VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 340 Kunnanhallitus 09.10.2017 AIKA 9.10.2017 klo 18.30-21.58 PAIKKA Kunnanhallituksen kokoushuone KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 253 KOKOUKSEN LAILLISUUDEN JA PÄÄTÖSVALTAISUUDEN TOTEAMINEN 342 254 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 343 255 VALTUUSTON 25.9.2017 PIDETYN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 344 TÄYTÄNTÖÖNPANO 256 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 345 257 HALLINTOJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 346 258 MUIDEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 347 259 LAUTAKUNTIEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT 348 260 MUUTOKSET VUODEN 2017 TALOUSARVIOON 349 261 KUNNANHALLITUKSEN VASTUUALUEEN TALOUSARVIO JA 351 -SUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2020 262 VUODEN 2018 PRESIDENTINVAALI: KUNNAN YLEISISTÄ ENNAKKO- 352 ÄÄNESTYSPAIKOISTA PÄÄTTÄMINEN 263 VAALILAUTAKUNTIEN JA VAALITOIMIKUNNAN NIMEÄMINEN VUODEN 354 2018 PRESIDENTINVAALIA VARTEN 264 MÄÄRÄALAN OSTAMINEN 356 265 RAHOISTEN ASEMAKAAVA 357 266 KAAVOITUSKATSAUS VUODELLE 2017 366 267 VESILAHDEN KUNNAN KÄVELYN JA PYÖRÄILYN KEHITTÄMISOHJELMA 367 VUOSILLE 2018-2030 268 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN PÄIVITTÄMINEN - KUNNANHALLITUKSEN 369 JÄSENEN NIMEÄMINEN TYÖRYHMÄÄN 269 ILMOITUSASIAT 372 270 VUODEN 2018 TULOVEROPROSENTTI 373 271 VUODEN 2018 KIINTEISTÖVEROPROSENTTIEN MÄÄRÄÄMINEN 374
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 341 Kunnanhallitus 09.10.2017 OSALLISTUJAT Nimi Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Uusi-Erkkilä Pertti puheenjohtaja Pispala Kristiina varapuheenjohtaja Kekäläinen Laura jäsen Perämaa Ari jäsen Pietilä Tapani jäsen Rajala Miia jäsen Tapanainen Harri jäsen Lumia Mervi kunnanvaltuuston pj. Lounasranta Marko kunnanvaltuuston 1. vpj. Rantala Riitta kunnanvaltuuston 2. vpj. Paloniemi Erkki kj, esittelijä Hutko Minna hj, pöytäkirjanpitäjä MUUT Korhonen Ismo kehitysjohtaja 260-261, 265-267 Lahtinen Leena aluearkkitehti 265-266 Moisio Kati siivous- ja ruokapalvelupäällikkö 260-261 Rantamäki Sinikka talouspäällikkö 260-261 ALLEKIRJOITUKSET Pertti Uusi-Erkkilä Puheenjohtaja Minna Hutko Pöytäkirjanpitäjä KÄSITELLYT ASIAT 253-271 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS 11.10.2017 Harri Tapanainen Miia Rajala PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ 12.10.2017 Minna Hutko Hallintojohtaja
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 342 Kunnanhallitus 09.10.2017 253 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS KHAL 253 Kunnanhallituksen kokouksen laillisuuden edellytyksenä on, että kokouskutsu on kunnanhallituksen päättämällä tavalla toimitettu jäsenille ja, että saapuvilla on enemmän kuin puolet kunnanhallituksen jäsenistä. Puheenjohtaja totesi kokouksen laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi.
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 343 Kunnanhallitus 09.10.2017 254 PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS KHAL 254 Kunnanhallitus valitsee pöytäkirjantarkastajiksi Harri Tapanaisen ja Miia Rajalan. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 344 Kunnanhallitus 09.10.2017 255 VALTUUSTON 25.9.2017 PIDETYN KOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN TÄYTÄNTÖÖNPANO KHAL 255 Valtuusto on 25.9.2017 tehnyt seuraavat päätökset: 62 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 63 Pöytäkirjan tarkastus 64 Kunnanhallituksen selvitys vuoden 2016 arviointikertomukseen 65 Hallintosäännön muuttaminen 66 Tontin hinnan määrääminen / Kirkonkylän korttelin 28 tontti nro 2 67 MAL3-sopimuksen seuranta vuodelta 2016 68 Eron myöntäminen luottamustehtävistä Tiina Uusi-Rasille 69 Ilmoitusasiat Kunnanjohtaja: Koska valtuuston tekemät päätökset ovat syntyneet laillisessa järjestyksessä, eikä valtuusto ole päätöksiä tehdessään mennyt toimivaltaansa ulommaksi, kunnanhallitus panee päätökset täytäntöön. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 345 Kunnanhallitus 09.10.2017 256 KUNNANJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 256 Kuntalain 92, 138 ja 141 :iin sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Valtuuston 24.4.2017 / 17 hyväksymässä hallintosäännön 4. luvun 8 :ssä on määrätty asiat, joista kunnanjohtaja päättää. Hallintosäännön 4. luvun 18 :n mukaan kunnanjohtajan päätöspöytäkirjat toimitetaan jokaiseen kunnanhallituksen kokoukseen mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten. Ottokelpoiset viranhaltijapäätökset ajalta 13.9.-3.10.2017 liitteenä n:o 1/ 256. Hallintojohtaja: Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen kunnanjohtajan viranhaltijapäätöksen 32 ajalta 13.9.-3.10.2017 ja päättää, että sen osalta ei käytetä kuntalain 92 :n tarkoittamaa otto-oikeutta. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanjohtaja
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 346 Kunnanhallitus 09.10.2017 257 HALLINTOJOHTAJAN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 257 Kuntalain 92, 138 ja 141 :iin sisältyvät määräykset mm. viranhaltijapäätösten ottamisesta kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Valtuuston 24.4.2017 / 17 hyväksymässä hallintosäännön 4. luvun 8 :ssä on määrätty asiat, joista hallintojohtaja päättää. Hallintosäännön 4. luvun 18 :n mukaan hallintojohtajan päätöspöytäkirjat toimitetaan jokaiseen kunnanhallituksen kokoukseen mahdollista otto-oikeuden käyttämistä varten. Ottokelpoiset viranhaltijapäätökset ajalta 13.9.-3.10.2017 liitteenä n:o 1/ 257. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee tiedokseen hallintojohtajan viranhaltijapäätökset :t 32-33 ajalta 13.9.-3.10.2017 ja päättää, että näiden osalta ei käytetä kuntalain 92 :n tarkoittamaa otto-oikeutta. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - hallintojohtaja
