1 2008 Suomen lähi- ja perushoitajaliitto täyttää 60 vuotta
super1 2008 3 Pääkirjoitus 4 Ajankohtaista 5 Puheenjohtajalta 6 Paras-hanke muuttaa organisaatioita 8 Tammikuun lyhyet 9 Edustajisto päätti tulevasta toiminnasta 10 Juhlavuoden juttusarja alkaa 14 Kulttuurimme omaksuminen vaatii aktiivisuutta 16 Motivoitunut maahanmuuttaja on hyvä hoitaja 17 Kielitaito on avain moneen oveen 19 Osallistu juhlavuoden kirjoituskilpailuun! 20 Tämän tein 22 Malmin ravintokeskus on kuin pieni tehdas 10 Apusisarista se kaikki alkoi. 27 Lehtikatsaus 28 Hyvä vuorovaikutus kasvattaa tuntosarvet hoitajalle 31 LH Tuomo Tumppi Valokainen 32 Pieniä uutisia 33 Harmaakaihileikkausta ei tarvitse pelätä 34 Käypä hoito 36 Jani Saarinen ei kaihda laulamista 38 Uudet kirjat 39 Crohnin tauti seurana koko elämän 40 Edunvalvontatyksikkö tiedottaa 42 Superristikko 43 Lähihoitaja Kähönen 43 Mitä mieltä vastaa kyselyyn! 44 Elämää ja etanolia 48 Jäsenrekisteri tiedottaa 49 Jäsenmaksut 2008 50 Työttömyyskassan ajankohtaiset 51 Siskon pakina 52 Liittokokousvaalit 55 P.S. 56 Kuulumisia 58 Arkistomme aarteita 22 Oikea ravitsemus on keskeinen osa hyvää hoitoa. 28 Vuorovaikutusaloitteita ovat myös hymy ja kosketus. 36 Jani Saarinen ottaa kontaktin musiikilla ja laululla. 44 Auttaako alkoholi luomisen tuskassa? 2 super 1 2008
super 55. vuosikerta. Tilaushinta 48 /vuosi Aikakauslehtien liiton jäsen Julkaisija Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Ratamestarinkatu 12 00520 Helsinki Fax (09) 27279120 Päätoimittaja Leena Lindroos (09) 27279174 Taittava toimittaja Jukka Järvelä (09) 27279176 Ei paha asia leena lindroos Toimittaja Marjo Sajantola (09) 27279173 Toimitusassistentti Sonja Kähkönen (09) 27279175 Vierailevat kirjoittajat Päivi Hujakka, Elina Kujala, Heidi Laakkonen, Olli Olanterä, Anneli Puhakka, Antti Vanas Kannen kuva Suomen Punainen Risti Ulkoasu Timo Numminen Jukka Järvelä Painos 72 500 kpl Ilmoitukset Sonja Kähkönen (09) 2727 9175 Osoitteenmuutokset Jäsenet: jäsenrekisteri 010 2727 140 Tilatut: toimitus (09) 27279175 Kirjapaino ISSN 0784 6975 Painotuote SuPer ei vastaa tilaamatta lähetettyjen juttujen eikä kuvien säilyttämisestä tai palauttamisesta. Ei tarvitse kummoinenkaan ennustajaeukko olla, kun jo tietää yhden alkaneen vuoden keskeisistä puheenaiheista sosiaali- ja terveydenhuollon alalla. Se on tuloksellisuus. Termi tuli esiin viimeisinä solmittujen kunnallisten palkkasopimusten yhteydessä, kun sopimuksiin ilmoitettiin kirjatuksi tuloksellisuuteen sidottu paikallinen korotuserä. Loppuvuoden aikana tuloksellisuudesta puhuttiin yleisesti esimerkiksi tuottavuutena, tehokkuutena ja tuloksena. Tarkkaan ottaen tuloksellisuus tarkoittaa Suomen kielen perussanakirjan mukaan hyviä tuloksia tuottavaa, menestyksekästä ja hedelmällistä. Tässä merkityksessä tuloksellisuus on vahvasti mukana myös SuPerin alkaneen vuoden toimintasuunnitelmassa ja on ollut jo pitkään yksi toimintamme kulmakivi. Olemme jo vuosia vaatineet lähija perushoitajien osaamisen laaja-alaista käyttöä ja korostaneet myös eettisten arvojen vakavaa huomioimista hoitotyössä. Oman työn kehittäminen vastaamaan sille asetettuja tavoitteita on jo nyt iso, hiljainen osa superilaisten arkea. Vuonna 2008 SuPer lähtee avaamaan tuloksellisuuden tavoitetta laajemmin. Termin toivotaan kattavan koko palveluketjun, jolloin siihen sisältyy niin palvelujen laatu, niiden jatkuva kehittäminen kuin rakenteiden uudistaminenkin. Jo yksin jokainen näistä asiakokonaisuuksista pitää sisällään lukemattoman määrän tavoitteita ja toinen toisiinsa sidoksissa olevien käytäntöjen tarkastelua. Tuloksellisuus ei siis ole peikko eikä paha asia. Mutta silloin siihen tulee suhtautua äärimmäisen kriittisesti, kun termillä syyllistytään tarkoittamaan vain henkilöstömääriä ja sidotaan kädet. Vanhustyössä henkilöstövaje on jo nyt 7000 hoitajaa. Tässä tilanteessa ei ole edes mahdollista sementoida resursseja periaatteellisella tasolla vaan työntekijöiden määrä tulee päättää aina tarpeen sanelemista lähtökohdista. Riittävä, hyvin koulutettu henkilöstö on se, joka tuottaa hyvää hoitoa ja sen myötä hyvää tulosta. Tekee siis tuloksellista työtä. SuPerin 60-vuotisjuhlavuosi on käynnistynyt. Jokaisessa lehden numerossa on tänä vuonna mukana historian siipien havinaa, sekä totista asiaa että kepeämpiäkin muistoja. Hyviä hetkiä niiden parissa. 1 2008 super 3
Ajankohtaista maaret ollila on vuoden työsuojeluvaltuutettu palstalla julkaistaan tietoja sosiaali- ja terveysalan ja myös muiden aihepiirien mielenkiintoisista tapahtumista Tammikuu 7. 11.1. Valtakunnalliset Lääkäripäivät, Helsingin Messukeskus 17. 20.1. Matka 2008 -messut, Helsingin Messukeskus 21. 23.1. Luottamusmiestutkinto, 3. opintojakso, Helsinki, SuPer ry 21. 23.1. Työsuojelun peruskurssi, 1. jakso, Helsinki, Aktiivi-Instituutin koulutusta Vuoden 2007 STTK:laiseksi työsuojeluvaltuutetuksi on valittu superilainen työsuojeluvaltuutettu Maaret Ollila. Hän työskentelee Hausjärven kunnan Lehtimajat-vanhainkodissa. Palkintoraati toteaa, että Ollila pyrkii monipuolisesti ja ennakoiden edistämään henkilöstön hyvinvointia ja työturvallisuutta työpaikalla. Hän on kouluttautunut tehtäväänsä määrätietoisesti ja osoittaa esimerkillistä aktiivisuutta koko henkilöstölle tarkoitetun työsuojeluaineiston tuottamisessa. Myös sitoutuminen tehtävään on ollut erinomaista. Vuoden STTK:lainen työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies valittiin nyt kolmannen kerran. Luottamusmieheksi valittiin neuvotteleva luottamusmies Ulla Hirvonen NovaCall OY:stä. Hän on Toimihenkilöunionin jäsen. Valintaraatiin kuuluivat puheenjohtaja Tapio Huttula Ertosta, pääsihteeri Markku Silvennoinen SuPerista, neuvottelujohtaja Seija Petrow Valtion työmarkkinalaitoksesta, psykologi Aarno Ryynänen Aktiivi-Innovaatio Oy:stä ja työympäristöasiantuntija Erkki Auvinen STTK:sta. 22. 23.1. Terve Kunta -päivät, Paasitorni, Helsinki, järjestää Stakes ja Kuntaliitto 23.1. Ensitietopäivä vastasairastuneille parkinsonpotilaille, Erityisosaamiskeskus Suvituuli, Turku, Suomen Parkinson-liitto ry 28.1. 1.2. Luottamusmiestutkinto, 1. opintojakso, Helsinki SuPer ry Helmikuu 1.2. Varhaiskasvatuksen päivä, Helsingin Kuntatalo, Stakes 4.2. 5.2. Yksityisyyden suoja ja tasaarvon työelämässä, Helsinki, Aktiivi- Instituutin koulutusta 5. 6.2. Ammattiosastojen toimihenkilökurssi, Vantaa, SuPer ry 6. 7.2. Mieli 2008 kansalliset mielenterveyspäivät, Vantaa, Stakes 9. 10.2. Taloudenhoitajien peruskurssi, Turku, SuPer ry 12. 13.2. SuPerin ammatilliset opintopäivät, Tampere 12. 13.2. Tykyhelmi 11. työhyvinvointisymposium, Kuopio super-lehti jäsenille nyt myös verkossa Liiton jäsenillä on tästä numerosta alkaen mahdollisuus lukea SuPer-lehti kokonaisuudessaan myös verkkosivulla www.superliitto.fi. Lehti löytyy jäsensivulle kirjautumisen jälkeen. Jäsensivuille kirjaudutaan www. superliitto.fi -palvelun etusivun oikeasta yläkulmasta. Kirjautumisikkunaan kirjoitetaan käyttäjätunnus, joka on jäsennumerosi tarkistaa vuoden 2007 jäsenmaksut. Omat tiedot löytyvät sähköisestä jäsenpalvelusta www.superliitto.fi / kirjaudu jäsensivulle / WebLyyti. hakea ehdokkaita liittokokousedustajiksi ja edustajiston jäseniksi vaaleja varten. Ehdokasasiakirjat liiton toimistoon 18.2. mennessä. Nyt on aika... ilmoittautua SuPerin ammatillisille opintopäiville. Ohjelma ja ilmoittautumislomake julkaistiin marraskuun lehdessä. Ilmoittautua voit myös osoitteessa www.superliitto.fi. varmistaa, että yksityissektorin luottamus- (jäsenkortissa) ja salasana, joka on henkilötunnuksesi, kun kirjaudut ensimmäistä kertaa. Henkilötunnus kirjoitetaan kokonaisuudessaan viivan kanssa ja tunnuksen loppuosan kirjain tulee olla ISOLLA. Esimerkiksi seuraavasti: 010110-110A. Tämän jälkeen järjestelmä pyytää muuttamaan salasanan. Salasanassa on oltava vähintään viisi merkkiä, kirjaimia tai numeroita. henkilöilmoitukset on lähetetty jäsenyksikköön. tutustua lehden SuPer-kysymykseen sivulla 45. ilmoittaa ammattiosaston toimihenkilömuutokset liiton toimistoon. uusien lähihoitajaopiskelijoiden liittyä maksutta SuPerin opiskelijajäseniksi mahtavin eduin. uusien puheenjohtajien ilmoittautua puheenjohtajavalmennukseen. luottamusmiesten ilmoittautua yksityissektorin valtakunnallisille neuvottelupäiville. 4 super 1 2008
