Energiapuun hankinta nuorista metsistä

Metsätehon raportti 141 5.12.2002 Energiapuun hankinta nuorista metsistä Antti Korpilahti Jouko Örn

Energiapuun hankinta nuorista metsistä Antti Korpilahti Jouko Örn Metsätehon raportti 141 5.12.2002 Konsortiohanke: Metsähallitus, Metsäliitto Osuuskunta, Metsäteollisuus ry, Puuenergia ry, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo Timber Oy, Yksityismetsätalouden Työnantajat r.y. Asiasanat: energiapuu, harvennushakkuu, taimikonhoito, puupolttoaine Metsäteho Oy Helsinki 2002

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ...4 JOHDANTO...6 1 KEMERA-KOHTEET JA TUET...6 1.1 Taimikonhoito...6 1.2 Nuoren kasvatusmetsän harvennus...9 2 ENERGIAPUUN KORJUU, KULJETUS JA HAKETUS...14 2.1 Hankintaketjut...14 2.2 Siirtelykaato...14 2.3 Koneellinen kaato-kasaus ja osapuun valmistus...16 2.4 Energiapuun metsäkuljetus...18 2.4.1 Metsäkuljetus kuormatraktorilla...18 2.4.2 Metsäkuljetus maataloustraktorilla...18 2.5 Korjurimenetelmä...18 2.6 Energiapuun kaukokuljetus...19 2.7 Haketus käyttöpaikalla...19 2.8 Välivarastohaketus ja hakkeen kaukokuljetus...20 2.9 Palstahaketusmenetelmä...20 2.9.1 Korjuu hakeharvesterilla...20 2.9.2 Hakkeen kuljetus vaihtokonttiautolla...20 3 POLTTOHAKKEEN TUOTANNON KANNATTAVUUS ESIMERKKIKOHTEILLA...21 3.1 Tarkastelun perusteita...21 3.2 Toteutus palkkatyönä tukivyöhykkeellä 1...22 3.2.1 Kaikki energiapuuksi...22 3.2.2 Ainespuu ja energiapuu erotellaan...24 3.2.3 Nuoren metsän perkausharvennus ja kuitupuun korjuu...25 3.2.3.1 Hakkuu ja perkausharvennus moottorisahalla...25 3.2.3.2 Perkaus raivaussahalla ja koneellinen kuitupuun korjuu...26 3.2.4 Perkausharvennus ilman puun talteenottoa...27 3.3 Toteutus palkkatyönä tukivyöhykkeellä 2...27 3.4 Toteutus metsänomistajan työnä...28 4 TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET...30 4.1 Aineisto...30 4.2 Hintatason merkitys...31 4.3 Johtopäätökset...32 Metsätehon raportti 141 5.12.2002 3

TIIVISTELMÄ Tässä selvityksessä tarkastellaan energiapuun hankinnan kustannuksia ja kannattavuutta, kun energiapuuta korjataan nuorten metsien hoitokohteista. Esimerkkikohteiksi kuvattiin kaksi varttunutta taimikkoa ja seitsemän nuoren kasvatusmetsän harvennusta, joiden hoitoon olisi mahdollista saada rahoitustukea sekä energiapuun korjuun ja haketuksen tuet. Energiapuun korjuumenetelmien ja kaluston kehittäminen on vasta alussa. Niistä on usein riittämättömästi tutkimustietoa ja kokemuksia luotettavien päätelmien tekemiseksi. On syytä olettaa, että puupolttoaineen tuotannon kilpailukyky voi parantua lähivuosina merkittävästi. Pienikokoisen puun korjuussa sekä miestyön että konetyön tuottavuus on pieni ja työ on siksi kallista. Kun työ tehdään palkatulla työvoimalla, taimikot ja pienirunkoiset nuoret kasvatusmetsät on edullisinta hoitaa kuntoon raivaussahatyönä ilman puun talteenottoa. Suurkäytön hintatason mukaan (8,40 /MWh käyttöpaikalla ilman arvonlisäveroa) raivaussahalla tehtävä ennakkoraivaus ja vain kuitupuun talteenotto konekorjuuna on edullisin vaihtoehto jo melko pienestä ainespuukertymästä alkaen, vaikka energiapuun korjuuseen ja haketukseen saadaan tukirahoitusta; esimerkiksi ainespuukertymä 15 m 3 /ha ja keskikoko 40 dm 3 /runko. Kate on silloin 100 Etelä-Suomessa tukivyöhykkeellä 1. Pelkkä perkausharvennus johtaisi 0-tulokseen, energiapuun tai energia- ja ainespuun talteenotto 125 140 tappioon. Tukivyöhykkeellä 2 (Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kainuu) tulos on noin 40 parempi. Kun energiapuun hinta on tarkastelussa käytetyn pienkäyttäjän hintatason mukainen (11,00 /MWh käyttöpaikalla), taimikot ja pienirunkoiset kasvatusmetsät kannattaisi edelleenkin harventaa raivaussahatyönä ilman puun talteenottoa. Useissa nuoren kasvatusmetsän kohteissa pelkkä energiapuu antaa 10-60 huonomman tuloksen kuin ennakkoraivaus ja kuitupuun korjuu. Sellaisissa tapauksissa pelkästään energiapuuksi korjuu voi kuitenkin olla hankintateknisistä syistä järkevää. Kuitupuun kertymä on pieni ja se voidaan hinnoittelussa ottaa huomioon. Kun metsikkö on tukiehtojen ylärajoilla ja ainespuukertymä on 50 60 m 3 /ha, ennakkoraivaus ja kuitupuun hankinta antaa 120 paremman tuloksen kuin energiapuuvaihtoehto. Metsänomistajan omana työnä energiapuun korjuutyölle ja luovutukselle jää suurkäytön hintatason mukaan katetta taimikoissa 600 850 (tukivyöhykkeellä 1). Nuoren kasvatusmetsän kohteilla kate on suurempi energia-ainespuukorjuussa kuin pelkästään energiapuukorjuussa; esimerkeissä kate on 815-2 245. Pienirunkoisimmissa kohteissa katteiden ero on 80-115. Kun metsänomistaja tekee vain hakkuutyön, pelkästään energiapuuksi hankinta on edullisinta taimikoiden lisäksi pienirunkoisista nuorista kasvatusmetsistä. Metsätehon raportti 141 5.12.2002 4

Vaikka energiapuun hinta on pienkäytön hintatason mukainen, kuitupuun erilleen otto on kannattavinta kaikissa tapauksissa metsänomistajan suorittaessa korjuun. Aivan pienirunkoisissa kohteissa ero pelkästään energiapuuksi korjuuseen on pieni, 35-55. Kun metsänomistaja tekee vain energiapuuhakkuun ja ennakkoraivauksen, pelkästään energiapuuksi korjuu on pienirunkoisissa kohteissa selvästi kannattavampaa kuin kuitupuun erilleen korjuu. Metsänomistajan on tosin arvioitava omatoimisuuden kannattavuutta myös tarvittavan työmäärän ja hankintatyön edellytysten mukaan. Siksi järeäpuustoisissa nuoren kasvatusmetsän esimerkkikohteissa, joissa valtapituus oli yli 12 m, sekä energia- että ainespuun talteenotto voi olla metsänomistajalle edullisinta. Koska leppä- ja haapakuitupuun hinnat ovat huonommat kuin pääpuulajien kuitupuiden hinnat, leppä- ja haapapuustot antavat polttoaineena paremman katteen kuin kuitupuuna. Metsätehon raportti 141 5.12.2002 5

JOHDANTO Tässä selvityksessä tarkastellaan energiapuun hankintaketjuja ja hankinnan kannattavuutta, kun energiapuuta korjataan nuorten metsien hoitokohteista. Pienikokoisen puun korjuu energiapuuksi tulee kyseeseen lähinnä kohteista, jotka täyttävät KEMERA-laissa (kestävän metsätalouden rahoituslaki) esitetyt nuoren metsän hoidon ja energiapuun korjuun tukirahoituksen ehdot. Sellaisia ovat varttuneet taimikot (T2, keskipituus yli 1,3 m), joissa suoritetaan perkausharvennus, sekä nuoret kasvatusmetsiköt (2-kehitysluokan metsiköt), joista voidaan perkausharvennuksen yhteydessä saada ainespuutakin. Kehitysluokkien kuvaukset ja myöhemmin esitetyt puustosuositukset on esitetty julkaisussa Hyvän metsänhoidon suositukset, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio 2001. Kestävän metsätalouden rahoituslaista ja sen soveltamisesta saa tietoa Kemera-oppaasta 2002, jonka ovat julkaisseet Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio ja Pirkanmaan metsäkeskus. 1 KEMERA-KOHTEET JA TUET 1.1 Taimikonhoito Taimikonhoito suositellaan tehtäväksi siten, että puusto voi kehittyä korjuukelpoiseksi ensiharvennukseksi 10 20 vuodessa taimikonhoidon jälkeen (taulukko 1). Taimikot kuuluvat silloin puuston kehitysluokituksessa varttuneisiin taimikoihin (T2, keskipituus yli 1,3 m). Tukirahoituksen edellytyksenä on se, että taimikon kehitystä haittaavia poistettavia runkoja on vähintään 2 000 kpl/ha. TAULUKKO 1 Puuston tavoitepituus ja -runkoluku taimikonhoidon jälkeen Etelä-Suomessa Pääpuulaji Valtapituus, m Runkoluku hehtaarilla Mänty 5-8 1 800-2 000 Kuusi 4-5 1 600-1 800 Rauduskoivu 5-8 1 600 Hieskoivu 5-8 2 000 Lehtikuusi 4-7 1 300 Pohjois-Suomessa (Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin metsäkeskusten alueet) suosituspituudet ovat pääpuulajeille hieman pienemmät ja runkoluku suurempi kuin Etelä-Suomen suosituksissa. Taimikonhoidon tuki on porrastettu alueellisesti kolmeen vyöhykkeeseen (kuva 1). Kun kohde täyttää poistettavien puiden lukumäärän ja kantoläpimitan mukaan määritettävät erityisen vaikean taimikonhoitokohteen kriteerit (kuva 2), tuki on yhtä suuri kuin nuoren kasvatusmetsän harvennuksessa. Jos tilalla ei ole metsätaloussuunnitelmaa, niin tuki maksetaan 10 % pienempänä. Metsätehon raportti 141 5.12.2002 6

