Kommenttipuheenvuoro Matti Kärkkäinen professori (emeritus) ja puuntuottaja

Samankaltaiset tiedostot
Metsästä energiaa Puupolttoaineet ja metsäenergia

Tuontipuu energiantuotannossa

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Bioenergian saatavuus Hämeen metsistä

Arvioita Suomen puunkäytön kehitysnäkymistä

Puuraaka-aineen saatavuus

Ponssen ratkaisut aines- ja energiapuun kannattavaan korjuuseen

Suomen metsien kehitys ja hakkuumahdollisuudet

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Metsätilinpito Puuaineksesta puolet polttoon

Suomen Keskusta Sahojen sivutuotteiden tasavertainen kohtelu Kai Merivuori, Sahateollisuus ry

Puupolttoaineiden kokonaiskäyttö. lämpö- ja voimalaitoksissa

Suomessa käytetystä puuaineksesta puolet menee polttoon

Metsäbiomassa, biotalous ja metsät

Metsätilinpito Puuaineksesta yli puolet poltetaan

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Metsäenergiavarat, nykykäyttö ja käytön lisäämisen mahdollisuudet

Uudenmaan metsävarat energiakäyttöön, mihin metsät riittävät?

Metsäohjelman seuranta

Ilmastoystävällinen sähkö ja lämmitys Energia-ala on sitoutunut Pariisin sopimukseen

Suomen metsien kestävä käyttö ja hiilitase

Bioenergian tulevaisuus Lapissa, avaus Rovaniemi,

METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2014

Metsäohjelman seuranta

Metsäohjelman seuranta

Kainuun hakkuumahdollisuudet ja kestävyys

Riittääkö metsähaketta biojalostukseen?

Metsäenergian asema suhteessa muihin energiamuotoihin: Ekonomistin näkökulma

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Metsäohjelman seuranta

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

Metsäohjelman seuranta

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Äänekosken biotuotetehdas

Energiaa turpeesta tai puusta mitä väliä ilmastolle?

Puun energiakäyttö 2007

4.2 Metsävarojen kehitys ja vaikutukset metsätalouteen

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Riittääkö puuta kaikille?

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Tukki- ja kuitupuun hakkuumahdollisuudet sekä sivutuotteena korjattavissa oleva energiapuu Tietolähde: Metla VMI10 / MELA-ryhmä / 16.6.

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäohjelman seuranta

Puusta lämpöä. Energia-ilta Mynämäki Jussi Somerpalo Metsäkeskus Lounais-Suomi Kiinteän bioenergian edistämishanke Varsinais-Suomessa

Vuoden 2008 energia- ja ilmastostrategian risupaketin vaikutukset

Metsien käytön kehitys. Maarit Kallio, Metla Low Carbon Finland 2050 platform Sidosryhmätilaisuus

Metsästä energiaa. Kestävän kehityksen kuntatilaisuus. Sivu 1

Kansallinen energia- ja ilmastostrategia vuoteen Elinkeinoministeri Olli Rehn

Aines- ja energiapuun hakkuumahdollisuudet

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Päättäjien Metsäakatemia Toimitusjohtaja Tuomo Kantola Jyväskylän Energia yhtiöt

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Puuenergia nyt ja tulevaisuudessa

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Puun energiakäyttö E-P+K-P ilman kanta Kokkolaa eli mk-alue, 1000 m3

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Biopolttoaineiden kestävyys

Puurakentaminen osana metsäbiotaloutta

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Metsäenergia Pohjanmaalla

Metsätalouden näkymät

Suomen metsäenergiapotentiaalit

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Bioenergian kestävä tuotanto ja käyttö maailmanlaajuisesti - Muu biomassa ja globaali potentiaali Sokos Hotel Vantaa Martti Flyktman

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI

Metsäohjelman seuranta

Energian tuotanto ja käyttö

Metsäohjelman seuranta

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Nuoren metsän energiapuu ja hiilinielu