SuPer juhlii 60-vuotistaivaltaan puheenjohtaja juhani palomäki SuPer täyttää tänä vuonna kunnioitettavat 60 vuotta. Matka Suomen Apuhoitajayhdistyksestä Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPeriksi on ollut tapahtumarikas, ja kasvu on ollut ja on edelleen voimakasta. On hyvä muistella hetki liiton historiaa. Lähihoitajien historia lähtee apusisarista, joita koulutettiin sotasairaaloita varten. Tätä koulutusta pidetään yleisesti apuhoitajakoulutuksen esivaiheena. Suomen Apuhoitajayhdistys perustettiin 27.1.1948 Naistenklinikalla Helsingissä ensimmäisenä puheenjohtajanaan Etel Söderlund. Yhdistyksen perustavoite on säilynyt näihin päiviin asti: valvoa jäsenten ja ammattikunnan etuja ja kehitystä. 1960-luvulla Apuhoitajayhdistys liittyi Kunnallisvirkamiesliittoon. Vuonna 1968 yhdistyksen jäsenmäärä oli 7500. Suomen Apuhoitajayhdistys päätettiin purkaa 1971 ja tilalle perustettiin Suomen Apuhoitajaliitto 27.2.1972. Liiton ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Mirjam Timonen. Liittovaltuusto teki päätöksen Kunnallisvirkamiesliitosta eroamisesta ja anoi jäsenyyttä Toimihenkilö- ja Virkamiesjärjestöjen Keskusliitto TVK:ssa ja TVK-V:ssä. 1980-luvulla liiton nimi muutettiin SuPeriksi. Syksyllä 1988 jäsenmäärä oli ylittänyt 30 000 rajan. 1.5.1993 SuPer liittyi uuteen keskusjärjestöön STTK:hon, johon SuPer edelleen kuuluu. Vuonna 2008 SuPerissa on lähes 70 000 jäsentä ja henkilökuntaa liiton toimistossa noin 60. SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ammattiliitto. Toisen asteen tutkinnon suorittaneiden lisäksi myös muut hoitoalan ammattilaiset ovat kokeneet SuPerin arvot ja toiminnan omikseen. Kuten vuonna 1948, myös 2008 on liiton toiminta-ajatuksena valvoa jäsenten ja ammattikunnan etuja ja kehitystä. SuPerin toiminnan ydin on jäsen ja jäsenlähtöistä toimintaa vahvistetaan entisestään. Tulevien vuosien haasteisiin vastaaminen vaatii vahvaa työtä. Hoitoalan työvoimapulaan vastaaminen, palkkauksen kehittäminen, henkilöstön jaksamisen parantaminen, työaikakysymykset sekä työnjaon ja johtamisen kehittäminen ovat asioita, jotka vaativat voimakasta yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Myös koulutuksen kehittäminen vastamaan jatkuvasti muuttuvan työelämän tarpeisiin on merkittävä painopiste SuPerin toiminnassa. Juhlavuonna SuPer nostaa entistä vahvemmin esiin lähi- ja perushoitajien osaamisen. Toivon, että jokainen superilainen on ylpeä omasta ammattitaidostaan ja koko ammattikunnan osaamisesta. Hyvää juhlavuotta! 1 2008 super 5
Kun kunnallinen työnantaja vaihtuu uuteen: Kiire vaikeuttaa asioihin perehtymistä teksti pirjo lukkari, suunnittelija Kunta- ja palvelurakenneuudistus myllertää kunnallisia sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioita uuteen uskoon. Uusia kuntayhtymiä sekä muita yhteistyöalueita suunnitellaan vauhdilla, jotta puitelain pykälien vaatimukset saadaan täytettyä. Samassa rytäkässä monen superilaisen kunnallinen työnantaja vaihtuu uuteen. Näin käy myös Alavieskan, Nivalan, Sievin ja Ylivieskan alueella. Vuoden 2008 alusta aloitti toimintansa peruspalvelukuntayhtymä Kallio, jonka perussopimuksen Alavieskan ja Sievin kuntien sekä Nivalan ja Ylivieskan kaupunkien valtuustot hyväksyivät vuoden 2006 lopulla. Peruspalvelukuntayhtymä Kallion järjestettäväksi siihen kuuluvat kunnat ja kaupungit antoivat alueensa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Kuntayhtymän muodostavat käytännössä kuntien ja kaupunkien sosiaali- ja terveystoimet sekä Vieskan terveydenhuoltokuntayhtymä. tiedotusjärjestelmä heti toimivaksi Uutta Kalliota on suunnittelemassa perustamisvaiheen henkilöstöryhmässä superilainen TNJ:n pääluottamusmies Maritta Vilkuna Nivalasta. Henkilöstön siirtosopimus on niin sanottu runkosopimus henkilöstön siirtämisestä, jota voidaan vielä muuttaa uudessa kuntayhtymässä. Sopimuksen mukaan henkilöstö siirtyi uuden kuntayhtymän palvelukseen 1.1.2008 alkaen kuntaja palvelurakenneuudistushankkeen puitelain hengen mukaisesti, liikkeenluovutuksen periaatteita noudattaen eli porukka siirtyy vanhoina työntekijöinä entisin ehdoin ja eduin uuden työnantajan palvelukseen. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta sitä se ei käytännössä ole. Perustamisvaiheen henkilöstöryhmä kutsuttiin koolle vasta tänä syksynä vaikka uutta kuntayhtymää on valmistelu jo toista vuotta. Nyt siirtyvän henkilöstön asioita on jouduttu valmistelemaan valtavassa kiireessä ja kireällä kokousaikataululla. Kaikkiin asiakirjoihin ei tahdo ehtiä millään perehtyä riittävästi, toteaa Vilkuna. Hän jatkaa, että uuden kuntayhtymän valmistelu ei saisi edetä näin, vaan henkilöstön siirtymistä tulisi valmistella jo heti hankkeen alusta. On siis oltava paikallisesti aktiivinen ja vaadittava henkilöstöasioita valmistelevan ryhmän perustamista kuntaliitostai uusien yhteistyöalueiden suunnitteluun heti alusta asti. Vilkunan mukaan myös tiedotusjärjestelmä tulisi rakentaa heti alusta aktiiviseksi ja toimivaksi, jotta vältyttäisiin turhalta epätietoisuudelta ja muutospelolta. määräaikaisten asema parannuskohde Muistilista edunvalvonnallisista asioista uuden työnantajan palvelukseen siirryttäessä on pitkä: palvelussuhteiden siirto, eläkejärjestelmä, palkkausjärjestelmien harmonisointi, vuosilomat, säästövapaat, sairauslomat, äitiyslomat, hoitovapaat, virka- ja työvapaat, henkilöstön täydennyskoulutus, työterveyshuolto, työsuojelu, yhteistoiminta, jäsenmaksuperinnän valtakirjojen siirto ja uusi luottamusmiesjärjestelmä. Peruspalvelukuntayhtymä Kallioon vakinainen henkilöstö siirtyy suostumuksensa mukaisesti vanhoina työntekijöinä vastaaviin uusiin palvelusuhtei- Kuntien palkkaratkaisua ei saa rahoittaa leikkaamalla henkilöstön määrää tai heikentämällä työehtoja Kunta-alan henkilöstöjärjestöt SuPer, JUKO, Jyty, JHL ja KTN vaativat, etteivät kunnat rahoita kunta-alan palkkaratkaisua leikkaamalla henkilöstön määrää tai heikentämällä työehtoja. Henkilöstömäärän leikkaaminen vain säästötarpeen takia heikentää palveluja ja vaikeuttaa niiden järkevää kehittämistä. Henkilöstön alimitoitus heikentää myös työoloja työpaikoilla ja vähentää kuntien houkuttelevuutta työnantajana. Järjestöt ovat huolestuneita siitä, että useat kunnat jo toteuttavat ja suunnittelevat henkilöstön lomautuksia ja irtisanomisia. Myös palveluja ulkoistetaan heikommilla työehdoilla tehtäväksi työksi. Tällainen toiminta on lyhytnäköistä eikä tasapainota kuntien taloutta terveellä tavalla. Järjestöjen mukaan kuntatalouden kestävä rahoitus edellyttää sitä, että sekä kuntien tulot että menot otetaan yhtä aikaa tarkasteluun. Myös taloudellisesti heikoimmissa kunnissa on voitava turvata palvelut ja huolehtia palveluja tuottavien työntekijöiden hyvinvoinnista. Vastuu kestävän kuntatalouden edellytyksistä kuuluu viime kädessä valtiolle, järjestöt toteavat. 6 super 1 2008