Vyöhyke Kun metsänomistaja tekee työn itse 1 2 3 Taimikonhoitokohteissa 84,5 (67,6) Erityisen vaikeissa taimikonhoitokohteissa 135 (108) 101,4 (84,5) 162 (135) 118,3 (101,4) 189 (162) Kun työn tekee palkattu ulkopuolinen työvoima Taimikonhoitokohteissa 126,5 (101,2) Erityisen vaikeissa hoitokohteissa 210,5 (168,4) 151,8 (126,5) 252,6 (210,5) 177,1 (151,8) 294,7 (252,6) Kun teetetään työllisyystyönä Todellisista kustannuksista, % 60 70 80 Suluissa tuki metsäsuunnitelman puuttuessa Kuva 1. KEMERA-kelpoisen taimikonhoidon tuet 2002. Kuva 2. Kohde on erityisen vaikea, kun sen puusto sijoittuu käyrien yläpuolelle, jolloin raivaussahatyön ajanmenekki on yli 2,5 työpäivää (htp). Kun nuoren metsän hoitokohteilta luovutetaan puuta energiakäyttöön vähintään 20 kiintokuutiometriä, siihen saa energiapuun korjuutukea 7. Tuesta puolet kohdistuu kasaukseen ja toinen puoli metsäkuljetukseen. Tukea saa energiapuun haketukseenkin. Haketustuki on 1,70 /irto-m 3 haketta, mikä on noin 4,25. Metsätehon raportti 141 5.12.2002 7

Taimikonhoitokohteilta saatavissa olevasta energiapuun määrästä on esitetty arvioita mm. Metsätehon tutkimusraporteissa (taulukot 2 4). Vaikka puustotietoja on raportoitu eri tutkimuksissa eri tavoin, tuloksista ilmenee puustotunnusten ja kertymäarvioiden suuri vaihtelu. Poistettavien puiden hehtaarikohtainen runkoluku on vaihdellut runsaasta 5 000:sta yli 20 000:een. Poistettava puusto on usein ollut lehtipuuvaltainen, vaikka kasvatettava puusto on ollut havupuuta. TAULUKKO 2 Esimerkkejä KEMERA-tuen ehdot täyttävien taimikoiden raivauspuustosta; ajouran vaikutusta poistumaan ei ole otettu huomioon Kasvatettavien Poistettavia, Keskipituus, Kantoläpimitta, Runkopuuta, valtapituus, m kpl/ha m cm m 3 /ha 5,3 21 400 3,9 2,9 35 6,8 8 600 5,2 4,0 26 TAULUKKO 3 Esimerkkejä KEMERA-tuen ehdot täyttävien taimikoiden raivauspuustosta; kertymä sisältää ajourapuut Kasvatettavien Poistettavia, Keskipituus, D 1,3, cm Kokopuuta, valtapituus, m kpl/ha m m 3 /ha 7,3 8 680 4,7 2,6 36 7,8 8 860 4,3 2,8 61 TAULUKKO 4 Esimerkkejä KEMERA-tuen ehdot täyttävien taimikoiden raivauspuustosta; ajouran vaikutus poistumaan eritelty Kasvatettavien valtapituus, m Poistettavat ilman ajouria Poistettavia, Keskipituuspuuta, Runko- kpl/ha m m 3 /ha Kokopuuta, m 3 /ha Poistuma ajourat mukaan lukien, kokopuuta, m 3 /ha 5,3 10 900 2,8 13 20 34 5,5 5 300 3,2 16 23 35 5,7 21 900 2,7 20 26 32 6,4 9 800 3,5 17 23 36 Edellä esitetyistä tutkimuskohteista mikään ei kuulu poistettavien runkojen lukumäärän ja kantoläpimitan perusteella erityisen vaikeisiin taimikonhoitokohteisiin. Taulukon 2 ensimmäinen kohde on kuitenkin hyvin lähellä erityisen vaikeuden rajaa. Taulukosta 4 voidaan laskea, että kun ajourapuita ei oteta huomioon, kokopuukertymät ovat 1,30 1,54-kertaiset runkopuukertymiin nähden. Ajourien aukaisu lisää poistettavien puiden lukumäärää ja järeyttä niin, em. kokopuukertymät on kerrottava luvuilla 1,23 1,70, jotta päästään kokonaiskertymiin. Metsätehon raportti 141 5.12.2002 8

Taimikkoaineistojen perusteella muodostettiin kaksi tyyppikohdetta. Varttuneimmissa taimikoissa kasvatettavan puuston keskipituus on noin 7 m ja poistettavan 5 m. Poistettavia runkoja on noin 8 700 kpl/ha ja niiden keskimääräinen kantoläpimitta on 4 cm ja keskikoko 5,7 dm 3 kokopuuta. Kertymä on 50 m 3 /ha. Tätä pienemmissä taimikoissa poistettavien pituus on 3 4 m, lukumäärä noin 12 000 kpl/ha, kantoläpimitta 3 cm, ja keskikoko 2,9 dm 3 kokopuuta ja kertymä noin 35 m 3 /ha. Taimikonhoidon tuki, energiapuun korjuun tuki sekä haketustuki ovat edellä esitetyn tyyppisissä kohteissa 1-tukivyöhykkeellä seuraavat (taulukko 5). Taimikonhoidon tuki on 2-vyöhykkeellä palkkatyössä 25,30 ja metsänomistajan työssä 16,90 suurempi, ja samoin edelleen 2- ja 3-vyöhykkeiden välillä. TAULUKKO 5 Taimikonhoidon ja energiapuun tuotannon tuet esimerkkikohteilla, ja yhteensä Kertymä 35 m 3 /ha Kertymä 50 m 3 /ha Selite Palkkatyö Oma työ Palkkatyö Oma työ Taimikonhoito 3,61 2,41 2,53 1,69 Energiapuun kasaus 3,50 3,50 3,50 3,50 Metsäkuljetus 3,50 3,50 3,50 3,50 Haketus 4,25 4,25 4,25 4,25 Yhteensä, 14,86 13,66 13,78 12,94 Yhteensä, 520,10 478,10 689,00 647,00 1.2 Nuoren kasvatusmetsän harvennus Nuoren kasvatusmetsän harvennuksella tai hoidolla tarkoitetaan 2-kehitysluokan metsikön raivausta ja harvennusta. Puuston keskiläpimitta on silloin rinnankorkeudelta 8 16 cm. KEMERA-tuki edellyttää, että - harvennuksessa poistetaan yli 1 000 runkoa/ha - poistettavien puiden kantoläpimitta on vähintään 4 cm - jäävän puuston keskiläpimitta rinnankorkeudelta on alle 16 cm - jäävän puuston valtapituus on havupuumetsiköissä alle 14 m ja lehtipuumetsiköissä alle 15 m - jos kertymä käytetään vain energiapuuksi, valtapituusrajoitetta ei ole - kohteelle ei saa jäädä välitöntä ensiharvennustarvetta (taulukko 6). TAULUKKO 6 Nuoren kasvatusmetsän tavoitepuusto harvennuksen jälkeen Etelä-Suomessa Pääpuulaji Valtapituus, m Runkoluku, kpl/ha Havupuut 10 14 1 400 800 Rauduskoivu 10 14 1 100 700 Hieskoivu 10 14 1 400 1 100 Hyvän metsänhoidon suosituksissa ohjearvot on annettu tarkemmin mm. kasvupaikan ja puuston valtapituuden mukaan. Metsätehon raportti 141 5.12.2002 9

