KANSALAISJÄRJESTÖN KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEEN VUOSIRAPORTTI

KANSALAISJÄRJESTÖN KEHITYSYHTEISTYÖHANKKEEN VUOSIRAPORTTI VUODELTA 2005 HANKEKOODI ZAM288 12301 1. Hankkeen perustiedot 1. HANKKEEN PERUSTIEDOT 1.1 Järjestön Suomessa rekisteröity nimi Helsingin yliopiston ylioppilaskunta HYY 1.2 Järjestön nimi englanniksi Helsinki University Student Union 1.3 Hankkeen nimi suomeksi Tuki Itä Sambian naisjärjestöille 2. vaihe 1.4 Hankkeen nimi englanniksi Support to the District Women s Development Associations in Zambia: part II 1.5 Hankkeen nimi mahdollisella muulla kielellä 1.6 Hankkeen sijainti (maa, maakunta, kylä/kunta) Sambian Itä provinssi: Chadizan, Chaman, Chipatan ja Kateten piirikunnat 1.7 Yhteistyökumppanin nimi Chama DWDA, Chadiza DWDA, Chipata DWDA ja Katete DWDA (DWDA= District Womens Development Association) 1.8 Hankkeen aloitusajankohta ja suunniteltu päättymisajankohta 2001, jatkohanke 2004. Hanke on loppunut vuonna 2005. 1.9 Hankkeen perusidean tiivistelmä ja keskeiset saavutetut tavoitteet tai tulokset (vrt. hankesuunnitelma, kohta 1.11.) Itä Sambian naisjärjestöjen tukemisen kaksivuotisen jatkohankkeen tavoitteena on kehittää uusia tulonhankintamuotoja, vahvistaa omavaraisuutta sekä vähentää köyhyyttä ja ruokaturvattomuutta kohdealueen maaseutuväestön keskuudessa Sambian itäisessä maakunnassa. Itä Sambian

naisjärjestöjen ideoimien projektien ja koulutustoiminnan avulla pyritään parantamaan ruokaturvaa ja toimeentuloa erityisesti naisten kohdalla. Omavaraisuuden kasvaessa vähenee naisjärjestöjen riippuvaisuus ulkopuolisesta rahoituksesta, mikä tuo järjestöille enemmän määräysvaltaa ja vaikuttamismahdollisuuksia. Ruohonjuuritason toimintaa tukemalla vahvistetaan kansalaisyhteiskuntaa ja kannustetaan maaseudun asukkaita yhteistoimintaan omien elinolosuhteidensa parantamiseksi. Hanke pyrkii näin kohentamaan maaseudun köyhimmän ja haavoittuvimman väestönosan ja erityisesti naisten hyvinvointia kohdealueella sekä vähentämään maaltamuuttoa kaupunkeihin. Hankkeen hyödynsaajia ovat naisjärjestötoimintaan osallistuvat pienviljelijänaiset ja heidän perheensä sekä projektien kautta työllistyvät ihmiset Chadizan, Chaman, Chipatan ja Kateten piirikuntien alueella, Sambian itäisessä maakunnassa. Jäseniä näissä neljässä järjestössä on noin 12 000. Kaksivuotisen hankkeen aikana (2004 2005) toteutetaan erilaisia koulutus ja tulonhankkimisprojekteja sekä tuetaan naisjärjestöjen hallintoa. Naisjärjestöjen oman tulonmuodostuksen kehittämiseksi hankitaan maissimyllyjä, öljynpuristamo ja sekatavarakauppa, viljellään maissia ja laajennetaan vierasmajaa. Naisryhmissä perustetaan yhteisiä sikaloita, mehiläistarhoja, kanaloita, kalalammikoita ja hedelmätarhoja sekä järjestetään projekteihin liittyvää koulutusta. Lisäksi järjestetään peltometsäviljelykursseja, lukutaito opetusta ja hiv/aids valistusta sekä tuetaan aids orpoja. Yhteistyö Itä Sambian naisjärjestöjen kanssa jatkuu pääpiirteiltään samalla tavalla ja periaatteella kuin vuosina 2001 2003. Naisjärjestöt suunnittelevat ja toteuttavat hankkeen toiminnot itsenäisesti sekä raportoivat toiminnan edistymisestä säännöllisesti HYY:lle. HYY kerää varoja hankkeelle, seuraa toimintojen edistymistä, valvoo varojen käyttöä, raportoi ja tiedottaa hankkeen kulusta jäsenistölleen sekä ulkoministeriölle. Myös Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta (JYY) osallistuu varainkeruuseen, seurantaan ja tiedotustyöhön omassa ylioppilaskunnassaan. Katete DWDA kalanviljelyä 6 alueella: koulutusta, kalalammikoiden perustaminen, tarvikkeiden hankinta siankasvatusta 3 alueella: koulutusta, porsaiden hankinta ja sikaloiden rakentaminen mehiläistenhoitoa 5 alueella: koulutusta, tarvikehankintoja, mehiläistarhojen perustaminen Maissimyllyn sähköistäminen Chadiza DWDA Maitokarjan hankkimien Siankasvatusta 6 alueella AIDS orpojen päiväkeskuksen rakennustöiden aloittaminen Auringonkukkaöljypuristamon sähköistäminen Chama DWDA Peltometsäviljelykoulutusta 11 alueella Sikalaprojekti 5 alueella Sekatavarakauppojen perustaminen 4 alueella Järjestön vierasmajan rakennustöiden jatkaminen Chipata DWDA Maataloustuotannon vakiinnuttaminen järjestön maatilalla: maissinviljelyä ja karjanhoitoa Maissimyllyhankinnan loppuun saattaminen ja myllyn sähköistäminen Sekatavarakauppojen perustaminen 4 alueella 1.10 Tiivistelmä rahoituksesta Vuosi 2005 Edelliseltä vuodelta käyttämättä oleva hanketuki (UM:ltä nostamaton + järjestön nostama, käyttämätön hanketuki) Euroa 2 919 UM:n raportointivuodelle myöntämä hanketuki 30 000 Raportointivuoden aikana käytettävissä ollut hanketuki yhteensä 32 919