Energiapuu ja ainespuun hakkuumahdollisuudet

Metsäalan strateginen ohjelma ja bioenergia-alan edistäminen

Kainuun metsäohjelma

Esimerkki projektin parhaista käytännöistä: Kainuun bioenergiaohjelma

Metsäohjelmien seuranta

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Metsähallituksen metsätalous Lapissa

Metsäkoneyrittämisen taloustilanne

Metsäohjelman seuranta

Energiapuun korjuun ja metsien muun käytön suhteet esimerkki Pohjois Karjalasta. Mikko Kurttila, Leena Kärkkäinen, Olli Salminen & Heli Viiri

Suomen metsien inventointi

L&T Biowatti Oy. Puusta puhdasta energiaa

Kantojen nosto turvemaiden uudistusaloilta

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Bioenergia, Energia ja ilmastostrategia

Puunpolton merkitys Suomen energiataloudessa. Armi Temmes, Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulu Puulämmityspäivä

Puun energiakäyttö 2012

MMM:n IE2016 puunkäytön kehitysskenaariot ja metsiemme hakkuumahdollisuudet

Pohjois-Karjaln metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Metsäenergian haasteet ja tulevaisuuden näkymät

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Keski- ja Itä-Euroopan metsätietopalvelu

Energiapuun kasvatus ja taimikonhoito

Metsäpolitiikka arvioitavana

Puu paperiksi ja energiaksi?

Puutavaraseminaari Vaasa Puunhankinta kuitua vai energiaa? Jorma Länsitalo, Metsäpäällikkö, Stora Enso Metsä

Transkriptio:

Kommenttipuheenvuoro Matti Kärkkäinen professori (emeritus) ja puuntuottaja Bioenergiaa metsistä Tutkimus- ja kehittämisohjelma Loppuseminaari 19.4.2012 klo 9 16 Kulttuuriareena Gloria Pieni Roobertinkatu 12 14

Havaintoja esityksistä Loppuseminaarin esitykset todistavat vakuuttavasti, että pitkäjänteistä aineistoihin perustuvaa metsäntutkimusta tarvitaan kipeästi. Metsätaloudessa kvartaali on 25 vuotta. Alle kvartaalin mittaiset seurantajaksot mm. huuhtoumista saattavat olla harhaanjohtavia (ks. Kubin). Rationaaliset ennakko-oletukset eivät välttämättä pidä paikkaansa. Esimerkiksi tukkimiehentäi ei vaikuta tietävän, miten kantojen poiston pitäisi siihen vaikuttaa vähentäessään ravintoa (Piri). Matti Kärkkäinen 2012 2

Puuntuottajan näkökulma Taloudelliset kriteerit ratkaisevat valittaessa vaihtoehtoisista menettelytavoista mieluisin, koska tukien osuus on metsätaloudessa vain 5 % luokkaa liikevaihdosta. Jos eri vaihtoehtojen välillä ei ole dramaattisia eroja kassavirrassa ja nykyhetkeen diskontatuissa nettotuotoissa, ratkaisevat monenlaiset yhteishyvän kriteerit. Puuntuottaja haluaa toki olla hyvä kansalainen, joka tekee, minkä kuvittelee olevan hyväksi Suomen kansalle. Matti Kärkkäinen 2012 3

Energiapuun merkitys Tätä nykyä energiapuusta saatavat nettotuotot ovat niin marginaalisia puuntuotannon kokonaistuotoista, alle 1 %, ettei rajallisia ajatteluresursseja juuri käytetä niiden miettimiseen. Jos puuntuottaja kaupittelee metsästään energiapuuta tai ei, se on samantekevää yksityistalouden kannalta. Käytännössä energiapuun tarjonnan edistäjä joutuu vetoamaan enemmän ideologiaan ja uskomuksiin kuin koviin taloudellisiin faktoihin. Matti Kärkkäinen 2012 4