Kunnostushakkuun tuet on porrastettu alueellisesti ja ne ovat yhtä suuret kuin erityisen vaikean taimikonhoidon tuet (kuva 3). Vyöhyke Kun metsänomistaja tekee työn itse 1 2 3 135 (108) 162 (135) 189 (162) Kun työn tekee palkattu ulkopuolinen työvoima 210,5 (168,4) 252,6 (210,5) 294,7 (252,6) Todellisista kustannuksista, % Kun teetetään työllisyystyönä 60 70 80 Suluissa tuki metsäsuunnitelman puuttuessa Kuva 3. KEMERA-kelpoisen nuoren metsän harvennuksen tuet v. 2002. Harvennuksen tarpeessa olevia nuoria metsiä on kuvattu alan tutkimusraporteissa. Tukirahoituksen ehdot täyttäville kohteille on ominaista, että niissä taimikonhoito on jäänyt tekemättä, jolloin puusto on riukuuntunut ylitiheyden vuoksi. Toisaalta metsikköön on taimikonhoidon jälkeen voinut syntyä niin runsaasti vesasyntyistä lehtipuuta, että kohde on sekä hoidon tarpeessa että täyttää tukirahoituksen ehdot. Edellä mainituista syistä eri tutkimuksissa ja selvityksissä on esitetty paljonkin toisistaan eroavia nuorten harvennusmetsien puustokuvauksia. Poistettavien puiden lukumäärä on vaihdellut runsaasta 1 000:sta yli 20 000:een kpl/ha. Usein poistettava puusto on ollut pääosin lehtipuuta. Aineistoja ei ole juurikaan esitetty niin, että niistä voitaisiin helposti määrittää KEMERA-tuen ehtojen mukaisia tyyppimetsiköitä. Seuraavassa esitetään tutkimusten puustokuvauksia kasvatettavan puuston valtapituuden mukaan luokiteltuina (taulukko 7). Metsätehon raportti 141 5.12.2002 10

TAULUKKO 7 Esimerkkejä KEMERA-kelpoisten harvennusmetsiköiden poistettavasta puustosta; eri tutkimuksista koottuja tietoja Metsikkötyyppi Rungon Ainespuutapuutasä, Energia- Yhteen- Poistuma, keskikoko, kpl/h dm 3 m 3 /ha m 3 /ha m 3 /ha Kasvatettavan puuston valtapituus 8-9 m Kivennäismaan kuusikko 10 000 3,7.... 37* Kivennäismaan männikkö 12 600 3,4.... 43* Kivennäismaan männikkö 9 960 3,6.... 53 Kivennäismaan männikkö 6 280 4,8.... 44 Kivennäismaan männikkö 6 700 8,2.... 55* Kivenn. männikkö 8 800 7,4.... 65* Kasvatettavan puuston valtapituus 10-12 m Turvemaan männikkö 1 225 15 8,4 17,8 26,2 Turvemaan männikkö 1 841 15,2 13 15* 28* Havupuu kivennäismaalla 2 640 10.... 37 Havupuu kivennäismaalla 3 450 8,5.... 41,4 Kivennäismaan männikkö 2 220 23,3 24 27 51 VT-männikkö 1 717 24 25,2 28,1 53,3 Kivennäismaan männikkö 1 660 34,3 30 27 57 Turvemaan männikkö 1 329 37 37,0 56,8 93,8 Turvemaan koivikko 4 467 19 45,4 62,1 107,5 Kasvatettavan puuston valtapituus yli 12 m MT-koivikko 1 267 36 32,5 20,0 52,5 Turvemaan männikkö 2 466 22,7 36 20* 56* Turvemaan koivikko 1 828 26,5 30,2 25,5 55,7 Turvemaan männikkö 1 667 30 37,4 28,8 66,2 VT-männikkö 1 450 39,8 42,4 27,6 70,0 Lehtipuuvalt. kivennäismaa 1 794 43 52 25* 77* Lehtipuuvalt. kivennäismaa 1 710 48 58 24* 82* VT-männikkö 1 175 57 50,5 28,3 78,8 VT-männikkö 1 767 33 46,5 36,7 83,2 MT-koivikko 1 733 45 60,7 27,2 87,9 MT-männikkö 1 183 62 63,4 30,4 93,8 Turvemaan männikkö 1 686 45 63,3 35,8 99,1 Eräs keskiarvo 2 430 38 69 34 103 MT-koivikko 2 900 28 56,3 50,8 107,1 * Runkopuuta Metsätehon raportti 141 5.12.2002 11

Harvennussuositukset on annettu taimikkovaiheessa hoidetuille puustoille, joissa kasvatettavien puiden valtapituus on 10 14 m. Kun taimikonhoito on jätetty tekemättä, metsikön puusto riukuuntuu ylitiheyden vuoksi ja harvennus on tarpeellista tehdä jo alle 10 m:n valtapituudessa. Taulukon 7 ylimmäisessä osiossa kuvataan sellaisia metsiköitä (kasvatettavan puuston valtapituus 8 9 m). Koska runkoluku on suuri, kokonaiskertymäkin on usein suuri. Poistettavista puista pääosa voi olla kantoläpimitaltaan alle 4 cm, mutta yli 4-senttisiä on KEMERA-tuen edellyttämä määrä, vähintään 1 001 kpl/ha. Ainespuuta kertyy lähinnä vain ajourilta. Tähän pituusluokkaan muodostettiin kaksi tyyppimetsikköä, joissa poistumat ovat 50 ja 70 m 3 /ha (taulukko 8). Pienirunkoisissa harvennuksissa, joissa valtapituus on 10 12 m, poistettavien runkojen lukumäärä on ollut noin 1 500 4 500 kpl/ha. Poistuman tilavuus on vaihdellut noin 30:stä jopa 100 m 3 /ha tuntumaan. Tähän pituusluokkaan muodostettiin kaksi tyyppikohdetta, joiden poistumat ovat 35 ja 55 m 3 /ha (taulukko 8). Edellisen pituusluokan metsiköihin verrattuna näissä on vähemmän aivan pienikokoisia puita. Kun valtapituus on 12 14 m (koivikoissa 15 m:iin asti), poistettavat puut ovat järeämpiä kuin edellisessä pituusluokassa. Poistuman tilavuus on suurempi, vaikka poistettavien puiden hehtaarikohtainen lukumäärä voi olla pienempi kuin valtapituudeltaan alle 12 m:n metsiköissä. Näillä kohteilla ainespuun osuus on yli puolet kokonaiskertymästä. Tähän kokoluokkaan muodostettiin kolme esimerkkikohdetta. TAULUKKO 8 Kohde Runkopuuta, dm 3 /runko Esimerkkikuvaukset KEMERA-kelpoisten nuorten metsien hakkuukertymistä Poistuma, kpl/ha Ainespuuta, m 3 /ha Energiapuuta, m 3 /ha Kasvatettavan puuston valtapituus 8-9 m Yhteensä, m 3 /ha Harvennus 1 4 8 475 8 42 50 16 Harvennus 2 7 7 000 12 58 70 17 Kasvatettavan puuston valtapituus 10-12 m Harvennus 3 12 2 095 15 20 35 43 Harvennus 4 25 1 640 26 29 55 47 Kasvatettavan puuston valtapituus yli 12 m Harvennus 5 30 1 730 33 32 65 51 Harvennus 6 44 1 400 50 30 80 63 Harvennus 7 42 1 825 60 40 100 60 Ainespuun osuus, % Esimerkkikohteille laskettiin nuoren metsän hoitoavustus sekä energiapuun korjuun ja haketuksen tuet. Tuet laskettiin kahdella tavalla: - koko kertymä käytetään energiapuuksi (taulukko 9) - ainespuu otetaan erilleen (taulukko 10) Metsätehon raportti 141 5.12.2002 12