Raportointivuonna käytetty hanketuki yhteensä 32919 Käyttämättä oleva, seuraavalle raportointikaudelle siirtyvä hanketuki (UM:ltä nostamaton + järjestön nostama, käyttämätön hanketuki) 0 1.11 Hankkeen mahdollinen muu rahoitus, sen lähde ja määrä raportointivuonna HYY:n omarahoituksen määrä raportointivuonna 2005 oli 8 754, joka koostui vapaaehtoistyöosuudesta 909,45 sekä HYY: ja Jyväskylän yliopistojen ylioppilaskuntien jäsenmaksujen yhteydessä kerättävän vapaaehtoisen kehy maksun tuotoista sekä Helsingin yliopistoruokaloissa järjestettävien Sambia aterioiden tuotoista, 7 844,55. Kts. Budjettiliite Järjestön omarahoitus. 2. Yhteistyökumppani ja kumppanuus 2.1 Millainen oli yhteistyökumppanin oma panos hankkeen toteuttamisessa? (työvoima, taloudellinen panos, muu?) Kumppanijärjestöt Chama District Women s Development Association (DWDA), Chadiza DWDA, Chipata DWDA ja Katete DWDA ovat piirikuntatasolla toimivia naisjärjestöjä, jotka jakaantuvat edelleen aluetason yhdistyksiin ja kylien naisryhmiin. Itä Sambian naisjärjestöt tekivät alkuperäisen ehdotuksensa jatkohankkeesta joulukuussa 2002. Piirikuntatason DWDA:t vastaavat pääasiallisesti hankkeen suunnittelusta. Jokaisen DWDA:n hallitus ja pääsihteeri ovat koonneet hankebudjetin piiritason suunnitelmista ja kylätason naisryhmien toiveiden pohjalta. Jatkohankkeen suunnittelu aloitettiin edellisen hankkeen ollessa käynnissä. Itä Sambian naisjärjestöt vastaavat hankkeen toteutuksesta ja koulutusten järjestämisestä. Kouluttajina toimivat usein naisjärjestöjen pääsihteerit. Naisjärjestöissä palkattuna työvoimana toimivat pääsihteerit ja toimistoapulaiset. Suurin osa järjestöjen toiminnasta perustuu jäsenten vapaaehtoistyöhön. Sekä suunnittelussa että seurannassa naisjärjestöt osallistavat 12 000 henkistä jäsenistöään voimakkaasti. Osallistamista toteutetaan aktiivisesti kylä ja peltovierailuilla. Toimintatapoina ovat muun muassa draaman keinot ja avoimet keskustelutilaisuudet. Naisryhmien voimakas osallistuminen hankkeen toteutukseen kertoo paikallisesta omistajuudesta ja järjestön toiminnan kestävyydestä. Naisjärjestöt seuraavat itse hankkeiden edistymistä. Piirikuntatason DWDA:t velvoittavat aluejärjestöjään ja naisryhmiään raportoimaan toimistaan säännöllisesti. Naisjärjestöjen neljännesvuosittain kokoontuvat toimeenpaneva komiteat (executive committee) seuraavat aktiivisesti toiminnan edistymistä. Useat naisjärjestöt järjestävät vuosittain erillisen arviointityöpajan, jossa tarkastellaan projektien edistymistä ja ongelmakohtia. Naisjärjestöt tekevät vuosittain seurantaa kaikille alueillansa useissa eri muodoissa. Naisjärjestöt raportoivat toiminnastaan HYY:lle neljännesvuosiraporttien, tilikertomusten ja laajempien narratiivisten vuosiraporttien kautta. Raportit toimitetaan HYY:lle Kepan Sambian toimiston kautta. Neljännesvuosiraporttien toimittaminen on ehtona seuraavan vuosineljänneksen rahoituksen vapauttamiselle, joten seuranta on jatkuvaa ja ajantasaista läpi toimintavuoden. HYY:n kehitysyhteistyövaliokunta ja sen hankevastaava valvoo hankkeen edistymistä ja varojen käyttöä. Naisjärjestöjen tilintarkastuksen suoritti sambialainen kirjanpitoyhtiö Harrison & Associates. Suomen kulujen tilintarkastuksesta huolehti KPMG Wideri. 2.2 Mitkä muut tahot osallistuivat yhteistyöhön? Mikä oli heidän roolinsa ja panoksensa hankkeessa? (esimerkiksi suomalaiset, paikalliset tai kansainväliset järjestöt tai viranomaiset)?

