Hankkeessa toteutettu luonnontieteen opetuskokonaisuus: Ilmakehä ja sen eri kerrokset

Samankaltaiset tiedostot
Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat.

Luku 3. Ilmakehä suojaa ja suodattaa. Manner 2

UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN 2016 TAVOITTEET: YMPÄRISTÖOPPI. TVT vuosiluokilla 1-2. Laaja-alaiset osaamistavoitteet

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu

ARVIOINTI MURROKSESSA -

Oppilas tunnistaa ympäristöopin eri tiedonalat ja osaa luokitella asioita ja ilmiöitä eri tiedonaloihin kuuluviksi.

Hankkeessa toteutettu luonnontieteen opetus-kokonaisuus: Tasapainorata

Vesi ja veden olomuodot lumitutkimuksien avulla

Ympäristöopin arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi hyvää osaamista kuvaavaa sanallista arviota/arvosanaa kahdeksan varten

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Ympäristöoppi vuosiluokat 1-6

YMPÄRISTÖOPIN TAVOITTEET

Aarnivalkean koulun opetussuunitelmamuutokset LIITE 1

Vesi, veden ominaisuudet ja vesi arjessa

Ulkona oppiminen ja opetussuunnitelmauudistus Jukka Tulivuori Opetushallitus

Opetuskokonaisuus: Mikromaailma preparaatin valmistaminen


Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Kolmen teeman kokonaisuus omien ja kaverien vahvuuksien tunnistamiseen ja hyödyntämiseen.

Alakouluikäiset lapset osallisena lähiympäristössään monialainen oppimiskokonaisuus

Vuosiluokkien 1 2 A1-kielen opetussuunnitelman perusteet

Tavoitteet ja sisällöt, 7. luokka

Kuvataiteen prosessiarviointi Kokemuksia yläkoulusta

FYSIIKKA_ opetussuunnitelma-7_9_maol

Arvioinnin kohteet oppiaineessa Merkitys, arvot, asenteet 3 Ympäristöopin merkityksen 4. 3 Tavoitteellinen työskentely ja 4

Opetuksen tavoite: T1 ohjata oppilasta kuuntelemaan toisten oppilaiden mielipiteitä ja ajattelua

YMPÄRISTÖOPPI. Oppiaineen tehtävä

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014)

Maantieteen opetussuunnitelma 2016

Kannustetaan oppilasta tekemään havaintoja lähiympäristöstä (esim. eri vuodenaikoina). Pohditaan oman toiminnan merkitystä itselle, muille ihmisille.

Tervetuloa esiopetusiltaan!

AINEKOHTAINEN OPS/YMPÄRISTÖOPPI

MIKÄ TUOTOS SYNTYY? Kuinka arvioidaan? Yhteiskuntaoppi S1, S2 T1, T2, T3 L1, L2 Oppimispäiväkirja T7, T11 T4, T5 T5, T7

BIOS 1 ja OPS 2016 OPS Biologian opetussuunnitelma Opetuksen tavoitteet

Opetuskokonaisuus: Aistikokeita

YMPÄRISTÖOPPI. Oppiaineen tehtävä

Hyvinvointia koulupäivään toiminnallisista menetelmistä

Kasvan Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Kemia vuosiluokat 7-9

VIERAS KIELI/SAAMEN KIELI, A1-OPPIMÄÄRÄ

Siltaaminen: Piaget Matematiikka Inductive Reasoning OPS Liikennemerkit, Eläinten luokittelu

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

Tietostrategiaa monimuotoisesti. Anne Moilanen Rehtori, Laanilan yläaste, Oulu

Hyvän ohjauksen kriteerityö

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

Opetuskokonaisuus: Ihminen ja terveys Ensiapu

Työohjeet Jippo- polkuun

Vesimolekyylien kiehtova maailma

Heilurin heilahdusaika (yläkoulun fysiikka) suunnitelma

Seitsemännen vuosiluokan maantiedossa tutustutaan maapallon karttakuvaan, erityisesti Pohjois- ja Etelä-Amerikkaan.