TAULUKKO 9 Kohde Hoitotuki ja energiapuun korjuu- ja haketustuet nuorten metsien hoitokohteissa 1-vyöhykkeellä, kun koko kertymä käytetään energiapuuksi Toteutustapa Metsänhoidon tuki, Yhteensä Energiatuet, /m3 Harvennus 1 Palkkatyö 4,21 11,25 15,46 773 50 m 3 /ha Oma työ 2,70 11,25 13,95 698 Harvennus 2 Palkkatyö 3,01 11,25 14,26 998 70 m 3 /ha Oma työ 1,93 11,25 13,18 923 Harvennus 3 Palkkatyö 6,01 11,25 17,26 604 35 m 3 /ha Oma työ 3,86 11,25 15,11 529 Harvennus 4 Palkkatyö 3,83 11,25 15,08 829 55 m 3 /ha Oma työ 2,45 11,25 13,70 754 Harvennus 5 Palkkatyö 3,24 11,25 14,49 942 65 m 3 /ha Oma työ 2,08 11,25 13,33 866 Harvennus 6 Palkkatyö 2,63 11,25 13,88 1 111 80 m 3 /ha Oma työ 1,69 11,25 12,94 1 035 Harvennus 7 Palkkatyö 2,11 11,25 13,36 1 336 100 m 3 /ha Oma työ 1,35 11,25 12,60 1 260 TAULUKKO 10 Hoitotuki ja energiapuun korjuu- ja haketustuet nuorten metsien hoitokohteissa 1-vyöhykkeellä, kun ainespuu ja energiapuu korjataan erilleen Kohde Toteutustapa Tuet ainespuulle, Tuet Yhteensä energiapuulle, Harvennus 1 Palkkatyö 4,21 15,46 13,66 683 50 m 3 /ha Oma työ 2,70 13,95 12,15 608 Harvennus 2 Palkkatyö 3,01 14,26 12,33 863 70 m 3 /ha Oma työ 1,93 13,18 11,25 788 Harvennus 3 Palkkatyö 6,01 17,26 12,44 436 35 m 3 /ha Oma työ 3,86 15,11 10,29 360 Harvennus 4 Palkkatyö 3,83 15,08 9,76 537 55 m 3 /ha Oma työ 2,45 13,70 8,39 461 Harvennus 5 Palkkatyö 3,24 14,49 8,78 571 65 m 3 /ha Oma työ 2,08 13,33 7,62 495 Harvennus 6 Palkkatyö 2,63 13,88 6,85 548 80 m 3 /ha Oma työ 1,69 12,94 5,91 473 Harvennus 7 Palkkatyö 2,11 13,36 6,61 661 100 m 3 /ha Oma työ 1,35 12,60 5,85 585 Metsätehon raportti 141 5.12.2002 13

Erilleen otettavalle ainespuulle ei makseta energiapuun korjuun eikä haketuksen tukea. Kokonaistuki pienenee silloin sitä enemmän, mitä suurempi on ainespuukertymä. Esimerkkitapauksissa (taulukot 9 ja 10) ainespuun ottaminen erilleen vähentää tukia 12 54 %. 2 ENERGIAPUUN KORJUU, KULJETUS JA HAKETUS 2.1 Hankintaketjut Tässä selvityksessä tarkastellaan seuraavia hankintaketjuja: - Siirtelykaato, metsäkuljetus, välivarastohaketus, hakkeen kaukokuljetus - Koneellinen osapuuhakkuu, metsäkuljetus, välivarastohaketus, hakkeen kaukokuljetus - Korjurimenetelmä, välivarastohaketus, hakkeen kaukokuljetus - Suunnattu kaato, palstahaketus, hakkeen kaukokuljetus vaihtokonteilla - Siirtelykaato, energiapuun kuljetus käyttöpaikalle, haketus Kutakin työvaihetta tarkastellaan aluksi erillisesti, ja arvioidaan niiden toteutuksen vaihtoehtoja. Esimerkiksi metsäkuljetus voidaan tehdä maataloustraktorilla tai kuormatraktorilla. Koneellisen korjuun vaihtoehtoja puolestaan ovat kaato ja kasaus konetyönä ja metsäkuljetus erillisellä koneella, tai koko korjuu yhdellä koneella, korjurilla. Miestyönä tehtävä siirtelykaato kuuluu metsäalan työehtosopimuksen piirin ja sen kustannukset lasketaan metsäpalkkajärjestelmän edellyttämällä tavalla. Palkan sivukustannukset ovat 73 % työntekijän bruttopalkasta. Ne sisältävät sosiaaliturvan ja palkallisten vapaapäivien kustannusten lisäksi keskimääräiset työmatka- ja työvoiman hallinnon kustannukset. Konetyön kustannukset lasketaan tuottavuus- ja kustannusperusteiden mukaisesti. Kuljettajien palkkakustannukset sisällytetään konekustannuksiin asianomaisten työehtosopimusten mukaisina. 2.2 Siirtelykaato Siirtelykaadossa ajoura hakataan auki ja urien välinen alue harvennetaan. Puut kaadetaan suunnatusti, katkotaan kuljetuspituuksiin ja tarvittaessa latvakappaleet käännetään kasaan tai erilleen. Palkan määritystä varten metsuri lukee rungot ja mittaa rinnankorkeusläpimitat. Kun puut kaadetaan palstahakkurille, työlajina on suunnattu kaato. Silloin runkoja ei katkota, ja työ on siirtelykaatoa joutuisampaa. Siirtelykaadon kustannukset laskettiin esimerkkikohteille edellä esitetyllä tavalla. Metsänhoitotuki ja energiapuun kasaustuki kattavat siirtelykaadon kustannuksista 23 62 % (taulukko 11). Kattavuus on pienin taimikkokohteilla. Metsätehon raportti 141 5.12.2002 14

TAULUKKO 11 Siirtelykaadon kustannukset sekä metsänhoito- ja energiapuun kasaustuki esimerkkikohteilla 1-vyöhykkeellä, kun työ tehdään palkkatyönä ja kaikki puu käytetään energiapuuksi Kohde Poistuma Siirtelykaato Tuet yhteensä m 3 /ha kpl/ha Kattavuus-% Taimikko 1 35 12 000 1 094 31,27 249 7,11 23 Taimikko 2 50 8 700 1 168 23,35 302 6,03 26 Harvennus 1 50 8 475 1 137 22,75 386 7,71 34 Harvennus 2 70 7 000 1 355 19,36 456 6,51 34 Harvennus 3 35 2 095 583 16,66 333 9,51 57 Harvennus 4 55 1 640 720 13,10 403 7,33 56 Harvennus 5 65 1 730 786 12,09 438 6,74 56 Harvennus 6 80 1 400 795 9,93 491 6,13 62 Harvennus 7 100 1 825 1 019 10,19 561 5,61 55 Nuoren metsän hoitotuki maksetaan pinta-alan mukaan. Tuki kuutiometriä kohden on silloin sitä pienempi, mitä suurempi on hehtaarikohtainen kertymä. Esimerkkikohteissa tuki on suurimmillaan 6,01 ja pienimmillään 2,11. Energiapuun tuet maksetaan puumäärän perusteella. Siksi tuet yhteensä pinta-alaa kohden ovat sitä suuremmat, mitä suurempi on kertymä. Ainespuun ottaminen erilleen lisää hakkuukustannuksia. Lisäys on sitä suurempi, mitä suurempi on kuitupuun osuus kertymästä. Esimerkkeinä olevilla nuoren metsän harvennuskohteilla siirtelykaatoon perustuva energia-ainespuuhakkuu oli 8 39 % kalliimpaa kuin pelkkä siirtelykaato. Kun ainespuulle ei makseta energiapuutukea, tukien yhteismäärä kattaa esimerkkikohteilla vain 25 40 % miestyön kustannuksista (taulukko 12). TAULUKKO 12 Siirtelykaadon kustannukset ja metsänhoito- ja energiapuun kasaustuki esimerkkikohteilla 1-vyöhykkeellä, kun työ tehdään palkkatyönä ja kuitupuu otetaan erilleen Kohde Siirtelykaato Tuet yhteensä Poistuma, m 3 /ha Kattavuus-% Harvennus 1 50 1 223 24,47 358 7,15 29 Harvennus 2 70 1 469 20,99 414 5,91 28 Harvennus 3 35 704 20,11 281 8,01 40 Harvennus 4 55 889 16,16 312 5,67 35 Harvennus 5 65 995 15,30 323 4,96 32 Harvennus 6 80 1 106 13,83 316 3,94 29 Harvennus 7 100 1 391 13,91 351 3,51 25 Metsätehon raportti 141 5.12.2002 15

2.3 Koneellinen kaato-kasaus ja osapuun valmistus Koneellista kaato-kasausta ja osapuuksi valmistusta (katkonta kuljetuspituuksiin) on kokeiltu sekä tavanomaisella että joukkohakkuulaitteella ja keräilykaatolaitteilla. Laitteita ja menetelmiä vielä kehitetään, joten niiden suorituskyvystä on usein vain suuntaa antavia tietoja. Lupaavimpia tuloksia on saatu varsinaisella hakkuulaitteella, johon on lisätty keräilykaadon ja joukkokarsinnan ja -katkonnan mahdollistava komponentti (Outokumpu Metalli Oy:n tuote). Sillä kaato-kasaus on tehokasta. Kun hakkuulaitteessa on syöttörullat, puunippu voidaan ajaa niillä nopeasti ensimmäiseen katkaisukohtaan. Koska sulkeutuneessa metsikössä runkojen tyviosalla on vain vähän eläviä oksia, menetelmässä kertymä ei merkittävästi pienene kokopuumenetelmään nähden. Katkonta kuljetuspituuksiin ja lisäksi latvan katkaisu esim. ohjeelliseen minimiläpimittaan (kuvassa latvottu osapuu) lisäävät ajanmenekkiä kaato-kasaukseen nähden selvästi (kuva 4). Runkopuuta, m³/h 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Kasoihin palstalle Osapuu, kertakatkaisu Osapuu. latvottu Ainespuuhakkuu 0 20 40 60 80 Rungon koko, dm 3 100 Kuva 4. Koneellisen kaato-kasauksen ja osapuuhakkuun käyttöaikatuottavuus joukkohakkuulaitteella varustetulla hakkuukoneella. Vertailutietona ainespuun hakkuu yksinpuin. (Perustuu Metsätehon tutkimuksiin). Edellä esitettyjä tuottavuuksia vastaavat kustannukset laskettiin käyttäen hakkuukoneen käyttökustannuksina 67 /h (kuva 5). Energiapuun talteenottoa suosivan karsimattoman puun koneellisen hakkuun kustannukset kääntyvät jyrkkään nousuun, kun puun koko alittaa 20 dm 3. Metsätehon raportti 141 5.12.2002 16

