Marttilan ranta-asemakaavan ja Punkaharjun Pihlajaveden osayleiskaavan muutoksen selostus, luonnos

1 SAVONLINNAN KAUPUNKI Marttilan ranta-asemakaavan ja Punkaharjun Pihlajaveden osayleiskaavan muutoksen selostus, luonnos 14.11.2013 Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa

2 RANTA-ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE MARRASKUUN 14. PÄIVÄNÄ 2013 PÄIVÄTTYÄ KAAVAKARTTAA. SAVONLINNA RANTA-ASEMAKAAVAN JA PUNKAHARJUN PIHLAJAVEDEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS PERUS- JA TUNNISTETIEDOT: Asemakaava laaditaan: Pietolansaaren kylään osalle tilasta 740-537-4-34 Apajalahti ja Saukonsaaren kylään osalle tilasta 740-544-7-20 Marttila. Asemakaavalla muodostuvat: Marttilan ranta-asemakaavan kortteli 4 ja M -alue. Laatija: Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Savonniemenkatu 3 B 1, 57100 Savonlinna Puh. 0400 139 077 Vireille tulo: Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla osallistumis- ja arviointisuunnitelman sekä kaavaluonnoksen nähtävillä olosta lehtikuulutuksella xx.xx.2013 (Itä-Savo). Toispaikkakuntalaisille asiasta on tiedotettu kirjeitse. Lisäksi aineisto on nähtävillä Savonlinnan kaupungin kotisivuilla. Hyväksytty: KV xx.xx.2013 Kaava-alueen sijainti: Kaava-alueet sijaitsevat Savonlinnan kaupungin Pietolansaaren kylässä Pieni Kontiosaaressa sekä Saukonsaaren kylässä Saukonsaarentien länsipuolella Pietolansaaren lossin eteläpuolella. Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan virallinen nimi: Marttilan ranta-asemakaavan ja Punkaharjun Pihlajaveden osayleiskaavan muutos

3 Tarkoitus: Kaavamuutosalueella sijaitsee yksi RA -lomarakennustontti sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta. Voimassa olevan kaavan Pienessä Kontiosaaressa sijaitsevan korttelin 3 tontti 3 on tarkoitus siirtää Saukonsaareen M -alueelle. Pienessä Kontiosaaressa sijainnut RA -tontti muutetaan M -alueeksi. Laajuustiedot: Kokonaispinta-ala on 0,889 ha. Loma-asuntojen korttelialuetta (RA) on 0,501 ha, jolla rakennusoikeutta 60 kem². Maa- ja metsätalousaluetta (M) on 0,388 ha. Selostuksen liiteasiakirjat: Tämän asemakaavaselostuksen liitteenä ovat seuraavat asiakirjat: 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2. Voimassa oleva ranta-asemakaava määräyksineen Asemakaavakartta 1:5000 ja määräykset

4 SISÄLLYSLUETTELO PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 2 1 TIIVISTELMÄ 5 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet 5 1.2 Ranta-asemakaava ja osayleiskaava 5 1.3 Kaavan toteuttaminen 5 2 LÄHTÖKOHDAT 5 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 5 2.1.1 Alueen yleiskuvaus 5 2.1.2 Luonnonympäristö 6 2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet 6 2.2 Ympäristön häiriö- ja riskitekijät 6 2.2.1 Rakennettu ympäristö 6 2.2.2 Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri 6 2.2.3 Väestö ja työpaikat 7 2.2.4 Ympäristökuormitus 7 2.3 Maanomistus 7 2.4 Suunnittelutilanne 7 3 KAAVA-ALUEEN SUUNNITTELUN VAIHEET 10 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet 10 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö 10 3.3 Kaavan tavoitteet 10 3.4 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 10 4 KAAVA-ALUEEN KUVAUS 11 4.1 Kaavan rakenne 11 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 11 4.3 Korttelialueet 11 4.4 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto 11 4.5 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet 11 4.6 Asemakaavamerkinnät ja määräykset 12 5 KAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 13 5.1 Tutkimukset ja selvitykset 13 5.2 Ekologiset vaikutukset 13 5.3 VAT- Vuoksi 14 5.4 Taloudelliset vaikutukset 14 5.5 Sosiaaliset vaikutukset 14 5.6 Kulttuuriset vaikutukset 15 5.7 Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen 15 6 KAAVAN TOTEUTTAMINEN 16