Koulun nimi: Tiirismaan koulu

LUOLAVUOREN KOULU KOTITALOUS Taide- ja taitoaineiden valinnaiset tunnit LISÄYSEHDOTUKSET: 8. luokka

Maan ja avaruuden välillä ei ole selkeää rajaa

FyKe 7 9 Fysiikka ja OPS 2016

Kemia. Kemia Tutkii luontoa, sen rakenteita. Tutkii ainetta, sen koostumusta. sekä reaktioita. Eli kuinka aine muuttuu toiseksi aineeksi.

Sulkakansa-kokonaisuus luokat Opettajan oheismateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

IHMINEN: kehonosat ja elimet

ETÄISYYS TÄHDESTÄ PYÖRÄHDYSAIKA JA KIERTOAIKA

Sisällys. Vesi Avaruus Voima Ilma Oppilaalle Fysiikkaa ja kemiaa oppimaan... 5

ÍOppiaineen nimi: BIOLOGIA 7-9. Vuosiluokat. Opetuksen tavoite Sisältöalueet Laaja-alainen osaaminen. Arvioinnin kohteet oppiaineessa

Sosiaalinen taso: Kertominen ja tarinan rakentaminen yhdessä

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

KOTIEN OPS-OPAS. OPS = opetussuunnitelma, jossa kerrotaan ARVOT

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

TARTU TOIMEEN! Koulutus toiminnallisen opetuksen kehittämiseen. Jussi Muittari, Kim Lindblad & Eeva Pekanheimo

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Tutkimusmateriaalit -ja välineet: kaarnan palaset, hiekan murut, pihlajanmarjat, juuripalat, pakasterasioita, vettä, suolaa ja porkkananpaloja.

Käyttäytymisongelmien ennaltaehkäisy Tommi Mäkinen

lehtipajaan! Opettajan aineisto

hyvä osaaminen

BIOLOGIA. Oppiaineen tehtävä

Opetuskokonaisuus: Mikromaailma bakteerin sormenjälki

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

ASTROFYSIIKAN TEHTÄVIÄ VI

Lapin ja Pohjois-Suomen varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen koulutuspäivät

JAKSO 1 ❷ PIHAPIIRIN PIILESKELIJÄT

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Pari sanaa arvioinnista

Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

Kemian työtavat. Ari Myllyviita. Kemian ja matematiikan lehtori Hankekoordinaattori

POP- Paremman Oppimisen Puolesta

Säteily on aaltoja ja hiukkasia

Biologia ja maantieto

POM2STN/TS, Savelainen Sannimaari & Sällinen Suvi Käsityön jaksosuunnitelma

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

Ajattelu ja oppimaan oppiminen (L1)

MAANTIETO VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

Fysiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7-9. Laaja-alainen osaaminen. Opetuksen tavoitteet. Merkitys, arvot ja asenteet

Ajatuksia oppimisesta

OULUNSALON KIRKONKYLÄN KOULUN valinnaiset aineet lv

Tarinaa tähtitieteen tiimoilta FYSIIKAN JA KEMIAN PERUSTEET JA PEDAGOGIIKKA 2014 KARI SORMUNEN

Näin oppiminen muuttuu Helsingissä

4.1 Samirin uusi puhelin

Rauman normaalikoulun opetussuunnitelma 2016 Fysiikka vuosiluokat 7-9 KUVA PUUTTUU

Toiminta-alueittain etenevä opetus ja sen tavoitteet

TARTU TOIMEEN! Koulutus toiminnallisen opetuksen kehittämiseen. Jussi Muittari, Kim Lindblad & Eeva Pekanheimo

LUOKKATUNNIT OPS YLÄKOULUN NÄKÖKULMASTA

Transkriptio:

