Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Tukholmankatu 2, 7. krs 00250 Helsinki

Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Tukholmankatu 2, 7. krs 00250 Helsinki Toimintakertomus 2011

TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS... 3 Hallinto... 5 Jäsenistö... 5 Talous... 5 Yhdistyksen maksuvalmius kuluvana vuonna... 5 Henkilöstö... 5 Toimitilat... 6 Kansainvälinen toiminta... 6 Edunvalvonta ja järjestötoiminta... 6 Tiedottaminen... 6 Koulutus- ja julkaisutoiminta profami oy... 6 Muu koulutus ja tiedotustoiminta... 7 Omaisjärjestöjen keskusliitto... 7 ALUEELLISEN OMAISTYÖN JÄRJESTÄMINEN JA KOORDINOINTI... 7 Keskeisimmät tavoitteet... 7 Keskeisimmät tulokset... 8 Selvitys tavoitteiden ja tulosten oleellisista eroista... 10 Tulosten arviointi... 10 VERKOSTO-, NEUVOTTELUKUNTA- JA KEHITTÄMISTYÖ UUDELLAMAALLA... 10 Keskeisimmät tavoitteet... 10 Keskeisimmät tulokset... 10 Tulosten arviointimenetelmät... 11 Selvitys tavoitteiden ja tulosten erosta... 12 PAULA-projekti (2009 2011)... 12 Keskeisimmät tavoitteet ja tulokset... 12 Selvitys tavoitteiden ja tulosten oleellisista eroista... 13 Tulosten arviointi... 13 IHMEELLISET VUODET KOULUSSA -projekti 2010-2012... 14 Keskeiset tavoitteet... 14 Vuoden 2011 toiminta ja tulokset... 14 Koulutus ja perehdytys... 15 Projektin seuranta ja tulosten arviointi... 15 Käytettävissä olevat resurssit... 16 OPA opastava yhteistyö perheiden kanssa mielenterveys- ja päihdetyössä 2011 2013... 16 Ensimmäisen toimintavuoden tavoitteet... 16 Ensimmäisen vuoden tulokset... 18

TOIMINNANJOHTAJAN KATSAUS Hyvinvointivaltion kestävyyden kannalta on välttämätöntä pidentää työuria. Suomessa se onnistuu parhaiten vaikuttamalla väestön mielenterveyteen. Noin 120000 työikäistä suomalaista on kokonaan työmarkkinoiden ulkopuolella mielenterveysperäisen työkyvyttömyyden takia. Joka neljäs sairauslomapäivä ja joka kolmas eläkepäätös perustuu mielenterveyteen liittyviin syihin. Vuosittain ollaan mielenterveysongelmien takia sairauslomalla yli neljä miljoonaa päivää. Myös töissä olevien tuottavuus heikkenee psyykkisen hyvinvoinnin heikentyessä. Mielenterveyden ongelmien kustannukset ovat kansantaloudellisesti merkittävät. Vuotuisten kokonaiskustannusten on arvioitu olevan 3-4 prosenttia bruttokansantuotteesta. Julkisen talouden kestävyysvaje on valtiovarainministeriön arvion mukaan noin 5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Mielenterveysongelmat maksavat vuosittain 6-7 miljardia euroa. Suomalaisten selvitysten mukaan pelkästään masennuksen kustannukset ovat noin 1,4 miljardia euroa vuodessa. Vastaavasti psykoosien, kuten skitsofrenian, aiheuttamat kokonaiskustannukset ovat noin 1,4 miljardia euroa vuodessa. Valtaosa kustannuksista muodostuu menetetyistä työvuosista. Yksin alkoholin aiheuttamat välittömät kustannukset ovat noin miljardi euroa. Ongelmien rahallisesta merkityksestä huolimatta sosiaali- ja terveysmenoista vain noin 11 prosenttia ohjataan mielenterveystyöhön. Tästä liian suuri osuus käytetään laitoshoitoihin, vaikka avohoito on usein tuloksellisempaa ja tavoittaa useampia. Yhteiskunnan panostukset ehkäisevään mielenterveystyöhön ovat häviävän pieniä, vaikka sen vaikuttavuus on todistettu. Itsemurhaan kuolee vuosittain noin 1000 suomalaista - kolme kertaa niin paljon kuin liikenteessä. Suomalaisten nuorten itsemurhaluvut ovat EU:n suurimpia. Liikennekuolemien vähentämiseksi on asetettu kansallinen tavoite, käynnistetty tutkimusohjelma ja resursoitu viranomainen. Itsemurhien vähentämiseksi ei ole tavoitetta, ei tutkimusohjelmaa eikä valtuutettua viranomaista, vaikka itsemurhien ennaltaehkäisyn on osoitettu tehoavan ja säästävän kustannuksia. Yhteiskunnallinen kehitys on tehnyt mielenterveydestä yhä tärkeämmän pääoman: tietoyhteiskunnassa menestyminen on suurelta osin kiinni mielenterveydestä. Tästä huolimatta kansanterveystyö painottuu edelleen fyysisen terveyden edistämiseen. On syytä vakavasti punnita, ohjautuvatko sosiaali- ja terveydenhuollon varat oikeudenmukaisesti ja vastaavatko panostukset kansalaisten ja yhteiskunnan tarpeita. Mielenterveyden ongelmiin liittyvästä häpeäleimasta on vihdoin päästävä eroon, ja mielenterveyden edistäminen on nostettava kansanterveystyön kärkeen. Vaikuttamalla mielenterveyttä määrittäviin tekijöihin vaikutamme kaikkien suomalaisten hyvinvointiin. Tehokkaita keinoja väestön mielenterveyden edistämiseksi on olemassa. Lasten ja nuorten psykososiaalisen kehityksen tukeminen ja työ hyvinvointia tukevat toimet ovat mielenterveyden edistämisen keskeisiä alueita. Tunnetaitoja ja sosiaalisen vuorovaikutuksen taitoja tulisi aktiivisemmin kehittää kouluissa. Toimikausi on Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistyksen ry:n 23. toimintavuosi. Toimikautena yhdistyksen perustyönä ja painopistealueena olivat perheiden/omaisten tukeminen, kriisiavun, tiedon ja tuen antaminen, sekä oman elämän hallinnan että elämänlaadun ja hyvinvoinnin edistäminen. Yhdistyksen perustehtävä on perheiden ja omaisten tukeminen silloin, kun joku perheenjäsenistä oireilee psyykkisesti tai kär- Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Toimintakertomus 2011 3(18)

sii psyykkisistä toimintakyvyn häiriöistä. Yhdistyksen toiminnassa on tärkeintä, miten jäsenien ja heidän perheensä tarpeet tulevat otetuksi huomioon ja miten he saavat tarvitsemaansa tukea ja neuvontaa omasta asiatuntijaorganisaatiostaan. Yhdistyksen perustehtävänä on jatkossakin järjestää omaisille ja perheille tukea ja neuvontaa, tarjota joko ammattilaisten tai vertaisohjaajien ohjaamaa vertaistukea ryhmä-, perhe-, sopeutumisvalmennus- ja teemakurssitoiminnan avulla. Yhdistys toimii jatkossakin tiedonvälittäjänä, vaikutuskanavana, kouluttajana ja yhteistyön mahdollistajana omaisten ja hoitavien organisaatioiden välillä. Lisäksi toimitaan omaisten edunvalvojina ja roolin vahvistajina sekä tarjotaan heille keinoja oman selviytymisen tueksi. Samalla toimitaan uusien mielenterveystyössä tarvittavien toimintamallien etsijänä, kehittäjänä, juurruttajana ja arvioijana. Merkittävää on myös, että yhdistyksellä on omaa koulutus- ja materiaalituotantoa ja sponsoreita tätä työtä rahoittamassa. Yhdistyksen yksi tavoite, vuonna 2011, oli tarjota ruotsinkielistä omaisten ja perheiden tuki- ja kurssitoimintaa, varsinkin lapsiperheille, enenevässä määrin. Tämä toteutui ja mahdollistui koska yhdistys sai toiminta-avustusta sekä Brita-Maria Renlundin- säätiöltä, että Karjaa-Pohjan Lions klubilta. Yhdistys sai myös lahjotuksia jotka kohdennettiin tiedottamiseen ja yleisötilaisuuksien toteuttamiseen. Miina Sillanpään Säätiö tuki Uudenmaan alueella asuvia omaisia järjestämällä heille perheiden yhteisen joululoman. Loma sisälsi majoituksen, täysihoidon sekä ohjelman Siuntion hyvinvointikeskuksessa. Loma kesti kolme vuorokautta ja siihen osallistui 68 omaista. Toimintavuoden keskeiset teemat Viime vuosi oli yhdistyksen yllämainitun perustoiminnan juhlavuosi, koska ensi kertaa yhdistyksen toimintavuosina oli neljällä työntekijällä mahdollisuus panostaa täysillä juuri tähän perhe/omaistyöhön ja toimintaan. Käytännössä tämä tarkoitti sitä, että yhdistys pystyi tarjoamaan jäsenilleen, uusille omaisille/perheenjäsenille enemmän ja hyvin monipuolista ryhmä- kun vertaistukitoimintaa. Suunnitelmat fuusioitumisesta Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen ja Itä- Uudenmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen kanssa kariutuivat. Yhdistykset tulivat toistaiseksi siihen tulokseen, että yhdistyminen olisi vaatinut liian suuria muutoksia kerrallaan, aikataulu oli liian tiukka ja tietyt fuusioitumiseen liittyvät asiat olivat vielä liian keskeneräisiä, että yhdistyminen olisi voitu toteuttaa. Alkuvuodesta 2011 käynnistyi OPA-Opastava yhteistyö-projekti. Uuden projektin tavoitteena on kehittää perheen ja omaisen huomioiva työmalli mielenterveys- ja päihdeongelmaista kärsiville henkilöille. Yhdistyksen tarjoama koulutus, konsultointi ja työnohjaus yhteistyössä profami oy:n kanssa on merkittävä asia yhdistyksen eri perhetyö- ja palveluohjausmallien eteenpäin viemisessä, ei pelkästään Uudellamaalla vaan myös valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti. Leif Berg toiminnanjohtaja Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Toimintakertomus 2011 4(18)