40 35 30 25 20 15 Ainespuuhakkuu Osapuu, kertakatkaisu Kasoihin palstalle 10 5 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 Rungon koko, dm 3 Kuva 5. Joukkohakkuulaitteella tehtävän kaato-kasauksen ja osapuuhakkuun yksikkökustannukset, kokopuuta. Vertailuna ainespuun hakkuu yksinpuin, ainespuuta. Pienikokoisten runkojen kokopuukorjuuseen on kehitetty useita giljotiiniterillä varustettuja keräilykaatolaitteita. Timberjack 720 -hakkuulaite on niistä yksi, hyvin toimivaksi tuotteeksi kehitetty laite. Siinä ei ole syöttölaitetta eikä karsintateriä. Keräilykaadon jälkeen puunippu katkaistaan kuljetuspituuteen maassa. Rungon kuitupuuosa voidaan ottaa erilleen esimerkiksi niin, että ensin katkaistaan latvaosa energiapuuksi, ja sen jälkeen otetaan pystyyn jäänyt kuitupuuosa. Metsäntutkimuslaitos on julkistanut koneen tuottavuudesta ensimmäiset tutkimustulokset. Kun tehoaikatuottavuus muunnettiin käyttöaikaa kohden samoilla kertoimilla kuin edellä esitetyssä joukkohakkuussa, tuottavuus oli 2 6 m 3 /h, kun puun koko oli 10 50 dm 3 kokopuuta. Kun yksikkökustannukset laskettiin 55 /h perusteella, osapuun hakkuukustannukset olivat 1,2 2-kertaiset edellä esitetyn joukkohakkuulaitteen käyttöön perustuviin kustannuksiin nähden. Työtehoseurassa on tutkittu maataloustraktoriperustaisilla koneilla kuitupuun ja karsitun polttopuurangan hakkuuta sekä kokopuuhakkuuta. Kokopuuhakkuussa tuottavuus oli 1,5 3 m 3 /h tehoaikana, kun rungon koko oli 10 40 dm 3 ja käytössä oli keräävä kaatolaite. Sykesyöttöisillä hakkuulaitteilla tehdyissä kokeiluissa on saavutettu vaihtelevan suuruisia tuloksia; vain puolet tuosta tuottavuudesta, mutta eräissä tapauksissa on ylletty samallekin tasolle. Ensiharvennusten ainespuuhakkuussa maataloustraktoriperustaisten hakkuukoneiden tuottavuudet ovat olleet noin 3,5 m 3 /käyttötunti, kun rungon koko on ollut noin 50 dm 3. Järeän maataloustraktorin luokkaan sijoittuvilla runkoohjattavilla hakkuukoneilla on saavutettu selvästi suurempi tuottavuus, noin 5 m 3 /käyttötunti. Metsätehon raportti 141 5.12.2002 17

Kun kevyesti varustetun koneen käyttötuntikustannuksena käytetään 30, kokopuun hakkuukustannukset ovat 15 30 ja kuitupuun 9. Järeiden, runko-ohjattujen koneiden käyttötuntikustannukset ovat 40 :n luokkaa. Niillä kuitupuun hakkuukustannukset ovat 8 luokkaa. Kokopuun keräilykaadon kustannukset ovat maataloustraktoriperustaisella koneella noin 1,6-kertaiset verrattuna joukkohakkuulaitteella varustetun varsinaisen metsäkoneen kustannuksiin. Tuottavuus- ja kustannuseroista ei kuitenkaan voida tehdä luotettavia yleistyksiä, koska maataloustraktorilla kokeiltiin uutta hakkuulaitetta ja kuljettajalla ei ollut vankkaa työkokemusta, kuten metsäkoneen kuljettajalla oli. Lisäksi on huomattava, että tutkimustuloksia on yleensäkin vähän. 2.4 Energiapuun metsäkuljetus 2.4.1 Metsäkuljetus kuormatraktorilla Kuljetuspituuksin katkotun pienikokoisen kokopuun korjuukokeilussa kuormatraktorikuorman koko oli 3,3 m 3 ja tuottavuus 5,5 m 3 käyttötunnissa. Ensiharvennusten osapuulla kuormakoko on tiivistämättä ollut noin 5 m 3. Kun karsimattoman puutavaran kuormaa voidaan tiivistää esimerkiksi liukupankoilla, kuorma saadaan 1,5 1,8-kertaiseksi. Kokopuukuormien koot ovat silloin 5,5 7,5 m 3. Tällainen kuormakoon suurentaminen on erittäin tärkeää tyydyttävän kuljetustuottavuuden saavuttamiseksi. Kun keskikokoisen kuormatraktorin tuntikustannukset ovat 47, pienikokoisen kokopuun kuljetuskustannukset ovat ilman kuorman tiivistystä 8,5 ja tiivistettynä noin 20 % vähemmän. Myös puutavaran järeys vaikuttaa hiukan metsäkuljetuksen tuottavuuteen ja kustannuksiin. 2.4.2 Metsäkuljetus maataloustraktorilla Viimeaikaisissa energiapuun korjuun tutkimuksissa hyvin varustetulla maataloustraktorilla kokopuukuorman koko oli 4,5 5 m 3. Aiemmin keskimääräinen kuormakoko oli 3,3 4,4 m 3, ja silloinkin perävaunu oli tavanomaisesta metsäperävaunusta poikkeava. Metsäkuljetuksen tuottavuus on 3 5 m 3 tunnissa. Kun kaluston käyttötuntikustannukset ovat 30 40, kokopuun kuljetuskustannukset ovat tavanomaisilla kuljetusmatkoilla 8 10. 2.5 Korjurimenetelmä Korjuri on useimmiten kuormatraktoriperustainen hakkuu- ja metsäkuljetuskone. Sen hakkuulaitteella puutavara voidaan myös kuormata, tai hakkuulaite vaihdetaan kuljetuksen ajaksi tavanomaiseen puutavarakouraan. Korjurien on odotettu olevan kilpailukykyisiä varsinkin ensiharvennuksessa, ja niitä on kokeiltu myös myöhästyneen taimikon perkaukseen ja energiapuun korjuuseen. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole varmuutta niiden parhaimmista käyttöalueista. Lisää tietoa on tulossa parhaillaan käynnissä olevista Metsätehon raportti 141 5.12.2002 18

tutkimuksista, joissa korjureita tutkitaan sekä ainespuun että energiapuun korjuussa. Nuoren kasvatusmetsän perkausharvennuksessa erään prototyyppikoneen tuottavuudeksi saatiin 250 m:n kuljetusmatkalta 1,5 3,1 m 3 käyttötunnissa. Metsikön puuston valtapituus oli noin 10 m ja hakkuupoistuma 51 57 m 3 /ha. Kun korjurin tuntikustannukseksi asetetaan 55, korjuukustannukseksi saadaan 18-37. Koneketjulla, joka käsittää joukkohakkuulaitteella varustetun hakkuukoneen ja kuormatraktorin, samoissa oloissa päästäisiin 17 22 kustannuksiin. Vertailu antaa perusteita odottaa korjurimenetelmästä hyvin kilpailukykyistä menetelmää energiapuun korjuuseen nuorista kasvatusmetsistä. 2.6 Energiapuun kaukokuljetus Karsimattoman puun autokuljetuksessakin tarvitaan kuorman tiivistystä. Siitä on kokemuksia mm. osapuukuljetuksesta, jota tehtiin eniten Pohjois- Suomessa. Kun osapuu oli kuitupuun mitat täyttävää, kuormien koot olivat kuusella runsaat 30 ja männyllä alle 40 m 3. Äskettäin määritettiin pienikokoisesta mäntykokopuusta tehtävän kuorman suuruudeksi alle 30 m 3. Pelkästään tyvipölkkyjä käsittäneiden mäntyosapuukuormien koot olivat 32 34 m 3, kun pölkkyjen tavoitepituus oli 4,5 m. Nuoren kasvatusmetsän harvennuksesta korjatulla ja paalatulla kokopuulla on päästy 36 38 m 3 :n kuormiin, vaikka paalit ovat varsin tiiviitä. Vaikuttaa siltä, että realistinen oletus nuoren metsän harvennuksesta korjattavalla kokopuulla saavutettavaksi kuormakooksi on enintään 35 m 3. Kuorman tiiviys on silloin noin 32 %. Kuljetuskustannukset 40 km:n matkalla ovat 6 ja 80 km:n matkalla noin 9. 2.7 Haketus käyttöpaikalla Rumpuhakkurilla varustettu haketusasema on tehokas kokopuun haketuksessa. Kapasiteetti voidaan arvioida esimerkiksi autokuorman purkamisnopeuden mukaiseksi, kun kokopuukuorma puretaan ajoneuvokohtaisella nosturilla hakkurin syöttökuljettimelle. Haketustuottavuus on silloin suuruusluokkaa 80 m 3 tunnissa (200 i-m 3 /h). Haketusaseman investointikustannus on esimerkiksi miljoona euroa, ja hakkeen tuotantokustannukset riippuvat paljolti tuotantomääristä. Kun haketusmäärä on esimerkiksi 200 000 m 3 vuodessa, tuotantokustannukset ovat 1,60. Myös suuret autoalustaiset mobiilihakkurit ovat tehokkaita. Niidenkin tuottavuudet ovat lähes syöttötehokkuuden mukaiset, ehkä 60 m 3 /h, kun voidaan hakettaa suuria määriä hyvissä olosuhteissa käyttöpaikalla. Mobiilihakkurilla voitaisiin hoitaa käyttöpaikkahaketus usealla pienehköllä voimalaitoksella. Jos kerralla haketetaan keskimäärin 200 m 3, vuosisuorite voisi yltää 120 000 m 3 :iin. Tuotantokustannukset olisivat 2,40. Metsätehon raportti 141 5.12.2002 19

