Pelastustoimen järjestämistä koskevan lain luonnoksesta sisäministeriölle annettava lausunto

Kaupunginhallitus 231 24.10.2016 Pelastustoimen järjestämistä koskevan lain luonnoksesta sisäministeriölle annettava lausunto 344/03.00.00/2016 KH 231 Sisäministeriö on laatinut pelastustoimen järjestämistä koskevaksi laik si luonnoksen ja pyytänyt siitä lausunnon mm. Hämeenlinnan kau pun gil ta. Kanta-Hämeen maakunnan kuntajohtajat ovat sopineet mui den kuntien antavan luonnoksesta oma-aloitteisesti lausunnon. Ministeriön lausuntopyyntö on seuraava: Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi laki pelastustoimen jär jes tämi ses tä. Lakia sovellettaisiin pelastustoimen järjestämiseen, ke hit tämi seen, ohjaukseen ja valvontaan vuoden 2019 alusta lukien. Pelastustoimi on voimassa olevan pelastuslain mukaan kuntien la kisää teis tä yhteistoimintaa, jota hoitaa 22 alueellista pelastuslaitosta. Pe las tus toi men järjestämisvastuu ehdotetaan säädettäväksi viiden maa kun nan tehtäväksi. Ne järjestäisivät pelastustoimen yh teis työ alueen kaikkien maakuntien alueella. Pelastustoimen voimavarojen käytön tehostaminen sekä palvelujen saa ta vuu den ja laadun parantaminen edellyttää pelastustoimen ja sen ohjausjärjestelmän uudelleenorganisointia maakunnissa. Uu delleen or ga ni soin nin yhteydessä pelastustoimen ohjausjärjestelmää esi te tään tarkistettavaksi siten, että toimialan kehittäminen voidaan to teut taa valtakunnallisesti yhdenmukaisin perustein, taloudellisesti ja tehokkaasti. Pelastustoimen organisoiminen sosiaali- ja ter veys toimen palvelurakenteen uudistamisen kanssa yhdenmukaisen aluejaon ja järjestämismallin pohjalta on puolestaan välttämätön, koska sil lä turvataan pelastustoimen mahdollisuus jatkossakin suorittaa kiireel li siä ensihoitotehtäviä ja kiireellisiä ensivastetehtäviä sen mu kaan kuin sosiaali- ja terveystoimen viranomaisten kanssa erikseen so vitaan. Pelastustoimen järjestämislain antamisen jälkeen on tarkoitus uu distaa nykyinen pelastuslaki. Tavoitteena on pelastustoimen toi min tamal lien kansallinen yhtenäistäminen, ohjauksen tehostaminen ja tehtä vä ku van tarkistaminen viranomaisyhteistyön tiivistämisen nä kö kulmas ta. Pelastuslain uudistaminen toteutettaisiin siten, että uu dis tet tu pelastuslaki tulisi voimaan vuoden 2019 alussa maakuntien ja uu distet tu jen pelastuslaitosten aloittaessa toimintansa. Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2017.