Hallinto Yhdistyksen hallitukseen ovat kuuluneet Marianna Sorvali, puheenjohtaja Tony Hagerlund, varapuheenjohtaja Carmela Grasutis Gun Eklund Raili Alho Ella Hirsma Raila Saarnila Ritva Jaakkola, Hallitus kokoontui kuusi kertaa. Yhdistyksen sääntömääräisessä kevät- ja syyskokouksessa toimi puheenjohtajana Marianna Sorvali. Tilintarkastajina toimivat Hannu Riippi, KHT ja Rauno Meetteri, HTM. Jäsenistö Kertomusvuoden lopussa kokonaisjäsenmäärä oli 868. Talous Pääasiallisen rahoituksensa yhdistys sai Raha-automaattiyhdistykseltä kohdennettuna- ja projektiavustuksina. RAY:n, Helsingin ja Vantaan kaupungin, avustukset on käytetty avustusehtojen mukaisiin toimintoihin. Yhdistyksen maksuvalmius kuluvana vuonna Yhdistyksen talous on vakaalla pojalla ja maksuvalmius oli hyvä. Henkilöstö Kertomusvuonna yhdistyksessä työskenteli 15 kokoaikaista työntekijää. Yhdistyksessä oli lisäksi erikseen palkattuja ryhmien ohjaajia ja lastenhoitajia. Yhdistyksen työterveyspalvelut on tuottanut Diacor terveyspalvelut Oy. Työsuhde-etuina ovat olleet lounas- ja liikuntasetelit. Yhdistyksen työntekijät ovat voineet käyttää ulkopuolisia työnohjauspalveluita ja täydennyskoulutukseen on varattu talousarviossa määräraha. Hallinto-, toimisto- ja jäsenpalvelut Toiminnanjohtaja Leif Berg ja talouspäällikkö Pirjo Haapamäki. Alueellisen omaistyön järjestäminen ja koordinointi Projektikoordinaattori Anne Alakiuttu, Omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijä Johanna Puranen 22.3.2011 alkaen, lapsiperhetyöntekijä Olli Rauhala 1.4.2011 alkaen sekä omaistyöntekijä Anna-Elina Pajunen 28.3.2011 alkaen. Kuntayhteistyö ja aluetoiminta Aluetyöntekijät: verkostotyöntekijä, aluekoordinaattori Eija Suominen ja omaistyö, aluekoordinaattori Riikka Ranta. OPA opastava yhteistyö perheiden kanssa mielenterveys- ja päihdetyössä Projektikoordinaattori Sauli Suominen 1.3.2011 alkaen sekä projektityöntekijät Henna Rauhala ja Merja Tuominen 1.4.2011 alkaen. Paula-projekti Projektityöntekijät Niina Kaksonen ja Johanna Matikka (äitiyslomalla 1.5.2011 alkaen). Ihmeelliset vuodet koulussa -projekti Projektivastaava Tuula Seppänen ja projektityöntekijät Liisa Hietala ja Sirpa Hirvonen. Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Toimintakertomus 2011 5(18)

Toimitilat Yhdistyksellä on ollut vuokrattuna vuodesta 2005 lähtien 310 m 2 :n tilat osoitteessa Tukholmankatu 2. Yhdistyksen hallinnassa on toimistotiloja, koulutus- ja ryhmätila sekä tila yksilö- ja perhetapaamisille. Alueryhmät ovat toimineet yhteistyökuntien tiloissa. Kansainvälinen toiminta Osallistuttiin Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen Venäjän jatkoyhteistyöhankkeeseen. Yhteistyöhanke oli Ulkoasianministeriön rahoittama Mielenterveyspalveluiden kehittämishanke Petroskoissa ja Pietarissa vuosina 2009 2011. Kansainvälistä yhteistyötä Pietarissa (3 pv). Osallistuttiin EUFAMI:n Baselin (Sveitsi) konferenssiin. Kutsuttiin luennoimaan NHV:n (Nordiska högskolan för folkhälsovetenskap, Göteborg, Ruotsi) järjestämille konferenssipäiville. Teemana oli Nuoret ja mielenterveys. Osallistuttiin ESCAP- European Society for Child and Adolescent Psychiatry Congress:iin Helsingissä. Edunvalvonta ja järjestötoiminta Yhteistyökumppanit ja -hankkeet Yhdistyksen organisoimia omaistoiminnan neuvottelukuntia toimii 23 Uudenmaan yhteistyökunnassa. Neuvottelukunnat muodostuivat laaja-alaisesti eri tahojen työntekijöistä ja omaisista. Toiminnanjohtaja (neuvoa antava jäsen) oli yhdistyksen edustaja Niemikotisäätiön ja Lilinkotisäätiön hallituksissa. Talouspäällikkö toimi hallituksen jäsenenä Kiinteistö Oy Vanha Viertotie 24:n hallituksessa, jossa Ritva Jaakkola oli yhdistyksen nimeämänä jäsenenä. Yhdessä Lilinkotisäätiön kanssa rakennutettu Vanhan Viertotien palvelutalo toimii Helsingissä. Toiminnanjohtaja toimi Itä-Uudenmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen puheenjohtajana ja Omaiset Huumetyön Tukena ry:n hallituksen jäsenenä sekä Folkhälsan Syd:n perhehankkeen ohjaustyöryhmässä. Aluetoiminnan vastaavat työntekijät edustivat yhdistystä Järvenpään ja Espoon klubitalojen hallituksissa. Yhdistys on osakkaana ruotsinkielisessä sosiaalipolitiikan osaamiskeskuksessa, Det finlandssvenska kompetenscentret inom det sociala området (FSKC). Tiedottaminen Ulkoinen tiedottaminen Verkkosivujen käyttäjämäärä on edelleen kasvussa. Vuoden 2011 lopussa määrä kasvoi 14111 kävijään. Yhdistyksen Facebook-sivu avattiin keväällä. Yhdistyksen esitteet yhdenmukaistettiin sekä toimitettiin yhdistyksen tiedotuslehti Tuikku. Tiedottaminen jäsenistölle Keskusliiton toimittama Labyrintti-lehti lähetettiin jäsenmaksunsa maksaneille jäsenille neljä kertaa. Lisäksi kaikille jäsenille lähetettiin kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä yhdistyksen toimintakalenteri. Yhdistyksen sääntömääräisistä kokouksista tiedotettiin jäsenkirjeillä kaksi kertaa. Koulutus- ja julkaisutoiminta profami oy Yhteistyössä yhdistyksen kanssa profami järjesti koulutuspäiviä ja työnohjausta eri työyhteisöille. Yhdistyksen omistama profami oy toimi kouluttaja- ja työnohjaajayrityksenä sekä kustannusyhtiönä. Uudet julkaisut vuonna 2011 olivat Opastava yhteistyö perheen kanssa, Kuinka edistää lasten sosiaalisia ja emotionaalisia taitoja ja PikkuLapsiVertti-ryhmätoiminta. Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Toimintakertomus 2011 6(18)