Kepa Zambia on tukenut HYY:tä hankkeen yhteydenpidossa, varojen siirrossa, seurannassa ja tilintarkastusten järjestämisessä. Naisjärjestöjen edustajat osallistuvat myös Kepan oman kumppanuus ohjelmansa puitteissa järjestämiin koulutuksiin, jossa opetetaan muun muassa kirjanpitoa, taloushallintoa ja raportointia. Tämä tukee luonnollisesti myös HYY:n hanketta DWDA:n kanssa. HYY sekä Jyväskylän ylioppilaskunta JYY tiedottavat hankkeesta ja sen edistymisestä ylioppilaskuntiensa jäsenistölle. Molempien ylioppilaskuntien toiminta on avointa koko jäsenistölle, joiden valiokuntien toimintamuotoja ovat kokouksien lisäksi kulttuuri illat, osallistuminen yliopiston tapahtumiin ja muuhun kansalaisjärjestötoimintaan. HYY:n kehitysyhteistyövaliokunta ja sen hankevastaava valvoo hankkeen edistymistä ja varojen käyttöä. Hankkeen suunnitteluun ovat aktiivisesti osallistuneet naisjärjestöjen toimijoiden lisäksi Kepa Sambian ja HYY:n toimijat. Hankesuunnittelusta on Suomessa vastannut HYY:n hankevastaavan vetämä hankeryhmä. HYY kerää varoja hankkeelle opiskelijoiden vapaaehtoisista ylioppilaskunnan jäsenmaksun yhteydessä maksamista kehy maksuista ja yliopistoruokaloissa järjestettävistä Sambia aterioista. Kehy maksun tuotto 2005 oli 9 099,90 (1 maksu = 5,6 ) ja Sambia aterioiden 550,8. Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta osallistui varainkeruuseen vuonna 2005 1029 eurolla. Naisjärjestöihin tehtiin hankesuunnitelman mukainen seurantamatkan heinäkuussa 2005. Kaksiviikkoisen matkan suoritti Kepa Sambian hankeneuvoja Senja Väätäinen, HYY:n hankekoordinaattori Eeva Rask sekä HYY:n kehitysyhteistyövaliokunnan jäsen Salka Pöllänen. Matkan pääfokuksena oli naisjärjestöjen projektien edistymisen seuranta sekä pitkäjänteiden taloussuunnittelun sekä taloushallinnon kestävyyden tukeminen. Seurantamatkan raportti liitteenä. 3. Hankkeen kestävyys 3.1 Millä tavoin ennakoidut tai ennakoimattomat ulkopuoliset tekijät vaikuttivat hankkeen toteutumiseen? (taloudelliset, yhteiskunnalliset, sosiaaliset, ympäristölliset tai kulttuuriset tekijät) Suurin hankkeen tavoitteiden saavuttamista vaikeuttanut yksittäinen tekijä oli Sambian valtiollisen sähkölaitoksen kyvyttömyys toimittaa sähköyhteyksiä naisjärjestöjen tulonhankintaprojekteihin. Sähkölaitoksen taannehtivat käytännön, hidas toiminta ja arvaamaton hintapolitiikka vaikeutti huomattavasti naisjärjestöjen maissimylly ja auringonkukkaöljypuristamo hankkeiden käyntiin saattamista (näiden hankkeiden perustamiskustannukset raportoitu 2004). Naisjärjestöjen välillä on merkittäviä eroja järjestöjen hallinnollisessa kapasiteetissa. Chama DWDA:n, joka sijaitsee Sambian itäisen maakunnan syrjäseudulla, hallinnollisen kapasiteetin muista hitaampi kehitys on tehnyt suurempien projektien suunnittelusta haasteellista. 3.2 Miten paikallinen hallinto, paikallinen järjestö tai hyödynsaajat ovat ottaneet vastuuta hankkeen talouden ja toiminnan kestävyydestä? Naisjärjestöt ovat erittäin sitoutuneita hankkeiden jatkamiseen ja eteenpäin viemiseen. Järjestöjen itsensä haasteena on koko jäsenkuntansa sitouttaminen järjestöjen arvoihin ja hankkeiden kestävyyteen. Naisjärjestöt ovat suurilta osin valtiollisen paikallishallinnon ja heimojohtajien vahvasti tukemia. Esimerkiksi Kateten District Commissioner on ollut erittäin akviitinen pyrittäessä ratkaisemaan DWDA:n ongelmia valtiollisen sähköyhtiö Zescon kanssa. 4. Hyödynsaajat 4.1 Keitä olivat hankkeen välittömät hyödynsaajat ja paljonko heitä oli?