5 1 TIIVISTELMÄ 1.1 Kaavaprosessin tausta ja vaiheet Ranta-asemakaavan ja osayleiskaavan muuttaminen tapahtuu maanomistajan aloitteesta. Kaupunginhallitus on päätöksellään 30.9.2013 päättänyt käynnistää Marttilan ranta-asemakaavan muutoksen laatimisen. Kaavaa on valmisteltu kaupungin, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset, maakunnalliset ja Savonlinnan kaupungin suunnitelmat sekä maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. MRL:n 66 :n ja MRA:n 30 :n mukainen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin Savonlinnan kaupungintalolla kaavoitusyksikössä. 1.2 Ranta-asemakaava ja osayleiskaava Suunnittelualueen muodostaa Pietolansaaren kylässä osan tilasta 740-537-4-34 Apajalahti ja Saukonsaaren kylässä osan tilasta 740-544-7-20 Marttila. Pieni Kontiosaaresta poistettava tontti muuttuu (M) maa- ja metsätalousalueeksi ja Saukonsaareen muodostuu (RA) loma-asuntojen korttelialue. Rakentamisalue on LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIALUE (RA), joka on 0,501 ha ja jolla on rakennusoikeutta 60 kem². MAA- JA METSÄTALOUSALUETTA (M) on 0,388 ha. 1.3 Kaavan toteuttaminen Kaavaa voidaan alkaa toteuttamaan heti sen saatua lainvoiman. 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 2.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueet sijaitsevat Pihlajavedellä Pieni Kontiosaaren pohjoisrannalla ja Saukonsaaren länsirannalla. Tarkoitus on kaavoittaa Saukonsaareen yksi loma-asuntotontti M -alueelle ja poistaa Pieni Kontiosaaresta yksi loma-asuntotontti ja muuttaa alue M -alueeksi.

6 Pieni Kontiosaaressa oleva poistettava tontti rajoittuu Natura 2000 -alueeseen. Alueella on voimassa 13.12.1994 Mikkelin lääninhallituksen hyväksymä rantaasemakaava ja Korkeimman hallinto-oikeuden 15.9.2003 vahvistama Pihlajaveden osayleiskaava. Saukonsaareen siirrettävän tontin suunnittelualueella ei ole aluevarauksia eikä kehittämisvyöhykemerkintöjä maakuntakaavassa. Pihlajaveden osayleiskaavassa Saukonsaaren suunnittelualue on jätetty vahvistamatta. 2.1.2 Luonnonympäristö 2.1.2.1 Luonnonympäristön yleispiirteet Maisema ja pinnanmuodostus Maisemakuvaltaan Saukonsaaren alue on loivaa, rantapuustoltaan peittoisaa länteen suuntautuvaa rantaa. Vesistö Suunnittelualue rajoittuu Pihlajaveteen. Kasvillisuus Alueen metsä Saukonsaaressa on lehtipuuvaltaista. Johtopäätökset: Alue on RA-4 -korttelin osalta rakentamisen ja muun ihmistoiminnan muuttamaa aluetta. 2.2 Ympäristön häiriö ja riskitekijät Suunnittelualueella tai sen läheisyydessä ei ole loma-asutuksen sijoittumiseen vaikuttavaa ympäristökuormitusta, kuten melu- tai ilmansaastepäästöjä eikä pilaantuneita maita. 2.2.1 Rakennettu ympäristö Saukonsaareen suunnitellun sauna- ja talousrakennuksen tontin itäpuolella on tilan vanha päärakennus. Pohjoispuolella on Pietolansaaren lossiranta. Eteläpuolella lähin rantarakennuspaikka on n. 150 m päässä. 2.2.2 Kiinteät muinaismuistojäännökset ja rakennuskulttuuri Suunnittelualueella ei ole muinaisjäännösrekisterin mukaan tiedossa esihistoriallisen eikä historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä.