Muu koulutus ja tiedotustoiminta Yhdistyksen työntekijät luennoivat Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistyksen, Itä- Uudenmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistyksen, Vaasan omaisyhdistyksen ja Anhörigföreningen SÖAF rf:n ja Finlands Svenska Psykosociala förbundenin sekä Lahden- ja Porvoon Klubitalojen järjestämissä valtakunnallisissa seminaareissa ja omaiskursseilla. Omais- ja perhetyötä sekä psykoedukatiivista perheohjausmenetelmää esiteltiin pääkaupunkiseudun ja Uudenmaan psykiatrisissa sairaaloissa sekä Riihimäellä ja Hämeenlinnassa. Luennoitiin Vaasan, Seinäjoen, Mikkelin aluetoimiston ja Salon työväenopiston sekä omaisjärjestöjen järjestämillä omaisten ja ammattilaisten päivillä, psykoedukatiivisista perheohjaus menetelmistä. Helsingin yliopiston (SVUX) ruotsinkielisen täydennyskoulutuskeskuksen kanssa järjestettiin Barn och psykisk ohälsa -seminaaripäivät Turussa. Kohderyhminä olivat opettajat, koulukuraattorit ja kouluavustajat. Yhdessä Svenska Social- och kommunalhögskolan inom Helsingfors Universitet ja Tampereen ammattikorkeakoulun sekä Tampereen Yliopiston kanssa aloitettiin Päihde- ja mielenterveystyön täydennyskoulutus. Kohderyhminä ovat sosiaali- ja mielenterveysalan ammattilaiset. Omaisjärjestöjen keskusliitto Yhdistys on Omaiset mielenterveystyön tukena, keskusliitto ry:n jäsen. Yhdistyksen edustajana keskusliiton hallituksessa oli yhdistyksen jäsen Ella Hirsma. ALUEELLISEN OMAISTYÖN JÄRJESTÄMINEN JA KOORDINOINTI Keskeisimmät tavoitteet Toiminnan perustehtävä on tukea perheitä/omaisia, kun perheenjäsen sairastaa/oireilee psyykkisesti. Toiminta-ajatuksena on omaistoiminnan kehittäminen, toteutus ja jatkuvuuden takaaminen Uudellamaalla. Luodaan laaja-alainen malli, jolla tuetaan erilaisissa elämäntilanteissa olevia omaisia. Toiminnan tavoitteena on ennaltaehkäistä omaisten ja perheiden syrjäytymistä sekä lisätä perheiden voimavaroja. Tarkoituksena on vahvistaa yhdistyksen asemaa osana alueen tukipalveluita. Omaistyössä työskentelee neljä työntekijää (Omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijät, lapsiperhetyöntekijä, omaistyöntekijä). Toinen tuki- ja neuvontatyöntekijöistä toimii myös projektikoordinaattorina. Omaisten tuki- ja neuvontatyöntekijät antavat puhelinneuvontaa sekä yksilö- ja perhetapaamisia omaisille sekä suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä työryhmän muiden jäsenten kanssa ryhmä- ja kurssitoimintaa. Lapsiperhetyöntekijä tukee perheitä, joissa vanhemmalla on mielenterveyden pulmia. Tarkoituksena on auttaa perhettä tukemalla vanhemmuutta ja lasten hyvää kehitystä. Työmenetelminä käytetään mm. Lapset puheeksi keskustelua ja Perheinterventiotyöskentelyä (THL:n Toimiva lapsi&perhe hanke). Omaistyöntekijä koordinoi yhdistyksen vertais- ja vapaaehtoistoimintaa, suunnittelee ja toteuttaa omaisten virkistystoimintaa, ryhmä- ja kurssitoimintoja yhdessä työryhmän ja vapaaehtoisten vertaisohjaajien kanssa. Tehtävänä ja tavoitteena on järjestää: Kriisi- ja neuvontatyötä ja psykoedukatiivista perheohjausta Lapsiperhetyötä Vapaaehtoistyötä Erityistä tukea tarvitsevien omaisten ryhmä- ja kurssitoimintaa Omaisten matalan kynnyksen toimintaa Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Toimintakertomus 2011 7(18)

Keskeisimmät tulokset Vuonna 2011 omaisia tuettiin tarjoamalla yksilö- ja perhetapaamisia ja puhelinneuvontaa sekä järjestämällä ohjattuja psykoedukatiivisia ryhmä- ja kurssitoimintoja. Toimintamalleja kehitettiin perheen vuorovaikutus- ja ongelmaratkaisutaitojen parantamiseksi. Tieto psyykkisistä sairauksista lisää perheen/omaisten ymmärrystä muuttuneessa elämäntilanteessa ja tukee heidän sopeutumisprosessiaan. Ryhmä- ja kurssitoimintaa kehitettiin kouluttamalla työntekijöitä esim. hyväksymis- ja omistautumisterapian -mallin mukaisesti. Uutena lähestymistapana kehitettiin mm. tietoisuustaitoihin perustuvaa omaisten ohjausta. Tilastot vuonna 2011 Kokoontumiskerrat henkilöiden määrä Omais- ja perhetapaamiset: 213 Avoin ryhmätoiminta: Tiistaikahvila 38 3-8/kerta Seniorit 19 6-9/kerta Vanhempainkahvila 8 2-9/kerta Puolisokahvila 8 2-5/kerta Sisaruskahvila 7 2-5/kerta ALO-aikuiset lapsiomaiset 8 2-5/kerta Prospect 16 8/kerta Kirjallisuuspiiri syksy 8 8/kerta Suljetut ryhmätoiminnot: Omaisten ABC 9 10/kerta Puolisoryhmä 8 8/kerta Omaisten ryhmä 1, ruotsinkielinen Omaisten ryhmä 2, ruotsinkielinen 7 3-5/kerta Vanhempainryhmä 32 9/kerta Ääniä kuulevien omaiset 3 8/kerta Kirjallisuusterapeuttinen ryhmä 16 8/kerta Persoonallisuushäiriöistä kärsivien 8 8/kerta omaiset Kurssi- ja virkistystoiminta: Omaisten virkistyskurssi 2 pvä 2 35 hlö Syysretki Kotka, kesäretki Turku, 115 hlö Fazerila Omaisten tieto- ja tukikurssi 3 2 yht. 23 hlö pvä Perhekurssi 1 yht. 23 hlö Next to Normal -teatteri 2 35 hlö Luennot: Teemaluennot 9 25 hlö/kerta Omatoimiryhmät 6 8 hlö/kerta Vuonna 2011 toteutettiin omaisille erilaisia ryhmä- ja kurssitoimintoja 33 kpl. Toiminta sisältää viikonloppujen ja erilaisten iltaryhmien ohjausta (esim. ryhmä omaisille, joiden läheinen sairastaa persoonallisuushäiriöitä ja perhekurssit, joissa vanhempi sairastaa psyykkisesti). Yhteensä näihin toimintoihin osallistui 558 henkilöä. Yksilö- ja perhetapaamiset (213 kpl) ovat tärkeä osa yhdistyksen perustyötä sekä usein ensimmäinen kosketus yhdistyksen toimintaan. Tapaamiset pohjautuvat tietoon psyykkisistä sairauksista ja kuntoutumisen mahdollisuuksista sekä omaisen tukeen ja ohjaukseen Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Toimintakertomus 2011 8(18)