Kovat faktat eivät helpota edistämistä 1 Dramaattinen öljyriippuvuus loppui jo 1970- luvulla. 2 Metsäteollisuuden jätelienten merkitys on kasvanut bioenergian tärkeimpänä osiona. 3 Metsäteollisuuden jätepuu on jo valmiina käyttöpaikalla edullista hyödyntämistä varten. 4 Peräti 98 % bioenergiasta perustuu teollisuuden hakkuisiin suoraan tai välillisesti. Matti Kärkkäinen 2012 5

1 Öljytuotteiden osuus Suomen energiasta 1960 2010 Öljyn osuus, % 70 60 50 40 30 20 10 0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Vuosi Matti Kärkkäinen 2012 6

2 Metsäteollisuuden jäteliemien käyttö Suomessa 1960 2010 Käyttö, TJ 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Vuosi Matti Kärkkäinen 2012 7

3 Metsäteollisuuden ym. jätepuun käyttö Suomessa 1960 2010 Käyttö, TJ 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 Vuosi Matti Kärkkäinen 2012 8

4 Puuperäiset polttoaineet, osuus Laji 0 20 40 60 80 Kannot Ainespuu Hakkuutäht. Kokopuu Karsittu puu Kierrätysp. Pelletit Kuori Sahanpuru Puutähde Mäntyöljy Jäteliemi Matti Kärkkäinen 2012 9

Ovatko päätelmät yllättäviä? Nopein tapa lisätä bioenergian käyttöä on edistää metsäteollisuuden puun käyttöä. Uusi sulfaattisellutehdas käyttäisi puolet raakapuusta energian tuottamiseen jäteliemen polton kautta. Sahatukkien kuori, puru ja sahojen jätepuu merkitsee suhteellisesti melkein yhtä paljon. Matti Kärkkäinen 2012 10

Onko valtiovalta hakoteillä? Matti Kärkkäinen 2012 11

Ministeri Mauri Pekkarinen 20.4.2010 Matti Kärkkäinen 2012 12

Metsäteollisuuden jäteliemien poltto 1990-2010 ja ennuste 2020 Energia, 1 000 toe 4000 3000 Enn. 2000 1000 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Vuosi Matti Kärkkäinen 2012 13

Teollisuuden puujätteen poltto 1990-2010 ja ennuste 2020 Energia, 1 000 toe 4000 3000 2000 Enn. 1000 0 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 Vuosi Matti Kärkkäinen 2012 14

Jos ministeriön näkemys teollisuuden kehityksestä on oikea, ei kannata miettiä risujen polttoa: kuitupuukokoista puuta on yllin kyllin. Metsäntutkimuslaitoksen MELA-laskelmat kertovat, mitä tapahtuu, jos hakkuut pysyvät nykytasolla ja rakenteellisesti samoina. Matti Kärkkäinen 2012 15

Puusto alle 10 cm, milj. m 3 350 300 250 200 150 100 50 0 2008 2018 2028 2038 Vuosi Matti Kärkkäinen 2012 16

Puusto 11 20 cm, milj. m 3 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2008 2018 2028 2038 Vuosi Matti Kärkkäinen 2012 17

Puusto 21 30 cm, milj. m 3 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 2008 2018 2028 2038 Vuosi Matti Kärkkäinen 2012 18

Puusto 31+ cm, milj. m 3 600 500 400 300 200 100 0 2008 2018 2028 2038 Vuosi Matti Kärkkäinen 2012 19

Päätelmä Jos hakkuut jatkuvat nykyisellään, kuten valtiovalta olettaa, puusto järeytyy ja perinteisen energiapuun määrä alenee. Onko mitään järkeä keskittyä nykyiseen markkinakelvottoman puuston tekemiseen energiapuuksi, kun metsävarat sallisivat kustannustehokkaamman keskikokoisen puuston hakkuun? Matti Kärkkäinen 2012 20