Sisäministeriö pyytää jakelussa mainituilta lausuntoa liitteenä ole vasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Lakiluonnos on erillisliitteenä. Lausunnon pohjana on Kanta-Hämeen pe las tus lai toksen ja Hämeen lii ton valmistelema lausuntoluonnos. Va. kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus antaa pelastustoimen jär jestä mis tä koskevan lain luonnoksesta sisäministeriölle seuraavan kaupun gin lau sun non: Yleistä Maakuntauudistuksesta ja siihen liittyvästä pelastustoimen uu dis tukses ta on tulossa päälinjoiltaan eli tavoitteiltaan hyvä. Sen avulla pystytään kehittämään palveluista entistä parempia ja kus tan nus te hokkaam pia. Lisäksi yhteiskunnan varautumista erilaisiin on net to muuksiin, häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin pyritään parantamaan uu diste tun lainsäädännön avulla siten, että sisäministeriön oh jaus roo lia vah vis te taan (s.16). Maakuntauudistuksen tavoitteena on hallinnon yksinkertaistaminen si ten, että työnjako on selkeä valtion, alueiden ja kuntien kesken. Pelas tus toi men ja ensihoidon osalta on esitetty, että palveluiden jär jestä mis vas tuu ja palvelutuotanto keskitettäisiin viidelle yli opis to sai raalaa ylläpitävälle maakunnalle. Tätä on perusteltu muun muassa sil lä, että siten pystytään varmistamaan pelastustoimen ja en si hoi don yhteistyö myös tulevaisuudessa. Tavoite on sinänsä kan na tet ta va. Siirrettäessä tehtäviä alueille ensisijainen ratkaisu olisi toi min to jen keskittäminen tehtäviltään ja toimivallaltaan selkeille 18 it se hal lin toalueelle. Itsehallintoalueiden perustaksi on linjattu ny kyi nen jako 18 maakuntaan ja muusta maakunnallisesta toiminnasta poi ke ten pelas tus toi men ja ensihoidon palveluiden keskittäminen vii del le alu eelle. Tämä ei ole perusteltua. Pelastustoimi ja ensihoito ovat tyy pil li siä lähipalveluita. Niiden järjestämis- ja tuottamisvastuun tulisi olla kai killa 18 maakunnalla. Näillä alueilla suunnitellaan myös mm. so si aa lija terveyshuolto, ympäristöterveydenhuolto, elinkeino- ja yri tys toi minta jne. Pelastustoimen ja ensihoidon tulisi olla yh te ne väi ses ti mu kana näiden 18 alueen toimintojen ja myös riskien suun nit te lus sa. Pelastustoimen ja ensihoidon keskittäminen muusta aluejaosta poike ten viidelle alueelle heikentäisi huomattavasti lähipalveluiden integ raa tion toteuttamista. Se jopa vaikeuttaisi alueellista tur val li suustyö tä. Jul kis hal lin non keskeinen tehtävä on huolehtia ihmisten pe rustur vas ta kaikissa olosuhteissa. Uudesta maakuntahallinnosta voi si syn tyä ns. kotipesä varautumiselle erilaisiin häi riö ti lan tei siin ja poikkeus oloi hin, mikäli aluejako olisi yhteneväinen eli 18 aluet ta. Maa-

kun nat voisivat alueen kuntien kanssa luoda myös va rau tu mi sen kokonaisuuden. Toiminnan yh teen so vit ta mi nen olisi luon te va ja välttä mä tön osa maakunnan omaa toimintaa, mut ta mikäli pää te tys tä 18 maa kun nan aluejaosta poikettaisiin, alu eel li nen yhtenäisyys rik koontui si. Se vaikeuttaisi tehokasta tur val li suus työ tä. Pe las tus vi ran omaisen läsnäolo kaikissa maakunnissa oli si tätä parempi to teut taa si ten, et tä kaikki maakunnat olisivat pe las tus toi men palveluiden jär jes tämis vas tuus sa ja päättäisivät itse siitä, mi ten palvelut olisi jär ke vin tä to teut taa. Uudistuksen avulla 18 maakunnan kattava toiminta avaisi uu sia mah dol