2.8 Välivarastohaketus ja hakkeen kaukokuljetus Kuorma-auton alustalle asennetut hakkurit ovat suuritehoisia, mutta koska haketus kytkeytyy hakkeen kuljetukseen, hakkurin käyttöaste jää pieneksi. Vuotuinen haketusmäärä on 35 000 40 000 m 3. Seurantatietojen ja selvitysten perusteella välivarastohaketuksen kustannukset ovat noin 5. Välivarastohaketukseen liittyvässä hakkeenkuljetuksessa hakeauton vuosisuorite on 80 km:n keskikuljetusmatkalta noin 25 000 m 3 ja kuljetuskustannukset 7. 40 km:n matkalta suorite on 33 000 m 3 vuodessa ja kustannukset noin 5. 2.9 Palstahaketusmenetelmä 2.9.1 Korjuu hakeharvesterilla Palstahaketukseen perustuva polttohakkeen tuotanto vaikuttaa rationaaliselta menetelmältä. Jos palstahakkuri varustetaan kaatopäällä, ketjussa tarvitaan hakkurin lisäksi vain hakkeenkuljetusauto. Ehkä nosturin rajallisen ulottuvuuden vuoksi ajourien välialueen keskeltä pitäisi puita kaataa suunnatusti miestyönä. Myös puiden suunnattu kaato kokonaan miestyönä on varsin joutuisaa ja edullista, ja se mahdollistaa hakkurin tehokkaan syötönkin. Vaihtolavojen käyttö hakkeen kuljetuksessa antaa puolestaan joustoa haketuksen ja kuljetuksen liittymään. Oy Logset Ab kehitti hyvin harvennusmetsään soveltuvan palstahakkurin. Hakkuri on sijoitettu koneen etuosaan, ja sitä voidaan kääntää sen mukaan, mistä suunnasta puita hakkuriin syötetään. Palstahaketuksen tuottavuudeksi tutkimuksissa saatiin 7 9 m 3 /h, kun kuljetusmatka oli 250 m. Kun koneen tuntikustannukset ovat noin 67, haketus ja hakkeen metsäkuljetus maksavat 7,50 9,50. Palstahaketuksella, kuten muillakaan menetelmillä, ei ole ollut ennen nykyisiä tukia kannattavan toiminnan edellytyksiä energiapuun korjaamiseksi nuorista metsistä. Menetelmä jäi käytännössä kokeiluiksi. 2.9.2 Hakkeen kuljetus vaihtokonttiautolla Kun hakkeen kuljetuksessa käytetään vaihtolavoja, ajoneuvoyhdistelmä voi yleensä kuljettaa kerrallaan kolmea noin 35 m 3 :n konttia. Vaikka ajoneuvon ei tarvitse odottaa haketusta, kuten välivarastohaketuksessa, aikaa kuluu tyhjien konttien siirtelyssä ja konttien vaihdossa. Kuljetuskustannukset ovat noin 8,50, kun kuljetusmatka on 80 km. Metsätehon raportti 141 5.12.2002 20

3 POLTTOHAKKEEN TUOTANNON KANNATTAVUUS ESIMERKKIKOHTEILLA 3.1 Tarkastelun perusteita Kannattavuustarkastelussa lasketaan tuotantokustannusten, metsän hoito- ja energiapuuavustusten sekä myyntituottojen perusteella hehtaarikohtainen kustannus tai tulos. Lähtötietojen rajallisuuden vuoksi tuloksia ei lasketa 3- tukivyöhykkeelle. Kustannukset ja hinnat ovat ilman arvonlisäveroa. Polttohakkeen kustannukset käyttöpaikalle toimitettuna määritetään edellä käsitellyin perustein vaihtoehtoisille tuotantoketjuille. Metsäkuljetuksen tuottavuus ja kustannukset määritetään 200 300 m:n keskikuljetusmatkan mukaan. Autokuljetuksessa keskikuljetusmatkana käytetään 40 km. Hankintaan osallistuville organisaatioille syntyy kustannuksia mm. kohteen valinnasta, leimaussuunnitelman ja metsänkäyttöilmoituksen teosta, korjuun suunnittelusta, hankintasopimuksen teosta, korjuutyön, haketuksen ja kuljetuksen toimeenpanosta ja valvonnasta, vastaanottomittauksista, tukirahoituksiin liittyvistä tarkastuksista ja maksatuksista. Kustannukset jakautuvat metsänomistajalle, metsätalouden ohjaus- ja valvontaorganisaatioille, puunhankintaorganisaatioille ja tuotteiden käyttäjillekin. Tukirahoitukseen liittyviä viranomaistoimia tuetaan avustusrahoituksella. Puunhankintaorganisaatiot ovat ilmoittaneet keskimääräisiksi yleiskuluikseen 5 energiapuuta. Se sisällytetään tässä tarkastelussa energiapuun hankintakustannuksiin, kun korjuu toteutetaan palkatulla työvoimalla. Kun metsänomistaja suorittaa vain energiapuun hakkuun, organisaatiokustannuksena käytetään 4, ja koko korjuutyön vaihtoehdoissa 3. Tuottoina ovat metsänhoito- ja energiapuutuet sekä myyntituotot. Puupolttoaineen luovutushintana käyttöpaikalle toimitettuna käytetään 8,40 /MWh. Polttoaineen energiasisällöksi oletetaan 2 MWh/m 3, mikä vastaa tuoreen puupolttoaineen lämpöarvoa. Polttoaineen hinta käyttöpaikalla on siten 16,80. Kun siitä vähennetään organisaatiokustannukset, energiapuun hinnaksi saadaan 11,80. Kun metsänomistaja suorittaa korjuun, energiapuun hinta tienvarressa on 13,80. Ainespuu arvotetaan tienvarsihinnan 25 mukaan vaihtoehdoissa, joissa tarkastellaan palkatun työvoiman käyttöön perustuvaa hankintaa tai kun metsänomistaja suorittaa korjuun. Käytetty hinta on ajankohdan keskimääräinen mäntykuitupuun hankintahinta. Eräissä vaihtoehdoissa metsänomistaja suorittaa vain energiapuun hakkuun tai ennakkoraivauksen ja puun ostaja huolehtii ainespuun korjuun. Niissä kantohinta on suhteutettu em. tienvarsihintaan siten, että kun korjuukustannukset ovat sitä suuremmat, muodostuu erotuksen verran negatiivista kantohintaa, ja päinvastaisessa tapauksessa positiivista kantohintaa. Näin menetellen varttuneimmissa nuorten kasvatusmetsien esimerkeissä ainespuun hinta oli ajankohdan mäntykuitupuun keskimääräisen kantohinnan tasolla. Metsätehon raportti 141 5.12.2002 21