siin. Toisaalta on kuitenkin sovittu, että samalla muutetaan virkasuhteet, joissa ei käytetä jatkossa julkista valtaa, työsopimussuhteisiksi toimiksi ja asianosaisten henkilöiden kanssa tehdään työsopimus. Siirtymisessä koko siirtyvän henkilöstön palvelussuhteet jatkuvat katkeamattomina. Henkilöstöedustajien kuulemisen ansiosta tuleva työnantaja on kiirehtinyt työsopimusten tekemisen aikataulua siten, että kaikilla on työsopimukset jo heti vuoden alussa. Kaikilla vakituisilla työntekijöillä on viiden vuoden irtisanomissuoja alkaen vuoden 2008 alusta. Määräaikaisten aseman parantaminen uudessa organisaatiossa on ollut yksi tavoite henkilöstöedustajien työskentelyssä. Alun perin suunniteltiin, että esimerkiksi Nivalassa määräaikaisten henkilöiden työsuhteet olisi pätkäisty vuoden vaihteessa, mutta keskustelujen tuloksena ne jatkuvat nyt tulevan huhtikuun loppuun, jotta vuosilomat saadaan pidettyä, kartoitettua määräaikaisten henkilöiden tarve työyksiköissä ja samalla arvioitua uudelleen vakituisten työntekijöiden sekä sijaisten tarve. Työ on kantanut hedelmää. Yhdeksän määräaikaisen osalta on esitetty vaatimus heidän vakinaistamisestaan sillä sijaistarve on jatkuva. palkkausmuutokset suuri savotta Palkkauksen harmonisointi on suuri savotta uudessa Kalliossa. Siirtyvälle henkilöstölle maksetaan siirtyessä samansuuruista varsinaista palkkaa kuin ennen siirtoa, mikäli tehtävät säilyvät entisenä. Tehtävien muuttuessa oleellisesti palkkaa tarkistetaan. Siirtyvä henkilöstö säilyttää palkkansa vuosisidonnaiset osat, henkilökohtaiset lisät ja vuosilomaan oikeuttavat palveluajat sellaisena kuin ne olivat siirtymishetkellä. Palkkojen harmonisoimiseksi tehdään oma ohjelma 30.6.2008 mennessä ja työn vaativuuden arviointiin perustuvaa (TVA) harmonisointiaikataulua väännetään vielä kiivaasti työnantajan kanssa. Vuoden vaihteessa TVA alkoi uudelleen koko Kallion alueella, sillä aikaisemmin suoritetussa TVA:ssa oli suuria kuntakohtaisia eroja. Tätä harmonisointityötä varten on perustettu yhteistyöryhmä työnantajan edustajille sekä luottamusmiehille. Muutos on myös mahdollisuus lähihoitajien työnkuvan laajentamiselle ja terävöittämiselle. Uudessa kuntayhtymässä tehdään sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaiset lääkehoidon toteuttamisen ohjeet. Näin kaikki lähihoitajat osallistuvat omien työtehtäviensä puitteissa lääkehoidon toteuttamiseen uudessa kuntayhtymässä. Myös toimien nimikkeitä tarkistetaan. Hoitaja-nimikkeestä luovutaan ja käyttöön otetaan lähihoitajan ammattinimike. Työnantajan vaihtuminen koskettaa myös paikallisten ammattiosastojen toimintaa. Jäsenmaksuperintää varten jouduttiin keräämään uudet valtakirjat ja jäsenluettelot uudelle työnantajalle. Toisaalta Nivalan ammattiosaston sekä Vieskan kuntayhtymän ja Ylivieskan yhteisessä ammattiosastossa on nyt toiminnassa aivan uudella tavalla säpinää. Muutos on voimaannuttanut superilaisia ja luonut uutta intoa yhteisten asioiden sekä edunvalvonnan hoitamiseen. vanhus- ja terveyspalvelut kiinnostavat kuntien asukkaita Kuntalaiset haluavat osallistua palvelujensa suunnitteluun ja kehittämiseen. Kuntaliiton selvityksessä eniten kiinnostusta herättävät vanhuspalvelut, oman asuinalueen viihtyisyys ja terveyspalvelut. Noin kolme neljästä haluaisi lisätä osallistumismahdollisuuksia näiden palvelujen kehittämisessä. Noin 85 prosenttia vastaajista on sitä miltä, että kunnan tulisi sekä kehittää palvelujen kehittämistä tukevia palautejärjestelmiä että parantaa palautteenantomahdollisuuksia. 80 prosenttia kysyisi mielipiteitä mielipidekyselyillä. Kuntaliiton selvitykseen vastasi viime keväänä 5183 suomalaista. jäikö kalenteri tulematta? Joulukuun SuPer-lehden mukana jaettiin kaikille liiton jäsenille vuoden 2008 taskukalenteri. Pieni osa muoviin pakatuista lehden ja kalenterin sisältäneistä lähetyksistä vaurioitui postin lajittelussa. Mikäli et ole saanut kalenteria, ilmoita siitä sähköpostitse Sari Järviselle SuPeriin, niin kalenteri toimitetaan sinulle mahdollisimman pian. Osoite on sari.jarvinen@superliitto.fi. Internetin kautta läpinäkyvyyttä sosiaali- ja terveydenhuoltoon Internetin kautta toimiva, kaikille avoin Palvelupuntari-sivusto kertoo kansalaiselle, kuinka hyvin hänen sosiaali- ja terveyspalvelunsa toimivat. Kaikkia julkisia, yksityisiä ja kolmannen sektorin sosiaali- ja terveyspalveluja aiotaan vertailla samoin mittarein. Palvelupuntari on aktiivisessa käytössä kolmen vuoden kuluttua. Sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuudessa, laadussa, tuottavuudessa ja vaikuttavuudessa on eroja eri alueiden ja organisaatioiden välillä. Kansalaisella ei kuitenkaan ole tarpeeksi keinoja selvittää, kuinka hyvin hänen palvelunsa toimivat. Palveluinnovaatiohankkeessa toteutettava Palvelupuntari-verkkosivusto mahdollistaa palvelujen vertailun sekä yksittäisten palveluntuottajien että kuntien tai laajempien alueiden välillä. lähihoitajat joutuvat asumaan lähiöissä Pienipalkkainen lähihoitaja ei voi asua pääkaupunkiseudulla missä tahansa. Helsingin Sanomien jutussa todistettiin, että hoitajat ovat pudonneet asumiskustannusten vauhdista. Lähihoitajat olivat aliedustettuina Helsingin niemellä, Länsi-Helsingissä ja Espoon pientaloalueilla. Heitä asuu paljon 1970-luvulla rakennetuissa lähiöissä esimerkiksi Myyrmäessä, Korsossa, Koivukylässä ja Hakunilassa. Vertailussa todettiin, että ammattiryhmistä opettajilla on varaa asua suosituilla ja keskeisillä alueilla niin Helsingissä kuin Espoossakin. 1 2008 super 7