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 347 Kunnanhallitus 09.10.2017 258 MUIDEN VIRANHALTIJOIDEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 258 Kunnanhallitukselle ei ole saapunut viranhaltijoiden päätöspöytäkirjoja ajalta 9.9.-29.9.2017. Ei viranhaltijapäätöksiä - Juuti Sari, liikunta- ja nuorisosihteeri - Korhonen Ismo, kehitysjohtaja - Moisio Kati, siivous- ja ruokapalvelupäällikkö - Mäki Anne, varhaiskasvatusjohtaja - Seppänen Mika, sivistysjohtaja - Uusi-Erkkilä Satu, rakennustarkastaja Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee asian tiedoksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 348 Kunnanhallitus 09.10.2017 259 LAUTAKUNTIEN PÄÄTÖSPÖYTÄKIRJAT KHAL 259 Kunnanhallitukselle on saapunut seuraavat lautakuntien päätöspöytäkirjat: Sivistyslautakunta 19.9.2017 60 Talousarvion 2017 toteutuman seuranta 61 Muutos vuoden 2017 talousarvioon / koulujen kuljetuskustannukset 62 Käsityö- ja muotoilukoulu Näpsän avustus 63 Vesilahden kunnan kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma vuosille 2018-2030 64 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2019-2020 65 Vesilahden kunnan koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2018-2019 Tekninen lautakunta 19.9.2017 15 Budjetti ja talousarvion mittarit 16 Huhtatien hulevesijärjestelmän kilpailutus ja esitys lisätalousarvioon 17 Mielipidepyyntö Kalsinpellon ja Kiiskinpellon asemakaavasta 18 Jätevesipumppaamojen päivittäminen 19 Ristiveräjän päiväkodin vuokraaminen 20 Talouskatsaus Rakennus- ja ympäristölautakunta 26.9.2017 52 Talousarvion toteuma 53 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018 2020 / ympäristönsuojelu 54 Talousarvio 2018 ja taloussuunnitelma 2018 2020 / rakennusvalvonta ja tiejaos 55 Lausunto Kalsinpellon ja Kiiskinpellon asemakaavaluonnoksesta 56 Ympäristönsuojelun viranhaltijoiden tuntikirjanpito 57 Rakennusjärjestyksen päivittäminen 58 Yksityistien peruskorjaussavustus / Hirvijärven yksityistie 59 Ilmoitusasiat 60 Lausunto ympäristölupahakemuksesta/ Eläinsuoja Halkivaha 61 Ympäristölupahakemus / Vesilahden Kalliomurske Oy; kallion louhintaa ja murskausta tiloilla Kallio (922-414-2-47) Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus merkitsee asian tiedoksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 349 Kunnanhallitus 09.10.2017 260 MUUTOKSET VUODEN 2017 TALOUSARVIOON KHAL 260 Liitteissä n:o 1 ja 2/ 260 on esitetty muutoksia toimintamenoihin ja tuloihin sekä verotuloihin valtuuston hyväksymään vuoden 2017 talousarvioon. Suurimmat muutokset kohdistuvat: - kunnanhallituksen alaiset vastuualueet: puun myyntitulojen lisäys 84.000 euroa ja maa-alueiden/tonttien myyntitulojen vähennys 50.000 euroa - sivistyslautakunnan alaiset vastuualueet: peruskoulujen koulukuljetuskustannusten lisäys 33.000 euroa - teknisen lautakunnan alaiset vastuualueet: Kurkiniityn purkamiskustannukset 20.000 euroa. Lisäksi muutostalousarvioesitykseen sisältyy kunnan sisäinen avustus vesi- ja viemärilaitokselle 150.000 euroa. Verotulojen arvioidaan kasvavan 100.000 eurolla ja korkokulujen vähenevän 35.000 eurolla. Investointiosassa liite n:o 3/ 260 on aiemmat muutosesitykset huomioiden yhteensä -46.000 euron suuruinen määrärahojen ja tuloarvioiden muutosesitys. Liitteenä n:o 4/ 260 on rahoituslaskelma muutostalousarviolukujen jälkeen. Kuntalaissa ei ole säädöksiä ns. lisätalousarviosta. Valtuusto hyväksyy talousarvion hyväksymisen jälkeen ilmenevät muutokset menoissa ja tuloissa kootusti. Kunnanvaltuusto myönsi kokouksessaan 20.2.2017 / 6 185.000 euron määrärahan Vihniä-tilan RN:o 1:96 ja Perävainio-tilan RN:o 1:122 ostoon Raija ja Matti Hovilta. Kunnanvaltuusto myönsi kokouksessaan 24.4.2017 / 14 7.000 euron lisämäärärahan liikunnallisen elämäntavan kehittämishankkeen omarahoitusosuutta varten. Kunnanvaltuusto päätti samassa kokouksessa 15 myöntää 8.400 euron lisämäärärahan kirjastotoimen palkkakustannuksiin. Lisäksi samassa kunnanvaltuuston kokouksessa 16 päätettiin siirtää Jyrkkätien investointirahasta 60.000 euron Urhon- ja Mikonkujan sekä Huhtatien kunnallistekniikan rakentamiseen. Kunnanvaltuusto myönsi kokouksessaan 29.5.2017 / 32 lisämäärärahan 9.500 euroa uuden tuntiopettajan palkkaamiseen Vesilahden yläasteelle ajalle 1.8.- 31.12.2017. Kunnanvaltuusto myönsi kokouksessaan 12.6.2017/ 57 21.000 euron lisämäärärahan Soravalan talon perustusten tekemiseen, uunien ja piipun purkamisesta ja kokoamisesta sekä siirtämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Vuoden 2017 alkuperäisessä talousarviossa vuosikate oli 456.668 euroa ja tilikauden alijäämä 1.075.802 euroa. Muutostalousarvion jälkeen vuosikate nousee 473.268 euroon ja alijäämäksi muodostuu 1.059.202 euroa.
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 350 Kunnanhallitus 09.10.2017 260 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy liitteissä n:ot 1, 2, 3 ja 4/ 260 ilmenevät muutokset vuoden 2017 talousarvioon. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanvaltuuston jatkokäsittely
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 351 Kunnanhallitus 09.10.2017 261 KUNNANHALLITUKSEN VASTUUALUEEN TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA VUOSILLE 2018-2020 KHAL Kunnanhallituksen tulee käsitellä vastuualueensa talousarvio ja talousarviosuunnitelma, joka on valmisteltu kunnanhallituksen 22.5.2017 / 132 hyväksymien talousarvion ja - suunnitelman laatimisohjeiden sekä kunnanhallituksen 5.6.2017 / 176 hyväksymän talousarvio- ja suunnitelma 2018-2020 raamin mukaisesti. Määrärahat on ilmoitettu ohjeiden mukaisesti 100 euron tarkkuudella lukuun ottamatta palkkakuluja. Vuoden 2013 alusta sosiaali- ja terveystoimen tulosalue siirtyi kunnanhallituksen alaisuuteen, vrt. sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoimintaalueen perustaminen. Talousarvion ja talousarviosuunnitelman kunnanhallituksen perinteisen vastuualueen, sosiaali- ja terveystoimen hallinnon sekä ympäristöterveydenhuollon tekstiosa on liitteenä n:o 1 / 261 ja toimintamenot sekä - tulot ovat liitteessä n:o 2/ 261. Liitteenä n:o 3/ 261 on sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteistoiminta-alueen talousarvio Vesilahden kunnan osalta. Liitteen 2 mukaisten tulosalueiden toimintamenot ovat 1,6 % suuremmat (59.761 euroa) kuin vuoden 2017 talousarviossa ja toimintatuotot 2,7 % pienemmät (54.059 euroa) kuin vuoden 2017 talousarviossa. Vertailuluvuissa ei ole vielä mukana vuoden 2017 muutostalousarvion lukuja. Suurin yksittäinen määrärahalisäys on elinvoimatoimikunnan esittämä 60.000 euron määräraha elinkeinojen kehittämiseen ja elinvoiman edistämiseen liittyvien toimenpiteiden tekemiseen kunnanhallituksen myöhemmin erikseen päättämällä tavalla. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus käsittelee vastuualueensa talousarvion ja - suunnitelman vuosille 2018-2020 liitteiden n:ot 1-3 / 261 mukaisena. Talousarvion ja -suunnitelman yhteensovittamisvaiheessa varaudutaan myös mahdollisiin muutoksiin kunnanhallituksen vastuualueenkin osalta. Kunnanhallitus antaa kunnanjohtajalle, hallintojohtajalle ja talouspäällikölle valtuudet tehdä vastuualueensa talousarvioon ja -suunnitelmaan teknisiä tarkistuksia. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti sillä lisäyksellä, että kuntakuvan sekä matkailun edistämisen tavoitteita ja mittareita muokataan. Tiedoksi - talouspäällikkö