Hankkeessa toteutettu luonnontieteen opetuskokonaisuus: Ilmakehä ja sen eri kerrokset AIHE: Ilmakehä: työpisteinä: troposfääri, stratosfääri, mesosfääri, termosfääri+eksosfääri, Troposfääri-työpiste: painovoima ja sen vaikutus maassa ja ilmakehässä Stratosfääri-työpiste: auringon vaikutus, ultraviolettisäteily, ultraviolettisäteilyltä suojautuminen, otsonikerros Mesosfääri-työpiste: ilma ja lämpötilan vaikutus ilmaan Termosfääri-työpiste: revontulet: missä niitä näkee, miten ne liikkuvat, mihin vuodenaikaan ja päivän aikana ja miten revontulet syntyvät. Avaruusraketin suunnittelu ja rakentaminen -työpiste: mitä asioita tulisi ottaa huomioon, kun halutaan matkustaa avaruuteen: olosuhteet ja niiden vaikutukset rakentamiselle. IKÄLUOKKA: 4.-5.-luokka TAVOITTEET: Opitaan tuntemaan maapalloa ympäröivää ilmakehää ja ilmakehän eri kerroksien ominaispiirteitä ja niiden mahdollisia vaikutuksia maapallon elämään. Opetussuunnitelman tavoitteet (POPS 2014): Biologian kannalta keskeistä on oppia tuntemaan ja ymmärtämään luonnonympäristöä, ihmistä, elämää, sen kehittymistä ja reunaehtoja maapallolla. Ympäristöopin opetus tukee oppilaiden ympäristösuhteen rakentumista, maailmankuvan kehittymistä sekä kasvua ihmisenä. Ympäristöopin opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita tuntemaan ja ymmärtämään luontoa. Ongelmanratkaisuja tutkimustehtävien avulla syvennetään kiinnostusta ympäristön ilmiöitä kohtaan. (OPS 2014) -Ohjata oppilaan ympäristötietoisuuden kehittymistä sekä ohjata oppilasta toimimaan ja vaikuttamaan lähiympäristössään ja -yhteisöissään kestävän kehityksen edistämiseksi ja arvostamaan kestävän kehityksen merkitystä itselle ja maailmalle. - Ohjata oppilasta suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia, tekemään havaintoja ja mittauksia monipuolisissa oppimisympäristöissä eri aisteja ja tutkimus- ja mittausvälineitä käyttäen. - Ohjata oppilasta tunnistamaan syy-seuraussuhteita. - Ohjata oppilasta ja tarjota mahdollisuuksia harjoitella ryhmässä toimimista erilaisissa rooleissa ja vuorovaikutustilanteissa. - Ohjata oppilasta hahmottamaan ympäristöä, ihmisten toimintaa ja niihin liittyviä ilmiöitä ympäristöopin käsitteiden avulla sekä kehittämään käsiterakenteitaan ennakkokäsityksistä kohti käsitteiden täsmällistä käyttöä. (POPS 2014)

TARVIKKEET: Yhteiset tarvikkeet: - työalusta, johon oppilaat keräävät tietoa jokaisessa työpisteessä - ilmakehän eri kerroksiin liittyviä pikkukuvia, jotka liimataan alustalle kyseisessä pisteessä - vahavärit, joilla väritetään kyseinen ilmakehän kerros alustalta, jokaisella kerroksella oma väri - tabletti jolla dokumentoitiin työvaiheita Työpajojen lopuksi soodaraketin lähtölaukaisun tarvikkeet: - filmipurkit - ruokasooda - etikka - suojalasit Troposfääri-työpisteen tarvikkeet: - höyhenet - väriliidut - nimilaput: troposfääri Stratosfääri-työpisteen tarvikkeet: - keinoaurinko (voimakas lamppu) - kuvia vaatteista ja tavaroista, joilla voi suojautua auringon säteilyltä - aurinkosuojavoiteita - spraypulloja (muotovaahto, hiuslakka) - ultraviolettitaskulamppu - lasia - muovia - aurinkolasit - mustaa kartonkia - yliviivaustussi - väriliitu - nimilaput: stratosfääri, otsonikerros Mesosfääri-työpisteen tarvikkeet: - kaksi ämpäriä - ilmapallo - muovipullo - kuumaa vettä