7 2.2.3 Väestö ja työpaikat Alueella ei ole vakituista asutusta. 2.2.4 Ympäristökuormitus Suunnittelualueella ei ole tiedossa jätevesiä lukuun ottamatta ympäristökuormitukseen liittyviä seikkoja. 2.3 Maanomistus Kaavoitettava alue on kokonaan yksityisessä omistuksessa. 2.4 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ote Etelä-Savon maakuntakaavasta Savonlinna kuuluu Etelä-Savon maakuntaliiton toimialueeseen. Ympäristöministeriö vahvisti Etelä-Savon maakuntakaavan 4.10.2010. Maakuntakaava pitää huomioida ranta-asemakaavassa. Maakuntakaavassa Pienestä Kontiosaaresta siirrettävä tontti rajoittuu Natura-alueeseen. Saukonsaareen siirrettävän tontin suunnittelualueella ei ole aluevarauksia eikä kehittämisvyöhykemerkintöjä maakuntakaavassa. Kaavamuutoksen tavoitteet ovat maakuntakaavan mukaiset.

8 Saukonsaareen siirrettävältä tontilta on Natura-alueelle n. 1 km. Tontin pohjoispuolella n. 400 metrin päässä on ma 554 -merkintä, jolla määritellään Saukonsaaren maakunnallisesti merkittävä kylämaisema ja SM 767 -merkintä n. 800 metrin päässä, jolla määritellään maakunnallisen teeman kiinteä muinaisjäännös / hylky (puu). Venereitti kulkee tontin editse. Pihlajaveden osayleiskaava Ote Pihlajaveden osayleiskaavasta Alueella on voimassa korkeimman hallinto-oikeuden 15.9.2003 vahvistama osayleiskaava. Pieni Kontiosaaren ranta-asemakaavan mukaiset rakennuspaikat on merkitty osayleiskaavaan. Saukonsaareen ranta-asemakaavan muutoksella siirrettäväksi aiottu loma-asuntotontin alue on jätetty osayleiskaavassa vahvistamatta. Vahvistamattomaksi jääneellä alueella on kaavamerkinnät olemassa oleva ympärivuotinen asunto ja olemassa oleva sauna. Alueella on myös kaavamerkintä at KYLÄALUE selityksellä: Kyläalue, jolle voidaan sijoittaa pysyvää asumista ja palveluja kylärakennetta tukemaan. Myös rantavyöhykkeelle on tapauskohtaisesti mahdollista toteuttaa ympärivuotista asutusta seuraavin edellytyksin: Rakennuspaikka tulee sijoittaa hyvien kulkuyhteyksien päähän lähelle muuta pysyvää asutusta ja sen pinta-alan tulee olla vähintään 5000 m². Vesi- ja viemärihuolto tulee voida toteuttaa kunnan valvontalautakunnan edellyttämällä tavalla.

9 Ranta-asemakaava Alueella on voimassa 13.12.1994 vahvistettu ranta-asemakaava. Pieni Kontiosaaressa ranta-asemakaavassa on kortteli 3, josta tontti 3 siirrettäisiin Saukonsaareen. Saukonsaaren siirrettäväksi aiottu tontti on vahvistetussa ranta-asemakaavassa M -aluetta. Otteet ajantasaranta-asemakaavasta