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 352 Kunnanhallitus 09.10.2017 262 VUODEN 2018 PRESIDENTINVAALI: KUNNAN YLEISISTÄ ENNAKKOÄÄNESTYSPAIKOISTA PÄÄTTÄMINEN KHAL 262 Presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 28.1.2018. Ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa 17. - 23.1.2018 (keskiviikosta tiistaihin). Jos 28.1.2018 toimitettavassa vaalissa kukaan ehdokkaista ei saa vähintään puolta annetuista äänistä, toimitetaan kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä toinen vaali sunnuntaina 11.2.2018. Mahdollisen toisen vaalin ennakkoäänestyksen ajanjakso on kotimaassa 31.1. - 6.2.2018 (keskiviikosta tiistaihin). Vaalilain 9 :n mukaan kunnanhallitus päättää kotimaan yleisten ennakkoäänestyspaikkojen lukumäärästä ja sijainnista kunnassa. Jokaisessa kunnassa on oltava vähintään yksi ennakkoäänestyspaikka, jollei erityisistä syistä muuta johdu. Päätöksestä tulee käydä ilmi jokaisen ennakkoäänestyspaikan nimi, käyntiosoite, aukiolopäivät ja päivittäiset aukioloajat. Kunnat, joissa ei ole postikonttoreita, voivat järjestää ennakkoäänestyksen omissa virastoissaan, joita ovat esimerkiksi kunnanvirasto ja kirjasto. Ennakkoäänestystilan tulee olla aatteellisten ja taloudellisten kytkentöjen kannalta mahdollisimman puolueeton. Tämä tarkoittaa, ettei ennakkoäänestyspaikkaa ole soveliasta sijoittaa esimerkiksi yksittäiseen kauppaliikkeeseen, uskonnollisen yhteisön tai aatteellisesti sitoutuneen yhdistyksen tiloihin. Ennakkoäänestyspaikan on sekä tiloiltaan että sijainniltaan sovittava tarkoitukseensa myös järjestyksenpidon kannalta. Lisäksi oikeusministeriö suosittelee, että ennakkoäänestyspaikkojen tulisi vaalista toiseen olla mahdollisimman pysyviä, koska sillä tavoin edistetään sitä, että äänestäjät tietävät ja muistavat, missä äänestys-paikka on. Vesilahdessa ennakkoäänestyspaikkoja ovat edellisissä vaaleissa olleet kunnanvirasto Kirkonkylässä ja tekninen toimisto Narvassa (sitä ennen Narvan kirjasto) siten, että kunnanvirastossa ennakkoon äänestäminen on ollut mahdollista jokaisena ennakkoäänestyspäivänä ja Narvassa kahtena päivänä. Aikaisempien vaalien kokemuksiin perustuen Narvassa vilkkain ennakkoäänestyspäivä on ollut ensimmäinen ennakkoäänestyspäivä. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että vuoden 2018 presidentinvaalissa Vesilahden kunnan yleisiä ennakkoäänestyspaikkoja ovat 1) Kunnanviraston hallinto- ja taloustoimisto Lindinkuja 1, 37470 Vesilahti, joka on avoinna seuraavasti: keskiviikko 17.01.2018 klo 10-16 torstai 18.01.2018 klo 10-17 perjantai 19.01.2018 klo 10-16 lauantai 20.01.2018 klo 10-14 sunnuntai 21.01.2018 klo 10-14 maanantai 22.01.2018 klo 10-16 tiistai 23.01.2018 klo 10-16
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 353 Kunnanhallitus 09.10.2017 262 2) Kunnan Tekninen toimisto Kestintie 3, 37370 Vesilahti, joka on avoinna seuraavasti: keskiviikko 17.01.2018 klo 09-19 torstai 18.01.2018 klo 09-19 Lisäksi kunnanhallitus päättää, että - Vesilahden terveysasema on ns. erityinen ennakkoäänestyspaikka, jossa toimitetaan laitosäänestys ja - vaalipäivän äänestyspaikat ovat vanhaan tapaan: Vesilahden yläaste, Koulutie 2 Narvan koulu / Monitoimitalo, Kestintie 2 Ylämäen koulu, Koulumäentie 30 Jos presidentinvaalissa tulee toinen kierros, toimitetaan ennakkoäänestys 31.1. - 6.2.2018 yllä olevaan tapaan. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - keskusvaalilautakunnan jäsenet - Sari Hietala-Karlsson - Marja-Riitta Kela - Riitta Rautell - Ari Wilen
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 354 Kunnanhallitus 09.10.2017 263 VAALILAUTAKUNTIEN JA VAALITOIMIKUNNAN NIMEÄMINEN VUODEN 2018 PRESIDENTINVAALIA VARTEN KHAL 263 Presidentinvaali toimitetaan sunnuntaina 28.1.2018. Jos 28.1.2018 toimitettavassa vaalissa kukaan ehdokkaista ei saa vähintään puolta annetuista äänistä, toimitetaan kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä toinen vaali sunnuntaina 11.2.2018. Vaalilain 15 :n mukaan kunnanhallituksen on hyvissä ajoin ennen vaaleja asetettava - kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja kolme muuta jäsentä sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme sekä - laitoksessa toimitettavaa ennakkoäänestystä varten yksi tai useampi vaalitoimikunta, johon kuuluu puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja yksi muu jäsen sekä tarpeellinen määrä varajäseniä, joita on kuitenkin oltava vähintään kolme. Sekä vaalilautakunnan ja vaalitoimikunnan jäsenten että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa kunnassa edellisissä kuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita äänestäjäryhmiä. Vaalilautakunnan varajäsenet ja vaalitoimikunnan varajäsenet on asetettava siihen järjestykseen, jossa he tulevat jäsenten sijaan. Ehdokas ei voi olla vaalilautakunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Ehdokas tai hänen puolisonsa, lapsensa, sisaruksensa tai vanhempansa ei voi olla vaalitoimikunnan jäsenenä eikä varajäsenenä. Puolisoilla tarkoitetaan aviopuolisoita sekä avioliitonomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa eläviä henkilöitä. Vesilahden kunnanvaltuusto on päätöksellään 26.4.1999 / 21 jakanut Vesilahden kunnan kolmeen äänestysalueeseen eli Kirkonkylä, Narva ja Ylämäki. Kunnanhallitus nimesi kevään 2017 kuntavaalien vaalilautakuntiin ja - toimikuntaan jäsenet alla olevan mukaisesti: Kirkonkylä: Jäsenet Jussi Virtamo, pj. Timo Honkakunnas, vpj. Juha Ylä-Jarkko Anneli Kurikka Anna Paavilainen Narva: Jäsenet Maria Forsman, pj. Lea Karlsson, vpj. Valto Sorva Erkki Tarvainen Eeva Ylinen Varajäsenet 1. Tuija Mäkinen 2. Kristiina Kuusela 3. Esko Heikkilä 4. Sari Virtanen 5. Veikko Mäkinen Varajäsenet 1. Satu Karvinen 2. Taimi Nieminen 3. Leena Kurki 4. Petri Markkula 5. Aarno Erenius