tammikuun lyhyet koonnut jukka järvelä Aivohalvaus paha naisille Aivohalvaus koettelee naisten fyysistä toimintakykyä ja mielenterveyttä enemmän kuin miesten, vaikka halvaus olisi ollut vakavuudeltaan samaa luokkaa. Tutkimuksen mukaan halvauksen kokeneet naiset arvioivat elämänlaatunsa kaikilta osin huonommaksi kuin miehet, mutta merkittäviä eroja havaittiin vain mielenterveydessä ja fyysisessä toimintakyvyssä. Naispotilaiden heikompaa selviytymistä on selitetty sillä, että naiset ovat usein miehiä vanhempia aivohalvaukseen sairastuessaan ja heidän halvauksensa ovat monesti vakavampia. uutispalvelu duodecim 8 super 1 2008 Myrkky vaanii töissä Teollisuusmaissa on käytössä yli 100 000 kemikaalia, joiden vaikutukset ihmisen terveyteen tunnetaan huonosti tai ei ollenkaan. Eniten kemikaaleja joutuu ihmisen elimistöön työpaikoilla, joissa kemikaaleja käytetään tai tuotetaan. Uusimman tutkimustiedon valossa altistumista useille kemikaaleille tulisi vähentää ja tarkistaa. Tämä koskee erityisesti lyijyä. Työpaikalla kukaan ei altistu yksittäiselle kemikaalille, vaan yleensä kyse on sekaaltistumisesta. Joissakin tapauksissa seka-altistuminen on paljon haitallisempaa kuin altistuminen yhdelle aineelle. www.edilex.fi ingram publishing Mieli sairastuu Mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat haitat ovat olleet hurjassa nousussa koko 2000-luvun. Kelan julkaisemassa Sosi- aalivakuutus-lehdessä tutkimusprofessori Raimo Laitasalo ja pääsuunnittelija Kaarlo Maaniemi arvioivat, että kasvu pahenee myös tulevaisuudessa. Viime vuonna Kela korvasi mielenterveyden häiriöiden vuoksi 4,1 miljoonaa sairauspäivärahapäivää. Se on 44,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2000 ja käytännössä jo lähes neljännes kaikista korvatuista sairauspäivärahapäivistä. Mielenterveyden häiriö on edelleen yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle joutumisen syy. Viime vuonna Suomessa asui 256 300 työkyvyttömyyseläkkeensaajaa, joista 44 prosenttia oli eläkkeellä mielenterveydellisistä syistä. www.edilex.fi Sotalapsilla masennusta Sotalapseksi talvi- tai jatkosodan aikaan lähetetyt suomalaiset ovat kärsineet masennuksesta elämänsä aikana selvästi tavallista useammin. Professori Katri Räikkösen vetämän tutkijaryhmän tulokset viittaavat siihen, että vanhemmista eroon joutuminen kriisiaikana voi aiheuttaa kauaskantoisia psyykkisiä vaikeuksia. Helsingin yliopistossa tehtyyn tutkimukseen osallistuneet kuusikymppiset entiset sotalapset olivat poteneet vakavia masennuksia noin viidenneksen useammin kuin verrokit, joita ei ollut evakuoitu sotien aikoihin. Myös lievemmät masennusoireet olivat olleet heillä yleisempiä. Vaikutusta ei ollut sillä oliko lapsi lähetetty ulkomaille vai muualle Suomeen. uutispalvelu duodecim Peli auttaa lasta Vasta kehitetyn Mielix-pelin avulla lapsi voi ilmaista tunteitaan ja pahaa oloaan. Peli on kehitetty ilmaisun avuksi, koska lapsen on usein vaikea hahmottaa tilanteita ja pyytää apua. Pelistä on tehty koepainos, jota voi tilata kouluun tai kerhoon verkkosivulta www.mielix.fi. Palautteen perusteella päätetään mahdollisesta suurpainoksesta. Peli on osa koulukampanjaa, jonka toteuttaa Mielenterveyden keskusliitto. A RIKOS Hunaja hoitaa lapsen yskää Lusikallinen hunajaa ennen nukkumaanmenoa lievittää lapsen yskää ja helpottaa unta. Hunaja näyttäisi olevan vähintään yhtä tehokas kuin jotkin yskänlääkkeet. Havainnon tehneet tutkijat pitävät hunajaa varteenotettavana vaihtoehtona lasten yskän hoidossa etenkin, kun monien yskänlääkkeiden teho on kyseenalainen ja niihin liittyy usein myös haittavaikutuksia. uutispalvelu duodecim Uniapneasta sydäntautiin Uniapnean hoitaminen vähentää sepelvaltimotautiin viittaavia valtimomuutoksia, ja luultavasti myös ehkäisee sepelvaltimotaudin kehittymistä. Suotuisat verisuonivaikutukset havaittiin jo neljän kuukauden hoidon jälkeen, kun esimerkiksi statiini-kolesterolilääkkeillä vastaavat hyödyt syntyvät puolessa vuodessa. uutispalvelu duodecim Mittari pistää liikkumaan Askelmittarin käyttäminen voi kannustaa liikkumaan enemmän ja tämä näkyy myös verenpaineen ja liikakilojen vähenemisenä. Yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan askelmittaria käyttäneet onnistuivat lisäämään päivittäisiä askeliaan noin 2200 2500 askeleella verrokkeihin nähden. Käytännössä tämä tarkoitti, että tutkimuksen myötä he olivat lisänneet liikuntaansa noin kolmanneksella. uutispalvelu duodecim 2 2 A I KUOLEMA 3 I 3 T ingram publishing SYRJÄYTYMINEN 1 T sil 1 mielenterveyden keskusliitto
Puheenjohtaja Juhani Palomäki kiitti edustajistoa rakentavasta ja yhteistyökykyisestä toiminnasta marraskuun lopussa pidetyssä kokouksessa Helsingissä. Juhlavuosi näkyy SuPerin toiminnassa teksti ja kuva leena lindroos loin, k SuPerin edustajisto kokoontui marraskuun lopulla viimeistä kertaa ennen ensi kevään liittokokousta. Kokouksen keskeiset päätökset koskivat alkaneen vuoden toimintaa ja talousarviota. Toiminnan punainen lanka on liiton 60-vuotisetappi. Vuoden mittaan järjestetään 15 alueellista juhlatilaisuutta, ja juhlavuosi näkyy myös kaikkien liiton keskeisten tapahtumien ohjelmassa. Vuonna 2008 SuPerin tavoitteena on uudistuva ja uudistava toiminta sekä jäsenten etuja painottava, rohkea ja vastuullinen päätöksenteko. Liiton jäsenkehityksen odotetaan kasvavan edelleen tavoitteena omaleimainen, nykyaikainen ja erottuva liitto. Jäsenten palvelussa korostuvat nopeus, asiantuntevuus ja helposti saatavat palvelut. Ammatillisen toimintasuunnitelman tavoitteita ovat lähihoitajien työpaikkojen lisääntyminen, heidän ammatillisen asemansa ja ammatti-identiteetin vahvistaminen sekä jäsenten korkea työllisyysaste. Jäsenten koulutus ja työ halutaan tunnetuksi ja arvostetuksi ja osaamisen käyttö kartoitetaan. Jäsenistön työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä seurataan. Liitto haluaa olla myös opiskelijoiden näkökulmasta houkutteleva. Edunvalvonnassaan SuPer keskittyy kuntasektorin neuvottelutoiminnassa muodostamaan uusia yhteistyöjärjestelyjä, toteuttamaan pääsopimuksen irtisanomisesta aiheutuvia muutoksia ja tukemaan omien luottamusmiesten toimintaa. Tehyn erottua TNJ:stä on paikallisessa luottamusmiestoiminnassa ollut ongelmia ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen kanssa on sovittu, että jokaisella työpaikalla on oltava superilaiset luottamusmiehet hoitamassa superilaisten asioita. Kunta- ja palvelurakenneuudistukseen liittyen pyritään turvamaan muun muassa valmisteilla olevan oppaan avulla henkilöstön asema muutoksissa. Tavoitteena on asiantunteva, nopea ja kotoinen jäsenpalvelu. Liiton jäsenmaksut pysyvät ennallaan eli varsinaisen jäsenen jäsenmaksu on 1,2 prosenttia. Talousarviossa kuluvalle vuodelle on jäsenmaksutuottojen arvioitu kasvavan kuusi prosenttia. Ammattiosastojen jäsenmaksupalautuksiin varattu summa on kahdeksan prosenttia suurempi kuin vuonna 2007. Edustajisto sai selvityksen yksityissektorin järjestötoiminnan kehittämisestä. Yksityissektorin työpaikat kasvavat vauhdikkaasti ja uusimpana yksityissektorin osastona aloitti toimintansa Rovaniemen osasto 1. heinäkuuta 2007. Pohjustustyötä on tehty muun muassa Lappeenrannan, Joensuun ja valtakunnallisen Mehiläinen Oy:n osaston perustamisesta. Edustajisto hyväksyi Keski-Pohjanmaan keskussairaalaan perustetun ammattiosaston liiton jäsenjärjestöksi vuoden 2008 alusta. Puheenjohtaja Juhani Palomäki antoi edustajistolle selvityksen syksyn neuvottelukierroksen vaiheista ja asiasta keskusteltiin. 1 2008 super 9
10 super 1 2008