- kylmää vettä, väriliidut - nimilappu: mesosfääri Termosfääri-työpisteen tarvikkeet: - IPad - syvä lautanen - täysmaito - elintarvikevärejä (punainen, sininen ja keltainen) - pipettejä - nestesaippuaa - vanupuikkoja a - liidut - nimilaput: termosfääri ja eksosfääri. Avaruusraketin rakentaminen: - runsaasti erilaisia askartelumateriaaleja rakentamista varten KESTO: Työpisteen kesto oli 30 minuuttia, kahden luokan oppilaat kiersivät kahden päivän aikana kaikki 4 työpistettä, oppilasryhmiä oli 8. Toinen puoli kiersi ilmakehän työpisteitä, sillä aikaa toinen puoli suunnitteli ja rakensi avaruusrakettia. 1.päivä klo 8.15-12.00, neljä työpajaa, 2.päivä klo 9-13, neljä työpajaa + soodaraketti pihalla ESIVALMISTELUT: Työryhmiin jakautuminen. Myös oppimispäiväkirjojen kirjoittaminen ja oppilasryhmän työtehtävien jakaminen, kuvaaja, sihteeri -käytänteet etukäteen oppilaille. Työalustan sekä siihen liimattavien kuvien ja sanojen valmistaminen. Tilat katsottava, jotta tarvittavat välineet toimivat siellä. Opettajan tulee tutustua itse ilmakehän kerroksiin ja niiden ilmiöihin. Opettajan tulee kokeilla työpisteensä välineet ja tehtävät kokeet, jotta pystyy ohjaamaan oppilaita. Opettaja valitsee työpisteeseensä sopivan toiminnan, joka syventää oppimista kyseisessä asiassa. Oppilaat eivät tarvitse erityistä esitietämistä, koulussa opitut sisällöt riittävät. MILLAISIIN ASIOIHIN ERITYISESTI KIINNITETTÄVÄ HUOMIOITA: Ajoitus on tärkeää, kun on kierrettävät työpisteet. Sovimme etukäteen aloitusajat ja päättymisen ja pidimme niistä tarkasti kiinni. Varmistettava, että ryhmässä kaikki saivat kokeilla kaikkea. Ohjeistus oppilaille ennakoivasti, kun siirtyvät seuraavaan paikkaan, tulevat välitunnilta, menevät ruokailuun tms., jotta turha vaeltelu minimoidaan ja tiedetään, missä pitää olla seuraavaksi.