li suuk sia palvelutoiminnan kehittämiseksi. Mo niam ma til li nen yh teis työ eri viranomaisten välillä helpottuisi, kun ei olisi tar peet to mia hallinnollisia raja-aitoja ja kun kansalaisten saamat pal ve lut si ten paranisivat. Mikäli pelastustoimi ja en si hoi to keskitettäisiin muus ta maakunnallisesta toi min nas ta poiketen viidelle maakunnalle, 13 muun maakunnan rooli ja kes kei nen vaikutusvalta oman maa kun nan asioihin väistämättä vaikeutuisi ja heikkenisi, eikä ko. yhteistyö oli si niiden alueilla välttämättä to teu tet ta vis sa. Pelastustoimen järjestämistä koskevassa laissa esi te tyn linjauksen pe rus teel la pelastustoimen ja ensihoidon pal ve lui den ja niille ase tettu jen tavoitteiden toteutuminen vaarantuisivat, jos ne irrotettaisiin 18 pe rus maa kun nas ta. Maakunnille ja kunnille tar jot ta vien pe las tus toimen palvelujen kannalta 18 maakunnallisen pe las tus lai tok sen jär jestä mä pelastustoimi olisi parempi ratkaisu kuin pe las tus toi men jär jestä mi nen viiden maakunnan tehtävänä. Lain sää dän nös sä on kui tenkin pelastuslaitosten määrästä riippumatta tur vat ta va pe las tus lai tosten mahdollisuus toimia ensihoidon pal ve lun tuot ta ji na. Pelastustoimella on vahva osaaminen hallinnonalat ylittävässä yhteis työs sä häiriö- ja poikkeusoloihin varautumisessa, val mius suun nitte lus sa sekä harjoittelussa. Tätä olisi pystyttävä hyödyntämään riit täväs ti kuntien varautumisessa myös maakuntauudistuksen jäl keen. Jot ta pelastustoimella olisi tosiasiallinen mahdollisuus va rau tu mi sen tu keen ja yhteen sovittamiseen sekä maakunnan yh tei ses sä va rautu mi ses sa että kunnissa, pelastustoimi tulisi asemoida maa kun taan si ten, että riittävä toimialaosaaminen olisi sijoitettu palveluja jär jes täväl le tasolle. Lakiluonnoksen yksityiskohtia koskeva lausunto s. 1 ja 2 Tehostaminen tarkoittaisi joko saman tai nykyistä hei komman palvelun tuottamista nykyistä pienemmin kustannuksin tai nykyis tä paremman palvelun tuottamista samoin tai nykyistä suu remmin kustannuksin. Samaan aikaan ei olisi mahdollista sekä säästää voi ma va ro ja tehostaen että parantaa palveluiden saatavuutta ja laatua. Lakiluonnoksessa oleva lause on ristiriitainen.

s.6 Nykytilan arviointi on tehty virheellisesti. Pelastustoimen jär jes telmä on ollut erittäin kustannustehokas ja tarkoituksenmukainen. Palve lui ta on pystytty kehittämään laitosten vapaaehtoisen yhteistyön avul la. Suomen 22 pelastuslaitosta ovat organisoineet Kuntaliiton yhtey teen kumppanuusverkoston, joka on pystynyt kehittämään pal jon pelastustoimen järjestelmää. Lisäksi esimerkiksi Itä- ja Kaak kois- Suo men pelastuslaitokset ovat organisoineet yhteisen han kin ta renkaan, joka kattaa yhdeksän pelastuslaitoksen raskaan ajo neu vo kalus ton ja pienkaluston hankinnat. Tässä toiminnassa myös Kan ta- Hä me on ollut pitkään mukana ja yhteinen hankintatoimi on tuo nut mer kit tä viä taloudellisia säästöjä. s. 10 ja 2 Uusia johto- ja tilannekeskuksia ei ole tarpeen rakentaa esi te tyin tavoin. Nykyiset tilat ovat jo nyt yhteiskäytössä ensihoidon kans sa. Yhteiset johto- ja tilannekeskukset eivät edellytä yhteistä hal lin nol lis ta rakennetta, esim. Itä-Suomen alueen pelastuslaitosten yh teis tä tilannekeskusta. Säästöksi ei voida lukea sellaisia kus tannuk sia, joita ei ole lainkaan aiheutumassa. s. 6-7 Pelastustoimen ja ensihoidon yhteistyö on nyt tar