Hankkeen suorat hyödynsaajat ovat neljän naisjärjestön jäsenet sekä projektien kautta työllistyvät ihmiset. Neljän DWDA:n alaisissa naisryhmissä on noin 12 000 jäsentä, mikä on noin viidennes kohdealueen kylien asukasluvusta. Jäsenmäärä on kasvussa. Naisryhmät kuuluvat alueyhdistyksiin, joista yhden DWDA:n alaisuudessa on noin 10, vaihdellen alueittain. Naisjärjestöjen toiminta on avoinna kaikille se, järjestöjen jäseninä on paljon leskiä, yksinhuoltajia ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvia. Jäsenmaksu on nimellinen, mikä tekee osallistumisen mahdolliseksi myös kaikkein pienituloisimmille. Koulutus ja kokouspaikoille järjestettävä kuljetus tarjoaa yhtäläiset osallistumisen mahdollisuudet myös syrjäisimmillä alueilla asuville. Ryhmien jäseninä ja koulutustilaisuuksissa on myös miehiä. Miehet eivät voi päästä järjestön johtopaikoille. 2004 naisjärjestöt raportoivat ryhmä ja aluetasolla olevan keskimäärin 2 3 miesjäsentä. Miehet tekevät hankkeiden puitteissa erityisesti töitä, joita pidetään liian raskaina naisille (esim. rakennustyöt). 4.2 Keitä olivat hankkeen välilliset hyödynsaajat? Naisjärjestöjen jäsenten perheet sekä ympäröivän yhteisön jäsenet Jos myönnetty avustus on 20.000 tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen: 4.4 Erittele hankkeeseen osallistumisen tavat kunkin hyödynsaajaryhmän osalta erikseen. Naisjärjestöjen jäsenet toteuttavat hankkeita ja toteuttavat niiden seurantaa, osallistuvat koulutuksiin, järjestöjen toimintaan sekä tulonhankkimisprojektien toimeenpanoon. Projektien kautta työllistyvät ihmiset työllistyvät tulonhankkimisprojekteihin; maissimyllyt, auringonkukkaöljypuristamo sekä tuottava maatila hanke. Naisjärjestöjen jäsenten perheet osallistuvat myös halutessaan järjestöjen koulutuksiin ja työskentelevät perheiden omissa projekteissa. Ympäröivän yhteisön jäsenet osallistuvat koulutuksiin ja voivat käyttää hyväkseen järjestöjen tulonhankkimisprojektien tarjoamia palveluja. 5. Hankkeen tavoite, toteutus ja seuranta TAVOITE 5.1 Onko hankkeen tavoite tai tavoitteet pysyneet samoina kuin alkuperäisessä hankesuunnitelmassa? Jos ne ovat muuttuneet, kerro tässä, kuinka. Hankkeen tavoite on pysynyt samana. TOTEUTUS 5.2 Onko hankkeen tavoitteita toteutettu niillä toimenpiteillä, jotka hankesuunnitelmassa mainittiin? Jos on turvauduttu suunnitellusta poikkeaviin toimenpiteisiin, kerro millaisiin ja miksi? Onko toimenpiteiden suunniteltu aikataulu toteutunut? Hankesuunnitelmassa esitetystä toimenpidesuunnitelmasta ei ole merkittävästi poikettu. Hankkeen toimintojen aikataulu on kuitenkin viivästynyt, suurelta osin hankkeen ulkopuolisista syistä johtune. Chama DWDA:n vierasmaja laajennus ei ole valmistunut aikataulun mukaisesti, kumppanijärjestön hallintokapasatiin kehittymättömyydestä johtuvasta suunnittelun puutteellisuudesta johtuen. Järjestö on erittäin sitoutunut saattamaan hankkeen loppuun omarahoituksella.

Chadiza DWDA:n auringonkukkaöljypuristamon toiminnan käynnistyminen viivästyi Sambian valtiollisen sähköyhtiö Zescon toiminnan hitauden takia. Ennakoitua suurempien puristamon sähköistämiskustannusten takia järjestölle annettiin lupa kohdentaa uudelleen vuoden 2005 projektivaroja 1,5 milj kwachan osalta auringonkukkaöljypuristamon toiminnan mahdollisimman nopeaksi aloittamiseksi. Puristamo on toiminnassa. Chipata DWDA:n maissimyllyn sähköistäminen viivästyi Sambian valtiollisen sähköyhtiö Zescon toiminnan hitauden takia. Mylly on toiminnassa. Katete DWDA:n maissimyllyn sähköistäminen viivästyi Sambian valtiollisen sähköyhtiö Zescon toiminnan hitauden takia. Mylly on toiminnassa. Jos myönnetty avustus on 20.000 tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen: 5.4 Millaisia tuloksia on saavutettu hankkeen alusta ja raportointivuoden aikana? Hankkeen kesto on kaksi vuotta. Vuonna 2005 saavutetut tulokset: Tulonhankkimisprojektit Tulonhankkimisprojektien edistäminen on ollut vuoden 2005, kuten vuoden 2004, toiminnan pääpainopiste. Tämä on tarkoittanut työskentelyä naisjärjestöjen mittakaavassa suurien investointien kestävyyden takaamiseksi ja hankkeiden loppuun saattamiseksi. Eri järjestöissä painopisteet ja toiminnot ovat muovautuneet naisjärjestöjen omien suunnitelmien, naisjärjestöjen voimavarojen ja ympäröivän yhteisön tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan. 1. Katete Vuonna 2004 hankitun maissimyllyn rakennuksen loppuun saattaminen, rakennuksen sähköistäminen 2. Chadiza Vuonna 2004 hankitun auringonkukkaöljypuristimen talon rakennuksen loppuun saattaminen, talon sähköistäminen 3. Chama Vierasmajan laajennustöiden jatkuminen 4. Chipata Tuottava maatila projekti Chipata DWDA:lle on lahjoitettu 100 hehtaaria maata päällikkö Mpezenin Mulanga tilalta, Fenin alueelta. Hankkeen puitteissa on aluetta raivattu ja muokattu. Alueelle on istutettu: o 20 hehtaaria maissia o 6 ha auringonkukkaa o 4 ha:lle ollaan istuttamassa perunaa ja muita viljelykasveja Maatilan kahden työntekijän maatila apulaisen ja vartijan, palkkaaminen ja koulutus. Chipatan maatilaprojektin voidaan katsoa osin kuuluvan seuraavan kategorian, ruokaturvan kehittämisen alle. Maissimylly Vuonna 2004 hankitun maissimyllyn rakennuksen töiden loppuun saattaminen, rakennuksen sähköistäminen Tulonhankkimisprojektit/Ruokaturvan kehittäminen

Tulonhankkiminen ja ruokaturvan kehittäminen kulkevat useissa naisjärjestöjen projekteissa käsi kädessä. Hankevaroilla tuetun toiminnan lisäksi naisjärjestöillä on huomattava määrä omaehtoisia projekteja, joista osa saa myös muuta ulkopuolista, joskin pienimuotoista, tukea ja rahoitusta (GDS, British High Comission, ICRAF). Peltometsäviljelyhankkeet, jotka olivat olennainen osa hankkeen ensimmäistä osaa, ovat enää hyvin pieneltä osin hankkeen puitteissa rahoitettuja, mutta ovat yhä olennainen osa naisjärjestöjen toimintaa. 1. Katete Siankasvatusprojekti yhdeksällä alueella, sikalan rakentaminen, sikojen hankkiminen, koulutus Mehiläistenhoitoa viidellä alueella, mehiläispesien hankkiminen, koulutus Kalankasvatusprojekti viidellä alueella, kalalammikoiden kaivaminen, kalojen hankinta, koulutus 2. Chadiza Maitokarjahanke kuudella alueella, koulutus Sianhoitokoulutus kuudella alueella, sikojen osto 3. Chama o Peltometsäviljely: projektikomitean kokouksen, koulutus, monitorointi 4. Chipata Sekatavarakauppojen perustaminen 4 alueella Kansalaisyhteiskunnan vahvistaminen 1. Katete Kolmelle henkilökunnan jäsenelle maksettiin palkkaa koko vuoden 2005, mukaan lukien sosiaaliturvamaksu NAPSA Järjestettiin 4 toimeenpanevan komitean kokousta, joista kussakin 12 osallistujaa Vuosikokous jossa toimitettiin vaali, 20 osallistujaa 10 alueelta Monitorointi kaikilla 