3.2 Toteutus palkkatyönä tukivyöhykkeellä 1 3.2.1 Kaikki energiapuuksi Tarkastelun tulosten mukaan energiapuun talteenotto varttuneista taimikoista on epätaloudellista (taulukko 13). Myös nuoren kasvatusmetsän luokkaan sijoittuvissa hoitokohteissa päädytään tappiollisen tulokseen, kun poistettavat puut ovat erityisen pieniä. Palstahaketukseen perustuva tuotantoketju on yhtä tapausta (harvennuskohde 2) lukuun ottamatta edullisin. Taimikoissa ja pienirunkoisissa harvennuksissa sekin on tappiollinen, mutta kohteesta 3 alkaen saadaan positiivinen tulos. Puustoltaan järeimmissä kohteissa myös koneelliset korjuuketjut johtavat kannattavaan tulokseen. Korjurin tuottavuutta ei voida määrittää luotettavasti erilaisille kohteille. Korjurimenetelmän kustannukset vaihtelevat siksi epäsäännöllisemmin kuin muiden menetelmien kustannukset. Silti korjurimenetelmää, kuten palstahaketustakin, voidaan pitää erittäin lupaavana sekä tässä saatujen tulosten että käytäntöön soveltuvuuden perusteella. Siirtelykaatoon ja välivarastohaketukseen sekä siirtelykaatoon ja käyttöpaikkahaketukseen perustuvat ketjut antavat järeimmissä kohteissa positiivisen tai nollatuloksen. Näiden tuotantoketjujen tiedot arvioidaan vertailluista ketjuista luotettavimmiksi. Jatkossa esitetäänkin välivarastohaketuksen perustuvien tuotantoketjujen tulokset. Metsätehon raportti 141 5.12.2002 22

TAULUKKO 13 Kohde ja tuotantoketju Taimikko 1, 35 m 3 /ha, 12 000 kpl/ha Energiapuun talteenoton kustannukset ja tuet esimerkkikohteilla tukivyöhykkeellä 1, kun kaikki korjataan energiapuuksi Hakkuu, Metsäkuljetus, Haketus, Kaukokuljetus, Yhteensä, Yhteensä, Tuet ja myyntitulot, Siirtelykaato, välivarastohaketus 31,27 6,60 5,00 4,80 47,67 1 668 933-735 Koneellinen kaato, välivarastohaketus 45,00 6,60 5,00 4,80 61,40 2 149 933-1216 Korjuri, välivarastohaketus 49,00 5,00 4,80 58,80 2 058 933-1125 Suunnattu kaato, palstahaketus 25,02 9,50 5,20 39,72 1 390 933-457 Siirtelykaato, käyttöpaikkahaketus 31,27 6,60 2,40 6,80 47,07 1 647 933-714 Taimikko 2, 50 m 3 /ha, 8 700 kpl/ha Siirtelykaato, välivarastohaketus 23,35 6,40 5,00 4,80 39,55 1 978 1 279-699 Koneellinen kaato, välivarastohaketus 40,00 6,40 5,00 4,80 56,20 2 810 1 279-1531 Korjuri, välivarastohaketus 29,00 5,00 4,80 38,80 1 940 1 279-661 Suunnattu kaato, palstahaketus 18,68 9,50 5,20 33,38 1 669 1 279-390 Siirtelykaato, käyttöpaikkahaketus 23,35 6,40 2,40 6,80 38,95 1 948 1 279-669 Harvennus 1, 50 m 3 /ha, 8 475 kpl/ha Siirtelykaato, välivarastohaketus 22,75 6,40 5,00 4,80 38,95 1 948 1 363-585 Koneellinen kaato, välivarastohaketus 40,00 6,40 5,00 4,80 56,20 2 810 1 363-1447 Korjuri, välivarastohaketus 28,00 5,00 4,80 37,80 1 890 1 363-527 Suunnattu kaato, palstahaketus 18,20 9,50 5,20 32,90 1645 1 363-282 Siirtelykaato, käyttöpaikkahaketus 22,75 6,40 2,40 6,60 38,15 1 908 1 363-545 Harvennus 2, 70 m 3 /ha, 7 000 kpl/ha Siirtelykaato, välivarastohaketus 19,36 6,20 5,00 4,80 35,36 2 475 1 824-651 Koneellinen kaato, välivarastohaketus 36,00 6,20 5,00 4,80 52,00 3 640 1 824-1816 Korjuri, välivarastohaketus 20,00 5,00 4,80 29,80 2 086 1 824-262 Suunnattu kaato, palstahaketus 15,49 9,50 5,20 30,19 2 113 1 824-289 Siirtelykaato, käyttöpaikkahaketus 19,36 6,20 2,40 6,60 34,56 2 419 1 824-595 Harvennus 3, 35 m 3 /ha, 2 095 kpl/ha Siirtelykaato, välivarastohaketus 16,66 6,60 5,00 4,80 33,06 1 157 1 017-140 Koneellinen kaato, välivarastohaketus 30,00 6,60 5,00 4,80 46,40 1 624 1 017-607 Korjuri, välivarastohaketus 45,00 5,00 4,80 54,80 1 918 1 017-901 Suunnattu kaato, palstahaketus 13,33 8,50 5,20 27,03 946 1 017 71 Siirtelykaato, käyttöpaikkahaketus 16,66 6,60 2,40 6,40 32,06 1 122 1 017-105 Harvennus 4, 55 m 3 /ha, 1 640 kpl/ha Siirtelykaato, välivarastohaketus 13,10 5,80 5,00 4,80 28,70 1 579 1 478-100 Koneellinen kaato, välivarastohaketus 13,00 5,80 5,00 4,80 28,60 1 573 1 478-95 Korjuri, välivarastohaketus 26,00 5,00 4,80 35,80 1 969 1 478-491 Suunnattu kaato, palstahaketus 10,48 8,00 5,20 23,68 1 302 1 478 176 Siirtelykaato, käyttöpaikkahaketus 13,10 5,80 2,40 6,40 27,70 1 524 1 478-45 Harvennus 5, 65 m 3 /ha, 1 730 kpl/ha Siirtelykaato, välivarastohaketus 12,09 5,70 5,00 4,80 27,59 1 793 1 709-85 Koneellinen kaato, välivarastohaketus 11,00 5,70 5,00 4,80 26,50 1 723 1 709-14 Korjuri, välivarastohaketus 22,00 5,00 4,80 31,80 2 067 1 709-358 Suunnattu kaato, palstahaketus 9,67 7,50 5,20 22,37 1 454 1 709 255 Siirtelykaato, käyttöpaikkahaketus 12,09 5,70 2,40 6,15 26,34 1 712 1 709-3 Harvennus 6, 80 m 3 /ha, 1 400 kpl/ha Siirtelykaato, välivarastohaketus 9,93 5,30 5,00 4,80 25,03 2 002 2 054 52 Koneellinen kaato, välivarastohaketus 7,00 5,30 5,00 4,80 22,10 1 768 2 054 286 Korjuri, välivarastohaketus 18,00 5,00 4,80 27,80 2 224 2 054-170 Suunnattu kaato, palstahaketus 7,94 7,00 5,20 20,14 1 612 2 054 443 Siirtelykaato, käyttöpaikkahaketus 9,93 5,30 2,40 6,15 23,78 1 902 2 054 152 Harvennus 7, 100 m 3 /ha, 1 825 kpl/ha Siirtelykaato, välivarastohaketus 10,19 5,20 5,00 4,80 25,19 2 519 2 516-3 Koneellinen kaato, välivarastohaketus 7,50 5,20 5,00 4,80 22,50 2 250 2 516 266 Korjuri, välivarastohaketus 16,00 5,00 4,80 25,80 2 580 2 516-64 Suunnattu kaato, palstahaketus 8,15 7,00 5,20 20,35 2 035 2 516 481 Siirtelykaato, käyttöpaikkahaketus 10,19 5,20 2,40 6,15 23,94 2 394 2 516 122 Tulos, Metsätehon raportti 141 5.12.2002 23