koi tuk sen mukais ta ja jokapäiväistä. Sen toimiminen on syytä varmistaa myös jatkos sa, ja eri hallinnonalojen yhteistyötä on tiivistettävä esim. har vaan asuttujen alueiden turvallisuuden varmistamiseksi. La ki eh do tuk sen perusteluissa on virheellisesti esitetty, että pelastustoimen teh tä vävo lyy mis tä yli 80 % kohdistuu kiireellisiin ensihoito- ja en si vas te teh täviin. Tehtävävolyymia määritettäessä ei voida käyttää ai noas taan tehtävien määriä, vaan siinä tulee käyttää tehtävien hoi ta mi seen käytettäviä henkilötyövuosia. Pelastustoimessa ja ensihoidossa henkilöstön toimintakyvyn hei ketes sä voidaan usein tehtävämuutoksin pitää työntekijä työelämässä ja siten välttää ennenaikainen eläköityminen ja siitä aiheutuvat ns. VAR HE-mak sut (urapolkutoiminta). Henkilöstön urapolkujen ke hit tämi nen on tärkeä osa uudistusta, mutta se ei toteudu nyt esitetyssä vii den alueen mal lis sa. Pelastustoimen ja ensihoidon palveluiden järjestäminen ja tuot ta minen viidessä maakunnassa ei tue urapolkutavoitetta vaan päin vastoin vaarantaa sen. Henkilöstön siirtyminen viiden maakunnan pal velu lai tok sen palvelukseen tarkoittaa käytännössä sitä, että hen ki lös tön uudelleen sijoittuminen ei onnistu kuin niiden alueella. Mui den 13 maakunnan alueelle pelastajille ja ensihoitajille ei ole tarjolla uu sia tehtäviä. Niiden alueella muusta palvelutuotannosta vastaa läh tö kohtai ses ti oman maakunnan palvelulaitos, joka on siis eri työn an ta ja kuin em. viisi järjestämisvastuussa olevaa maakuntaa.

Urapolkuvaihtoehtojen ja toimintakyvyltään rajoittuneen henkilöstön mää rä on sama alueiden määrästä riippumatta. Alueiden laa jen ta minen ei edistä urapolkuja, vaan siihen liittyisi edelleen samoja haas teita ja kustannuksia. s.7 Pelastustoimen järjestämistä koskevan lain yhtenä tavoitteena on mainittu valtakunnallisten järjestelmien kehittäminen. Tämä ei vaa di palveluiden jär jes tä mi sen ja tuottamisen keskittämistä viidelle maakun nal le. Yh tei set toimintamallit, kustannustehokkuus ja toi min nal linen tehokkuus voidaan saa vu t taa parhaiten siten, että pe las tus toimen tar vit se mat eri tyi set tukipalvelut eli riskianalyysi, omat tie to järjes tel mät, kehittäminen ym. keskitetään valtakunnallisen kaikkien maa kun tien omistaman pal ve lu kes kuk sen tehtäväksi. s.7 Pelastustoimen järjestämisvastuun ja tuottamisvastuun siir tä minen viidelle maakunnalle aiheuttaa tosiasiassa suuren de mo kra tia vajeen 13 muulle maakunnalle. Pelastustoimen järjestämistä kos ke vassa laissa on rakennettu mekanismi siihen, miten si sä mi nis te riö neuvot te lee pelastustoimen järjestämisestä ja kehittämisestä vii den maa kun nan kesken, mutta muille maakunnille ei nyt eh do te tus sa järjes tel mäs sä jää muuta kuin maksajan rooli. s. 8 Nyt esitetyssä mallissa kaikki 13 maakuntaa tekevät oman yhteis työ alu een sa viiden maakunnan kanssa yhteistyösopimuksen pelas tus toi men palveluiden tuottamisesta. Tämän jälkeen jär jes tä misvas tuus sa olevien viiden maakunnan maakuntavaltuustot hy väk sy vät pe las tus toi men palvelutasopäätöksen. Palvelutasopäätöksen hy väksy mi sen jälkeen viiden maakunnan palvelulaitokset tuottavat pal velut, mut ta muil la 13 maakunnalla ei ole minkäänlaista oh jaus me kanis mia pal ve lu tuo tan non ohjaamiseen. Tämä ei ole hy väk syt tä vää s.9 Pelastustoimen resurssien / miesvahvuuksien optimointi vuo