10 Rakennusjärjestys Savonlinnan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2011. Pohjakartta Ranta-asemakaavan muutoksen pohjakarttana on käytetty 1:5000 mittakaavaista karttaa, joka on maanmittaustoimiston toimittama. Pohjakartta on hyväksytty 2.1.1992 3 KAAVA-ALUEEN SUUNNITTELUN VAIHEET 3.1 Suunnittelun tausta ja tarve, suunnitteluvaiheet Tarve asemakaavan muuttamisen on syntynyt kun Pieni Kontiosaaresta poistetaan yksi tontti, joka siirretään Saukonsaareen. Kaava on valmisteltu kunnan, maanomistajan ja konsultin muodostamassa työryhmässä. Alustavaa kaavaluonnosta ja suunnittelun lähtökohtia on esitelty ELY-keskuksen ympäristövastuualueen viranomaisille. Kommentit tulivat 18.11.2013 ja 3.12.2013 sähköpostilla. 3.2 Osallistuminen ja yhteistyö Kaavan liittyvää osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyä sekä vaikutusarviointia varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jossa on lueteltu kaavatyössä osallisena olevat maanomistajat, viranomaiset ja muut tahot. Suunnittelualueeseen rajautuvia maanomistajia informoidaan henkilökohtaisilla kirjeillä tärkeimmistä suunnitteluvaiheista. Kaavoituksen vireille tulosta on ilmoitettu MRL 63 :n mukaisesti tiedottamalla Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä olosta (MRA 30 ) lehtikuulutuksella (Itä Savo). Kaikista keskeisistä suunnitteluvaiheista tiedotetaan lehti-ilmoituksin, kaupungin kaavoitusosaston ilmoitustaululla ja Punkaharjun yhteispalvelupisteessä sekä internet -sivulla www.savonlinna.fi /asukas/kaavoitus. Viranomaisyhteistyö käsittää kaavoitustyön etenemisen esittelyn eri vaiheissa joko viranomaisneuvottelussa tai sähköpostilla. 3.3 Kaavan tavoitteet Tavoitteena on siirtää Pieni Kontiosaaresta yksi rakennuspaikka Saukonsaareen. 3.4 Kaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole.

11 4 KAAVA-ALUEEN KUVAUS 4.1 Kaavan rakenne Voimassa olevasta asemakaavasta poistetaan korttelin 3 tontti 3 joka siirretään Saukonsaareen M -alueelle. Vastaavasti korttelin 3 tontti 3 muutetaan M -alueeksi. 4.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakentamista ei ole sijoitettu luonnonympäristön kannalta merkittäville alueille. 4.3 Korttelialueet Loma-asuntojen korttelialue (RA) RA -kortteliin saa rakentaa loma-asunnon, saunan ja talousrakennuksen, joiden yhteenlaskettu kerrosala on 60 m². Maa- ja metsätalousalueet (M) Muilta osin suunnittelualue on M -aluetta, jonka pinta-ala on 0,388 ha. 4.4 Liikenne ja yhdyskuntatekninen huolto RA -alueelle johtava tie on Saukonsaarentie. Vesikäymälävedet johdetaan umpisäiliöön. Kuivakäymälä varustetaan vettä läpäisemättömällä säiliöllä. Jätevesiä ei saa johtaa vesistöön. Sauna- ja pesuvesien maahan imeyttämistä varten rakennetaan saostuskaivo ja imeytyskenttä ympäristönsuojeluviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Jätteiden keräilyssä ja käsittelyssä noudatetaan jätelakia ja kunnan jätehuoltomääräyksiä. 4.5 Suojeluvaraukset ja säilytettävät kohteet Asemakaava-alueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa, muinaisjäännöksiä eikä luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä alueita.