haasteellisessa elämäntilanteessa. Näissä tapaamisissa oli vanhempia, lapsia, sisaruksia, puolisoita sekä aikuisia lapsiomaisia (ovat eläneet lapsuutensa perheessä jossa vanhempi on sairastanut psyykkisesti). Tarkkaa tilastointia omaispuheluiden osalta ei ole suoritettu. Arviolta näitä puheluluita oli noin 800 kpl. Yleisöluentoja toteutettiin 9 ja niihin osallistui 225 henkilöä. Luentojen teemoina olivat mm. psykoottinen oireilu ja kuntoutumisen mahdollisuudet sekä persoonallisuushäiriöt. Luennoitsijoina oli yhdistyksen työntekijöitä sekä ulkopuolisia alueella toimivia psykiatrian ammattilaisia. Yhdistyksen lapsiperhetyötä kehitettiin osana perustyötä. Yhdistyksellä on pitkät perinteet lapsiomaisten huomioimisessa (Vertti-toiminta ja perhekurssit). Lapsiperhetyöntekijä on ollut mukana THL:n Toimiva lapsi- ja perheverkostossa. TLP-menetelmät otettiin käyttöön jo hankkeen alkuvaiheessa. Lapset puheeksi keskusteluihin osallistui 4 perhettä (kaksi tapaamiskertaa/perhe) ja perheinterventiotyöskentelyyn osallistui yksi perhe (7 tapaamiskertaa). Vuonna 2011 toteutettiin yksi perhekurssi, joka perustui Vertti- toimintaan. Kurssille osallistui kuusi perhettä, joissa vanhemmalla oli mielenterveyden häiriöitä ja perheessä oli alaikäisiä lapsia. Perhekurssin teemana oli vanhemmuuden ja lapsia suojaavien tekijöiden tukeminen löytämällä yhteistä ymmärrystä perheen tilanteeseen keskustelujen, vertaistuen ja yhteisen toiminnan avulla. Vuoden 2011 osatavoite oli yhdistyksen aseman vahvistaminen osana alueen tukipalveluita. Keskeisinä vaikuttamisen keinoina olivat yhdistyksestä tiedottaminen, yhteistyöverkostojen luominen ja omaisen näkemyksen vahvistaminen. Työryhmä kehitti omaisille ja yhteistyökumppaneille tarjottavaa materiaalipakettia, informoi ja edisti omaisnäkökulman näkyvyyttä erilaisissa työryhmäkokouksissa ja koulutustilaisuuksissa. Näitä tilaisuuksia oli 21 kpl vuodessa ja osallistujia oli 5-70 henkilöä. Yhdistyksessä vieraili myös alan opiskelijoita, jotka tutustuivat yhdistyksen perhetyöhön. Lisäksi työntekijät osallistuivat Uudenmaan alueella toimiviin psykiatriseen hoitoon liittyviin oireidenhallintakursseihin 10 kertaa vuoden aikana. Yhdistyksen vapaaehtoistoimintaa ryhdyttiin kehittämään keväällä 2011 uuden omaistyöntekijän toimesta. Hänen työparinaan toimii lapsiperhetyöntekijä. Yhdistyksessä jo useita vuosia toimineet ja uudet vapaaehtoiset kutsuttiin koolle toukokuussa 2011 (9 omaista) Vapaaehtoisille vertaisohjaajille järjestettiin neljä työnohjauksellista ja koulutuksellista tapaamista, joista yksi toimi myös virkistyspäivänä. Vuoden 2011 aikana seitsemän omaista toimi vapaaehtoisena omaisten vertaisryhmissä joko yksin (kirjallisuuspiiri, seniorit), vertaisohjaajapareittain (Prospect-ryhmä) tai yhdistyksen työntekijän kanssa (avoimet vertaisryhmät sisarukset, puolisot, vanhemmat ja aikuiset lapsiomaiset). Vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi omaistyöntekijä verkostoitui Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliiton, muiden omaisyhdistysten sekä muiden vapaaehtois- ja vertaisryhmätoimintaa järjestävien tahojen kanssa. Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliiton järjestämään Kokemuskouluttaja -koulutukseen osallistui syksyllä 2011 Uudenmaan omaisyhdistyksestä viisi omaista. Prospect-ohjaajakoulutukseen osallistui yksi uusi omainen. Omaisyhdistyksen vapaaehtoistoiminnan mallia on alettu hahmottelemaan ja tämän hetkisen kokemuksen perusteella omaisyhdistyksen vapaaehtoistoiminta tulee muodostumaan Prospect- vertaisryhmämallista, jossa vapaaehtoiset koulutetut omaiset toimivat ryhmänohjaajina sekä Kokemuskouluttaja- toiminnasta. Vapaaehtoistoiminnan kehittämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä muiden omaisyhdistysten ja potilasjärjestöjen kanssa mm. koulutusten järjestämiseksi. Vapaaehtoisille järjestetään myös työnohjauksellisia tapaamisia ja virkistäytymistä. Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Toimintakertomus 2011 9(18)

Selvitys tavoitteiden ja tulosten oleellisista eroista Toiminta toteutui suunnitellusti. Omaisille ja perheille tarjottiin ja toteutettiin niin matalan kynnyksen toimintaa, kuin kriisi- ja perheohjaustakin. Uuden työryhmän kokoaminen ja toiminnan suunnittelu ja kehittäminen oli tärkeä osa toimintavuotta. Työryhmä aloitti toimintansa kokonaisuudessaan huhtikuussa 2011 jolloin palkattiin kolme uutta työntekijää, joten toiminnan kannalta vuosi 2011 jäi vajaaksi. Tulosten arviointi Ulkoista seurantaa toteutetaan vuosittain raporteissa yhdistyksen hallitukselle ja rahaautomaattiyhdistykselle. Toimintaa arvioidaan palautelomakkeiden sekä työntekijöiden sisäisen arvioinnin perusteella. Alueellisen työn ja tuki- ja neuvontapalveluiden työntekijöiden suunnittelupäivillä luodaan toimintamalleja ja arvioidaan toimintaa. Työntekijät osallistuvat kahteen ulkopuoliseen työnohjaukseen työnkuvaan ja sisältökehittämiseen liittyen. Toinen työnohjaus keskittyy toiminnan rakenteiden ja strategian luomiseen ja toinen sisältökehittämiseen toiminnan osalta. VERKOSTO-, NEUVOTTELUKUNTA- JA KEHITTÄMISTYÖ UUDELLAMAALLA Alueellisen työn tavoitteena oli tehdä yhdistyksen ja alueen eri viranomaistahojen yhteistyötä ja tuottaa omaisille alueellisia palveluita. Keskeisimmät tavoitteet Toiminnan tavoitteena oli koordinoida Uudenmaan alueella kuntien, seurakuntien, oppilaitosten, järjestöjen ja kuntien luottamusmiesjohdon välillä yhteistyöverkostoja (omaistoiminnan neuvottelukuntia) omaistoiminnan ja mielenterveystyön kehittämiseksi sekä järjestää kaksipäiväiset, kaikkien neuvottelukuntien yhteiset kehittämispäivät. Tavoitteena oli vaikuttaa kuntien mielenterveystyön kehittämiseen työryhmissä järjestöosaajana. Tavoitteena oli järjestää yhteistyössä neuvottelukuntien kanssa tiedottavaa ja kouluttavaa toimintaa alan henkilöstölle ja kuntalaisille sekä mahdollistaa kuntalaisen äänen kuuluminen. Alueellisen Omaistyön tavoite oli alueellisen omaistoiminnan kautta ennaltaehkäistä omaisten uupumista ja riskiä sairastua itse. Ryhmätoiminnan tavoitteena ja tarkoituksena oli tukea omaisia ammatillisesti ohjattujen vertaistukiryhmien kautta ja tarjota mahdollisuus kohdata toisia samassa elämäntilanteessa olevia sekä tarjota ajankohtaista mielenterveyteen liittyvää tietoa. Tavoitteena ryhmissä oli kuulla omaisia ja kehittää toimintaa omaisten tarpeita vastaaviksi sekä välittää tietoa yhdistyksen toiminnasta. Jatkettiin ABCensitietokoulutuksia ja kerättiin kokemustietoa toiminnan kehittämiseksi ja juurruttamiseksi. Aloitettiin suunnittelu uusista omaisryhmistä paikkakunnille, jossa on siihen tarvetta. Keskeisimmät tulokset Omaistoiminnan neuvottelukunnat nostivat keskusteluun omais- ja mielenterveystyöhön liittyviä tarpeita sekä toteuttivat konkreettista toimintaa eri viranomaistahojen yhteistyönä. Kunnissa pidettiin luentosarjoja, seminaareja, paneeleja, tiedotus- ja koulutustilaisuuksia sekä edistettiin alueen mielenterveystyön kehittämistä. Erityisesti huomioitiin kuntalaisen äänen kuuluminen. Neuvottelukunnat kokoontuivat kahdesta kuuteen kertaan vuodessa. Kaikkiaan kokouksia oli 39 ja niissä 390 osallistujaa. Työryhmäkokouksia oli 13. Järjestettiin ammattilaisille ja kuntalaisille 18 koulutus- ja tiedotustilaisuutta ja niissä oli 910 osallistujaa. Oltiin Mielenterveysmessuilla näytteilleasettajana, osallistuttiin paikallisille messuille Espoossa ja Vantaalla, järjestettiin tietoiskuja Vantaan Miepä- pisteessä ja Hyvinkään palveluneuvoloissa. Osallistuttiin asumispalveluyksiköiden ja Auroran ja Kellokosken sairaaloiden omaisten iltoihin. Neuvottelukunnat muodostuivat laajasti eri tahojen työntekijöistä, kuntoutujista ja omaisista. Kokouksista tehtiin muistio laajaan jakeluun. Neuvottelukunnat toimivat Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Vantaalla, Järvenpää-Tuusulassa, Mäntsälässä, Lost alueella sekä Raaseporin, Riihimäen ja Porvoon neuvottelukunnissa oli mukana myös ympäristö- Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Toimintakertomus 2011 10(18)

