PARIISIN SOPIMUKSEN EVÄÄT PALKANSAAJILLE Media-aamiainen Eurooppa-salissa 24.2.2016 Pia Björkbacka elinkeinopoliittinen asiantuntija 1
TAUSTAA Ammattiyhdistysliikkeen maailmanjärjestö ITUC edustaa YK:n ilmastoneuvotteluissa kaikkia maailman palkansaajia ITUC:n globaalius näkyy palkansaajien ilmastopoliittisten kantojen painotuksessa Pariisissa yli 400 palkansaajaa, joista 117 virallisessa ITUC- delegaatiossa Suomen lisäksi jäsenvaltioiden delegaatioissa palkansaajia ainakin Ranskan ja Belgian delegaatioissa 2
PALKANSAAJIEN TAVOITTEET PARIISIIN 1. Kattava, kunnianhimoinen ja sitova sopimus 2. Teollisuusmaiden lunastettava 100 miljardin rahastolupaus kehitysmaille 3. Ihmisoikeudet ja sidosryhmien osallistaminen vahvasti sopimustekstiin 4. Työntekijöiden oikeudenmukainen siirtymä vähähiiliseen talouteen ja laadukas työ vahvasti sopimustekstiin 3
TOTEUTUMINEN: 1. SOPIMUKSEN KUNNIANHIMON TASO - PLUSSAT Kattavuus laaja, mukana 197 maata Kunnianhimon taso. tavoite globaalitasolla maapallon lämpeneminen alle 2 o c, pitkä aikaväli 1,5 o c 5 vuoden välein tehdään kansallisten sitoumusten yhteisarivointi 2020 jälkeen Hiilivuodon riski vähenee 4
TOTEUTUMINEN: 1. SOPIMUKSEN KUNNIANHIMON TASO - MIINUKSET Miten/kuka määrittää kunkin maan/alueen vapaaehtoisen sitoumusten kunnianhimon tason riittävyyden suhteessa toisiin ja yhteiseen globaaliin tavoitteeseen? Päästöjen/päästövähennysten määrä vs. Reilut jaot (huomioi historialliset päästöt, valtion varallisuuden, väestön nykyiset päästöt...) Miten annettujen sitoumusten toteutuminen varmistetaan? Miten toimitaan, jos kansalliset sitoumukset eivät riitä tavoitteeseen pääsemiseksi?
TOTEUTUMINEN: 2. RAHASTOLUPAUS KEHITYSMAILLE PLUSSAA: Myös muut kuin teollisuusmaat mukaan sopeutustoimien rahoitukseen Selkeyttä siihen, mistä ilmastorahoitus voi budjettirahoituksen lisäksi koostua muusta ml. lainat, takaukset jne. MIINUSTA: 100 miljardia dollaria mainitaan COP-päätöksessä ei itse sopimuksessa Ilmastorahoituksen 100 miljardin mobilisaatiotavoite siirtyi 2020 vuodesta 2025 vuoteen 50-50 jako sopeutus- ja hillintätoimien osalta ei toteutunut 6
TOTEUTUMINEN: 3. IHMISOIKEUDET JA SIDOSRYHMIEN OSALLISTAMINEN PLUSSAT JA MIINUKSET: Ihmisoikeusmaininta sopimuksen johdanto-osassa, ei kata kaikkia perusoikeuksia Seuraaja-ryhmien tunnustaminen sopimuksessa erittäin heikko: Tunnustetaan hallitusten ja muiden toimijoiden merkitys ilmastosopimuksen toimijana kunkin maan kansallisen lainsäädännön puitteissa. COP21-päätöksessä mainitaan yhteistyö ei-valtiollisten toimijoiden kanssa ml. kansalaisyhteiskunta, yksityinen sektori, rahoituslaitokset, kaupungit, alueelliset toimijat ja alkuperäiskansat 7
4. SOPIMUKSESSA MAININNAT OIKEUDENMUKAISESTA SIIRTYMÄSTÄ JA LAADUKKAISTA TÖISTÄ Sopimuksen johdannossa mainitaan mm. ihmisoikeudet, hyvälaatuiset työt sekä työntekijöiden oikeudenmukainen siirtymä vähähiiliseen yhteiskuntaan. YK:n jäsenvaltiot tunnustavat poliittisella tasolla työntekijöiden turvan tarpeen ilmastosopimuksen toimeenpanon yhteydessä. Suomessa on aloitettava sopimuksen toimeenpanon valmistelu välittömästi ja mm. arvioitava sen työllisyysvaikutukset. ESITYS: Perustetaan YM:ään työryhmä ennakoimaan ja arviomaan ilmastopolitiikan aiheuttaman rakennemuutoksen vaikutuksia toimialoittain ml. Työllisyysvaikutukset.
RAKENNEMUUTOS - TYÖRYHMÄN TEHTÄVÄT: kartoittaa ja ennakoida, minkälaisia uusia markkinoita ja työtä ilmastosopimus mahdollistaa Suomessa toimiville yrityksille ja miten hallitus voi edistää yritysten pääsyä näille markkinoille. Kartoittaa uudet osaamistarpeet Kartoittaa sopimuksesta mahdollisesti juontavat negatiiviset toimialakohtaiset vaikutukset ml. työllisyysvaikutukset. Etsiä ratkaisut mahdollisten negatiivisten vaikutusten minimoimiseksi. Vahvistaa työntekijöiden osaamista ja turvaa esim. kehittämällä muutosturvaa. 8