12 alueella Projektikomitea ja toimeenpanevakomitea järjestivät omat seurannat alueilla 2. Chadiza o Kolmelle henkilökunnan jäsenelle maksettiin palkkaa koko vuoden 2005, mukaan lukien sosiaaliturvamaksut NAPSA o Järjestettiin 4 toimeenpanevan komitean kokousta, joista kussakin 10 osallistujaa o 4 projektikomitean kokousta, keskimäärin 5 osanottajaa o Vuosikokous; 38 osanottajaa o Monitorointi toteutettiin kahdeksalla alueella 3. Chama Kolmelle henkilökunnan jäsenelle maksettiin palkkaa koko vuoden 2005, mukaan lukien sosiaaliturvamaksut NAPSA 4 toimeenpanevan komitean kokousta, joista kussakin 10 osallistujaa Vuosikokous Monitorointi ja seuranta suoritettiin 4. Chipata 4 toimeenpanevan komitean kokousta, joista kussakin noin 10 Vuosikokous, jossa 53 osallistujaa 12 vuosittaista aluekokousta, joissa yhteensä 1 200 osanottajaa Kolmelle henkilökunnan jäsenelle maksettiin palkkaa koko vuoden 2005, mukaan lukien sosiaaliturvamaksut NAPSA Monitorointi maissimyllyhankkeessa, tuottava maatila projektissa sekä alueiden seurantamatkat, aluevierailut kaikille 12 alueelle

Kaikissa naisjärjestöissä järjestettiin HYY:n tukeman toiminnan ulkopuolella mm. lainopillista koulutusta ja neuvontaa, yhteisötiedostamisen työpajoja, yhteisöjohtajien sekä naisjohtajien työpajoja sekä pienyrittäjyyskoulutusta. Useat naisjärjestöjen edustajat myös osallistuivat 3 6 Kepa Sambian koulutukseen Lusakassa. Jos myönnetty avustus on 20.000 tai enemmän, vastaa seuraavaan kysymykseen: 5.6 Kuvaa hankkeen tämänhetkinen toteutus ja seurantaorganisaatio Hankkeen toteuttamisesta vastaavat naisjärjestöt itsenäisesti. Paikallistason ryhmät toteuttavat pieniä hankkeita alueellisten ja maakuntatason järjestöjen tuella. Maakuntatason järjestöt toteuttavat suurempia projekteja myös itse. Naisjärjestöt seuraavat hankkeen toimintojen edistymistä ja varojen käyttöä. Pääsihteerit ovat raportoineet neljännesvuosittain toimintojen edistymisestä ja varojen käytöstä, ja kerran vuodessa laajemmin. Rahan käyttöä seurataan raporttien, tilikertomusten ja vuosittaisten tilintarkastuksen avulla. HYY vastaanottaa järjestöjen raportit ja seuraa niiden avulla rahan käyttöä ja hankkeiden etenemistä. Hankkeen aikana tehtiin lisäksi kaksi seurantamatkaa, ensimmäinen vuonna 2004 Kepa Sambian yhteistoimitsijan toimesta, toinen vuonna 2005 HYYn edustajien toimesta. (vuoden 2005 seurantamatkaraportti liitteenä). Seurannassa käytetään hyväksi määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita, jotka kertovat hankkeen etenemisestä ja tulosten saavuttamisesta. 5.7 Millä tavoin suomalaisen järjestön vastuuhenkilöt seurasivat hanketta ja sen varainkäyttöä, ja osallistuivat hankkeen toteutukseen? DWDA:t raportoivat HYY:n vastuulliselle hankekoordinaattorille sekä kehitysyhteistyövaliokunnan hankeryhmälle neljännesvuosittain sekä toimittivat vuosittain laajat narratiiviset vuosiraportit sekä tilintarkastusraportit. Raportoinnin oikea aikaisuus on ollut koko hankkeen keston ajan ehtona seuraavan rahoituskauden varojen myöntämiselle. Neljännesvuosittain luovutetut varat toimitettiin Kepa Sambian kautta naisjärjestöjen hakemusten perusteella. Hankkeen Suomen kulujen osalta menojen valvontaa suoritti HYY:n kansainvälisten asioiden sihteeri, joka suoritti maksut hankesuunnitelmaan nojaavien hakemusten kautta. HYY:n hankekoordinaattori toteutti yhdessä Kepa Sambian hankeneuvojan ja HYY:n kehitysyhteistyövaliokunnan jäsenen kanssa kesällä 2005 hankeseurantamatkan. Hankkeiden kohtaamisen haasteiden selvittämisessä (ongelmat Zescon kanssa) hankekoordinaattorilla ja kehitysyhteistyövaliokunnan hankeryhmällä on ollut aktiivinen rooli. 