KIRJALLINEN KYSYMYS 318/2005 vp Vuokralaisten vaikutusmahdollisuudet omaan elinympäristöönsä Eduskunnan puhemiehelle Aravavuokra-asuntoyhtiöt keskittyvät tällä hetkellä voimallisesti. Yhä suurempia, tuhansien asuntojen kokonaisuuksia hallinnoidaan yhdestä yhtiöstä käsin. Näiden vuokra-asuntoyhtiöiden hallituksissa on vuokralaisten edustus turvattu lailla. Yhtiöt ovat kuitenkin jo niin isoja, että edustavuus on tullut kyseenalaiseksi, kun yksi hallituksen jäsen saattaa edustaa kymmeniätuhansia asukkaita eri puolilta yhtiön aluetta. Hallitusten koko on myös usein hyvin pieni. Tosiasiallisesti parhaiten ulkoiseen asumismukavuuteen vaikutetaan hallituksessa. On väärin, että vuokra-asujien vaikutusmahdollisuudet omien asuntojensa asioihin ovat nykyään lähes olemattomat. Yksi asukkaiden edustaja pienemmissä hallituksissa ja kaksi edustajaa isommissa on liian vähän; minimimäärän tulisi olla puolet hallituspaikoista. Sen lisäksi, että lain mukaan toimivissa yhtiöissä on edellä mainittuja demokratiaongelmia, on niitä myös siksi, että lakia tulkitaan usein hyvin väljästi. Useissa paikoissa on käynyt niin, ettei omistaja tiedota asiallisesti kokouksista eikä niitä järjestetä riittävän usein. Tällaista ei saisi tapahtua, vaan asukasdemokratia pitäisi turvata kaikissa vuokrataloyhtiöissä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten hallitus aikoo turvata vuokralaisdemokratian toteutumisen yleishyödyllisten omistajien omistamissa vuokrataloyhtiöissä? Helsingissä 14 päivänä huhtikuuta 2005 Matti Kangas /vas Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Matti Kankaan /vas näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 318/2005 vp: Miten hallitus aikoo turvata vuokralaisdemokratian toteutumisen yleishyödyllisten omistajien omistamissa vuokrataloyhtiöissä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Vuokratalojen asukkaiden ja omistajien yhteishallinnon tarkoituksena on antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuus omaa asumistaan koskevissa asioissa sekä lisätä asumisviihtyvyyttä ja edistää vuokratalojen kunnossapitoa ja hoitoa. Yhteishallinnosta vuokrataloissa annettu laki (649/1990) on ollut voimassa vuodesta 1990 lähtien. Vuokranmääritystä varten muodostetun vuokranmääritysyksikön talojen asukkaiden kokous on yhteishallinnon kannalta keskeisin elin. Asukkaiden kokouksessa asukkaat päättävät siitä, miten yhteishallinnossa asukkaille kuuluvat tehtävät hoidetaan. Asukaskokouksessa voidaan valita mainittuja tehtäviä hoitamaan asukastoimikunta tai toimikunnan sijasta luottamushenkilö. Voidaan päättää myös valita ehdokkaita omistajayhteisön hallituksen jäseniksi. Asukkaiden kokous voi lisäksi päättää, että erillisiä elimiä ei valita, vaan tehtävät hoidetaan asukkaiden kokouksessa. Yhteishallintolain puitteissa on siten useita tapoja järjestää asukkaiden vaikutusmahdollisuudet. Asukkaat päättävät siitä, mitkä toimintamuodot valitaan. Myös muita osallistumisjärjestelmiä voidaan luoda ja ottaa käyttöön, jos asukkaiden kokous niin päättää. Asiasta voidaan päättää vuosittain. Eri tavoista on positiivisia kokemuksia. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita VVOyhtymän asukashallinto-organisaatio. VVO:lla asukashallinnon ydin on asukaskokouksissa valitut luottamusmiehet, jotka toimivat asukastoiminnan koordinaattorina, talon asukkaiden edustajana asukashallinto-organisaatiossa sekä asukashallinnon ja VVO:n yhteyslinkkinä talon asukkaisiin. Luottamusmiehet käsittelevät mm. talojen talousarviot ja kunnossapito-ohjelmat. Näiden asioiden käsittelemistä pidetään yleensä yhteishallinnon keskeisimpänä asiana vaikuttamisen kannalta. Asukashallinnolla on myös edustajansa VVO-yhtymän hallintoneuvostossa. Toisena hyvin toimivana esimerkkinä voidaan mainita Espoonkruunu Oy, jossa asukastoiminta tapahtuu asukkaiden kokouksien valitsemissa asukastoimikunnissa. Asukkaiden kokoukset valitsevat lisäksi asukasehdokkaansa Espoonkruunu Oy:n hallitukseen ja hallintoneuvostoon. Kuten edellä olevista esimerkeistä ilmenee, molemmissa suurissa omistajayhteisöissä asukasedustaja on mukana jäsenenä yhteisön hallituksessa tai hallintoneuvostossa. Kuitenkin varsinainen asukashallintotoiminta tapahtuu asukastoimikunnissa ja luottamusmiestasolla. Siten vaikuttaminen yhteisöjen asioihin ei tapahdu ainoastaan hallituksessa olon kautta. Yhteishallintolaissa on asukasjäsenten vähimmäismäärä hallituksissa rajattu yhteen tai kahteen jäseneen riippuen siitä, onko hallituksessa neljä jäsentä tai sitä enemmän. Lisäksi kysymyksen perusteluissa esitettiin, ettei omistaja tiedota asiallisesti kokouksista eikä niitä järjestetä riittävän usein. Yhteishallintolain mukaan asukkaiden kokouksen kutsuu koolle asukastoimikunta. Jos sitä ei ole, silloin omistajan on kutsuttava asukaskokous koolle. Kutsu on 2
Ministerin vastaus KK 318/2005 vp Matti Kangas /vas toimitettava jokaiseen huoneistoon jaettavalla ilmoituksella ja talon ilmoitustauluilla vähintään viikkoa ennen kokousta. Asukkaiden kokous on kutsuttava koolle vähintään kerran kalenterivuodessa. Jos talossa ei ole asukastoimikuntaa ja omistaja ei kutsu asukkaiden kokousta koolle, voi lääninhallitus oikeuttaa jonkun asukkaista kutsumaan kokouksen koolle. Jos talossa ei ole asukastoimintaa eikä asukastoimikuntaa, talon omistajan tulee kuitenkin vuosittain kutsua koolle asukkaiden kokous, jotta aktiivisilla asukkailla olisi mahdollisuus aloittaa asukastoiminta. Yhteishallintolaissa on säädetty niistä toimintamuodoista, joiden kautta asukkailla on päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuus asumistaan koskevissa asioissa. Asukkaiden käsissä ja päätösvallassa on käytetäänkö yhteishallintolain tarjoamia osallistumismuotoja, jotain niistä tai kaikkia taikka osallistutaan jollain muulla tavalla omistajan päätöksentekoon. Aravarajoitusten alaisen vuokratalokannan omistajan on lain nojalla sallittava asukkaille yhteishallintolain mukainen osallistuminen. Ympäristöministeriössä seurataan tarkoin yhteishallinnon toimivuutta ja tarvittaessa ryhdytään toimenpiteisiin. Helsingissä 4 päivänä toukokuuta 2005 Ministeri Hannes Manninen 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 318/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Matti Kangas /vänst: Hur ämnar regeringen trygga demokratin för hyresgäster i hyreshusbolag som ägs av allmännyttiga samfund? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Syftet med den samförvaltning som de boende och ägarna i hyreshus utövar är att ge de boende beslutanderätt och inflytande i ärenden som gäller deras boende samt att öka boendetrivseln och främja underhållet och skötseln av hyreshusen. Lagen om samförvaltning i hyreshus (649/1990) har varit i kraft från år 1990. Det mest centrala organet med tanke på samförvaltningen är boendestämmor för de boende i hus som hör till en för hyresbestämningen bildad hyresbestämningsenhet. Vid boendestämmorna beslutar deltagarna hur de uppgifter skall skötas som kommer an på de boende vid samförvaltning. Vid en boendestämma kan utses en boendekommitté för att sköta uppgifterna eller alternativt en förtroendevald. Boendestämman kan ställa upp kandidater för medlemskap i ägarsamfundets styrelse. Vidare har boendestämman möjlighet att besluta att separata organ inte utses, utan att uppgifterna sköts vid boendestämman. Inom ramen för samförvaltningslagen finns det således flera olika sätt att trygga de boendes inflytandemöjligheter. De boende bestämmer själva vilka verksamhetsformer som väljs. Även andra system för deltagande kan skapas och tas i bruk, om boendestämman så beslutar. Beslut i ärendet kan fattas årligen. Det förekommer positiva erfarenheter av de olika alternativen. Som ett exempel kan nämnas organisationen för boendeförvaltning vid VVO-yhtymä. Kärnan för boendeförvaltningen utgörs där av förtroendevalda som valts vid boendestämmorna och som verkar som koordinatorer av boendeverksamheten, som företrädare för de boende inom boendeförvaltningsorganisationen samt som boendeförvaltningens och VVO:s kontaktlänkar till de boende. De förtroendevalda behandlar bl.a. husbolagets budget och bolagets program för underhåll. Behandlingen av dessa ärenden betraktas i allmänhet som det mest centrala med tanke på påverkningsmöjligheterna vid samförvaltning. Boendeförvaltningen har också en egen representant i förvaltningsrådet för VVO-yhtymä. Som ett annat välfungerande exempel kan nämnas Esbokronan Ab, där boendeverksamheten hand-has av boendekommittéer som väljs vid boendestämmorna. Boendestämmorna ställer också upp kandidater till Esbokronan Ab:s styrelse och förvaltningsråd. Såsom av exemplen ovan framgår, har de boende en företrädare i de båda stora ägarsamfunden, antingen i samfundets styrelse eller i förvaltningsrådet. Den egentliga boendeförvaltningen utövas dock i boendekommittéerna och på förtroendemannanivå. Möjligheten att påverka samfundens ärenden är alltså inte begränsad endast till styrelsemedlemskap. Enligt samförvaltningslagen är minimiantalet boenderepresentanter i styrelserna en eller två, beroende av om styrelsen består av fyra medlemmar eller fler. I motiveringarna till frågan anfördes vidare att ägarna inte tillhandahåller information om stämmorna på ett sakligt sätt och att boendestämmor inte arrangeras tillräckligt ofta. Enligt samförvaltningslagen sammankallas boendestämman av 4
Ministerns svar KK 318/2005 vp Matti Kangas /vas boendekommittén. Om en sådan inte finns, skall stämman sammankallas av ägaren. Kallelsen till boendestämman skall delas ut till alla lägenheter och sättas upp på husets anslagstavlor minst en vecka före stämman. Boendestämman skall sammankallas minst en gång per kalenderår. Om huset inte har en boendekommitté och om ägaren inte sammankallar en boendestämma, kan länsstyrelsen bemyndiga någon av de boende att sammankalla stämman. Ifall huset inte har någon boendeverksamhet eller boendekommitté, skall husägaren dock årligen sammankalla en boendestämma, så att aktiva boende bereds möjlighet att inleda boendeverksamhet. I samförvaltningslagen stadgas om de verksamhetsformer genom vilka de boende kan utöva beslutanderätt och påverka ärenden som gäller boendet. De boende har frihet att bestämma om de vill utnyttja de inflytandeformer som samförvaltningslagen möjliggör, någon eller samtliga av dessa, eller om de väljer att delta i ägarens beslutsfattande på något annat sätt. Ägare av hyreshus som omfattas av aravabegränsningarna skall enligt lag tillåta att de boende deltar i besluten i enlighet med samförvaltningslagen. Miljöministeriet följer noggrant med hur samförvaltningen fyller sin funktion och kommer vid behov att skrida till åtgärder. Helsingfors den 4 maj 2005 Minister Hannes Manninen 5