3.2.2 Ainespuu ja energiapuu erotellaan Taulukossa 14 esitetään tulokset tarkastelusta, jossa puupolttoaine tuotetaan siirtelykaatoon ja välivarastohaketukseen perustuvalla tuotantoketjulla ja kuitupuu korjataan erilleen. Erilleen otettavalle kuitupuulle ei makseta energiapuun korjuun ja haketuksen tukia (11,25 ). Pienirunkoisissa kohteissa, joissa ainespuuta kertyy vähän, sen erottelu lisää lievästi nettokustannuksia pelkkään energiapuukorjuuseen verrattuna. Esimerkkikohteessa 4, jossa kuitupuuta on noin puolet mutta kokonaiskertymä on vielä pienehkö, tulos on vähän negatiivinen. Seuraavassa kohteessa, jonka puusto on hieman järeämpää ja kertymäkin suurempi, tulos kääntyy positiiviseksi. Kaikkein järeärunkoisimmissa kohteissa tulokset ovatkin 170 185, siis selvästi pelkkää energiapuukorjuuta paremmat. Kun energiapuu kuljetetaan välivarastoon, kuitupuukin voidaan kuljettaa samalla kalustolla. Jos energiapuu korjattaisiin palstahakkurilla, kuitupuun metsäkuljetukseen tarvittaisiin erillinen kone. Energiapuun tuotantokustannukset olisivat näillä ketjuilla kuitenkin samaa suuruusluokkaa. TAULUKKO 14 Kunnostushakkuun kustannukset ja tuet esimerkkikohteilla tukivyöhykkeellä 1, kun energiapuu ja kuitupuu korjataan erilleen Kohde ja tavaralaji Harvennus 1, 50 m 3 /ha Siirtelykaato, Metsäkuljetus, Haketus, Kaukokuljetus, Yhteensä, Yhteensä, Tuet, Myyntitulot, Energiapuu, 42 m 3 /ha 20,69 6,50 5,00 4,80 36,99 1 554 649 496 Kuitupuu, 8 m 3 /ha 44,30 5,40 3,90 53,60 429 34 204-600 Harvennus 2, 70 m 3 /ha Energiapuu, 58 m 3 /ha 17,64 6,30 5,00 4,80 33,74 1 957 827 684 Kuitupuu, 12 m 3 /ha 37,14 5,20 3,90 46,24 555 36 304-661 Harvennus 3, 35 m 3 /ha Energiapuu, 20 m 3 /ha 11,76 7,30 5,00 4,80 28,86 577 345 236 Kuitupuu, 15 m 3 /ha 31,25 4,85 3,90 40,00 600 90 379-127 Harvennus 4, 55 m 3 /ha Energiapuu, 29 m 3 /ha 9,09 6,40 5,00 4,80 25,29 733 437 342 Kuitupuu, 26 m 3 /ha 24,05 4,20 3,90 32,15 836 100 654-36 Harvennus 5, 65 m 3 /ha Energiapuu, 32 m 3 /ha 7,99 6,30 5,00 4,80 24,09 771 464 378 Kuitupuu, 33 m 3 /ha 22,39 4,00 3,90 30,29 1 000 107 829 7 Harvennus 6, 80 m 3 /ha Energiapuu, 30 m 3 /ha 4,99 6,20 5,00 4,80 20,99 630 416 354 Kuitupuu, 50 m 3 /ha 19,14 3,80 3,90 26,84 1 342 132 1 254 184 Harvennus 7, 100 m 3 /ha Energiapuu, 40 m 3 /ha 5,53 5,70 5,00 4,80 21,03 841 534 472 Kuitupuu, 60 m 3 /ha 19,50 3,70 3,90 27,10 1 626 126 1 504 169 Tulos, Metsätehon raportti 141 5.12.2002 24

3.2.3 Nuoren metsän perkausharvennus ja kuitupuun korjuu 3.2.3.1 Hakkuu ja perkausharvennus moottorisahalla Kun vain kuitupuu korjataan ja perkausharvennuksessa puut kaadetaan maahan, työmenetelmänä käytetään hakkuun yhteydessä moottorisahalla tehtävää raivausta. Esimerkkinä olevilla 2-kehitysluokan kohteilla hehtaarikohtaiset tulokset vaihtelevat noin 70 :n kustannuksista 320 :n ylijäämään (taulukko 15). Positiivinen tulos syntyy jo esimerkkikohteella 3, jossa kuitupuurunkojen käyttöosan keskimääräinen tilavuus on noin 40 dm 3. Tulokset ovat kaikissa esimerkkitapauksissa selvästi paremmat kuin edellisessä tarkastelutilanteessa, jossa energiapuukin korjattiin. Pienirunkoisissa ja vähän kuitupuuta sisältävissä kohteissa nettokustannukset ovat suuruusluokkaa 65 70. Kohteesta 3 alkaen tulos on positiivinen ja merkittävästi parempi kuin yhdistetyssä energia- ja ainespuukorjuussa. TAULUKKO 15 Nuoren kasvatusmetsän harvennuksen kustannukset ja tuet esimerkkikohteilla tukivyöhykkeellä 1, kun hakkuu tehdään moottorisahalla ja vain kuitupuu korjataan talteen Kohde ja tavaralaji Harvennus 1, 50 m 3 /ha Hakkuu Metsäkuljetus, Kaukokuljetus, Yhteensä, Yhteensä, Tuet, Myyntitulot, Raivauspuu, 42 m 3 /ha 4,48 4,48 188 177 Kuitupuu, 8 m 3 /ha 27,55 5,90 3,90 37,35 299 34 204-72 Harvennus 2, 70 m 3 /ha Raivauspuu, 58 m 3 /ha 3,24 3,24 188 174 Kuitupuu, 12 m 3 /ha 22,90 5,70 3,90 32,50 390 36 304-64 Harvennus 3, 35 m 3 /ha Raivauspuu, 20 m 3 /ha 2,98 2,98 60 120 Kuitupuu, 15 m 3 /ha 20,85 5,00 3,90 29,75 446 90 379 84 Harvennus 4, 55 m 3 /ha Raivauspuu, 29 m 3 /ha 2,06 2,06 60 111 Kuitupuu, 26 m 3 /ha 17,96 4,30 3,90 26,16 680 100 654 125 Harvennus 5, 65 m 3 /ha Raivauspuu, 32 m 3 /ha 1,86 1,86 60 104 Kuitupuu, 33 m 3 /ha 16,89 4,10 3,90 24,89 821 107 829 158 Harvennus 6, 80 m 3 /ha Raivauspuu, 30 m 3 /ha 1,12 1,12 34 79 Kuitupuu, 50 m 3 /ha 14,43 3,90 3,90 22,23 1 112 132 1 254 319 Harvennus 7, 100 m 3 /ha Raivauspuu, 40 m 3 /ha 1,49 1,49 60 84 Kuitupuu, 60 m 3 /ha 15,00 3,80 3,90 22,70 1 362 126 1 504 293 Tulos, Metsätehon raportti 141 5.12.2002 25

3.2.3.2 Perkaus raivaussahalla ja koneellinen kuitupuun korjuu Nuoren kasvatusmetsän harvennus pyritään käytännössä tekemään siten, että ensin tehdään miestyönä raivaussahalla perkaus ja sitten ainespuu korjataan koneellisesti. Koneellisen hakkuun tuottavuus ja kustannukset riippuvat suuresti käsiteltävien runkojen koosta. Siksi pienirunkoisissa harvennuskohteissa (kohteet 1 ja 2) hakkuukustannukset ovat suuret ja tulos on selvästi epäedullisempi kuin moottorisahatyöhön perustuvassa korjuussa (taulukko 16). Järeämpirunkoisissa kohteissa ennakkoraivaus ja koneellinen korjuu johtavat positiiviseen ja selvästi parempaan tulokseen kuin moottorisahatyöhön perustuva korjuu. Vaikka esimerkkikohteen 3 kuitupuukertymä on vain 15 m 3 /ha, tulokseksi saadaan 100. Puustoltaan järeimmässä esimerkissä, joka on KEMERA-ehtojen ylärajalla, tulos on 640. Moottorisahalla ainespuun hakkuun yhteydessä tehtävän raivauksen (edellinen kohta) ja raivaussahalla tehtävän ennakkoraivauksen kustannukset ovat erilaiset (raivauspuun hakkuu taulukoissa 15 ja 16). Hakkuukustannukset on kuitenkin laskettu ko. tehtävien palkkajärjestelmän mukaan. Erot johtuvat mm. siitä, että työpalkat määritetään erilaisin perustein. TAULUKKO 16 Nuoren kasvatusmetsän harvennuksen kustannukset ja tuet esimerkkikohteilla tukivyöhykkeellä 1, kun vain kuitupuu korjataan talteen; ennakkoraivaus raivaussahalla ja koneellinen korjuu Kohde ja tavaralaji Harvennus 1, 50 m 3 /ha Hakkuu, Metsäkuljetus, Kaukokuljetus, Yhteensä, Yhteensä, Tuet, Myyntitulot, Raivauspuu, 42 m 3 /ha 4,51 4,51 190 177 Kuitupuu, 8 m 3 /ha 30,56 5,90 3,90 40,36 323 34 204-98 Harvennus 2, 70 m 3 /ha Raivauspuu, 58 m 3 /ha 5,23 5,23 303 174 Kuitupuu, 12 m 3 /ha 21,15 5,70 3,90 30,75 369 36 304-158 Harvennus 3, 35 m 3 /ha Raivauspuu, 20 m 3 /ha 5,61 5,61 112 120 Kuitupuu, 15 m 3 /ha 16,18 5,00 3,90 25,08 376 90 379 101 Harvennus 4, 55 m 3 /ha Raivauspuu, 29 m 3 /ha 5,06 5,06 147 111 Kuitupuu, 26 m 3 /ha 11,96 4,30 3,90 20,16 524 100 654 194 Harvennus 5, 65 m 3 /ha Raivauspuu, 32 m 3 /ha 5,20 5,20 166 104 Kuitupuu, 33 m 3 /ha 10,19 4,10 3,90 18,19 600 107 829 273 Harvennus 6, 80 m 3 /ha Raivauspuu, 30 m 3 /ha 4,15 4,15 124 79 Kuitupuu, 50 m 3 /ha 7,24 3,90 3,90 15,04 752 132 1 254 588 Harvennus 7, 100 m 3 /ha Raivauspuu, 40 m 3 /ha 3,89 3,89 155 84 Kuitupuu, 60 m 3 /ha 7,64 3,80 3,90 15,34 920 126 1 504 639 Tulos, Metsätehon raportti 141 5.12.2002 26