5.8 Miten paikalliset yhteistyökumppanit seurasivat hanketta? Naisjärjestöt seuraavat itse hankkeiden edistymistä. Piirikuntatason DWDA:t velvoittavat aluejärjestöjään ja naisryhmiään raportoimaan toimistaan säännöllisesti. Naisjärjestöjen neljännesvuosittain kokoontuvat toimeenpaneva komiteat (executive committee) seuraavat aktiivisesti toiminnan edistymistä. Useat naisjärjestöt järjestävät vuosittain erillisen arviointityöpajan, jossa tarkastellaan projektien edistymistä ja ongelmakohtia. Naisjärjestöt tekevät vuosittain seurantaa kaikillea alueillansa useissa eri muodoissa. 5.9 Millaista sanallista tai numerotietoa hankkeen etenemisestä on kerätty? Naisjärjestöt raportoivat toiminnastaan HYY:lle neljännesvuosiraporttien, vuosittaisten tilikertomusten ja laajempien narratiivisten vuosiraporttien kautta. Raportit toimitetaan HYY:lle Kepa Sambian toimiston kautta. Neljännesvuosiraporttien toimittaminen on ehtona seuraavan vuosineljänneksen rahoituksen vapauttamiselle, joten seuranta on jatkuvaa ja ajantasaista läpi toimintavuoden. HYY:n kehitysyhteistyövaliokunta ja sen hankevastaava valvoo hankkeen edistymistä ja varojen käyttöä. 5.10 Miten hankkeen taloussuunnitelma toteutui? Jos hankkeen toteutuneet kulut joissain toimintokohdissa poikkeavat yli 15% suunnitelluista, selosta se tässä.

Hankkeen toiminnot ovat muokkautuneet hieman hankkeen edetessä kohdan 2. Toimintokulut sisällä. Joitain projekteja toteutettiin aiottua useammilla alueilla, jolloin hankkeiden perustamiskustannukset nousivat. Muutokset ovat kokonaisuutta ajatellen hyvin pieniä. 5.11 Missä ja miten hankkeen kirjanpito ja tarkastus on järjestetty? Naisjärjestöt ovat itse järjestäneet kirjanpitonsa, HYY:ssä hankkeen kirjanpidon hoitaa HYY:n kirjanpitäjä yhdessä kansainvälisten asioiden sihteerin ja hankekoordinaattorin kanssa. Naisjärjestöjen tilintarkastuksen suoritti sambialainen kirjanpitoyhtiö Harrison & Associates. Suomen kulujen tilintarkastuksen tekee KPMG Wideri. 5.12 Onko hankkeessa toteutettu arviointia raportointivuonna? Jos on, kerro lyhyesti sen löydöksistä. Liitä arviointiraportti vuosiraportin liitteeksi. Hankkeen seurantamatka toteutettiin heinäkuussa 2005. Raportti liitteenä. 6. Mitä opittiin ja miten hanke jatkuu 6.1 Millaisia ongelmia hankkeen aikana kohdattiin ja kuinka ne pyrittiin ratkaisemaan? (esimerkiksi hyödynsaajien tavoittamisessa, hankkeen toteutusaikataulun noudattamisessa, muut kuin hankesuunnitelman kohdassa 3.7 mainitut riskit.) Hankkeen toteutusaikataulun noudattaminen oli haasteellista, pääosin hankkeesta riippumattomista syistä. Sambian valtiollinen sähköyhtiö Zesco toimitti tarjouksia todella hitaasti, eikä tarjonnut naisjärjestöille palveluitaan aikataulussa. Tämä hidasti useiden tulonmuodostamishankkeiden toteuttamista. Sekä naisjärjestöt, HYY että Kepa Sambian hankeneuvoja olivat yhteydessä Zescoon tarjousten ja palveluiden saamiseksi. Kustannusten nousu vaikeutti erityisesti rakennusprojektien toteuttamista, sillä budjetoidut varat eivät välttämättä rakennushetkellä riittäneet kattamaan rakennuskustannuksia. Tätä pyrittiin ennakoimaan hankesuunnitelmaa tehtäessä, järjestöjä tuettiin heidän laatiessaan lisäbudjettia hankkeiden loppuunsaattamiseksi ja lisärahoituksen hankkimiseksi. Kuivuus haittasi erityisesti kalalammikoiden perustamista, sillä useat niistä kuivuivat täysin ja kalat kuolivat. Naisjärjestöt pyrkivät suojelemaan kaloja kuljettamalla ne toiseen lammikkoon kuivuuden ajaksi, ja osa saatiinkin näin säilytettyä. Kuivuuden takia myös ruoan hankkiminen sioille ja kanoille oli haasteellista. 6.2 Mitkä ovat hankkeen toteutuksen seuraavat keskeiset vaiheet? Hanke on päättynyt. 7. Vapaamuotoinen selostus hankkeesta ja sen toimintatavasta (vapaaehtoinen: Jos tämän lomakkeen muut kysymykset eivät sovi tai riitä hankkeen raportoimiseen, kerro tässä lisätietoja.)