12 4.6 Asemakaavamerkinnät ja määräykset RANTA - ASEMAKAAVAMERKINNÄT: RA 4 LOMA-ASUNTOJEN KORTTELIALUE. ALUEELLE SAA RAKENTAA YHDEN SAUNARAKENNUKSEN, JONKA KERROSALA SAA OLLA ENINTÄÄN 30 m² JA YHDEN TALOUSRAKEN- NUKSEN, JONKA KERROSALA SAA OLLA ENINTÄÄN 30 m². KOKONAISRAKENNUSOIKEUS ON 60 kem². M MAA- JA METSÄTALOUSALUE. 3 METRIÄ KAAVA-ALUEEN RAJAN ULKOPUOLELLA OLEVA VIIVA. KORTTELIN, KORTTELINOSAN JA ALUEEN RAJA. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ: RAKENNUSTA EI SAA RAKENTAA 25 METRIÄ LÄHEMMÄKSI KESKIVEDENKORKEUDEN MUKAISTA RANTAVIIVAA. TÄMÄ EI KOSKE YKSIKERROKSISTA, KERROSALALTAAN ENINTÄÄN 25 m²:n JA KATETULTA POHJAPINTA-ALALTAAN ENINTÄÄN 35 m²:n SUURUISTA SAUNAA, JONKA ETÄISYYDEN RANTAVIIVASTA ON OLTAVA KUITENKIN VÄHINTÄÄN 15 METRIÄ. RAKENNUKSEN ALIN SALLITTU LATTIAKORKEUS ON +78,00. RAKENNUSPAIKOILLA RAKENNUSTEN JA RANTAVIIVAN VÄLINEN SUOJAPUUSTO ON SÄILYTETTÄVÄ SEKÄ RAKENNUSTEN JA RANTAVIIVAN VÄLISEN ALUEEN MAISEMA- KUVA ON MUUTOINKIN SÄILYTETTÄVÄ LUONNONMUKAISENA. RAKENNUSTEN TULEE OLLA MUODON, MATERIAALIN JA VÄRITYKSEN PUOLESTA LUONNONMAISEMAAN SOPEUTUVIA. VESIKÄYMÄLÄVEDET TULEE JOHTAA UMPISÄILIÖÖN. RAKENNETTAESSA KUIVA- KÄYMÄLÄ, ON SE VARUSTETTAVA VETTÄ LÄPÄISEMÄTTÖMÄLLÄ SÄILIÖLLÄ JA SIJOITETTAVA VÄHINTÄÄN 30 METRIN PÄÄHÄN RANTAVIIVASTA JA 10 METRIN PÄÄHÄN VIEREISEN RAKENNUSPAIKAN RAJASTA. JÄTEVESIÄ EI SAA JOHTAA VESISTÖÖN. SAUNA- JA PESUVESIEN MAAHAN IMEYTTÄMISTÄ VARTEN ON RAKENNUSPAIKALLE RAKENNETTAVA KUNNAN YMPÄRISTÖNSUOJELUVIRANOMAISEN PÄÄTÖKSEN MUKAINEN SAOSTUSKAIVO JA IMEYTYSKENTTÄ PAIKKAAN, JOSSA MAAAPERÄ ON TARKOITUKSEEN SOPIVA JA JONNE TULVAVESI EI NOUSE. JÄTTEIDEN KERÄILYSSÄ JA KÄSITTELYSSÄ TULEE NOUDATTAA, MITÄ JÄTELAISSA JA KUNNAN YLEISISSÄ JÄTEHUOLTOMÄÄRÄYKSISSÄ ASIASTA ON SÄÄDETTY.