Mannerheimin päiväkäsky aloitti apusisarten koulutuksen Kuuliaiset sisaret maan murroksessa teksti jukka järvelä kuvat suomen kuvapalvelu Jatkosodan aikana koulutetut apusisaret ovat nykyisten lähihoitajien esiäitejä. Ahkeria ja tunnollisia apusisaria ja pian myös apuhoitajia tarvittiin aikana, jolloin hoitohenkilökunnasta ja kaikesta muustakin oli pula. Jälleenrakentamisen voimin nouseva maa oli elänyt pitkään kohtalonhetkiä, kun apuhoitajat perustivat oman yhdistyksen vuonna 1948. Ensimmäiset Suomen Punaisen Ristin kouluttamat apusisaret valmistuivat vuonna 1941 sodan keskelle sairaanhoitajien avuksi. Apulaisia ja maallikkohoitajia oli käytetty hoitotyön tukena jo vuosikymmeniä alkaen lääkärien, pappien ja opettajien rouvista. Paine kattavamman apuhenkilökunnan luomiseen oli 1900-luvun alussa suuri, vaikka maallikkoapulaisia myös vastustettiin hoitopiireissä. Vuoden 1918 kansalaissodassa SPR:n sairaaloissa toimi partiotyttöjä ja muita vapaaehtoisia naisia. Punakaartin ensiavussa oli samaan aikaan työläisnaisia. Lotta Svärd -järjestö ryhtyi kouluttamaan lääkintälottia vuonna 1922. Rajanveto koulusairaanhoidon ja amatöörisairaanhoidon välillä kuitenkin jatkui. sota loi tarpeen Talvisodan alla Suomi valmistautui sekä sotilas- että siviilirintamilla. Työvelvollisuuslaki velvoitti naisetkin osallistumaan sodan aikaisiin tehtäviin. Myös SPR alkoi vähitellen kouluttaa apuhenkilöstöä omaa toimintaansa varten. Talvisodan aikana lotat toimivat hoidon apuhenkilöstönä. Hoitajista oli pulaa 1930- ja 1940-luvuilla Osa naisista ei periaatteesta halunnut liittyä suojeluskuntataustaiseen lottajärjestöön. Tarpeelliseksi koettujen lottien määrä todettiin riittämättömäksi, joten alettiin miettiä lisähenkilöstön koulutusta, vaikka asiaa sairaanhoitopiireissä pidettiin myös arveluttavana. Suomen Punaisen Ristin Apusisarjärjestö perustettiin Mannerheimin käskyllä samana päivänä, kun jatkosota syttyi, 25. kesäkuuta 1941. Ensimmäinen kurssi SPR:n sairaalassa alkoi heti seuraavana päivänä. Apusisarten aivan aluksi puhuttiin myös apuhoitajattarista koulutuksen aloittamisen taustalla oli aatteellisia ja järjestöllisiäkin syitä, sillä osa naisista ei periaatteesta halunnut liittyä suojeluskuntataustaiseen lottajärjestöön. Apusisarjärjestön johtokunnassa oli myös työläisten edustus. Apusisarkurssit kestivät kahdesta viikosta puoleen vuoteen, suurin osa ajasta oli sairaalaharjoittelua. Kurssille pääsi kansakoulupohjalta, ikää piti olla 18 35 vuotta. Monella kurssilaisella oli partiotyttötausta. Ammattirajoista haluttiin pitää kiinni. Valmis apusisar joutui kirjallisesti sitoutumaan siihen, ettei ota vastaan sairaanhoitajalle kuuluvaa työtä. Sairaanhoitajat pelkäsivät, että heidän ammattinsa arvostus laskee, jos vähemmän koulutetut apusisaret alkaisivat työskennellä heidän rinnallaan sairaaloiden osastoilla. Apusisaret tekivät samanlaista työtä kuin lääkintälotat. Tehtäviin kuului vuoteensijaus, lämmönmittaus, kääreiden vaihto, ruoanjako, siivous sekä muu huolto ja hoito. Toiminnalle ja käytökselle asetettiin tiukat rajat. 1 2008 super 11
Apusisaruus oli vapaaehtoista ja palkatonta. Sodan loppupuolella sisaret alkoivat saada päivärahaa. Jatkosodassa työskenteli 3552 apusisarta. Sodan jälkeen SPR:n apusisarkoulutus väheni ja se lakkasi kokonaan vuonna 1951, kun valtion järjestämä apuhoitajakoulutus oli päässyt vauhtiin. hoitajapula sodan jälkeen Kun sota oli päättynyt, hoitotyön sisältöön oli pakko tehdä muutoksia. Sairaanhoitohenkilöstöstä oli pulaa, kun uusi työaikalaki lyhensi työpäivän kahdeksaan tuntiin, keskussairaalaverkkoa alettiin rakentaa ja yleistä hoidon laatua haluttiin parantaa. Tässä muutoksessa sairaanhoitajan työ haluttiin supistaa olennaiseen. Apuhoitajille suunnattiin potilaiden yleishoito ja tarpeet vanhustenhoidossa. Uusille hoitajille esitettiin myös alisairaanhoitaja-nimeä. Historiallisesti apuhoitajat haluttiin rinnastaa koulutettujen sairaanhoitajien apuna jo pitkään toimineisiin mielisairaanhoitajiin ja lastenhoitajiin. Ohjeistuksen mukaan apuhoitaja tekisi työtä sairaanhoitajan valvonnassa. Esimerkiksi lääkkeiden jakoa ja sidemuuttoja apuhoitajat eivät virallisesti saaneet tehdä, mutta yskös-, ulostus- ja virtsanäytteiden ottaminen sekä peräruiskeiden antaminen kuuluivat heidän ohjeistoonsa pesemisen, ruoanjaon ja syöttämisen sekä sairaalavälineiden huollon lisäksi. Sairaanhoitajilla oli vastuu työn onnistumisesta, apuhoitajien katsottiin lähtevän alalle kutsumuksesta. Apuhoitajien koulutus päätettiin siirtää SPR:ltä valtiolle, ja oppia haettiin yhdysvaltojen practical nurse -koulutukses- Pula-aikana valmistujien päässä oli paperimyssy ja virkapuvuissa koko ilmoitti pesukertojen määrän. 1940-luvulla kaikesta oli pula Suomessa. Säännösteltyjä tuotteita sai hankkia ostokorteilla. ta. Lääkintöhallitus teki huhtikuussa 1946 esityksen apuhoitajakoulutuksen aloittamisesta. Ensimmäiset kurssit alkoivat kesäkuussa 1946 läänin- ja yleisten sairaaloiden yhteydessä Helsingissä, Hämeenlinnassa, Tampereella, Jyväskylässä, Mikkelissä ja Turussa. Koulutuksen pituus oli kahdeksan kuukautta, josta kuukausi oli tietopuolista opiskelua ja loppu työharjoittelua. Kurssille pääsi 19 40-vuotias nainen, myös kolmen kuukauden esiharjoittelu sairaalassa vaadittiin. Opiskelutahti oli rankka: yövuoron jälkeen oli lähdettävä päiväksi kouluun opiskelemaan. Opiskelijat asuivat usein koulun tai laitoksen asuntolassa, ja heitä käytettiin työvoimana ilman palkkaa. Apusisaria alettiin käyttää lottien rinnalla sotasairaaloiden työvoimana. 12 super 1 2008
Apusisarena ja myöhemmin apuhoitajana toiminut Hanna-Maija Helenius (kesk.) ystävineen mottitalkoissa sota-aikana. yhdistyksen perustaminen Ensimmäiset apuhoitajat valmistuivat Helsingin yleisen sairaalan apuhoitajakurssilta helmikuussa 1947. Pula-aikana valmistujien päässä oli paperimyssy ja virkapuvuissa koko ilmoitti pesukertojen määrän. Samana syksynä alettiin virallisesti suunnitella apuhoitajayhdistyksen perustamista. Helsingin Naistenklinikalle oli kokoontunut 11 apuhoitajaa ja kaksi apuhoitajakurssin johtajatarta, jotka päättivät anoa paikkaa sairaanhoitajaliiton alaosastolle. Pian lähti jäsenkyselykirje kaikille valmistuneille apuhoitajille, joilta karhuttiin jo etukäteen sadan silloisen markan jäsenmaksua, koska yhdistys oli varaton. Vihdoin 27. tammikuuta 1948 Naistenklinikalla pidettiin Apuhoitajayhdistyksen perustava kokous. Paikalla oli 17 apuhoitajaa valitsemassa yhdistyksen ensimmäistä puheenjohtajaa, Etel Söderlundia. Tie nykyiselle Suomen lähija perushoitajaliitolle oli avattu. Merkkipaaluja 25.6. 1941 SPR:n alainen Apusisarjärjestö perustetaan 26.6. 1941 ensimmäinen apusisarkurssi alkaa 26.6. 1946 ensimmäiset apuhoitajakurssit alkavat 28.2. 1947 ensimmäiset apuhoitajat valmistuvat 27.1. 1948 Suomen Apuhoitajayhdistys perustetaan. HANNA-MAIJA HELENIUKSEN KOTIALBUMI Kovat ajat yhdistivät kansan Kaikki lapset kuuntelivat radiosta Markus-setää ja koko kansa Harmony Sistersiä. Apusisaret ja hieman myöhemmin apuhoitajat aloittivat toimintansa, kun koko maan kohtalo oli veitsenterällä. 1940- luvulla Suomi oli täynnä surua ja pelkoa, mutta myös työntekoa ja yhteen hiileen puhaltamista. Valittajia ja purnaajia oli vähän. Sota-aikana ja koko 1940-luvulla kaikesta oli pulaa, siksi ihmiset yrittivät tulla toimeen omillaan. Kankaita korjattiin paperilla, autot kulkivat bensiinin sijasta puukaasulla. Kaikki tärkeimmät kulutustavarat kengistä tupakkaan olivat säännöstelytalouden piirissä vuodesta 1939 aina 1950-luvun alkuun. Viimeisenä säännöstelystä vapautui kahvi vuonna 1954. Etenkin naiset kantoivat raskaan vastuun koti- ja tehdastyöstä, kun miehet olivat rintamalla. Heti sodan jälkeen moni nainen kantoi toisenlaista vastuuta, kun Suomessa elettiin historiamme korkeimman syntyvyyden aikaa koko 1940-luvun lopun ajan. Rauhansopimuksessa 1944 Suomi menetti kymmenen prosenttia pinta-alastaan ja joutui asuttamaan 12 prosenttia asukkaistaan uudelleen. Sopimus kielsi monta järjestöä, myös Lotta Svärd lakkautettiin. Suomi joutui maksamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksia, maan jälleenrakennuksen aika alkoi. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnit rikkoivat sisäistä rauhaa, elettiin vaaran vuosia miehityksen ja vallankaappauksen pelossa. Teollisuustuotanto kuitenkin kasvoi vauhdilla, ja työvoimasta oli pulaa kaikilla aloilla. Pelko ja tieto siitä, että vaikeuksista voidaan selvitä, hitsasivat kansakuntaa yhteen. Ilot olivat vähissä, mutta vähästä osattiin nauttia. Suomalaiset kävivät runsaasti elokuvissa 1940-luvulla. Kaikki lapset kuuntelivat radiosta Markus-setää ja koko kansa Harmony Sistersiä. Jokaisessa SuPer-lehden juhlavuoden numerossa kerrotaan apu-, perus- ja lähihoitajien sekä alan 60-vuotiaan ammattiyhdistystoiminnan historiasta itse juhlavuoden tapahtumia unohtamatta. 1 2008 super 13