rokau den ja vuodenajan mukaan on kannatettava tavoite, jos sen avulla pystytään tehostamaan toimintaa. Sivun 11 perusteluissa on todet tu, että pelastustoimen voimavarat säilyisivät pääosin en nal laan. Kanta-Hämeessä optimointi ei ole mahdollista, sillä suun nit te lu pe rustee na on jo nyt valtakunnallisen ohjeen mukainen minimi. Op ti mointia ei voi tehdä alle minimin, jollei esim. lopeteta sa vu su kel ta mis ta tiettyinä vuorokaudenaikoina yhdessä tai useassa kau pun gis sa, mutta tämä tarkoittaisi palvelutason olennaista hei ken tä mis tä. s. 9 ja 2 Luonnoksen mukaan suuret alueet mahdollistaisivat palve lui den suunnitteluperusteiden muuttamisen nykyistä yh den mu kaisem mik si. Suunnittelu perustuu kuitenkin jo nyt yhteiseen val ta kunnal li seen toimintavalmiuden suunnitteluohjeeseen ja riskiaineistoon, ei kä alueiden määrä vaikuta niiden suunnitteluperusteena käyt tä miseen jatkossakin. s. 9 ja 2 Sopimuspalokuntien käyttämisen tehostamisen ra joit tee na on, että sopimuspalokunnat eivät käytännössä pysty tuottamaan juu-

ri nykyistä parempaa valmiutta. Niiden nykyistä tar koi tuk sen mu kaisem pi käyttäminen edellyttäisi muutoksia so pi mus pa lo kun ta lais ten työssäkäyntialueisiin sekä muuttoliikkeen kääntämistä takaisin koh ti harvaan asuttuja alueita. Pelastustoimen aluemuutoksin ei voi da vaikuttaa näihin edellä mainittuihin seikkoihin. s. 9 Henkilöstö-, talous- ja ICT-hallinnon tehtävien keskittäminen nykyistä harvemmille toimijoille ei liene tarkoituksenmukaista eikä pienentäne menoja ainakaan Kanta-Hämeessä. Pelastuslaitoksen nämä tehtävät on jo keskitetty kuntien yhteiselle pal ve lun tar joa jal le. s. 9 Hallinto- ja tukipalveluiden toimintoja yhdistämällä arvellaan voita van jättää täyttämättä tai siirtää turvallisuuspalveluihin ja pe las tustoi min taan luonnollisen poistuman kautta useita virkoja. Vuosittain saa ta vak si säästöksi arvioidaan enimmillään noin 2,1 miljoonaa euroa. Hallinto- ja tukipalveluissa olevien virkojen määrä on kuitenkin var sin vähäinen, ja näistä tehtävistä luonnollisesti poistuvia on vähän. Vaikka hallinto- ja tukipalveluissa virkoja olisikin, siirtämällä ne tur val li suus pal ve lui hin tai pelastustoimintaan ei säästöä tulisi lainkaan. Lisäksi järjestämisvastuussa oleva tilaajaorganisaatio edel lyttää uusien pelastustoimen hallintotehtävien perustamista. Maakuntauudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon jär jes tä misuudis tus ta sekä niihin liittyviä lakeja koskevan hallituksen esityksen sivul la 200 todetaan, että yksittäiselle maakunnalle kohdennettavan ra hoi tuk sen määrä ei ole sama kuin nykyisin maakunnan kuntien yhteen las ket tu rahoitus. Rahoituksen muutosta on arvioitu vertaamalla uu den rahoitusmallin mukaista vuoden 2016 rahoitusmäärän mukaan laskettua rahoitusta alkuperäiseen määrään, joka saadaan laske mal la maakuntaan kuuluvien kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon se kä pelastustoimen nettomenot yhteen. Rahoituksesta noin 10 % eli 1,8 mrd. euroa kohdennetaan asu kas luvun perusteella. Pelastustoimen menot sisältyvät tähän 10 %:iin. Pelas tus toi men kustannusten keskiarvo on tällä hetkellä noin 75 eu roa/ asu kas. Esim. Kanta-Hämeessä vuoden 2015 tilinpäätöstietojen perus teel la pelastustoimen kustannukset olivat noin 62 eu roa/asu kas. Uudistuksen siirtymävaiheeseen liittyviä suuria vuotuisia rahoituksen maa kun