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 355 Kunnanhallitus 09.10.2017 263 Ylämäki: Jäsenet Varajäsenet Jouko Marttila, pj 1. Hannu Marttila Jaana Salopuro, vpj. 2. Satu Laitinen Sirkku Koskivainio-Viikari 3. Maire Virtanen Mirja Marttila 4. Risto Hoikkanen Tero Onnela 5. Tommi Mäkinen Vaalitoimikunta: Jäsenet Anna-Maija Kurki, pj. Markku Kankainen, vpj. Leena Kurki Varajäsenet 1. Lahja Ali-Löytty 2. Timo Honkakunnas 3. Reijo Suutari Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus nimeää vuoden 2018 presidentinvaalissa toimivat äänestysaluekohtaiset vaalilautakunnat (jäsenet ja varajäsenet) sekä laitoksissa vaalit toimittavan vaalitoimikunnan (jäsenet ja varajäsenet). Lisäksi kunnanhallitus määrää jäseniksi valituista vaalilautakuntien ja vaalitoimikunnan puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat. Kunnanhallitus nimesi vuoden 2018 presidentinvaalissa toimivat äänestysaluekohtaiset vaalilautakunnat (jäsenet ja varajäsenet) sekä laitoksissa vaalit toimittavan vaalitoimikunnan (jäsenet ja varajäsenet) seuraavasti: Kirkonkylä: Jäsenet Jussi Virtamo, pj. Laura Kekäläinen, vpj. Jussi Keränen Veikko Mäkinen Anna Paavilainen Narva: Jäsenet Maria Forsman, pj. Lea Karlsson, vpj. Mika Allén Jari Helo Jukka Niemi Ylämäki: Jäsenet Virpi Eskola, pj Tero Onnela, vpj. Pekka Murto Susanna Suoniemi Antti Uusi-Rasi Vaalitoimikunta: Jäsenet Anna-Maija Kurki, pj. Markku Kankainen, vpj. Leena Kurki Varajäsenet 1. Kristiina Kuusela 2. Airi Mäkinen 3. Ilari Virtanen 4. Juhani Siik 5. Esko Heikkilä Varajäsenet 1. Satu Karvinen 2. Leena Kurki 3. Erkki Tarvainen 4. Miia Vannes 5. Aarno Erenius Varajäsenet 1. Satu Laitinen 2. Miia Rajala 3. Jonna Loimio 4. Tapani Pietilä 5. Harri Tapanainen Varajäsenet 1. Lahja Ali-Löytty 2. Jaana Salopuro 3. Reijo Suutari Tiedoksi - valitut - keskusvaalilautakunnan jäsenet - Marja-Riitta Kela
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 356 Kunnanhallitus 09.10.2017 264 MÄÄRÄALAN OSTAMINEN KHAL 264 Vesilahden kunnanvaltuusto on kokouksessaan 24.6.2013/ 46 hyväksynyt Savelanmetsänhelmen asemakaavan. Kaavoitettavaan alueeseen sisältyy Suomelantie, jonka maapohjasta Savelanmetsänhelmen hyväksytyssä asemakaavassa pääosan omistavat Vesilahden kunta ja Taitokaari Oy. Tien pohjoispäässä Suomelan tie kulkee Jorma Hollon omistaman maa-alueen kautta yhtyen Rautialantiehen. Suomelantie kulkee peltolohkon läpi vaikeuttaen viljelyä. Tiealue on pinta-alaltaan n.4600 m 2. Asemakaavan hyväksymisen jälkeen on kunnan ja Hollon välillä käyty useita neuvotteluja, joiden tuloksena esitetään kunnanhallitukselle määräalan kauppaa. Liitteenä n:o 1/ 264 kartta kaupan kohteena olevasta alueesta. Vesilahden kunnanvaltuuston hyväksymän kunnan hallintosäännön 1 :n mukaan kunnanhallitus päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta, mikäli hinta ei ylitä 150 000 euroa. Talousarviossa on osoitettu määräraha tämän tyyppisiin maaaluehankintoihin. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää ostaa Jorma Hollolta Vesilahden kunnan Sakoisten kylästä Hollo-tilasta RN:o 3:25 n.4600 m 2 tiealueen 7 820 euron kauppahinnasta. Kunnanhallitus oikeuttaa kunnanjohtajan ja hallintojohtajan sopimaan kaupan muut ehdot. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - Jorma Hollo
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 357 Kaavatoimikunta 20.10.2015 18 Kunnanhallitus 16.11.2015 254 Kaavatoimikunta 24.05.2016 10 Kunnanhallitus 30.05.2016 148 Kaavatoimikunta 20.09.2017 18 Kunnanhallitus 09.10.2017 265 RAHOISTEN ASEMAKAAVA Kaavatmk 18/20.10.15 Aluearkkitehti: Alueella on voimassa Vesilahden Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus, jonka kunnanvaltuusto hyväksyi 13.11.2006 ja joka astui kaikilta osiltaan voimaan 19.3.2009. Kirkonkylän osayleiskaavan merkinnät ja määräykset alueen osalta ovat esillä kokouksessa. Osayleiskaavan toteuttaminen edellyttää asemakaavan laatimista. Osayleiskaavaan liittyen on valmistunut liikenneselvitys (Air-IX Oy, 2006), joka on esillä kokouksessa. Kirkonkylän yhdyskuntarakenteen kehityksen ja täydentämisen kannalta on tärkeää että kokoojakatu (Suomelantie) ja siihen liittyvä kevyenliikenteenväylä sekä asuinalueita palveleva kunnallistekninen verkosto saadaan rakennettua. Kirkonkylän laajenemisalueiden kunnallistekniikan toteuttaminen on riippuvainen kokoojakadun (Suomelantie) rakentumisesta kokonaisuudessaan osayleiskaavan mukaisesti. Voimassa olevissa Savelanmetsänhelmen ja Suomelan asemakaavoissa Suomelantie ja sen ohessa oleva kevyenliikenteenväylä on asemakaavoitettu. Suomelantien rakentaminen on aloitettu Suomelan asemakaava alueella. Kokoojakadusta n. 420 metrin matka on asemakaavoittamatta. Tiealueen pinta-ala olisi n. 0,7 ha ja leveys n. 17 metriä. Liitteenä 1/ 18 ote kunnan asemakaavayhdistelmästä. Kunnan aloitteesta on maanomistajan kanssa käyty useita neuvotteluja tilan Rahoinen (922-438-1-2) osalta sen maankäytön suunnittelun ja kaavoituksen osalta. Neuvotteluissa on tuotu esiin kunnan kanta Suomelantien asemakaavoittamiseksi ja tavoite yhdyskuntarakenteen täydentämiseksi. Suomelantien osalta on esitetty maanomistajalle maanvaihtotarjous sekä käyty maa-alan ostoneuvottelua. Neuvotteluissa ei kuitenkaan ole edetty ja kaavoituksen aloitus sopimusta ei ole solmittu. Asemakaavan tulee perustua riittäviin pohjaselvityksiin. Alueelta on laadittu kunnan kustannuksella luontoselvitys Vesilahden Rahoisten tilan luonto-selvitys 2014 (Kari Laamanen), joka koskee osaa Rahoisten (922-438- 1-2) tilasta. Se sisältää Ketunkalliot ja Perkainaron korven sekä näiden välisen metsäalueen sisältäen alueen, jolle kokoojakatu on yleiskaavassa merkitty. Alueelta on myös laadittu Vesilahden Rahoisten alueen liitooravaselvitys 2015 (Kari Laamanen), jossa havaintoja liito-oravista ei tehty. : Puheenjohtaja Kaavatoimikunta ei näe estettä käynnistää asemakaavan laatiminen koskien kokoojakadun (Suomelantie) aluetta tilalla Rahoinen (922-438-1-2) Kirkonkylän osayleiskaavaan perustuen. Kaavatoimikunta päättää yksimielisesti esittää kunnanhallitukselle asemakaavoituksen valmistelun ja laadinnan käynnistämistä tilalla Rahoinen (922-438-1-2) koskien kokoojakadun, Suomelantien aluetta.
