Työvoiman tarve Suomen taloudessa vuosina 2010-2025 VATTAGE-malli ennakointityössä Jussi Ahokas VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)
Esityksen sisällys Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa VATTAGE-malli ja ennakointiprosessi Työvoiman tarve Suomen taloudessa 2010-2025 skenaariotarkastelu Lopuksi 2
Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa (1) Ennakoinnin merkitys politiikkaohjauksessa kasvanut viime vuosien aikana Työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointi keskeisessä asemassa suomalaisessa ennakointityössä Vanhanen II: tarve työvoima- ja koulutustarpeiden ennakoinnin kehittämiseen 3
Ennakoinnin rakenteiden uudistaminen valtionhallinnossa (2) Yhteistyöryhmän esitys työvoima- ja koulutustarpeiden ennakointirakenteen uudistamiseksi keväällä 2009 Pitkän aikavälin työvoima- ja koulutustarveennakoinnin tilaajakonsortio (PATKET): TEM, OKM, VM, STM työmarkkinoiden ja talouden kehitystä kuvaavat perusennusteet tilataan VATT:lta jatkokäyttö 4
VATTAGE-malli ja ennakointiprosessi (1) Ennusteet Suomen talouden rakenteiden kehityksestä tuotetaan VATTAGE-mallilla VATTAGE on laskennallinen yleisen tasapainon malli Suomen taloudesta Kansantalouden tilinpidon dynamisointi Panos-tuotosaineistot + taloudelliset käyttäytymisfunktiot Tuottaa hintadynamiikan avulla vuosittaisen ratkaisun talouden rakenteiden kehityksestä Edellisen vuoden ratkaisu lähtökohtana uudelle laskentakierrokselle 5
VATTAGE-malli ja ennakointiprosessi (2) Ennakointiprosessi käynnistyy perusuran laadinnalla Tulevaisuuden kehitys määritellään valittujen oletusten perusteella: Historiallinen simulointi talouden rakenteiden aikaisemmasta kehityksestä Ulkopuoliset ennusteet ja laskelmat (mm. väestöennusteet, VM:n keskipitkän aikavälin ennusteet, AWG-laskelmat) Asiantuntijatieto toimialoilta 6
Vuotuinen prosenttimuutos 20 15 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025-5 -10-15 -20-25 -30-35 Kansantuote Yksityinen kulutus Vienti Tuonti Julkinen kulutus Investoinnit 7
VATTAGE-malli ja ennakointiprosessi (3) Perusuran analysoinnin jälkeen varsinainen ennakointityö Perusuran tulosten ja oletusten arviointi Kommentit perusuraan eri sidosryhmiltä: ministeriöt, opetushallitus, alueet, toimialojen edustajat Skenaariotarkastelut eri oletuksilla Tavoiteurien muotoutuminen tulosten jatkokäyttöä varten 8
Työvoiman tarve Suomen taloudessa 2010-2025 - skenaariotarkastelu Perusuran lisäksi kaksi vaihtoehtoista uraa SOME-skenaariossa muutoksia vain sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kysyntä- ja tuottavuusoletuksissa Tavoiteskenaariossa koottu yhteen kommenttikierrosten palaute ja muuttuneet oletukset 9
Perusura vs. tavoiteskenaario esimerkkejä muuttuneista oletuksista Valtion TK-kysyntää ja TK-palveluiden vienti kasvavat vuosittain 2 prosenttiyksikköä nopeammin Hallinnon kysyntä kasvaa vuosittain 1 prosenttiyksikön hitaammin (tuottavuusohjelma) Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntä kasvaa vuosittain 1 prosenttiyksikön hitaammin (suotuisampi tuottavuuskehitys) Elektroniikkateollisuuden tuotteiden sekä koneiden ja laitteiden maailmanmarkkinakysyntä kasvavat vuosittain 3 prosenttiyksikköä nopeammin Sellun ja paperin maailmanmarkkinakysyntä kasvavat vuosittain 3 prosenttiyksikköä nopeammin Malmien maailmanmarkkinakysyntä kasvavat vuosittain 3 prosenttiyksikköä nopeammin Metallien maailmanmarkkinakysyntä kasvavat vuosittain 2 prosenttiyksikköä nopeammin Maatalouden kysyntä kasvaa vuosittain 2 prosenttiyksikköä hitaammin (maatalouden rakennemuutos jatkuu) 10
% Arvonlisäys sektoreittain 100.0 2.3 1.4 1.4 1.4 90.0 10.9 11.2 11.3 11.0 80.0 12.0 13.8 13.7 13.0 Energia, lämpö- ja vesihuolto Liikenne ja tietoliikenne 70.0 60.0 50.0 3.7 3.5 4.9 4.8 4.8 4.4 4.4 4.1 3.9 5.9 4.5 4.7 4.6 5.2 5.3 4.2 3.5 4.8 4.6 4.1 Kauppa, hotelli- ja ravintola-ala Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhoito 40.0 20.7 19.5 19.8 19.1 Koulutus Julkinen hallinto ja maanpuolustus 30.0 5.2 5.2 5.2 4.9 Rahoitus ja liike-elämän palvelut Rakentaminen 20.0 Teollisuus 23.8 21.8 23.1 25.9 Alkutuotanto 10.0 0.0 3.2 2.6 2.7 3.4 2005 2025 (PERUS) 2025 (SOME) 2025 (TAVOITE) 11
% Työllisten määrä sektoreittain 100.0 0.7 0.5 0.5 0.5 7.1 6.8 7.1 7.2 90.0 80.0 16.0 17.1 17.2 17.2 Energia, lämpö- ja vesihuolto Liikenne ja tietoliikenne 5.3 5.3 5.3 5.4 70.0 60.0 50.0 7.6 7.1 6.7 7.3 10.4 10.1 9.4 9.8 7.4 8.2 6.9 6.9 7.3 Kauppa, hotelli- ja ravintola-ala Muut yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut Sosiaalipalvelut Terveydenhoito Koulutus 40.0 7.2 7.3 5.8 Julkinen hallinto ja maanpuolustus 30.0 12.1 6.9 11.8 12.5 12.7 Rahoitus ja liike-elämän palvelut Rakentaminen 20.0 7.6 7.6 7.6 Teollisuus 10.0 18.0 12.4 13.6 14.4 Alkutuotanto 0.0 5.3 4.4 4.6 4.2 2005 2025 (PERUS) 2025 (SOME) 2025 (TAVOITE) 12
Lopuksi Ennakointi on jatkuva prosessi Tulosten alueellistaminen Jatkokäyttö koulutustarve-ennakoinnissa OPH:ssa Jatkokäyttö tulevaisuuskatsausten laadinnassa ministeriöissä Ennakointimenetelmien kehittäminen Ennakointiprosessin kehittäminen Ennakoinnin, suunnittelun ja politiikan ymmärtäminen yhtenä kokonaisuutena 13