nit tais ten määrien muutoksia pyrittäisiin lieventämään eril lisin siirtymätasaussäännöksin. Jos pelastustoimen palveluiden ra hoitus toteutetaan Kanta-Hämeessä valtakunnan keskiarvon mukaan eu roa asukasta kohti, se tarkoittaa n. 2,3 miljoonan euron lisäystä vuo sit tai seen käyttötalouteen. Vastaavasti viiden alueen mallissa Kan ta-hä meen pelastustoimen menot kasvaisivat saman 2,3 milj. eu roa. Lisäkustannusten aiheuttamilla mahdollisilla pe las tus toi men ta lou den sopeuttamistoimilla olisi kohtalokkaat seuraukset Kan ta- Hä meen maakunnan alueen pelastustoimen palvelukyvylle ja si ten

kan sa lais ten saamalle pelastustoimen (palokuntien) toiminnalle myös onnettomuus- ja tulipalotilanteissa. s.11 Perusteluissa on todettu, että keskittäminen viidelle maa kun nalle parantaisi mahdollisuuksia hallita tietoyhteiskuntakustannuksia. Ta voit teen saavuttaminen ei vaadi palveluiden kes kit tä mis tä viidelle maa kun nal le. s.13. 3 :n perusteluissa todetaan, että valtioneuvosto voi ase tuk sel la päättää palvelujen kokoamisesta yhä suurempiin kokonaisuuksiin. Mui den maakuntien on todettu voivan vaikuttaa ko. palveluiden määrään, laatuun ym. Tosiasiassa muilla 13 maakunnalla ei olisi minkään lai sia vaikutusmahdollisuuksia näiden palveluiden tuot ta mi seen eikä muihinkaan yksityiskohtiin. Muilla 13 maakunnalla olisi esi tyk sen mukaan ainoastaan rahoitusvastuu näistä erikseen yhä suu rem piin kokonaisuuksiin kootuista palveluista. s. 13 Pelastustoimen johtamisjärjestelmä on mahdollista sovittaa yhä suuremmille alueille, mi kä vähentäisi päivystys- ja va ral la olo teh tä viin osallistuvien määrää. Päivystysalueiden suu ren ta mi nen tuo kus tannus te hok kuut ta, joskin muutokset vaikuttavat myös pal ve lu ta soon. Hal lin nol lis ten alueiden määrä ei vaikuta edellytyksiin to teut taa pelastustoimen johtamis- ja päi vys tys jär jes tel miä nykyistä suu remmil la alueilla. Esimerkiksi Kanta-Hämeen ja Var si nais-suo men pelas tus lai tok set ovat jo nyt sopineet yhteisestä pelastustoiminnan johta mi sen päi vys tys jär jes te lys tä. s.14. 4 :n mukaan maakuntien on sovittava palveluiden tuot ta mises ta yhteistyösopimuksin. Esitetyssä mallissa pal ve lu ta so pää töksen ja yhteistyösopimuksen välinen suhde on epäselvästi säädetty. Yh teis työ so pi muk ses sa jokainen maakunta päättäisi kohdaltaan palve lu ta soon kuuluvista seikoista, mutta pelastustoimen jär jes tä misvas tuus sa oleva maakunta voisi ja sen pitäisi kuitenkin päättää pelas tus toi men palvelutason toteuttamisesta. Vaikka tässä yhteydessä sää de tään kuulemismenettelystä, muiden maakuntien olisi pys tyt tävä osallistumaan myös palvelutason toteuttamista koskevaan päätök sen te koon. Nykyisessä järjestelmässä kaikki alueen kunnat ovat yleen sä edustettuina pelastuslaitoksen päätöksenteossa joh to kunnas sa tai lautakunnassa, mikä on demokraattista. Esitetty viiden alueen malli ei sitä ole. 5 :n s. 15 Perusteluiden mukaan pelastustoimen pal ve lu tuo tan nosta vastaisi viiden maakunnan palvelulaitos. Henkilöstö olisi pal ve lulai tok sen palveluksessa. Tämä rakenne on epä tar koi tuk sen mu kainen, koska se tosiasiassa estää henkilöstön uudelleen sijoittumisen ja tehtäväkierron muihin maakunnan tehtäviin. Maakunnan pal ve lulai tos on oma oikeushenkilö, eikä sillä ole oman maakunnan ul kopuo lel la muita tehtäviä kuin pelastustoimen ja ensihoidon tehtäviä.