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 358 - - - - - Kaavatoimikunta 20.09.2017 18 Kunnanhallitus 09.10.2017 265 Asiasta tiedotetaan maaomistajia. Muuttuneen tilanteen vuoksi (kokouksessa taustaselvitys) Ari Arvela ja Erkki Paloniemi ovat käyneet maanomistajatahon pyynnöstä ja kanssa asiasta neuvotteluja 2.10.2015. Neuvottelussa maanomistajien ääni- ja päätösvaltaa käyttävä henkilö ilmoitti toimittavansa uuden ehdotuksen yhteisen ratkaisun löytämiseksi. Kokouksessa punnitaan aiheuttaako tämä ehdotus muutoksia aikaisemmin pohdittuun Suomelan tien asemakaavoitukseen. Kokouksessa jaettiin tarkempi liitekartta esityslistan mukana lähetetyn tilalle. (liite 1/ 18) : Kaavatoimikunta ei näe estettä käynnistää asemakaavan laatiminen koskien kokoojakadun (Suomelantie) aluetta tilalla Rahoinen (922-438-1-2) Kirkonkylän osayleiskaavaan perustuen. Kaavatoimikunta päätti yksimielisesti esittää kunnanhallitukselle asemakaavoituksen valmistelun ja laadinnan käynnistämistä tilalla Rahoinen (922-438-1-2) koskien kokoojakadun, Suomelantien, aluetta. Suomelantien osalta kaavatoimikunta näkee ensisijaisina vaihtoehtoina tiealueen maanoston tai maanvaihdon toteuttamisen. Kaavatoimikunta keskusteli Suomelantien asemakaavoittamisesta ja esittää, että asemakaavoitus toteutetaan erillisinä asemakaavoina Suomelantien tiealueelle ja pientaloalueille. Kunnan edustajat käyvät ennen kunnanhallituksen käsittelyä maanomistajatahon kanssa neuvottelun, jonka pohjalta kunnanhallitus ratkaisee jatkotoimenpiteet. Asiasta tiedotetaan maanomistajaa. - - - - - KHAL 254/16.11.2015 Liite n:o 1 / 254 Kartta. Vesilahden kunnan edustajat (Esko Halme, Erkki Paloniemi ja Leena Lahtinen) neuvottelivat 11.11.2015 Bergiuksen perikuntien pesänselvittäjä Aulis Aarnion ja perikuntien edustajan Simo Bergiuksen kanssa. Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää kaavatoimikunnan esityksen mukaisesti asemakaavoituksen valmistelun ja laadinnan käynnistämisestä tilalla Rahoinen (922-438-1-2) Suomelantien kokoojakadun alueelle siten, että asemakaavoitus toteutetaan erillisinä asemakaavoina Suomelantien tiealueelle ja pientalo-alueille. Mikäli kunnan ja pesänselvittäjän välisissä neuvotteluissa päästään yksimielisyyteen kaavoituksen aloitussopimuksesta, voi kunnanhallitus vielä 7.12.2015 tarkistaa päätöstään toteuttaa tiealueen ja pientaloalueiden
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 359 - - - - - Kaavatoimikunta 20.09.2017 18 Kunnanhallitus 09.10.2017 265 asemakaavoitus erillisinä kaavoina. Tällöin siis alueen asemakaavoitus hoidettaisiin yhtenä kokonaisuutena ja kaavaprosessina. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - - - - - Kaavatmk 10/24.5.16 Aluearkkitehti: Kunnan ja maanomistajan välillä on solmittu 14.12.2015 sopimus kaavoituksen aloittamisesta. Myöhemmin, kun kaavaluonnos tai -ehdotus on ollut julkisesti nähtävillä, laaditaan maanomistajan ja kunnan välinen maankäyttö-sopimus (MRL 91b 2mom.). Kaavoituksen aloitussopimus liitteenä tiedoksi kaavatoimikunnalle. Kaavoituksen aloitussopimuksessa on sovittu asemakaavan laatimisesta Kirkonkylän lounaispuolella Suomelan kylässä osalle tilaa Rahoinen (kiinteistötunnus 922-438-1-2). Suunnittelualueen pinta-ala on n. 20 hehtaaria. Suunnittelualue on rakentamatonta metsätalouskäytössä ollutta maaaluetta. Kunta on esittänyt aloitteen kaavoituksesta alueen kokoojakadun, Suomelantien, osalta ja maanomistaja on esittänyt aloitteen omistamiensa APalueiden asemakaavoittamisesta. Alueella ei ole voimassa asemakaavaa. Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Savelanmetsänhelmen asemakaavaan, idässä Ammänhaudanmäen ja etelässä Suomelan asemakaavaan. Suunnittelualueella on voimassa Vesilahden kunnan oikeusvaikutteinen Kirkonkylän osayleiskaavan muutos ja laajennus, Yleiskaavan perustaksi on laadittu useita selvityksiä, joita voidaan käyttää soveltuvin osin alueen asemakaavoituksen pohja-aineistona. Tavoitteena on huomioida yleiskaavan määräykset ja laaditut selvitykset asemakaavan laatimisen aikana. Osayleis-kaava ohjaa alueen tarkempaa kaavoitusta ja asemakaavojen laatiminen osayleiskaavan mukaisesti on kunnan kannalta tavoiteltavaa. Osayleiskaavassa suunnittelualueelle on osoitettu kaksi pientalovaltaista asuntoaluetta (AP). Alueen reunaosia on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M). Alueen Rautialantiehen ja Vesilahdentiehen yhdistävä uusi tieliikenteen yhteystarve on osoitettu suunnittelualueen läpi. Uuden tieyhteyden, joka on alueen kokoojakatu, rinnalle on osoitettu kevyen liikenteen reitti/yhteystarve. Suunnittelualueelle on osoitettu myös Ämmänhaudanmäen asemakaavaalueelta, kohti Kirkonkylää, kevyenliikenteen yhteystarve/reitti. Suunnittelualueen itäkulmaan on osoitettu maa-ja metsätalousalueelle ulkoilureitti. Alustavana tavoitteena on kaavoittaa voimassaolevan Kirkonkylän osayleis-kaavan mukaisesti alueelle noin 60-70 pientalotonttia (erillispien-talotonttien, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueita), virkistys- ja leikkialueita ja alueen tiestö. Tavoitteena on liittää
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 360 - - - - - Kaavatoimikunta 20.09.2017 18 Kunnanhallitus 09.10.2017 265 alue nykyiseen yhdyskunta-rakenteeseen huomioimalla kevyenliikenteen tarpeet ja kokoojakatu, Suomelantie. Asemakaavoitusta varten alueelle on laadittu luontoselvitys (Ranta-Hovin asemakaavan muutoksen luontoselvitys 2013, Kari Laamanen), jota tullaan täydentämään keväällä 2014 liito-oravien ja linnuston osalta. Tarvittaessa laaditaan muinaisjäännösinventointi. Muita lisäselvityksiä voidaan laatia, mikäli kaavan valmistelun aikana ilmenee siihen tarvetta. Kaavan laatija on tarkoitus valita syksyllä 2016 kilpailutuksen kautta. Kaavasta käytetään jatkossa nimeä Rahoisten asemakaava. Aluearkkitehti on laatinut ja toimittanut liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman kaavatoimikunnan käsiteltäväksi. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on käsitelty maanomistajan ja kunnan välisissä kaavaneuvotteluissa 19.4.2016 ja 11.5.2016. Liitteet: 1/ 10 Kaavoituksen aloitussopimus 2/ 10 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.4.2016 3/ 10 Luontoselvitys 2014 ja liito-orava selvitys 2015, Kari Laamanen : Puheenjohtaja: Kaavatoimikunta keskustelee Rahoisten asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta. Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se päättää kuuluttaa Rahoisten asemakaavan vireille ja että se hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asettaa sen yleisesti nähtäville osallisten kuulemiseksi MRA 30 mukaisesti. : Toimikunta ei ollut päätösvaltainen. Kokouksessa läsnäolleet neljä jäsentä (Alakoski, Paavilainen, Paloniemi ja Perämaa) totesivat esityslistalla olevan ehdotuksen kunnanhallitukselle perustelluksi. - - - - - KHAL 148/ 30.5.2016 Liitteet: - liite n:o 1/ 148 Kaavoituksen aloitussopimus - liite n:o 2/ 148 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 25.4.2016 - liite n:o 3/ 148 Luontoselvitys 2014 ja liito-orava selvitys 2015, Kari Laamanen Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus kuuluttaa Rahoisten asemakaavan vireille ja hyväksyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asettaa sen yleisesti nähtäville osallisten kuulemiseksi MRA 30 mukaisesti. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. ------