13 5 KAAVAN TOTEUTTAMISEN VAIKUTUKSET 5.1 Tutkimukset ja selvitykset Tässä vaikutusarvioinnissa on arvioitu kaavan toteuttamisen ekologisia vaikutuksia 14.11.2013 päivätyn kaavaluonnoksen perusteella. Perusteena arvioinnille on maankäyttö- ja rakennuslaki, jonka mukaan suunnittelun tulee edistää ekologisesti kestävää kehitystä sekä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luontoarvojen säilymistä (MRL 1 ja 5 ). Kaavalla tulee vaalia rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä, eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää (MRL 54 ). Vaikutukset on selvitetty kestävän kehityksen ulottuvuuksiin ryhmiteltyinä kokonaisuuksina: - ekologiset vaikutukset ( esim. luontotekijöihin liittyvät erityisarvot) - vaikutukset rakennettuun ympäristöön - kulttuuriset vaikutukset ( esim. alueen historialliset erityispiirteet) - sosiaaliset vaikutukset. 5.2 Ekologiset vaikutukset Vaikutukset luonnonmaisemaan RA -alue on nykyisellään rakentamisen muuttama, eikä asemakaava aiheuta toteutuessaan maisemakuvaan merkittäviä muutoksia. Alue on osa tilan päärakennuksen pihapiiriä ja rantavyöhykettä. Rakentamisessa noudatetaan kaavamääräyksiä, joissa määritellään etäisyys rannasta, rannan suojapuustosta, rannan luonnonmukaisuudesta sekä rakennusten sopeutuvuudesta luonnonmaisemaan. Luonnonmaisema on poistuvalla korttelin 3 tontilla 3 rakentamatonta metsäaluetta. Vaikutukset maa- ja kallioperään Rakennuspaikkojen rakentamisen vaikutukset aiheuttamat muutokset maa- ja kallioperään ovat paikallisia ja vähäisiä, eivätkä kohdistu geologisesti merkittäviin kallioalueisiin ja maaperän muodostumiin. Vaikutukset luonnon monimuotoisuuteen ja luontokohteisiin RA -alue on ihmistoiminnan vaikutuspiirissä olevaa aluetta, jonka luonnontilaa on jo muuttanut ympäristöineen maa- ja metsätalous sekä rakentaminen. Voimassa olevassa kaavassa alue on maa- ja metsätalousaluetta. Luonnonsuojeluohjelmien kohteet Pieni Kontiosaaren poistuva RA -tontti rajoittuu Natura-alueeseen. Saukonsaareen siirrettävältä tontilta on Natura-alueelle matkaa n. 1 kilometri. Valtakunnallisten luonnonsuojeluohjelmien kohteita alueella ei ole. Luonnonsuojelulain (29 ) suojellut luontotyypit Kaava-alueella ei ole luonnonsuojelulain luontotyyppeinä rajattuja kohteita.

14 Vesilain (15a, 17a ) luonnontilaisina säilytettävät pienvedet ja metsälain (10 ) erityisen tärkeät elinympäristöt. Kaava-alueella ei ole todettu kohteita, jotka voisivat olla em. mainittuja luonnontilaisia kohteita. Vaikutukset vesien tilaan ja pohjaveteen Kaavamuutoksen mahdollistama rakentaminen ei lisää päästöjä vesistöön, koska wc -vedet johdetaan umpisäiliöön tai tehdään kuivakäymälä virtsan talteenotolla. Sauna- ja pesuvedet imeytetään, mikä on oikein tehtynä tehokas tapa vähentää vesistöön joutuvien ravinteiden määrää. Pesutavat ja pesuaineiden valinnat vaikuttavat huomattavastikin päästöjen määrään. Kaavamuutos ei lisää rakennuspaikkoja. Kaava-alue ei ole luokiteltua pohjavesialuetta eikä kaavassa osoitettuun rakentamiseen liity erityistä riskiä pohjaveden muuttumisesta tai pilaantumisesta. Yhteenveto Kaavamuutos tiivistää rakentamisen vanhan pihapiirin rantaan. Samalla poistetaan Pieni Kontiosaaresta tontti, joka rajoittuu Natura-alueeseen. Tämän arvioinnin perusteella kaavamuutoksessa on otettu riittävästi huomioon alueen luontoarvot. 5.3 VAT- Vuoksi Alueiden käytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueiden käytön suunnittelun lähtökohtana. Kaava-alueella ei ole havaittavissa merkkejä Saimaan muinaisrannasta. Alueella ei myöskään tunneta muinaismuistokohteita. 5.4 Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole taloudellisia vaikutuksia kuin maanomistajalle. 5.5 Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset liikenneverkkoon ja liikenneturvallisuuteen Kaavaratkaisu ei aiheuta muutoksia liikenneverkon rakenteeseen. Alueelle kulku tapahtuu olemassa olevaa tiestöä pitkin. Ympäristön häiriötekijät Kaavassa ei ole osoitettu sellaisia toimintoja, jotka aiheuttaisivat alueelle melun, ilman epäpuhtauksien tai muiden ympäristön häiriötekijöiden lisääntymistä.