Pal ve lu lai tok sen ja maakunnan keskinäistä roolia olisi syytä tar kentaa. Palveluiden järjestämisen ja tuottamisen erottaminen soveltuu huo nos ti pelastustoimeen. Lähtökohtaisesti sen palvelut eivät ole mark ki noil le alttiina, eikä valinnanvapaus koske sen palveluita. Py kälän mukaan palveluita voitaisiin hankkia myös yksityisiltä toi mi joil ta. Tämä on sinänsä kannatettava ehdotus. Esimerkiksi yksityiset vartioin ti liik keet voisivat tuottaa joitain pelastustoimen palveluita. Ny kyisin kin pelastustoimen tarvitsemia tukipalveluita tuotetaan muualla kuin pelastuslaitoksissa. s. 16 7 :n mukaan valtioneuvosto asettaa pelastustoimelle val ta kunnal li set tavoitteet. Säädöksen tarkoitus ei tule perusteluista sel väs ti esille. Sisäministeriöllä on vastuuministeriönä ohjausrooli ja oli si luontevaa, jos se pystyisi määrittelemään valtakunnalliset pe las tustoi men tavoitteet. Nyt esitetty valtioneuvoston rooli tuntuu pääl lek käisel tä ja byrokratiaa lisäävältä sisäministeriön ohjausroolin kans sa. Pykälän perusteluissa on korostettu finanssipoliittisia ta voit tei ta. Niiden esiin nostaminen tuntuu vieraalta ajatukselta. Val tio neu vos ton ohjausroolin kehittäminen pelastustoimen pal ve lu tuo tan nos sa ei ole tarkoituksenmukaista, koska pelastustoimen palveluiden pi täi si olla johdettu riskianalyysistä eikä finanssipolitiikasta. Samoin py kä län perusteluissa on mainittu, että valtioneuvosto voi asettaa ta voit tei ta pelastustoimen palveluverkon alueelliselle kehittämiselle tai jo pa palveluiden alueelliselle sijoittumiselle. Nämä tavoitteet ovat ris ti rii taisia, kun kuitenkin samassa järjestämislaissa on todettu, että jo kai nen maakunta sopii omasta palvelutasostaan. Sinänsä val ta kun nal li set tavoitteen ja finanssipolitiikan kytkeminen osaksi pe las tus toi men suunnittelua ovat ymmärrettäviä, mutta niiden asettaminen ei tue maakunnallista itsehallintoa. Pykälän perusteluissa on mainittu, että maakunnilla ei ole edel ly tyksiä järjestää ja tuottaa pelastustoimen palveluita. Tämän tuek si ei ole esitetty mitään konkreettista. Nykyään kaikki pe las tus lai tok set pys tyvät tuottamaan omat palvelunsa. Kanta-Hämeen pe las tus lai tok sen tuottamat pelastustoimen ja ensihoidon palvelut ovat kus tan nus tehok kaim pien joukossa. Pykälän perusteluissa on mai nit tu, että ta voittee na on kehittää pelastustoiminnan ja si vii li vi ran omais ten val ta kunnal lis ta johtamista sekä koordinointia laa ja-alais ten uhkien tor jun nassa. Tämä on hyvä tavoite ja sitä kannattaa edis tää, mutta tä män tavoitteen aikaan saaminen ei vaadi pe las tus toi men jär jes tä mis vastuun ja palvelutuotannon keskittämistä viidelle maa kun nal le. Alueella on edelleen kaksi merkittävää itsehallinnollista toimijaa. Kun tien ja maakuntien varautumisen yhteensovittamisen ja toi min tojen järjestämisen kannalta on tarkoituksenmukaisinta, että pe las tustoi men ja ensihoidon tehtävä järjestetään 18 maakunnan pe rus ratkai sun mukaisesti.