Käytettävä oikeaa, tieteellistä kieltä ilmiöistä, muistaa kerrata lyhyesti tärkeimmät sanat ja asiat vielä työpisteen lopuksi, muistuttaa oppilaita omista tehtävistään: pitikö kuvata, pitikö kirjoittaa asioita muistiin. Soodaraketissa pakkanen yllätti, ryhmämme rakettivastaava oli suorittanut koelaukaisun edellisenä iltana mutta kiristynyt pakkanen jäädytti filmipurkin kannet, eikä niitä koulun pihalla tahtonut saada auki eikä kiinni. Kuvaus toteutuksesta: Troposfääri-työpisteessä tutkittiin maan painovoimaa. Oppilaiden kanssa pohdittiin mm. höyhenten avulla miksi ne tippuvat maata kohti ja miksi ne leijailevat eri tavoin kuin painavampi esine. Stratosfääri-työpisteessä keinoauringon loisteessa väritettiin ensin työalustaan stratosfääri-kerros +liimattiin nimilappu, sitten oli yleistä opetuskeskustelua: mitä auringosta saadaan/tulee maapallolle: valo, lämpö, ultraviolettisäteily. Mitä hyötyä/haittoja. Kävimme myös läpi ultraviolettisäteilytyypit, uva, uvb, uvc. Mietimme, miten säteilyltä voi suojautua, tässä yhteydessä oli kuvia käytössä vaatteista, lippiksistä aurinkovarjoista, puunvarjoista. Tutkimme aurinkorasvoja, mitä kirjaimia (uva, uvb) ja numeroita pulloissa on, mitä ne tarkoittavat. Katsoimme videoklipin: http://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/06/20/auringon-lampo-ja-sateily Mietimme, miten maapallo voi suojautua auringon säteilyltä. Otsonikerros, maapallon oma säteilysuoja. Keskustelua otsonikerroksesta sen tehtävistä, ihmisen vaikutuksesta siihen ja suojelemisesta. Tutkimme spraypurkkeja, niiden merkintöjä, vaaraton otsonikerrokselle. Otsonikerroksen väritys työalustaan sekä otsoni-nimilappu. Videoklippi otsonikerroksen tilanteesta http://ozonewatch.gsfc.nasa.gov/ Lopuksi tutkimme vuorotellen ultraviolettitaskulampulla, miten ultraviolettivalo läpäisee/ei läpäise esim. lasia, muovia, aurinkolaseja, ja mietimme seurauksia ja vaikutuksia. Yliviivaustussilla oppilas kirjoitti mustaan kartonkiin, tämä sitten valaistiin uv-taskulampulla eri materiaalien läpi. Oppilaat kertoivat näkemyksensä ensin (hypoteesi) sitten kokeilun kautta totesimme tuloksen ja pohdimme hieman, mitä tämä tarkoittaa arkielämässä. Mesosfääri-työpiste lähti liikkeelle keskustelusta lämpötilasta. Oppilaat arvailivat mesosfäärin lämpötilaa, joka suhteutettiin Suomen lämpötilaan sekä kylmimpään Suomessa mitattuun lämpötilaan. Keskustelun jälkeen oppilaat tekivät hypoteesin mitä tapahtuu, kun pullo ja pullon suulle venytetty ilmapallo lasketaan ensin kuumaan veteen ja sen jälkeen kylmään veteen. Tämän jälkeen pohdimme mistä ilmiö johtuu ja miten se voisi vaikuttaa ihmiseen. Oppilaat kirjoittivat myös tuloksen ja johtopäätöksen.

Keskustelua meteoriiteistä, jonka jälkeen oppilaat katsoivat meteoriiteista videoklipin https://www.youtube.com/watch?v=2etnunysk-0&t=118s Termosfääri-työpiste: Aloitimme Kahoot-tietovisalla. Oppilaat pelasivat sitä yhtenä joukkueena tai kahdessa joukkueessa toisiaan vastaan. Kysymykset liittyivät revontuliin: missä niitä näkee, mihin aikaa päivästä ja vuodesta, miten revontulet näkyvät taivaalla ja minkä värisiä ne voivat olla. Kysymyksien oikeat vastaukset käytiin läpi ja jos joku oli epäselvää, niin kerroin/opetin oikean vastauksen oppilaille. Tämän jälkeen oppilaat tekivät itse revontulia. Otimme syvän lautasen, johon kaadettiin vähän yli puoleen väliin asti täysmaitoa. Seuraavaksi otettiin pipetillä hieman väriainetta ja sitä tiputettiin keskelle lautasta noin pisara. Kaikki kolme väriä laitettiin vierekkäin, muttei kiinni toisiinsa. Sitten otettiin vanupuikko, jonka päähän laitettiin todella vähän Fairya. Vanupuikko tökkäistiin väriaineiden pinnalle ja ne lähtivät leviämään lautasella sekoittuen. Koe löytyy YouTubesta https://www.youtube.com/watch?v=hr6dz6awpf4&t=73s Tämän jälkeen katsoimme videon revontulista YLE Areenasta http://yle.fi/aihe/artikkeli/2012/09/03/aurinko-aurinkokuntamme-keskipiste Tämän jälkeen oppilaat värittivät termosfääri ja eksosfääri kohdat paperiinsa ja liimasivat siihen kuuluvat kuvat. Soodaraketin laukaisu Oppilaat saivat ryhmä kerrallaan ampua filmipurkkiraketin. Yksi oppilaista piteli filmipurkkia missä oli valmiiksi soodaa ja toinen kaatoi etikan sekaan. Kun korkki laitettiin kiinni ja filmipurkki maahan, filmipurkki lähti lentoon raketin lailla. Huomioitavaa: ilman lämpötila, pakkasella haasteellista toteuttaa.