15 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön Virkistyskäytön kannalta RA -alueella ei ole yleistä arvoa, koska se on osa nykyistä tilan pihapiiriä. Vaikutukset palvelujen alueelliseen saatavuuteen Kaavalla ei ole vaikutusta Savonlinnan kaupungin peruspalveluihin kuten koulu- tai kauppapalveluihin tai perusterveydenhuoltoon. 5.6 Kulttuuriset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön ja kiinteisiin muinaisjäännöksiin Suunnittelualueella ei ole kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennuskantaa eikä kaavalla ole tältä osin vaikutusta. Kaavalla ei ole myöskään välillisiä vaikutuksia alueen ulkopuolisiin kohteisiin. 5.7 Valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden toteutuminen Alueiden käytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. Toimivan aluerakenteen runkona kehitetään, maakuntakeskuksia sekä kaupunkiseutujen ja maaseudun keskusten muodostamaa verkostoa. Kaavaratkaisulla ei lisätä loma-asuntojen määrää. Kaavallinen ratkaisu tukeutuu olemassa olevaan infraverkkoon. Yhdyskuntarakenteen kehittämisessä pyritään vähentämään liikennetarvetta, parantamaan liikenneturvallisuutta ja edistämään joukkoliikenteen edellytyksiä. Alue tukeutuu olemassa olevaan tieverkkoon. Elinympäristön viihtyisyyttä edistetään kiinnittämällä huomiota rakennetun ympäristön ajalliseen kerroksellisuuteen sekä korkeatasoisiin, alueiden omaleimaisuutta vahvistaviin, maisemakuvaan sopeutuviin ja mittakaavaltaan ihmisläheisiin rakennettuihin ympäristöihin. Taajamia kehitettäessä viheralueita hyödynnetään siten, että niistä muodostuu yhtenäisiä kokonaisuuksia. Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Alueiden käytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Rakennukset on sijoitettu maaston ja maiseman kannalta vähemmän arkoihin paikkoihin luonto ja maasto huomioiden.

16 Varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuri- ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Lisäksi viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Suunnittelualueella ei ole valtakunnallisesti merkittäviä rakennuskulttuurikohteita. Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on mitoitettava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä loma-asumisen viihtyvyys. Maisemaan järveltä päin katsottuna on kiinnitetty erityishuomioita määrittelemällä rantavyöhykkeet, joilla kaavamääräyksissä määrätään suojapuusto ja rantavyöhykkeen säilyminen luonnonmukaisena sekä laiturin rakentamismääräykset. Alueidenkäytöllä edistetään Saaristomeren, ja Vuoksen vesistöalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävinä aluekokonaisuuksina. Samalla varmistetaan että, asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Vuoksen vesistöalueella ohjataan matkailua, vesistöjen virkistyskäyttöä ja vesiliikennettä sekä rakentamista ja muuta maankäyttöä siten, että järviluonnon, maiseman ja kulttuuri-perinnön erityispiirteet säilyvät. (VAT, luku 4.7) Maisemaan järveltä päin katsottuna on kiinnitetty erityistä huomiota rantakortteleissa edellisessä kappaleessa määrätyllä tavalla. 6 KAAVAN TOTEUTTAMINEN Kaavamääräyksissä on annettu määräyksiä myös viherympäristön ja maaston käsittelystä sekä rakennusten ulkonäöstä ja koosta. Rakentaminen toteutetaan ranta-asemakaavan saatua lainvoiman. Arkkitehtitoimisto Keijo Tolppa Keijo Tolppa