14 super 1 2008
Lähihoitajaopiskelija Shadiyeh Pad: Kieli on opittava, jos täällä aikoo työskennellä teksti sonja kähkönen kuvat jukka järvelä ja sonja kähkönen Puolen vuoden päästä lähihoitajaksi valmistuva Iranin kurdi Shadiyeh Pad haaveilee työstä sairaalaympäristössä. Suomalaiseen kulttuuriin sisään pääsy vaatii maahanmuuttajalta paljon aktiivisuutta, jotta kielen oppii ja tulevassa ammatissa pärjää. Valkoiseen hoitajan asuun pukeutunut Shadiyeh Pad on paksuine, tummine hiuksineen ja hymyilevine kasvoineen pirteä näky sairaalan vaaleilla käytävillä. Toista vuotta lähihoitajaksi opiskeleva Pad on viimeistä viikkoa työssäoppimisjaksolla Meilahden iho- ja allergiasairaalassa Helsingissä. Ihottumatautien osastolla Shadiyeh on tutustunut ihonhoitoon, hoitanut atoopikkoja ja psoriasis-potilaita, sekä seurannut yhtä opiskeluajan erikoisimmista tapahtumista, kun erään potilaan säärihaavaa hoidettiin haavan eritettä syövillä toukilla. harppaus toiseen kulttuuriin Shadiyeh Pad muutti Suomeen Iranin Kurdistanista viisi vuotta sitten mentyään naimisiin useamman vuoden Suomessa asuneen kurdin kanssa. Taakse jäi koti Urmiyen kaupungissa, lähellä Irakin ja Turkin vuoristoista rajaa. Muutto islamilaisesta, 70 miljoonan asukkaan maasta länsimaiseen kulttuuriin vaati rohkeutta. Edessä oli uuden kielen opiskelu, suomalaisiin tapoihin totutteleminen ja ammatin hankkiminen. Siinä olen moniin muihin maahanmuuttajiin verrattuna onnekas, että minulla oli alusta alkaen tukena aviomies ja hänen perheensä, jotka olivat jo sopeutuneet suomalaiseen kulttuuriin, Shadiyeh toteaa. Iranissa Shadiyeh oli tottunut vaihtelevaan ja kylmäänkin säähän, mutta Suomessa talven mukanaan tuoma pimeys oli uutta. Kiireiset, hiljaiset suomalaiset tuntuivat kovin erilaisilta kuin puheliaammat iranilaiset, joiden yhteiskunnassa perheellä ja uskonnolla on vahva rooli. Iranissa lapset hoitavat usein vanhempiaan ja perheen yhdessä oleminen on tärkeää. Montakin sukupolvea voi asua samassa kodissa, eikä ole poikkeus, että lapsi asuu yhä vanhempiensa kanssa naimisiin mentyään. Lain mukaan naisten tulee Iranissa käyttää huivia aina ulkona liikkuessaan. Koska Suomessa on vapaampaa, Shadiyeh luopui huivin käytöstä tänne muutettuaan. vaikea kieli oppia Kiireiset, hiljaiset suomalaiset tuntuivat kovin erilaisilta kuin puheliaammat iranilaiset. Entisessä kotimaassaan Shadiyeh kävi peruskoulun, lukion ja vuoden pituisen yliopistoon valmentavan koulutuksen. Heti Suomeen muutettuaan hän hakeutui kielikursseille. Ammatti hoitoalalla oli selvä valinta, sillä Shadiyehia ovat aina kiinnostaneet luonnontieteet ja ihmisten auttaminen. Lukiossa hän valitsi biologian ja kemian kursseja ja Suomeen muutettuaankin opiskeli aikuislukiossa molempia aineita. Ennen varsinaisia lähihoidon opintoja Helsingin Diakoniaopiston aikuislinjalla Shadiyeh kävi vuoden pituisen ammattiopintoihin valmentavan koulutuksen. Sen aikana hän suoritti myös lähihoitajakoulussa vaadittavan kielitason tutkinnon. Suomenkieli on tuntunut maailman vaikeimmalta kieleltä oppia. Mutta jos täällä haluaa työskennellä, se on opittava, Shadiyeh sanoo. Se vaatii omaa aktiivisuutta. Suomea on yritettävä puhua mahdollisimman paljon koulussa, kotona ja ulkona kavereiden kanssa vapaa-ajallakin. Iranissa koulussa oli tapana opiskella ensin kirja, jonka jälkeen tehtiin tentti. Suomessa koulussa on paljon kirjallisia tehtäviä, jotka vievät maahanmuuttajilta aikaa. Kieli ei ole heillä yhtä hyvin hallussa kuin muilla opiskelijoilla ja alan termit on vaikea muistaa, Shadiyeh kertoo. Useilla kursseilla tehdyt ryhmätyöt ovat mieleisiä, koska silloin saa tukea ja apua suomalaisilta opiskelutovereilta. Paremmin maahanmuuttajia tukevat kieliopinnot olisivat kuitenkin tarpeen. Suomenkielen kursseja on ollut joillakin jaksoilla, mutta niitä saisi olla enemmän. Mielestäni esimerkiksi kerran viikossa koko lähihoitajaopintojen ajan olisi sopiva määrä. Suurimmat kieliongelmat ovat tulleet eteen työharjoittelujaksojen aikana, jolloin Shadiyeh on kokenut vaikeaksi muistaa esimerkiksi hoitoalan termien, lääkkeiden ja työvälineiden nimet. Vaikeimmalta on tuntunut potilas- ja asiakastietojen kirjaaminen. Varsinaisen hoitotyön osaan tehdä hyvin, mutta viestiminen on joskus hankalaa. Esimerkiksi työharjoittelussa ihottumatautien osastolla kirjoitamme raportin ilta- tai yövuorolle siitä, miten potilasta on päivällä hoidettu. Tekstin kokonaisuus on mietittävä tarkkaan ja kaikkea ei pidä kirjoittaa. Se on vaikeaa, mutta tieto on tärkeää seuraavalle hoitajalle. 1 2008 super 15
Sairaanhoidon ja huolenpidon koulutusohjelman valinnut Pad kertoo pitäneensä kaikista tähänastisista työharjoittelupaikoistaan ja on oppinut jokaisesta paljon. Tulevaisuuden haaveena on kuitenkin saada työ jostakin sairaalasta. Osa-aikainen työ teknisenä apulaisena apteekissa kolmena päivänä viikossa verottaa Shadiyehin vapaa-aikaa, joka muuten kuluu suureksi osaksi koulutehtävien parissa. Toisinaan aikaa jää harrastuksille ja silloin Shadiyeh urhei- lee, kuuntelee musiikkia tai lukee. Entisen kotimaan monikulttuurisuudesta kertoo se, että Padin kotona on aina puhuttu kurdia, mutta koulussa opiskeltiin persiankielellä. Siksi lukeminen ja kirjoittaminen sujuvat paremmin persiaksi ja suomalaisista kirjastoista tulee lainattua pääasiassa persiankielisiä kirjoja. hyvä maa asua Iranissa ikääntyneitä hoidetaan paljon Islaminuskoisena Shadiyeh Pad ei syö sianlihaa, mutta voi tarjota siitä valmistettua ruokaa asiakkailleen. kotona ja vanhainkodit ovat maksullisia. Uudessa kotimaassaan Suomessa Shadiyeh Pad näkee paljon hyvää. Sosiaaliturva on täällä paljon parempi kuin Iranissa. Köyhätkin ihmiset tulevat Suomessa hoidetuiksi ja täällä annetaan hyvää hoitoa. Shadiyeh kehuu myös länsimaiden kehittynyttä tekniikkaa. Erilaiset hoitoalalla käytettävät apuvälineet ovat täällä parempia ja kehittyneempiä kuin Iranissa. Esimerkiksi rollaattorin avulla vanhukset saavat kävellä itsenäisesti kaatumatta, eivätkä tarvitse jatkuvasti toista ihmistä tukemaan liikkumista. Syrjivään kohteluun Shadiyeh Pad ei ole opintojensa tai työharjoittelujaksojensa aikana maahanmuuttajataustansa vuoksi törmännyt. Uudet potilaat ovat usein kiinnostuneita Shadiyehin taustasta. Etenkin työharjoittelujaksolla vanhainkodissa monet asukkaat kyselivät maahanmuuttajan nimestä ja synnyinmaasta. Minut on otettu aina hyvin vastaan. Työharjoittelujen aikana kaikki ovat ystävällisesti auttaneet ja neuvoneet, jos en ole jotain ymmärtänyt. Potilaatkin ovat olleet ymmärtäväisiä, jos kielen kanssa on tullut vaikeuksia. Motivoitunut maahan muuttaja on hyvä lähihoitaja teksti sonja kähkönen kuva jukka järvelä Maahanmuuttajat ovat vakiintumassa osaksi suomalaisia työyhteisöjä. Lähihoitajiksi on kouluttautunut jo suuri joukko eri kulttuureista tulleita henkilöitä, kertoo sosiaali- ja terveysalan opettaja Aila Latvala. Sosiaali- ja terveysalan pahenevan työvoimapulan vuoksi maahanmuuttajat ovat tervetulleita tekemään alan töitä. Aila Latvalan mukaan maahanmuuttajat saattavat joutua kohtaamaan ennakkoluuloja kielen tai muiden kulttuuristen syiden vuoksi esimerkiksi työnhakutilanteissa. Onneksi asenteet ovat muuttumassa parempaan suuntaan. Tähän vaikut- taa se, että maahanmuuttajat ovat osoittautuneet lähihoitajan työssä osaaviksi työntekijöiksi. taustalla raskaita kokemuksia Virosta ja Venäjältä tulevien muuttajien lisäksi suuri osa lähihoitajiksi opiskelevista maahanmuuttajista on pakolaisia, joista monet ovat tulleet kehitysmai- 16 super 1 2008
den sekasortoisista olosuhteista. Kokemukset entisestä asuinmaasta voivat olla hyvin raskaita. Helsingin Diakoniaopistossa opettajana työskentelevä Latvala kertoo eräästä maahanmuuttajasta, joka muisteli tapahtumia ennen Suomeen tuloa. Hän oli murrosikäisenä joutunut sodan keskeltä pakolaisleirille äitinsä ja sisarustensa kanssa ja pohti jälkeenpäin, miten hirveää oli kokea lähiomaisten kuolemaa ja nähdä sekasortoa ympärillään. Suomalaiset lähihoitajaopiskelijat kokevat usein esimerkiksi vammaistyön kovin raskaaksi, mutta tämä lähihoitajaksi opiskellut maahanmuuttaja uskoi nähneensä elämässään niin paljon, ettei mitään yhtä kamalaa voisi enää tulla vastaan. Pohjoismaista hyvinvointivaltioamme katsotaan monin silmin. Monet tulevat kulttuureista, joissa yhteiskunnallisuus puuttuu ja elinympäristönä on vain pieni yhteisö kodin ympärillä. Yhteisöllisen elämänmuodon kulttuureista Suomeen tulleet voivat kokea yksinäisten vanhusten näkemisen laitoksissa heitteille jättönä tai vanhusten kunnioittamisen puutteena. Monen maahanmuuttajan synnyinmaassa tyttäret hoitavat äitejään ja anoppejaan. Eräs oppilaani totesi kerran, että hänen kulttuurissaan vanhukset hoidetaan paljon paremmin kuin täällä. Suomessa sen sijaan ajatellaan, että ammatti-ihmiset auttavat. kieli haastaa maahanmuuttajat Eräs oppilaani totesi kerran, että hänen kulttuurissaan vanhukset hoidetaan paljon paremmin kuin täällä. Ammatilliseen koulutukseen pääseminen vaatii maahanmuuttajalta kielitason kolme saavuttamista. Puhetasolla tämän tason saavuttaneet pärjäävät usein kohtuullisen hyvin, mutta opiskelun aikana kirjalliset tehtävät ja hoitoalan termit voivat tuottaa vaikeuksia. Työelämälähtöinen aikuisopiskelu on Latvalan mukaan maahanmuuttajille sopiva oppimismuoto. Siinä opiskelija voi näyttää osaamisensa käytännön työssä, eivätkä tarkastelun alla ole vain kirjalliset tehtävät ja teoria. Maahanmuuttajaopiskelijoiden motivaatiota voi syödä se, että he joutuvat käymään läpi useita valmentavia koulutuksia ennen varsinaista ammatillista koulutusta. Moni on voinut entisessä kotimaassaan suorittaa esimerkiksi opettajan tai sairaanhoitajan tutkinnon, mutta kielitaidottomuuden vuoksi ei Suomessa pääse koulutustaan vastaavaan työhön. Tilanne on melko ristiriitainen ja edessä on usein alan vaihto. Eri kulttuureista tulleiden taustat ovat hyvin vaihtelevia, myös luku- ja kirjoitustaidottomuutta esiintyy. Toisilla voi olla hyvin vahva halu ja motivaatio oppia suomenkieli ja silloin he oppivat nopeasti. Yleensä ammattiopinnoissa tarvittavan riittävän kielitason saavuttaminen vaatii kahden, kolmen vuoden opinnot. Latvala myöntää, että tarvetta tiiviimmille, maahanmuuttajia tukeville kieliopinnoille olisi myös lähihoitajaopintojen yhteydessä. Koska lähihoitajakoulutus on ammatillista koulutusta, ei varsinaisia resursseja kieliopintoihin ole varattu. Suomalaiseen elämänmuotoon kuuluvia tapoja ja tottumuksia pyritään selvittämään maahanmuuttajille ammattiopintoihin valmentavan koulutuksen aikana. Lähihoitajakoulun valintatilanteessa tuodaan esiin sosiaali- ja terveysalan käytäntöjä. hoivan ja huolenpidon taito Ruotsi on esimerkki maasta, jossa sosiaali- ja terveysalan työntekijöinä työskentelee hyvin paljon ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Potilaiden ja asiakkaiden kannalta se ei välttämättä ole hyvä asia, koska myös heillä pitäisi olla oikeus omaan kulttuuriinsa. Asiakkaiden kannalta liian monikulttuurinen työyhteisö ei ole kovin kotoisaa. Maahanmuuttajilla on kuitenkin paljon annettavaa suomalaiselle hoitoja hoivatyölle. Latvalan mukaan kokemukset entisestä kotimaasta voivat tuoda oman syvyytensä työhön. Motivoituneet, lähihoitajiksi kouluttautuneet maahanmuuttajat ovat hyvin pidettyjä ja tunnollisia työntekijöitä. Monilla on suuri hoivan ja huolenpidon antamisen kyky. Heistä on tullut hyvää palautetta. Jos toisesta kulttuurista tullut opiskelija käy läpi kaikki opiskeluvaiheet suomalaisen opiskelijan tavoin, ei työelämään sijoittumisessa ja lähihoitotyössä pitäisi olla sen enempää ongelmia kuin suomalaisillakaan. Me kaikki voisimme oppia maahanmuuttajilta sitkeyttä, jonka avulla monet heistä ovat suurtenkin vaikeuksien ja myllerrysten jälkeen jakseneet opiskella itselleen uuden ammatin. Suomessa erilaisuuden vuoksi joutuu vieläkin olemaan silmätikkuna. Siitä huolimatta moni maahanmuuttaja haluaa antaa panoksensa työelämään. Suosiminenkin voi olla rasismia Kieli avaa oven kulttuuriin teksti elina kujala Lähihoitajaksi vastikään valmistunut Chris Poulter uskoo vakaasti, että kielitaito on avain moneen maahanmuuttajalta lukittuun tai heil- le vain raollaan olevaan oveen. Espoossa asuva mies on aidosti huolissaan niiden ulkomaalaisten puolesta, jotka joutuvat odottamaan kielikurssille pääsyä kuukausia tai jopa vuosia. Hän pitää kielitaidon kartuttamista tärkeimpänä maahanmuuttajan sopeutumista auttavana asiana. 1 2008 super 17
Kieli on voimavara ja valtaa. Se on oppimisen väline, se mahdollistaa vuorovaikutuksen kodin ja koulun välillä, sillä voi neuvotella. Kielitaidon kautta sopeudutaan uuteen yhteiskuntaan ja kulttuuriin, Poulter luettelee. Suomalaisen sanaston, sijamuotojen ja verbitaivutusten oppiminen on tärkeää kylmään Pohjolaan muuttavalle ulkomaalaiselle, mutta omaa äidinkieltään ja synnyinmaansa kulttuuria ei silti saisi unohtaa. Useissa tutkimuksissa on todettu kaksikielisyyden vahvistavan maahanmuuttajalasten omaa identiteettiä. Lasten ja nuorten on tärkeää pystyä keskustelemaan yhteisellä kielellä vanhempiensa ja sukulaistensa kanssa. Itse australialaisena ja Suomen kansalaisena uskon, että oman äidinkielen säilyttäminen ja uuden kotimaan kielen opiskelu ovat ihmisen perusoikeuksia, sanoo Poulter. Suomessa on viime aikoina oltu huolissaan etenkin maahanmuuttajanaisista, jotka liian usein jäävät kotiin hoitamaan lapsia, eivätkä ehkä koskaan opi kunnolla uuden kotimaansa kieltä. Viime aikoina kansaa ovat puhuttaneet hierontaliikkeissä työskentelevät thaimaalaisnaiset, jotka eivät puutteellisen kielitaidon vuoksi ehkä tiedä omia oikeuksiaan. Kielitaidotonta on helppo kiristää ja uhkailla, mutta edes auttavasti suomea puhuva pystyy ottamaan selvää asioista ja hakemaan tarvittaessa apua. Saadakseen Suomen kansalaisuuden hakijan on hallittava vähintään tyydyttävästi suomen tai ruotsin suullinen ja kirjallinen taito. Poulter toivoo, että suomalaisessa yhteiskunnassa ja koululaitoksissa kiinnitettäisiin kielikysymykseen enemmän huomiota ja tunnustettaisiin sen tärkeys. Kielen ja kansalaisuuden välinen suhde on ennen kaikkea valtasuhde, Poulter sanoo. mahdollisuus, ei uhka Suomeen tarvitaan lähitulevaisuudessa maahanmuuttajia tekemään työtä. Työpaikkoja vapautuu myös hoiva-alalta, kun väestö vanhenee ja suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Kun ihmiset nykyään puhuvat siirtolaisista, ensimmäinen ajatus on yleensä se kuinka paljon heitä on. Globalisoituvassa maailmassa silmiinpistävää on oikeastaan se, kuinka vähän maahanmuuttajia loppujen lopuksi on, ihmettelee Chris Poulter. Sisäministeriön mukaan Suomessa asuu vakinaisesti noin 120 000 ulkomaalaista. Se on 2,3 prosenttia maamme väkiluvusta. Todellisuudessa luku on hieman suurempi, koska monet maahanmuuttajat ovat saaneet Suomen kansalaisuuden vuosien kuluessa. Vuosittain se myönnetään noin 2000 ulkomaalaiselle. Maahanmuutto pitäisi nähdä Suomelle mahdollisuutena, ei uhkana. Siitä pitäisi ottaa kaikki hyöty irti, eikä vain toivoa että koko ilmiö katoaisi. Jos rajojen täydellinen avaaminen ei ole poliittisesti mahdollista tällä hetkellä, meidän täytyisi saada maahan ihmisiä laillisten väylien kautta ainakin koulutetuista maista, Poulter toteaa. Hän toivoo, että aikojen kuluessa ihmiset voisivat palveluiden, tavaroiden ja valuutan tapaan liikkua täysin vapaasti maasta toiseen. Maahanmuuttopolitiikan tavoitteet täytyy ymmärtää ja Globalisoituvassa maailmassa silmiinpistävää on oikeastaan se, kuinka vähän maahanmuuttajia loppujen lopuksi on. hyväksyä yhteiskunnan kaikilla aloilla: työelämässä, koulutuksessa, asuntopolitiikassa ja julkisessa terveydenhuollossa, Poulter sanoo. Ihmistä ja hänen taustaansa ei saa unohtaa, vaikka kyse onkin virallisista lausunnoista ja linjauksista. Yksilön tarpeet ja ympäristötekijät täytyy ottaa huomioon, kun tehdään ratkaisuja esimerkiksi juuri maahan saapuneiden pakolaisten kotouttamisesta. Vaikka Suomessa ja etenkin hoitoalalla puhutaan työvoimapulasta, maahanmuuttajat eivät kouluttautumisen jälkeenkään näytä tilastojen mukaan työllistyvän yhtä hyvin kuin syntyperäiset suomalaiset. Maahanmuuttajien työttömyysprosentti on noin 30, kun koko maassa luku on noin 8. Esteenä työnsaannille on usein puutteellinen kielitaito tai koulutus, mutta valitettavan usein maahanmuuttaja törmää myös ihonväriin tai etniseen taustaan perustuvaan syrjintään työmarkkinoilla. Syntyperäisten suomalaisten ja maahanmuuttajien välillä on vielä isoja eroja esimerkiksi työllistymisessä, asumisessa ja kouluarvosanoissa. Syrjintä vaikuttaa niin ulkomailla syntyneisiin maahanmuuttajiin kuin myös heidän lapsiinsa, Poulter huomauttaa. kohti aitoa tasa-arvoisuutta Monikulttuurisuus on Suomessa ollut puheenaihe vasta 90- luvun alkuvuosista saakka, kun ensimmäiset somalipakolaiset tulivat maahan. Tämän päivän ja varsinkin tulevaisuuden kiinnostava kysymys onkin, kuinka pitkään me pidämme yhteiskunnassamme asuvia ihmisiä ulkomaalaisina, maahanmuuttajina ja pakolaisina. Toisen, kolmannen tai neljännen polven siirtolaiset eivät varmasti tunne enää olevansa pakolaisia, vaan etupäässä suomalaisia. Asenteiden täytyy muuttua, mutta Poulter vaatii myös konkreettisia parannuksia. Koulutuksessa ja työllistymisessä on tehty monia toimenpiteitä, joiden tavoitteena on saada maahanmuuttajille työpaikkoja. Ulkomaalaiset tutkinnot täytyy kelpuuttaa myös Suomessa. Tarvitsemme parempia kotouttamisohjelmia ja kielikursseja, jotta suomalaisten työnantajien olisi helpompi rekrytoida maahanmuuttajia. Suomi on viime vuosina avautunut ja monikulttuuristunut vauhdilla, mutta meillä on silti vielä paljon tehtävää aidosti tasa-arvoisen yhteiskunnan rakentamiseksi. Poulter on huomannut itse esimerkiksi opiskeluaikanaan, ettei maahanmuuttajia kaikissa tilanteissa kohdella samalla tavalla kuin syntyperäisiä suomalaisia. Yltiöpositiivinen asennekin voi olla syrjintää. Opettajat ymmärtävät täysin maahanmuuttajien tarpeet ja jopa suosivat siirtolaisia pelätessään, että heitä itseään voidaan luulla rasisteiksi. Tällainen tilanne ei ole hyödyksi kenellekään, huomauttaa Poulter. Maahanmuuttopolitiikan tavoitteena pitäisi olla samat oikeudet, vastuut ja velvollisuudet jokaiselle riippumatta ihmisen etnisestä tai kulttuurisesta taustasta. Tärkeintähän on luoda ihmisille parempia mahdollisuuksia ansaita elantonsa, tehdä työtä ja yrittää. 18 super 1 2008
Osallistu juhlavuoden kirjoituskilpailuun ja voita lahjakortti Onko sinulla hauskoja tai nolottavia työmuistoja menneiltä vuosilta tai viime viikolta? Oletko kohdannut työssäsi niin ihania tai kamalia ihmisiä, ettet heitä koskaan voi unohtaa? Millainen oli ensimmäinen työpäiväsi tai työpaikkasi hoitoalalla? SuPer-lehti kerää liiton 60-vuotisjuhlavuoden kirjoituskilpailussa kaikenlaisia hoitotyön muistoja. Tarinoi, pakinoi, tunnelmoi ja lähetä tekstisi mieluiten sähköpostilla super-lehti@superliitto.fi tai postitse SuPer-lehti, Ratamestarinkatu 12, 00520 Helsinki. Toimitus editoi tekstit tarvittaessa. Parhaat jutut julkaistaan kesäkuun SuPer-lehdessä. Kaikkien 15.5.2008 mennessä kirjoituksensa lähettäneiden kesken arvotaan yksi 250 euron arvoinen lahjakortti sekä SuPer-lehden tuotepalkintoja. Osallistu ja jaa herkulliset muistosi muidenkin lukijoiden kanssa. 1 2008 super 19
Lähihoitaja Kerttu Haataja kertoo, että laihtuminen onnistuu, kunhan motivaatio on kohdallaan. Hän itse halusi voida paremmin ja jaksaa enemmän töissä ja vapaa-aikana, kuin mihin ylipainoisena pystyi. Hyvästit 45 kilolle teksti ja kuva marjo sajantola Lähihoitaja Kerttu Haataja teki totaalisen elämäntapamuutoksen ja väsymyskin varisi kilojen myötä. Entisen itseruoskinnan sijaan hän saa nauttia onnistumisen ihanasta tunteesta ja energiaa hänellä riittäisi jaettavaksikin. Kerttu Haataja nauttii kahden alle kouluikäisen tyttönsä kanssa iltateellä amerikkalaisia pannukakkuja ja tarjoaa niiden höysteeksi vaniljakastiketta, siirappia, marmeladeja ja hilloa. Hei haloo, mikä dieetti se tämä on? Tämä on markkinoiden vähäkalorisinta vaniljakastiketta ja yhdessä pannukakussa on 120 kaloria. Yleensä keitän lapsille iltapalaksi puuroa, mutta tänään herkutellaan, Haataja nauraa. Hän kertoo laskevansa automaattisesti kaiken ruuan kaloreiksi, eikä aikaisemmin syönyt mitään, mistä ei tiennyt sen sisältämää energiamäärää. Nykyisin hän syö kurinalaisesti viikolla, mutta viikonloppuisin on lupa herkutella. Olen pääasiassa kasvissyöjä, joskus syön broileria tai kalaa. Juhlissa ja ravintolassa syön normaaleja kasvisruokia, mutta olen huomannut, että makuaistini on muuttunut. Rasvainen ruoka maistuu pahalta. pikapudotus ei pysy Haataja on kahden päiväkodin yhteinen kiertävä lastenhoitaja. Hän valmistui lähihoitajaksi jouluna 2000, jäi suoraan äitiyslomalle ja sen jälkeen hoitovapaalle ensimmäisen tyttärensä kanssa. 20 super 1 2008