ja erilaiset kurssit) ja niiden ajoitus, kesto, jaksotus ja tiheys perusteluineen Ammatillisen kuntoutuksen suunnitelma Aikaisempi kuntoutus ja sen tulokset
Kuntoutussuunnitelma Lisäksi :Kuntoutussuunnitelma (jatkuu) avoterapioissa ohjaus- ja tukikäyntien perustelut ja määrät perusteet omaisen tai muun läheisen osallistumisesta kuntoutukseen kuntoutuksen mahdollinen toteuttajataho hoitava taho yhteyshenkilötietoineen hoitotahon mahdollinen seurantasuunnitelma Jos kuntoutuspäätöksen tekemiseksi ei ole riittävästi em. tietoja, Kelan toimisto tekee suunnitelman laatineelle taholle yksilöidyn pyynnön kuntoutussuunnitelman täydentämiseksi Tapaus Timo 45 -vuotias muurari. Hän on suorittanut 25 vuotta sitten kaksivuotisen ammattikoulun rakennuslinjan ja muurarin ammattitutkinnon vuonna 1997. Hän on työskennellyt muurarina noin 20 vuotta. Nyt hän on ollut työttömänä ja selkäkivun vuoksi poissa työstä yhdenjaksoisesti lähes kolmen vuoden ajan. Selkäkipuja jo nuoresta lähtien. Todettu rtg-kuvassa nikamansiirtymä. Oireena selän rasituskipu. Seisominen on hankalaa, kävellessä joutuu pysähtymään 100 metrin välein oikean reiden takaosan kivun vuoksi. Oikea alaraaja puutuu ja on ajoittain tunnoton. Tukiliivi käytössä. Tutkimuksessa Oswestryn indeksi on 42 ja selässä nähtävissä selvä hylly, mikä viittaa suuriasteiseen siirtymään. Selän oikaisu suoraksi ei onnistu. Hermojuuripuristukseen viittaavaa ei todeta, mutta liikkuminen, riisuminen ja pukeutuminen on vaikeutunut. Rtg-kuvassa presakraalivälissä degeneraatiota ja yli 50 prosentin nikamansiirtymä. Leikkaushoitoon Timo ei ole motivoitunut. Toimenpiteet? Oikeus ammatilliseen kuntoutukseen? 34
Tapaus Marko Hakija on 43 vuotias, sähköasentaja/työnjohtaja Työ on pääosin kenttätyötä, jossa kuormittavia työasentoja, sähköasennusta uudisrakennuksissa ja remontoitavissa kohteissa ja lisäksi työnjohdollisia tehtäviä, toimistotyötä. Työ sisältää raskaita nostamisia, kantamista, hankalia kurkottelua. Hakijan kuntoutukselle asettamana tavoitteena on työkykyisenä pysyminen 35 Tapaus Marko jatkuu DG: M47,8 Spondylosis lumbosacralis Ristiselkäkivut keväästä 2009 alkaen lähes päivittäin. Selkä on jäykkä ja kivulias aamuisin, kipu säteilee alaraajoihin ja päkiöihin, voimattomuutta jaloissa. Kipu häiritsee työtä sähköasentajana. MRI : LIV/ V väliin painottuva discus degeneraatio ja spondyloosi muutoksia. Tuntoheikkoutta on tutkittaessa vas. jalkaterässä, LV ja SI hermoalueella. Toimenpiteet? Kuntoutussuunnitelma? 36
Tulevaisuuden näkymiä? 37 Tulevaisuuden näkymiä? 38
K I I T O S