8. Hankkeen toteutuneet kulut ja rahoitus Hankkeen budjetti ja toteutuneet kulut 1. Henkilöstökulut (Liite 1) Hyväksytty hankebudjetti Suomalaisen henkilöstön palkka ja sivukulut 0 0 Suomalaisten asuminen ja matkakulut 0 0 Paikallisen henkilöstön palkka ja sivukulut 6 419,4 7 321,52 Muut henkilöstökulut 3 628,16 3774,91 Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 0 0 Henkilöstökulut yhteensä 10 047,56 11096,43 2. Toimintokulut (esimerkiksi koulutus) (Liite 2) Ostetut asiantuntijapalvelut 6 338 4500,65 Muut kulut 2076 1775,5 Toimintokulut yhteensä 8 414 6276,15 3. Materiaalit, hankinnat ja investoinnit (Liite 3) Laite ja materiaalihankinnat 5 687 6536,79 Rakentaminen 2 165,68 2224,87 Muut hankinnat 0 0 Tavaralahjoitusten arvo 0 0 Materiaalit, hankinnat ja investoinnit yhteensä 7 852,18 8761,66 4. Käyttö ja kunnossapito (Liite 4) Käyttökulut 1 569,49 1976,94 Kunnossapitokulut 1 090,26 862,1 Käyttö ja kunnossapito yhteensä 2 659,75 2839,04 5. Seuranta ja arviointikulut (Liite 5) Ulkopuoliset palvelut (sis. Asiantuntijakulut) 3200 3200 Matka ja majoituskulut 4750 5823,36 Muut kulut 1000 0 Seuranta ja arviointikulut yhteensä 8 950 TOTEUTUSKULUT YHTEENSÄ 37 923 9023,36 6. Hallintokulut (Liite 6) Hallinnon palkka ja sivukulut 1 700 1421,12 Toimistokulut 0 0 Suomalaisen järjestön lakisääteiset tilintarkastuskulut 500 927,2 Varainhankinta ja tiedottaminen 0 418,59 Suomalaisten vapaaehtoistyön arvo 1 550 910 Hallintokulut yhteensä 3 750 3676,91 HANKKEEN KOKONAISKULUT YHTEENSÄ 41 673 41673,55 Hallintokulujen osuus kokonaiskuluista (%) 9 % 8,8 % Toteutunut

Hankkeen rahoitus 1. Järjestön omarahoitus (Liite 7) Hyväksytty hankebudjetti Rahallinen osuus 5 950 7 844,55 Vapaaehtoistyö ja tavaralahjoitus 1 550 909,45 Järjestön omarahoitus yhteensä 7 500 8 754 Omarahoitus kokonaiskuluista (%) 21% 21% 2. Ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyötuki Aiemmilta vuosilta siirtynyt/ siirtyvä hanketuki 2 919 2919 Raportoitava hanketuki yhteensä 32 191 32919 HANKKEEN KOKONAISRAHOITUS YHTEENSÄ 41 673 41673 Toteutunut 9. Allekirjoitukset Paikka ja päivämäärä Helsingissä,.. 2006 Paikka ja päivämäärä Helsingissä,.. 2006 Allekirjoitus Allekirjoitus Nimen selvennys Arto Aniluoto Nimen selvennys Maija Jäppinen Tehtävä HYY:n pääsihteeri Tehtävä Hallituksen puheenjohtaja Kopio yhteistyösopimuksesta kumppanin kanssa (jos sitä ei ollut hankesuunnitelman liitteenä) Järjestön toimintakertomus Järjestön tilinpäätös (=tuloslaskelma, tase ja liitetiedot) Järjestön tilintarkastuskertomus Tilintarkastajan vakuutus hanketuen käytön lainmukaisuudesta