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 361 - - - - - Kaavatoimikunta 20.09.2017 18 Kunnanhallitus 09.10.2017 265 Kaavatmk 18/20.9.2017 Aluearkkitehti: Kunnanhallitus on 30.05.2016 148 päättänyt kuuluttaa asemakaavoituksen vireille ja asettaa julkisesti nähtäville Rahoisten asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävänä 15.6.2016 alkaen koko suunnittelutyön ajan Vesilahden teknisessä toimistossa sekä kunnan Internet-sivuilla. Mahdollisia mielipiteitä osallistumis- ja arviointisuunnitelman sisällöstä on pyydetty 17.8.2016 mennessä. Kuulutus asemakaavan vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) nähtävilläolosta on julkaistu 08.6.2016 Lempäälän- Vesilahden Sanomissa, kunnan ilmoitustaululla sekä internet-sivuilla. Tiedote nähtävillä-olosta on lähetetty kirjeitse kaava-alueeseen rajoittuville maanomistajille sekä viranomaistahoille, jotka on lueteltu OAS:ssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa luetelluille viranomais- ja järjestötahoille sekä kunnan lautakunnille on lähetetty mielipidepyyntö sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osallistumis - ja arviointisuunnitelmasta, päiväys 25.4.2016, on jätetty kuusi lausuntoa. Lausunnot saapuivat seuraavilta tahoilta: Pirkkala ympäristö-terveydenhuolto, Pirteva/ terveystarkastaja, Vesilahden Luonto ja Latu ry, Pirkanmaan maakuntamuseo, Kasvatus- ja opetuslautakunta, Rakennus- ja ympäristölautakunta ja Hyvinvointilautakunta. Yksityishenkilöiden mielipiteitä ei saapunut. Saadussa palautteessa korostui huoli virkistysreittien ja kevyen liikenteen väylien sekä maisema-arvojen huomioimisesta. Saapuneeseen palautteeseen on laadittu vastineet. Lausunnot ja vastineet on esitetty kootusti palauteraportissa joka on kaavaselostuksen liitteenä 4. Ohessa liitteenä ovat saapuneet lausunnot tiedoksi kaavatoimikunnalle sekä edelleen kunnanhallitukselle. Alueelta on laadittu seuraavat kaavoituksen pohjaselvitykset: Luontoselvitys, Kari Laamanen, v. 2014 Liito-orava selvitys, Kari Laamanen, v. 2015 Muinaisjäännösinventointi, Mikroliitti Oy, Timo Jussila, 2016. Selvitykset ovat kaavaselostuksen liitteenä. Kaavan laatijaksi on valittu kilpailutuksen jälkeen Helena Väisänen, Arkkitehtitoimisto Helena Väisänen, kehitysjohtajan viranhaltijapäätöksellä 23.01.2017. Asemakaavan laatimistarjous on kustannukseltaan 12 040 euroa (alv 0%) ja 14 929,60 euroa (alv 24%). Alueen kaavoituksesta on pidetty aloituskokous 7.2.2017, johon on osallistunut kaavan laatija, maanomistajan edustaja sekä kunnan edustajina kunnanjohtaja, kehitysjohtaja sekä aluearkkitehti. Neuvottelussa on käyty läpi suunnittelun tausta, lähtöaineisto ja tavoitteet. Ohessa on liitteenä tiedoksi kaavoituksen aloituskokouksen muistio. Aloituskokouksen jälkeen on toteutettu suunnittelualueelle kaksi maastokäyntiä sekä käyty maanomistajien kanssa työneuvottelut kaavan valmisteluvaiheessa 27.3.2017, 24.4.2017, 5.6.2017, 14.8.2017 ja 5.9.2017. Työneuvotteluissa maanomistajaa on kuultu ja heidän kanssaan on
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 362 - - - - - Kaavatoimikunta 20.09.2017 18 Kunnanhallitus 09.10.2017 265 neuvoteltu kaavaratkaisuista. Kaavoituksen tavoitteet ovat tarkentuneet sekä maanomistajan että kunnan osalta kaavaluonnoksen laadinnan yhteydessä. Työneuvotteluiden muistiot sekä niiden liitteet ovat nähtävillä kaavatoimi-kunnan ja edelleen kunnanhallituksen kokouksessa. Neuvotteluissa on todettu alueen merkittävyyden takia tarve järjestää kaavasta yleisötilaisuus. Kaavoituksen tavoitteiksi on tarkentunut suunnittelun edetessä seuraavasti: Tavoitteena on kaavoittaa alueelle voimassaolevan Kirkonkylän osayleiskaavan mukaisesti pientalotontteja (erillispientalotonttien, rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueita), virkistys- ja leikkialueita ja alueen tiestö. Tavoitteena on liittää alue nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen huomioimalla kevyenliikenteen tarpeet ja kokoojakatu, Suomelantie. Tavoitteena on muodostaa alueelle yhtenäinen virkistysaluereitistö ja linkittää se ympäröiviin alueisiin. Tavoitteena on huomioida luontoselvityksen mukaiset avainbiotoopit ja erityiset lajit. Tavoitteena on, että hakkuiden ulkopuolelle jätetyt metsäalueet säilytetään pääosin. Tavoitteena on sopeuttaa rakentaminen korkeussuhteiltaan vaihtelevaan maastoon ja ohjata rakentamistapaa riittävästi, jotta alueesta on mahdollista muodostaa maisemallisesti hyvin metsäympäristöön sopiva, toteuttamiskelpoinen, houkutteleva ja viihtyisä alue. Tavoitteena on huomioida kaikenikäisten asukkaiden ja erityisesti lasten tarpeet leikkiin, ulkoiluun ja sosiaaliseen kohtaamiseen. Tavoitteena on, että alueen merkitys osana Vesilahden valtakunnallisesti arvokasta kulttuurimaisema-aluetta huomioidaan siten, että uusi rakentaminen muodostaa maaston muotoihin ja metsän muodostamaan maiseman rajaan soveltuvan yhtenäisen kokonaisuuden. Tavoitteena on, että maisemaa rajaavat metsän reunat jätetään ehjiksi. Tavoitteena on, että rakentamista ja rakentamistapaa ohjataan kaavassa edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi AO- ja AP-kortteleiden osuus koko kaava-alueesta on 41 %, VL- ja VUalueiden osuus 9,5 %, M-alueiden osuus 38,5 % ja tiealueiden osuus 11,0 %. Kaavaluonnoksessa on osoitettu rakennusoikeutta alueelle yhteensä 16 190 kem². Asemakaavaluonnoksessa on osoitettu 40 uutta erillispientalojen tonttia (AO) ja 12 uutta asuinpientalojen tonttia (AP). Kortteleiden väliin jäävät alueet on osoitettu lähivirkistysalueiksi (VL) ja urheilu- ja virkistyspalvelujen korttelialueeksi (VU). Korttelialueiden ulkopuolelle jäävät alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueeksi. AO-tonttien keskipinta-ala on 1458 m². Rakennusoikeutta tonteilla on 245-250 kerrosalaneliömetriä. Tonttitehokkuus on keskimäärin e=0,18. Asemakaavassa on osoitettu yhteensä 12 uutta asuinpientalojen tonttia. Asuinpientalojen tonteille voidaan rakentaa rivitaloja, kytkettyjä pientaloja tai erillisiä pientaloja asumistarkoituksiin. Tonttijako on ohjeellinen, mikä tarkoittaa, että korttelialueen tontteja on mahdollista yhdistää toisiinsa siten, että kortteliin on mahdollista toteuttaa yhtenäinen rivitalokokonaisuus tai kortteli voidaan lohkoa tonteiksi ja kullekin tontille voidaan toteuttaa
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 363 - - - - - Kaavatoimikunta 20.09.2017 18 Kunnanhallitus 09.10.2017 265 erilliset pientalot. AP-tonttien keskipinta-ala on 2031 m². Rakennusoikeutta tonteilla on 250-1200 kerrosalaneliömetriä. Tonttitehokkuus on keskimäärin e=0,23. Alueen halki on osoitettu kokoojatie, Suomelantie, jonka varteen on osoitettu kevyenliikenteenväylä. Kokoojatieltä erkanevat asuinkortteleiden liityntäkadut. Olemassa oleva virkistysaluereitistö on osoitettu yhtenäiseksi lähivirkistysalueille (VL), urheilu- ja virkistyspalvelujen korttelialueelle (VU) ja maa- ja metsätalousalueille (M). Korttelialueiden läheisyyteen lähivirkistysalueille (VL) tai pihakatualueille on osoitettu asumista palvelevia yhteiskäyttöisiä alueen osia, joille kullekin on osoitettu rakennusoikeutta 50 kerrosalaneliömetriä. Alueita on yhteensä koko kaava-alueella 5 kpl. Alueelle voidaan rakentaa esimerkiksi kortteleiden energiahuoltoa, lajittelua, kierrätystä, varastointia, kokoontumista tai harrastuksia palvelevia tiloja. Kortteleiden ulkopuolelle jäävät alueet on osoitettu maa- ja metsätalousalueiksi (M). Osalle M-aluetta on annettu metsänhoitoa koskevia määräyksiä seuraavasti: Kaavan eteläosan hakkuiden ulkopuolelle jätetyt metsäalueet, jotka ovat luontoselvityksen mukaista vanhan metsän aluetta, on osoitettu kaavamääräyksellä s-1: Suojeltava alueen osa, jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain luonnon tai maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Luontoselvityksen mukainen mäyrän pesäluolaston alue ja Hovinmäen pohjoispuolen kalliosoistuma on osoitettu kaavamääräyksellä s-2: Alueen osa, jolla ei saa suorittaa sen luontoarvoja heikentäviä toimenpiteitä. Kivikko-/kallioalue Suomelan kaava-alueen rajalla on osoitettu kaavamääräyksellä s-2: Alueen osa, jolla ei saa suorittaa sen luontoarvoja heikentäviä toimenpiteitä. Kaavan liittyvät rakennustapaohjeet ohjaavat kaava-alueen rakentamista. Rakennustapaohjeesta on laadittu luonnos kaava-aineiston liitteeksi. Asemakaavaluonnosta laadittaessa on osoittautunut tarpeelliseksi laajentaa suunnittelualuetta käsittämään Ämmänhaudanmäen asemakaavan lähivirkistysaluetta (VL) siltä osin kuin on tarpeen kevyenliikenteenyhteyden suunnittelemiseksi Rahoisten ja Ämmänhaudanmäen alueiden välille. 8.9.2017 päivätty Rahoisten asemakaavan valmisteluaineisto sekä kaavaluonnos sekä päivitetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma on toimitettu kaavatoimikunnan ja edelleen kunnanhallituksen käsiteltäväksi. Liitteet: 1/ 18 Kaavaluonnos, Kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset 1:2000 2/ 18 Kaavaselostus liitteineen 3/ 18 Kaavoituksen aloituskokouksen muistio 4/ 18 Saapuneet lausunnot
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 364 Kaavatoimikunta 20.10.2015 18 Kunnanhallitus 16.11.2015 254 Kaavatoimikunta 24.05.2016 10 Kunnanhallitus 30.05.2016 148 Kaavatoimikunta 20.09.2017 18 Kunnanhallitus 09.10.2017 265 : Aluearkkitehti: Kaavatoimikunta keskustelee Rahoisten asemakaavan valmisteluaineistosta sekä kaavaluonnoksesta ja yleisötilaisuuden järjestämisestä nähtävilläoloaikana. Kaavatoimikunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että 1) se päättää kaavoituksen vireilletulosta Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueella kevyenliikenteen aluevarauksen osalta ja päättä kuuluttaa sen vireilletulosta. 2) se merkitsee saadun tiedoksi saapuneet lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja hyväksyy palautteeseen laaditun palauteraportin ja päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3) se asettaa Rahoisten asemakaavan valmisteluaineiston ja asemakaava-luonnoksen yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi varaten näin osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen. : Kaavatoimikunta keskusteli Rahoisten asemakaavan valmisteluaineistosta sekä kaavaluonnoksesta ja erityisesti esille nousi alueen liikenneturvallisuus johon tulee jatkosuunnittelussa kiinnittää erityistä huomiota. Kaavatoimikunta totesi, että yleisötilaisuus tulee järjestää nähtävilläolo-aikana. Esittelijän esityksestä todettiin, että edelleen kunnanhallituksen käsiteltäväksi etenevään aineistoon liitteeksi 5/ 18 lisätään maanomistajan edustajan antamat kirjalliset palauteet, jotka päivätty 24.4.2017 ja 4.8.2017 sekä niihin kunnan ja kaavan laatijan laatimat vastineet jotka näin saatetaan kunnanhallituksen tiedoksi. Työneuvotteluiden muistiot sekä niiden liitteet ovat nähtävillä kunnanhallituksen kokouksessa. Edellä tekstiosassa esitettyyn perustuen, Kaavatoimikunta ehdottaa kunnanhallitukselle, että 1) se päättää kaavoituksen vireille tulosta Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueella kevyenliikenteen aluevarauksen osalta ja päättä kuuluttaa sen vireilletulosta. 2) se merkitsee saadun tiedoksi saapuneet lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja hyväksyy palautteeseen laaditun palauteraportin ja päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3) se asettaa Rahoisten asemakaavan valmisteluaineiston ja asemakaavaluonnoksen yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi varaten näin osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen. - - - - - KHAL 265/ 9.10.17 Liitteet: - 1/ 265 Kaavaluonnos, Kaavakartta sekä merkinnät ja määräykset 1:2000-2/ 265 Kaavaselostus liitteineen - 3/ 265 Kaavoituksen aloituskokouksen muistio - 4/ 265 Saapuneet lausunnot - 5/ 265 Maanomistajan edustajan antamat kirjalliset palautteet
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 365 Kaavatoimikunta 20.10.2015 18 Kunnanhallitus 16.11.2015 254 Kaavatoimikunta 24.05.2016 10 Kunnanhallitus 30.05.2016 148 Kaavatoimikunta 20.09.2017 18 Kunnanhallitus 09.10.2017 265 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus päättää, että 1) se päättää kaavoituksen vireille tulosta Ämmänhaudanmäen asemakaava-alueella kevyenliikenteen aluevarauksen osalta ja päättää kuuluttaa sen vireille tulosta. 2) se merkitsee saadun tiedoksi saapuneet lausunnot osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja hyväksyy palautteeseen laaditun palauteraportin ja päivitetyn osallistumis- ja arviointisuunnitelman. 3) se asettaa Rahoisten asemakaavan valmisteluaineiston ja asemakaavaluonnoksen yleisesti nähtäville 30 päivän ajaksi varaten näin osallisille tilaisuuden mielipiteen esittämiseen. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kuulutus - osalliset
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 366 Kaavatoimikunta 20.09.2017 17 Kunnanhallitus 09.10.2017 266 KAAVOITUSKATSAUS VUODELLE 2017 Kaavatmk 17/20.9.17 Aluearkkitehti: Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL7 ) mukaisesti kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista. Katsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset, toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsaukseen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä. Katsauksessa esitettyjen kaavatöiden lisäksi saattaa vuoden aikana tulla vireille muitakin kohteita. Aluearkkitehti on laatinut liitteenä 1/ 17 olevan kaavoituskatsauksen, joka on päivätty 10.9.2017. Aluearkkitehti: Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy kaavoituskatsauksen vuodelle 2017 liitteen mukaisena ja saattaa sen kunnanvaltuustolle tiedoksi. Todettiin kokouksessa kuvatekstin korjaustarve s. 3, joka tehty kunnanhallituksen käsiteltäväksi toimitettuun kappaleeseen. Kaavatoimikunta esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy kaavoituskatsauksen vuodelle 2017 liitteen mukaisena ja saattaa sen kunnanvaltuustolle tiedoksi. - - - - - KHAL 266/ 9.10.17 Liite n:o 1/ 266 Kaavoituskatsaus vuodelle 2017 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus hyväksyy kaavoituskatsauksen vuodelle 2017 liitteen mukaisena ja saattaa sen kunnanvaltuustolle tiedoksi. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanvaltuusto
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 367 Sivistyslautakunta 26.09.2017 63 Kunnanhallitus 09.10.2017 267 VESILAHDEN KUNNAN KÄVELYN JA PYÖRÄILYN KEHITTÄMISOHJELMA VUOSILLE 2018-2030 SIVltk 63 Liikunta- ja nuorisosihteeri Sari Juuti: Tampereen kaupunkiseudulla liikutaan pääosin kävellen tai henkilöautolla, varsinkin Vesilahdessa pitkät etäisyydet ja vähäinen työpaikkaomavaraisuus ohjaa kuntalaiset käyttämään omaa autoa. Tampereen kaupunkiseudun tavoitteena on nostaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta huomattavasti vuoteen 2030 mennessä. Vesilahden kuntaan on nyt laadittu esitys omasta kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmasta vuosille 2018 2030 (liite n:o 1/ 63). Ohjelman tavoitteena on edistää kunnan kävelyn ja pyöräilyn olosuhteita ja lisätä kestävää liikkumista. Ohjelman tavoitteena on tehdä kunnasta houkutteleva ja turvallinen paikka liikkua ja kulkea kävellen sekä pyöräillen. Ohjelma myötäilee kuntastrategian tavoitteita hyvinvoivana ja elinvoimaisena kuntana. Ohjelman avulla nostetaan vuosittain painopisteitä ja näin ohjataan päätöksentekoa ja eri hallintokuntien valintaa kannustavasti ja rakentavaksi kestävän liikkumisen tukemiseksi. Liikkumisvalintoihin voidaan vaikuttaa luomalla hyvät olosuhteet tuomalla eri toimenpiteitä kuntalaisten tietoisuuteen. Rohkaistaan ja kannustetaan kuntalisia liikkumaan ja miettimään eri tapoja liikkua. Kehittämisohjelman teemoiksi valikoitui, - Hyvinvointi ja terveys - Koulumatkojen terveellisyys ja turvallisuus - Kulttuuri ja matkailu - Infra Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman toimenpiteitä tullaan käyttämään päätöksenteon tukena niin infran suunnittelussa, kuin myös kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden lisäämisessä. Kävelyn ja pyöräilyn toivotaan tulevina vuosina nousevan ja korvaavan entistä enemmän henkilöautoilun. Kävelyn ja pyöräilyn osuutta halutaan erityisesti lisätä lyhyillä matkoilla. Ohjelman tekoon saatiin liikennevirastolta liikkumisen ohjauksen hankerahaa. Hankkeen tekemiseen palkattiin konsultti ja kilpailutuksen jälkeen tekijäksi valikoitui Valpastin Oy, pääsuunnittelijana toimi Mari Päätalo. Vesilahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman työryhmään ovat kuuluneet luottamushenkilöitä ja kunnan virkamiehiä. Työryhmän sihteerinä toimi Mari Päätalo. Työryhmä kokoontui hankkeen aikana kolme kertaa ja lisäksi oli yleisötilaisuus. Sivistysjohtaja: Sivistyslautakunta esittää kunnanhallitukselle ja edelleen kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Vesilahden kunnan kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman vuosille 2018 2030. Toimenpiteinä on 14 kohtainen ohjelma, joka ohjaa kuntaa lisäämään ajattelua kestävänä liikenteen kehittämiseen ja kuntalaisia valitsemaan autoilun sijasta kestävän liikkumistavan. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. - - - - -
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 368 Sivistyslautakunta 26.09.2017 63 Kunnanhallitus 09.10.2017 267 KHAL 267/ 9.10.17 Liite n:o 1/ 267 Vesilahden kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelmasta vuosille 2018 2030 Kunnanjohtaja: Kunnanhallitus ehdottaa kunnanvaltuustolle, että se hyväksyy Vesilahden kunnan kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman vuosille 2018 2030. ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti. Tiedoksi - kunnanvaltuuston jatkokäsittely
VESILAHDEN KUNTA PÖYTÄKIRJA 13/2017 369 Rakennus- ja ympäristölautakunta 26.09.2017 57 Kunnanhallitus 09.10.2017 268 RAKENNUSJÄRJESTYKSEN PÄIVITTÄMINEN - KUNNANHALLITUKSEN JÄSENEN NIMEÄMI- NEN TYÖRYHMÄÄN RAK. JA YMP. LTK 57 Maankäyttö- ja rakennuslain 14.1 :n mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Rakennusjärjestyksen määräykset voivat olla erilaisia kunnan eri alueilla. Rakennusjärjestyksessä annetaan paikallisista oloista johtuvat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen, kulttuuri- ja luonnonarvojen huomioon ottamisen sekä hyvän elinympäristön toteutumisen ja säilyttämisen kannalta tarpeelliset määräykset. Rakennusjärjestyksen määräykset eivät saa olla maanomistajille tai muulle oikeuden haltijalle kohtuuttomia (MRL 14.2 ). Rakennusjärjestyksen määräykset voivat koskea rakennuspaikkaa, rakennuksen kokoa ja sen sijoittumista, rakennuksen sopeutumista ympäristöön, rakennustapaa, istutuksia, aitoja ja muita rakennelmia, rakennetun ympäristön hoitoa, vesihuollon järjestämistä, suunnittelutarvealueen määrittelemistä sekä muita niihin rinnastettavia paikallisia, rakentamista koskevia seikkoja (MRL 14.3 ). Rakennusjärjestys on maankäyttö- ja rakennuslakia sekä -asetusta ja kunnan kaavoja täydentävä asiakirja. Sen tehtävänä on antaa paikallisista oloista johtuvia määräyksiä, jotka toimivat suunnitelmallisen ja sopivan rakentamisen ohjeena alueella (MRL 14 ). Rakennusjärjestys osoittaa kunnan tavoitteet ja vaatimukset rakentamiselle ja antaa muita sääntöjä täydentävää tietoa rakentajille ja suunnittelijoille. Rakennusjärjestyksessä olevia määräyksiä ei sovelleta, jos oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa, asemakaavassa tai Suomen rakentamismääräyskokoelmassa on asiasta toisin määrätty (MRL 14.4 ). Rakennusjärjestyksessä voidaan osoittaa suunnittelutarvealueeksi alue, jolla sen sijainnin vuoksi on odotettavissa suunnittelua edellyttävää yhdyskuntakehitystä tai jolla erityisten ympäristöarvojen tai ympäristöhaittojen vuoksi on tarpeen suunnitella maankäyttöä. Rakennusjärjestyksen määräys alueen osoittamisesta suunnittelutarvealueeksi on voimassa enintään 10 vuotta kerrallaan (MRL 16.3 ). Maankäyttö- ja rakennuslain 126 a :n mukaan kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, että toimenpidelupaa ei kunnassa tai sen osassa tarvita saman lainkohdan 1 momentin 1 10 tai 12 kohdassa tarkoitettuun toimenpiteeseen, jos toimenpidettä voidaan pitää vähäisenä. Maankäyttö- ja rakennuslain 129 :n mukaan kunta voi rakennusjärjestyksessä määrätä, että merkitykseltään ja vaikutukseltaan vähäiseen rakentamiseen tai muuhun toimenpiteeseen voidaan ryhtyä ilman rakennus- tai toimenpidelupaa sen jälkeen, kun asianomainen on tehnyt tätä koskevan ilmoituksen kunnan rakennusvalvontaviranomaiselle. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 62 :n mukaan rakennusjärjestyksessä voidaan määrätä tiettyjen toimenpidelupaa normaalisti vaativien toimenpiteiden osalta, että ne voidaan vapauttaa luvanvaraisuudesta kunnassa tai sen osa-alueella.