kunnat. Vuonna 2011 toiminta käynnistyi Keravalla ja Vihdissä. Vuodelle 2012 alkaviksi neuvottelukuntia valmisteltiin Kirkkonummella ja Sipoossa. Pidettiin kaksipäiväiset, kaikille neuvottelukunnille kohdennetut kehittämispäivät, joiden teemoina olivat perheiden huomioiminen psykiatriassa, media ja mielenterveys, kokemusasiantuntijuus, Ray:n avustustoiminta, terveiset eduskunnasta ja verkostoituminen. Omaisryhmäohjaajina toimi 54 sosiaali- ja terveysalan ammattilaista. He ohjasivat ryhmiä osana omaa virkatyötään. Oltiin säännöllisesti yhteydessä omaisryhmäohjaajiin ja oltiin mukana ryhmätoiminnassa sekä tarjottiin teema-alustuksia ja luentoja omaisille. Tuotettiin ryhmäesitteet ja tiedotteet alueellisten ryhmien käyttöön. Omaisryhmiä toimi Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Järvenpäässä, Kellokosken sairaalassa, Lohjalla, Loviisassa, Porvoossa, Riihimäellä, Tuusulassa ja Vantaalla. Tiedotettiin omaisille ja ryhmävastaaville yhdistyksen toiminnasta. Ryhmissä oli 1097 käyntiä. Omaistenilloissa ja Oireidenhallintaryhmissä oli yhteensä 278 käyntiä. Omaisten puhelinyhteydenotot lisääntyivät selvästi. Aloitettiin uusien ryhmien suunnittelu Nurmijärvelle, Vihtiin ja Espooseen. Omaisyhdistys tarjosi ryhmäohjaajille kolme koulutuspäivää, työnohjausta, tukea ryhmäkertojen suunnittelussa ja materiaalituotannossa sekä käytännön järjestelyissä, kuten omaisryhmätoiminnan aloituksessa ja juurruttamisessa. Oltiin mukana kuntien ja järjestöjen työryhmissä, Keski-Uudenmaan klubitalon hallituksessa ja Aspan -Tandem hankkeessa. Karjaa-Pohja alueen Lionsien antama huomattava lahjoitus mahdollisti alueella palveluja omaisille vuonna 2011 ja 2012 alueen neuvottelukunnan ohjaamana. Vietiin kuntayhteistyön mallia muihin omaisyhdistyksiin ja järjestöihin. Tuotiin omais- ja perhenäkökulmaa esille alan oppilaitoksissa luennoilla ja yhteistyöpäivillä sekä ohjattiin opiskelijoita. Oltiin kiinteästi mukana Kaste -hankkeissa. Valmisteltiin neuvottelukuntien vierailua eduskuntaan vuoden 2012 alkuun. Vuonna 2011 lisättiin yhteistyötä yhdistyksen aluetyön ja tuki- ja neuvontapalveluiden kanssa. Yhteisiä resursseja hyödynnettiin aktiivisemmin ja uusia toimintamalleja kehitettiin uusien omaisten tavoittamiseksi. Painotettiin tiedotustoimintaan käymällä psykiatristen poliklinikoiden työryhmäkokouksissa kertomassa yhdistyksen toiminnasta. Tulosten arviointimenetelmät Omaistoiminnan neuvottelukunnissa käytiin arviointikeskustelua ja suunnittelua tulevalle vuodelle, jotta toiminta painottuu ajankohtaisiin ja kunnista tuleviin tarpeisiin. Tilaisuuksien palautteet myös määrittelevät tulevaa toimintaa. Kehitettiin ja arvioitiin omaisryhmätoimintaa, jotta toiminta vastasi omaisten tarpeita. Jokaisen omaisryhmävastaavien koulutus- ja työnohjauspäivän jälkeen laadittiin kirjallinen palaute päivästä ja kehitettiin toimintaa arvioinnin pohjalta. Käytettävissä olleet voimavarat Toiminta työllisti kaksi aluekoordinaattoria: verkostokehittäjän ja alueellisesta omaistyöstä vastaavan. Neuvottelukuntien työskentelyyn ja niiden työryhmiin viranomaistahot osallistuivat virkatyönään. Kunnat, seurakunnat ja oppilaitokset antoivat veloituksetta tiloja yhdistyksen järjestämien kokousten, seminaarien sekä tiedotus- ja luentotilaisuuksien järjestämiseen. Kuntien eri tahojen antama työpanos kokouksissa ja seminaareissa sekä maksuttomat tilat antoivat merkittävän lisän yhdistyksen resursseihin. Omaiset olivat kokemuskouluttajina tilaisuuksissa. Ammattikorkeakoulujen opiskelijat tekivät yhdistykselle opiskeluun liittyviä töitä. Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Toimintakertomus 2011 11(18)

Selvitys tavoitteiden ja tulosten erosta Kuntayhteistyö toteutui suunnitellusti. Kuntalaisilta ja työntekijöiltä tulleisiin tarpeisiin ei pystytty kuitenkaan vastaamaan riittävästi. Kokoontumiskerrat Henkilöiden määrä Neuvottelukunnat (12) Kokoukset Työryhmäkokoukset 39 13 390 44 Kehittämispäivät (2 pv) 1 62 Koulutus- ja tiedotustapahtumat 18 910 Alueelliset omaisryhmät (20) 151 1097 Omaistapahtumat 15 674 Ryhmävastaavien koulutus 2 63 PAULA-PROJEKTI (2009 2011) Keskeisimmät tavoitteet ja tulokset Kolmannen projektivuoden tavoitteena oli edelleen tukea yhteistyökunnissa perustason toimijoita tukemaan lapsiperheitä jo varhain, kun vanhemmalla on mielenterveyteen liittyviä ongelmia. Jokaiseen yhteistyökuntaan perustetut lapsiperheverkostot tukevat ennaltaehkäisevän mielenterveystyön vahvistumista lapsiperhepalveluissa. Verkostotapaamiset olivat säännöllisiä. Lisäksi Lapset puheeksi menetelmäkoulutusta ja -työnohjausta tarjottiin lisää jokaiseen kuntaan. Menetelmätyönohjausta tarjottiin sekä yksikkökohtaisesti, esim. vain päivähoidon työntekijöille, sekä halukkaille moniammatillisesti. Työnohjaus tuki menetelmän käyttöönottoa arjen työssä. Lapsiperheverkoston tehtävänä oli pohtia sitä, miten Lapset puheeksi ideologia voitiin ottaa huomioon ja integroida kunnan lapsiperheitä kohtaavien työntekijöiden työssä. Työntekijät saivat ohjaus materiaalia sekä tarvittaessa ohjausta työnsä tueksi. Vuoden 2011 aikana työstettiin Lapsiperhepalveluiden opas ym. muuta materiaalia jokaiseen yhteistyökuntaan. Vertti-vertaistukiryhmätoiminta oli yksi projektissa käytettävä tukimuoto lapsille ja perheille, joissa vanhempi sairastaa psyykkisesti. Vertti-menetelmä on tarkoitettu kouluikäisille lapsille ja heidän sairastaville vanhemmilleen. Viimeisenä vuonna työstettiin sekä valmistui PikkuLapsiVertti-käsikirja jonka tarkoituksena on tukea ohjaajaa, hänen työskennellessään lapsiperheiden kanssa, missä lapsi on alle kouluikäinen. Käsikirja ohjaajille valmistui 2011 lopussa. Menetelmää kokeiltiin keväällä mm. Espoossa perheneuvoloiden ja lastensuojelun yhteistyönä. Kolmannen projektivuoden aikana jatkettiin ja syvennettiin yhteistyötä kuntien kanssa (Sipoo, Askola, Nummi-Pusula, Espoo ja Vantaa). Arjen lapsiperhetoimijoista koostuva lapsiperheverkosto kokoontui jokaisessa yhteistyökunnassa. Koulutukset ja menetelmätyönohjaukset olivat moniammatillisia ja keskimääräinen osallistujamäärä oli 12 työntekijää/koulutus- ja menetelmätyönohjaus. Sipoolaisille koulutukset ja menetelmätyönohjaukset järjestettiin suomen- ja ruotsinkielisinä. Omaistyön näkökulmasta on haastavaa saada yhdistyksen toimintaan mukaan nuoria. Sipoossa projekti toteutti kokeilumielessä työpajan, joka oli tarkoitettu nuorille, joilla on haastava kotitilanne. Tavoitteena oli motivoida nuoria toimimaan yhteistyössä toistensa Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Toimintakertomus 2011 12(18)

kanssa, auttaa heitä löytämään ilmaisukanavia omille ajatuksilleen, tunteilleen ja näkemyksilleen sekä tuoda havaintojaan näkyväksi taiteen keinoin. Tulokset olivat myönteisiä. Tästä toiminnallisesta ryhmästä tuli nuorille tärkeä. He saivat toisiltaan tukea, yhteenkuuluvuutta ja yhdessä tekemisen riemua, mikä mahdollisti omien rajojen ylittämisen, rohkeuden heittäytyä ja antautua teatterin tekemiselle, mikä tuotti onnistumisen riemua ja itsevarmuuden kohentumista. Sipoon työpajatoiminta aloitettiin ensin pajapäivällä Söderkullan peruskoulussa. Pajapäivän lisäksi järjestettiin nuorille mahdollisuus osallistua viikonlopputyöpajaan, johon osallistui viisi nuorta. Toiminta jatkui työpajakerhona viisi kertaa peräkkäisinä viikkoina. Näihin osallistui yhteensä kahdeksan nuorta. Lopuksi nuoret saivat mahdollisuuden osallistua improvisaatioesitykseen teatteri IlmiÖ:n tiloissa, Helsingissä. Selvitys tavoitteiden ja tulosten oleellisista eroista Todettiin, että erillinen esimiehistä koostuva muutostyöryhmä ei ollut tarpeellinen vaan tärkeämpää oli esimiesten ja arjen toimijoiden yhteinen kohtaaminen kerran lukuvuodessa. Muutoksen aikaansaamiseksi oli tärkeää, että esimiehet olivat mukana työskentelyssä ja yhteisissä palavereissa arjen toimijoiden kanssa ja ottivat kantaa arjen työn haasteisiin. Miten kehittää kunnan ennaltaehkäisevää, lapsilähtöistä mielenterveystyön osaamista perustason palveluissa? Mitä se edellytti esimiehiltä ja mitä arjen toimijoilta? Tavoitteet pääpiirteissään saavutettiin. Konkreettinen työskentelyaika 2-2,5 vuotta kunnissa oli lyhyt. Jotta voidaan puhua uudenlaisen työotteen juurtumisesta, tarvitaan enemmän aikaa ja pitkäjänteistä työskentelyä asian parissa. Tässä ajassa tavoitettiin vain osa lapsiperhetoimijoista ja tuettiin heitä alkuun Lapset puheeksi menetelmän, Vertti-mallin ja PikkuLapsiVertin käyttöönotossa. Vertti-toiminta on prosessi, johon liittyy suunnittelua, työnohjausta, perheiden haastatteluita, 10 kerran ryhmäprosessi ja palautekeskustelut. Toiminta on jaoteltu siten, että suunnittelu- ja työnohjauskerrat ovat erikseen ja 10 kerran ryhmäprosessi sisältää sekä perheiden alkuhaastattelut että palautekeskustelut. Alkuhaastatteluita on ainakin kaksi/perhe ja ryhmäkertojen jälkeen perhe tavataan vielä ainakin yhdessä palautekeskustelussa. Tulosten arviointi Ohjausryhmä kokoontui kerran vuoden aikana. Projektin etenemistä arvioitiin säännöllisissä tapaamisissa ulkopuolisen konsultin kanssa. Arviointisuunnitelmaa tarkennettiin ja palautetta kerättiin. Lapsiperheverkoston jäsenille toimitettiin sähköinen palautekysely, jota oli tarkoitus jakaa eteenpäin muille kunnan lapsiperhetoimijoille. Lisäksi focusryhmäkeskusteluun kutsuttiin osallistujia keskustelemaan Lapset puheeksi menetelmän käyttöön liittyvistä kokemuksista. Paula-projektin kannalta merkitykselliset tapahtumat Verkostotapaamiset Koulutukset ja työnohjaukset (Lapset puheeksi) Verttitoiminta PikkuLapsi- Verttitoiminta Projektin työnohjaus Projektin ohjausryhmä Sipoon työpaja Muu Paulatiedotus 12 koulutuspäivät 5, työnohjauskerrat 14 suunnittelu 9, työnohjaus 5, ryhmät 2 info 1 8 1 1 viikonloppu ja 5 työpajakertaa, 1 esitys 1 Yllä olevassa taulukossa on esitetty määrälliset tiedot projektiin liittyvistä oleellisista toiminnoista. Verkostotapaamiset tarkoittavat lapsiperheverkoston tapaamisia yhteistyökunnissa sisältäen sekä yhteiset tapaamiset esimiesten kanssa että palveluoppaan työstämiseen liittyvät tiimitapaamiset (Sipoo, Askola ja Nummi-Pusula). Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Toimintakertomus 2011 13(18)

IHMEELLISET VUODET KOULUSSA -projekti 2010-2012 Keskeiset tavoitteet Projektin tavoitteena on tuoda ja juurruttaa Suomeen näyttöön perustuva, Teacher Classroom Management - menetelmä, jolla tuetaan käytöshäiriöisiä 6-12 v. lapsia työssään kohtaavia opettajia. Menetelmä on osa Ihmeelliset vuodet -kokonaisuutta jonka on kehittänyt psykologian professori Carolyn Webster-Stratton, USA:sta. Menetelmä pohjautuu oppimisteoriaan ja sen avulla esikoulun sekä ala-asteen opettajat saavat työkaluja ja hallintamenetelmiä käytöshäiriöisten lasten kanssa toimimiseen opetustilanteissa ja lasten syrjäytyminen sekä alisuoriutuminen koulussa vähenevät. Projektin toisena tavoitteena on tukea käytöshäiriöisten lasten vanhempia Ihmeelliset vuodet -vanhempienryhmien avulla ja näin välillisesti parantaa käytöshäiriöisten lasten ennustetta. Pilottikoulujen ja päivähoidon käytöshäiriöisten lasten vanhemmille oli tavoitteena järjestää vanhemmuusryhmiä samanaikaisesti, kun opettajat aloittavat TCM menetelmän käytön luokissaan ja esikouluryhmissään. Näin käytöshäiriöiset lapset ja vanhemmat saisivat entistä paremman tuen. Kolmantena tavoitteena projektissa on järjestää Ihmeelliset vuodet -vanhemmuusryhmän ohjaajakoulutusta alan ammattilaisille. Ihmeelliset vuodet vanhemmuusryhmien lisäksi projektin tavoitteena oli tarjota vanhempien vertaisryhmiä psyykkisesti oireilevien alaikäisten lasten vanhemmille. Vuoden 2011 toiminta ja tulokset Vuoden 2011 alussa tavoitteena oli myös saattaa loppuun TCM -menetelmään kuuluvan kirjan käännös suomeksi, sekä suomentaa ja tekstittää vanhemmuusryhmään kuuluvat opetus-dvd:t. Käännöstyöt valmistuivat kevään 2011 aikana. Alkuvuodesta 2011 järjestettiin opettajille suunnattu 3-päiväinen TCM koulutus yhteistyössä Suomen mielenterveysseuran kanssa. Tähän koulutukseen osallistui projektin toimesta 14 henkeä sosiaali- ja opetusalalta, kahdelta pilottikoulta sekä päivähoitoalueelta. Kouluttajana toimi Peter Loft Seattlesta. Tämän jälkeen järjestettiin opettajille TCM - Workshop koulutusta yhdistyksen työntekijöiden ja kouluttaja-opettajan yhteistyönä kahdella pilottikoululla. Näihin Workshop koulutuksiin osallistui yhteensä 23 opettajaa pilottikouluilta sekä päivähoidosta. Pilottipäivähoidon henkilöstö lähti kouluja hitaammin mukaan projektiin. Tämä todennäköisesti johtui vaikeudesta irrottaa henkilöstöä koulutuspäiville. Suunnitelmissa on aloittaa ensimmäinen kokonaan päivähoidon henkilöstölle suunnattu TCM-workshop koulutus vuoden 2012 alkupuolella. Toimintavuoden aikana järjestettiin kaksi vanhemmille suunnattua Ihmeelliset vuodet ryhmää pilottikouluilla. Näistä ensimmäinen, Kontulan ala-asteen vanhemmuusryhmä aloitettiin jo syksyllä 2010 ja ryhmä jatkoi toimintaansa vuoden 2011 puolelle. Ryhmään osallistui 9 vanhempaa. Toinen projektiin mukaan lähtevä koulu on Kannelmäen peruskoulu sekä läntisen alueen päivähoitoyksikkö. Kannelmäen koulun vanhempainryhmä ohjattiin yhteistyössä koulun kuraattorin kanssa. Tähän ryhmään osallistui 13 vanhempaa. Syksyllä 2011 järjestettiin yksi vanhemmuusryhmän ohjauskoulutus sekä yksi konsultaatio-päivä. Kouluttajana toimi psyklogi Caroline White Manchesterista. Ryhmänohjaajakoulutukseen osallistui 24 alan ammattilaista ja konsultaatiopäivään 11 henkilöä. Projektissa järjestettiin lisäksi useita muita lyhyempiä koulutustilaisuuksia ja Ihmeelliset vuodet -ohjelmien esittely-tilaisuuksia. Yhteistyökumppanina opettajien luokanhallinta koulutuksen järjestämisessä oli muun muassa Etelä-Suomen Aluehallintavirasto. Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Toimintakertomus 2011 14(18)

Keväällä 2011 järjestettiin lisäksi yksi vanhempien vertaistukiryhmä. Tämä ryhmä oli kohdennettu vanhemmille, joiden alaikäinen lapsi tai nuori oireilee psyykkisesti. Ryhmä kokoontui keväällä kahdeksan kertaa ja syksyllä oli yksi jatkotapaaminen. Tämän jälkeen ryhmä jatkoi omatoimisesti tapaamisia. Ryhmään osallistui yhteensä kuusi vanhempaa. Vuoden 2011 vanhempainryhmät Ryhmä Määrä Osallistujat Projektin Yhteistyökumppanit työntekijät Vertaistukiryhmä vanhemmille 1 ryhmä yht. 9 kertaa yhteensä 6 vanhempaa 2 mm. lastenpsykiatrian poliklinikat Ihmeelliset vuodet - vanhemmuusryhmä 2 ryhmää yht. 22 kertaa yhteensä 9 + 13 = 22 vanhempaa 2 + 1 Kontulan ala-aste Kannelmäen peruskoulu Koulutus ja perehdytys Hankkeen järjestämät koulutukset 2011 Aihe Kesto /Määrä Osallistujat Projektin työntekijät 3 päivän koulutus Ihmeelliset vuodet - vanhemmuusryhmän ohjaajakoulutus Ihmeelliset vuodet konsultaatiopäivä ryhmänohjaajille 24 henkilöä sos.-ja terveysalan ammattilaisia 1 päivän koulutus 11 henkilöä sos- ja terveysalan ammattilaisia TCM -koulutus 3 päivän koulutus 14 opetusalan ammattilaista TCM - Workshop 1 TCM- Workshop 2 TCM esittelyt ja päivän workshop koulutukset Ihmeelliset vuodet ohjelmien esittely 3 Pääkaupunkiseudun koulut ja päivähoito kouluttaja P.Karjalainen Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ammattikorkeakoulujen opiskelijakoulutus 5 Workshop koulutus iltapäivää 6 Workshop koulutus iltapäivää 6 koulutustilaisuutta opettajat: 8 päivähoito:1 yht. 9 opettajat:11 päivähoito: 4 yht. 15 n. 144 henkilöä opetusalalta Yhteistyö -kumppanit 1 Kouluttajana psykologi C.White/Manchester, GB Pilottikoulut ja pilotti päivähoitoalueet 2 Kouluttajana psykologi C.White Perheneuvolat Helsinki/ Turku 2 Kouluttaja: Peter Loft Seattle SMS 1 Kontulan ala-aste itäinen päivähoitoalue 1 Kannelmäen peruskoulu läntinen päivähoito alue noin 10 tilaisuutta 220 henkilöä 3 sosiaali- ja opetusalan toimijat koulutus-päivät eri AMK:lla AMK opiskelijoita 3 Laurea, Diak, Metropolia Projektin seuranta ja tulosten arviointi Projektia seurataan sisäisesti projektin oman tiimin toimesta ja ulkoisesti ohjausryhmän avulla. TCM -menetelmää puolestaan arvioidaan keräämällä lomakkeilla ja haastatteluilla tietoa opettajilta. Myös vanhemmilta kerätään tietoa lomakkeiden ja haastattelun avulla. Ryhmänohjaajakoulutuksen saaneilta kerättiin kyselylomakkeella palautetta koulutuksesta ja vanhemmuusryhmien ohjauksesta. Kaikki Ihmeelliset vuodet ohjelmasta kerätyt palautteet sekä kyselylomakkeiden ja haastatteluiden tiedot kootaan projektin lopuksi valmistuvaan loppuraporttiin. Vuoden 2010 ja 2011 aikana tehtiin myös yhteistyötä kolmen ammattikorkeakoulun (Laurea, DIAK, Metropolia) kanssa. Näistä oppilaitoksista useita opiskelijoita saatiin lastenryh- Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Toimintakertomus 2011 15(18)

män ohjaajiksi ja he tekivät opinnäytetöitä lasten käytöshäiriöstä ja vanhemmuusryhmästä tai TCM -ohjelmasta. Vuoden 2011 aikana valmistui kaksi opinnäytetyötä ja kolme muuta oli tekeillä. Käytettävissä olevat resurssit Projektissa työskenteli vuoden 2011 aikana 3 työntekijää; projektivastaava ja 2 kokopäiväistä projektityöntekijää. Työt jakautuivat niin, että projektivastaava on päävastuussa projektista, mutta projektin suunnittelua, toimintaa ja seurantaa tehdään tiiviissä yhteistyössä tiimin kanssa. Projektityöntekijöistä toinen vastasi kouluyhteistyöstä ja toinen yhteistyöstä päivähoidon kanssa. Lisäksi toinen projektityöntekijöistä osallistui työnohjauskoulutukseen Bangorissa, Walesissa. Koulutus on mahdollistanut työnohjausten antamisen yhteistyökumppaneille, jotka ovat aloittelemassa Ihmeelliset vuodet vanhempainryhmiä. Työnohjattavia ryhmänohjaajia oli neljästä eri yksiköistä vuoden 2011 aikana. OPA opastava yhteistyö perheiden kanssa mielenterveys- ja päihdetyössä 2011 2013 Hankkeessa kehitetään työmalli tukemaan mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien henkilöiden itsenäistä elämää, ottamalla työskentelyyn mukaan kuntoutujan perhe ja omaiset. Hanke toteutetaan yhteistyössä Omaiset huumetyön tukena ry:n, Mielenterveysyhdistys Helmin sekä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston huumeklinikan kanssa. Ensimmäisen toimintavuoden tavoitteet Ensimmäisen vuoden tavoitteena oli kartoittaa hyvän perhekeskeisen työn edellytyksiä sekä mahdollisia esteitä ja niiden kautta määrittää, mitä on hyvä perhekeskeinen työ. Hankkeen alkuvaiheessa tutustuttiin toimijoihin, jotka tekevät työtä vaikeassa elämäntilanteessa olevien asiakkaiden kanssa ja erityisesti niihin, joissa perhe muodostaa toiminnan keskiön. Tavoitteena oli myös tutustua perheisiin, joissa on mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivä jäsen. Tavoitteiden saavuttamiseksi edettiin kolmea kautta. (1) Samantyyppistä työtä tekeviin työntekijöihin tutustuttiin perustamalla Jalkautuvan mielenterveys- ja päihdetyön foorumi. (2) Asiakastyötä tehtiin perustamalla omaisryhmä, samalla kun työskentely mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kanssa alkoi. (3) Hyvän asiakastyön esteiden nk. systeemihäiriöiden kartoittaminen alkoi haastattelemalla sekä asiakkaita että omaisia BIKVA menetelmää käyttäen. Hankkeen toiminnot ja yhteistyökumppanit OPA -hanke ylläpitää mielenterveys- ja päihdesektorin toimijoista koostuvaa yhteistyöverkostoa. Hankkeen suunnitteluvaiheessa aloitettiin yhteistyö ydinyhteistyökumppaneiden: Helsingin kaupungin sosiaaliviraston huumeklinikan, Omaiset huumetyön tukena ry:n sekä Mielenterveysyhdistys Helmin kanssa. Lisäksi hankkeen ensimmäisen toimintavuoden aikana on tehty yksittäisiä tapaamisia laajempaa yhteistyötä mm. seuraavien tahojen kanssa: o Laakson psykiatrian poliklinikka o Ammattiopisto Luovi o Suojatie ry o Suomen Palveluohjausyhdistys SPO ry o Vailla vakinaista asuntoa VVA ry o Läntisen a-klinikan perheiden avokuntoutusyksikkö o Suomen mielenterveysseura o A-klinikkasäätiö Hankkeessa tehdään yhteistyökumppaneidensa kanssa hyvin käytännönläheistä yhteistyötä mm. yhteisten asiakastapaamisten ja työnohjausten kautta. Hankkeen tarkoituksena on myös lähentää yhteistyökumppaneita toisiinsa, jotta yhteistyö eri toimijoiden välillä helpottuu. Verkostossa on mukana erilaisia toimijoita julkiselta, yksityiseltä sekä kolmannelta sektorilta sekä ammattilaisten lisäksi vertaistuen näkökulmaa. Syksyllä 2011 hanke perusti Jal- Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Toimintakertomus 2011 16(18)

kautuvan mielenterveys- ja päihdetyön foorumin konkreettiseksi keskusteluareenaksi ja kohtaamispaikaksi asiakaslähtöistä ja jalkautuvaa mielenterveys- ja päihdetyötä tekeville työntekijöille. Foorumi kokoontui syksyllä kolme kertaa ja keväällä 2012 toiminta jatkuu A- klinikkasäätiön kanssa järjestettävän motivoivan työtavan koulutuksen muodossa. Mieli 2009 -suosituksen laajana avainteemana on mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittäminen koko elämänkaaren kattavaksi toimivaksi palvelukokonaisuudeksi mm. työmuotoja uudistamalla. Mieli 2009 ohjeistaa myös, että asiakkaan lisäksi mielenterveys- ja päihdepalveluissa on otettava huomioon hänen perheensä ja muiden läheisten tuen ja avun tarve. Perheen näkökulma ja tuen tarve kuitenkin sivuutetaan suosituksista huolimatta erityisesti haastaviksi määriteltävien, yhtäaikaisista mielenterveys- ja päihdeongelmista kärsivien, asiakkaiden kohdalla. OPA -hankkeen kautta yhdistyksessä on saatu yhteys omaisiin, joiden läheisellä on mielenterveysongelman lisäksi päihdeongelma. Omaisryhmässä omainen saa mahdollisuuden ottaa luontevasti puheeksi mielenterveyden pulmien ohella läheisen päihdeongelman. Vertaistuen lisäksi omaisryhmässä on teemaluentojen ja alustusten kautta pyritty tutustuttamaan omaisia hankkeen yhteistyötahojen ja muiden mielenterveys- ja päihdealan toimijoiden tekemään työhön. Omaisten ja ammattilaisten tapaamisissa on tärkeäksi muodostunut tieto, jota ammattilaiset saavat omaisten kertomusten kautta. Ryhmään osallistumisen kautta omaiset ovat löytäneet paremmin paikkansa osana kuntoutujan tukiverkostoa, koska he ovat voineet käsitellä huoliaan ja ajatuksiaan ryhmässä. Ryhmä on osoittautunut oivaksi välineeksi käsitellä kuntoutujien kanssa tehtävän työn kautta esiin nousevia huolen aiheita eräänlaisina ryhmäilmiöinä. Tilanne, jossa sama työntekijä tekee yksilökohtaista työtä sekä omaisen, että hänen jälkeläisensä kanssa on heidän erilaisista tavoitteistaan johtuen osoittautunut haastavaksi mutta erittäin tärkeäksi. Kuntoutujat ohjautuvat hankkeen lähityöhön omaisten tai yhteistyökumppaneiden kautta. Työskentely on jalkautuvaa lähityötä, joka perustuu kuntoutujan toimeksiantoon ja vapaaehtoisuuteen. Kuntoutuja ja työntekijä sopivat yhdessä työskentelyn sisällön. Käytännössä se pitää sisällään mm. kotikäyntejä, asiointiapua, verkostoissa mukana olemista sekä asiakkaan kanssa yhdessä sovittuja muita toimia. Kuntoutujia tavataan intensiivisessä lähityössä vähintään viikoittain. Puhelinyhteydessä ollaan tarpeen mukaan usein lähes päivittäin. OPA:n muutosteoria: Bikva-tutkimus Syksyllä 2011 aloitettiin ryhmämuotoiset asiakashaastattelut. Ensimmäiseksi haastateltiin Omaiset huumetyön tukena ry:n huumeita käyttäviä asiakkaita. Toinen haastatteluryhmä koottiin Läntisen A-klinikan avokuntoutusyksikön asiakkaista. Kolmas haastattelu tehtiin OPA hankkeen omaisryhmän jäsenille. Haastattelut purettiin ja alustava luonnos analyy- Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Toimintakertomus 2011 17(18)

siksi valmistui vuoden 2011 lopussa. Analyysi on osa vuoden 2012 keväällä julkaistavaa hankkeen väliraporttia. Ensimmäisen vuoden tulokset Ensimmäisen toimintavuoden tavoitteeseen monipuolisen aineiston keräämisestä haastattelujen sekä omaisten, kuntoutujien ja yhteistyökumppaneiden kautta päästiin hyvin. Asiakastyön eli yksilötapaamisten ja ryhmien kautta hankkeen työntekijät saivat ajatuksia ja kokemuksia siitä, millaista tukea kuntoutujat ja heidän omaisensa tarvitsevat saavuttaakseen sujuvan arjen. Keväällä 2012 valmistuu hankkeen väliraportti, jossa on analyysi haastatteluista sekä pohdintaa niistä haasteista, joista kuntoutujat ja omaiset palvelujärjestelmän kanssa toimiessaan kokevat. Toisen toimintavuoden aikana ymmärrystä aiheeseen pyritään syventämään ja yhdessä verkoston, omaisten ja kuntoutujien kanssa kehittämään uusia tapoja tukea perheitä, joissa perheenjäsenellä on päihde- ja mielenterveysongelmia. Hankkeen resurssit ja seuranta Hankkeen valmistelu aloitettiin alkuvuodesta 2011. Varsinainen suunnittelu- ja kehittämistyö alkoi maaliskuun alussa, kun hankkeeseen valittiin projektivastaava. Asiakastyö omaisten ja kuntoutujien kanssa alkoi huhtikuun alussa, kun projektiin palkattiin kaksi projektityöntekijää. Hankkeen seurannassa käytetään apuna loogista mallia, joka on väline muutosprosessin selkiyttämiseen. Loogisessa mallissa hyödynnetään sekä työntekijöiden käytännön tietoa että tutkimustietoa. Loogisen mallin työstämistä hankkeeseen soveltuvaksi on tehty yhteistyössä Helsingin kaupungin sosiaaliviraston kanssa. Hankkeen asiakastyöstä kerätään jatkuvasti palautetta kyselylomakkeella. Hankkeen tilastot Tapaamisten ja kontaktien määrä Henkilömäärä Omaisten ryhmät 11 80 Omaisten yhteydenotot 59 29 Omaisten tapaamiset 13 10 Kuntoutujien tapaamiset 115 7 Verkostokokoukset 6 141 Yhteistyökokoukset 34 69 Virkistys 1 viikonloppu 17 Jalkautuvan työn foorumi yhteistyökumppaneille 3 40 Omaiset mielenterveystyön tukena, Uudenmaan yhdistys ry. Toimintakertomus 2011 18(18)