Valtakunnallisen johtamisen ja koordinaation kehittäminen kan nat tanee tehdä esimerkiksi viiden yhteistyöalueen avulla, mutta pe rus palve lu tuo tan toa ja siihen liittyviä vastuu- ja johtosuhteita ei kannata kes kit tää ja siten sekoittaa 18 päätettyä vastuualuetta. Nyt esitetystä mal lis ta on tulossa erittäin moniportainen, eikä se tue hallituksen aset ta maa normitalkoiden eli säännösten purkamisen ja hallinnon yk sin ker tais ta mi sen tavoitetta. Päinvastoin liiallinen keskittäminen ja ra joil taan epäyhtenäinen malli vaikeuttaa järkevää yhteistyötä. Suuren pelastustoimen uudistuksen val mis te lus sa ja suunnittelussa pe las tus lai tok set jätettiin sivuun. Pe las tus lai tok sil le viiden alueen linjaus kerrottiin keväällä 2016 il man ennakkokeskusteluja. Uu dis tuksen valmistelu kärsi tästä. s. 18 8, 9 ja 11 Hallituksen esityksen perusteluiden mukaan val ta kun nal lis ten tavoitteiden valmisteluun osallistuisivat ainoastaan pe las tus toi men järjestämisvastuussa olevat maakunnat. Tätä ei voi pi tää hyväksyttävänä, koska myös muiden maakuntien on pystyttävä osal lis tu maan palveluiden kehittämiseen ja tavoitteiden val mis te luun. Tämän kehityksen seurauksena maakunnat jaetaan pe rus teet to masti eri luokkiin sen mukaan, missä yliopistosairaala sijaitsee. Pelastustoimen järjestämistä koskevan lain 11 :n mukaan si sä minis te riö ja pelastustoimen järjestämisestä vastaava maakunta oh jaavat pelastustoimen toimintaa ja palveluita vuorovaikutuksessa kes kenään. Kanta-Hämeen osalta tämä tarkoittaisi, että maakunnan ris kit ja pelastustoimen mitoitus eli resurssisuunnittelu päätettäisiin vii me kädessä Pirkanmaan maakuntavaltuustossa. Tämä on vastoin perus tet ta van maakunnallisen itsehallinnon periaatteita ja ta voit tei ta. s. 21, 14. Pelastustoimen palvelutasopäätöksen ja maakuntien väli sen yhteistyösopimuksen keskinäinen suhde on epäselvä. La ki luonnok sen mukaan pelastustoimen ohjaus ja to teu tu neen pal ve lu ta son valvonta erotettaisiin omiksi tehtävikseen. Tämä ei ole tar koi tuk senmu kais ta, koska ohjausvallan käyttämisen tulee pe rus tua tie toon pelastustoimen toteutuneesta palvelutasosta. Tätä pa rem pi vaih toeh to olisi keskittää ohjaus- ja valvontatehtävät vain yh del le toi mi jal le ja pelastustoimen palvelujen tuot ta mi nen 18 maa kun nal le. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen.