Varhainen reagointi ja kuntoutuspalveluohjaus - Ratkaisuja työpaikkojen hyvinvoinnin parantamiseksi? Arviointi- ja kehittämispäällikkö, VTT Janne Jalava
Mitä reagointimalleilla taas tarkoitettiinkaan?
Reagointimallien tavoitteita Puututaan strukturoidusti ja ajoissa sairauspoissaoloihin Edistetään työssä jaksamista ja jatkamista Parannetaan esimiesten kykyjä ja valmiuksia havaita työntekijöiden ongelmia Parannetaan organisaation työhyvinvointiprosesseja Kehitetään työterveyshuollon kanssa tehtävää yhteistyötä Työterveyshuollon ja organisaation kanssa rakennetaan kuntoutuskumppanuus pitkän aikavälin toimintaa Työeläkelaitosten mukana oleminen vahvistaa kumppanuutta
Kokemuksiamme malleista Mallien kehittäminen vaatii aikaa ja tämän lisäksi sitoutumista yhteistyökumppaneilta (joista tärkein työterveyshuolto) Mallit eivät ole koskaan valmiita, vaan ainaisen muutoksen alla uudet palikat täydentävät niitä Mallit eivät toimi, jos esimiehet eivät sitoudu niitä noudattamaan Usein mallit jäävät paperille, eivätkä konkretisoidu Mallien kehittämiselle ja seuraamiselle oltava aina vastuuhenkilöt Mallien toiminnasta ei useinkaan kerätä arviointi- tai seurantatietoa, jonka avulla mallia voidaan kehittää Mallien kuvantaminen auttaa konkretisoimaan niiden tarkoitusta Mallien toimintaan tarvitaan struturoidut käytänteet sairauspoissaolojen seurannalle, työkyvyn tuen tarpeelle (kartoituslista) ja työkyvyn tuen parantamiselle (neuvottelumuistio)
Esimerkkejä konkreettisista malleista
T Y Ö P A IK A L L A T y ö s s ä j a k s a m i s e n o n g e lm a t, r u n s a a t s a i r a u s p o i s s a o l o t t a i m u u o i r e i l u T Y Ö T E R V E Y S H U O L L O S S A T y ö k y k y o n g e lm a n h a v a it s e m in e n t y ö p a i k a ll a ( e s im. s u o r iu t u m in e n t y ö s s ä, ja k s a m in e n, s a ir a u s p o is s a o lo t, m u u o ir e ilu ) / - e s im ie s * ) - t y ö n te k ijä its e - t y ö y h t e is ö O n g e lm a n h a v a it s e m in e n t y ö t e r v e y s - h u o llo s s a ( m a h d o llis e s t i t y ö h ö n liitt y v ä o ir e ilu, s a ir a s te lu tm v.) / - tth / tt l - t y ö n te k ijä its e P u h e e k s io t t a m in e n : k e s k u s te lu tila n te e s ta, m m. t y ö h ö n liit t y v ie n te k ijö id e n k a r to it u s / e s im ie s + t y ö n te k ijä * * ) m a h d o llin e n te r v e y s o n g e lm a T ila n te e n ja o n g e lm ie n s y id e n s e lv itte ly t y ö t e r v e y s h u o llo s s a T y ö h ö n liitt y v ie n o n g e lm ie n r a t k a is u je n s u u n n it t e lu, s o p im in e n ja t o t e u t u s t y ö p a i k a lla : t y ö n s is ä ltö ja v a a tim u k s e t, k o u lu tu s, t y ö a ja t, t y ö y m p ä r is tö ja - v ä lin e e t, t y ö y h te is ö n to im in ta, e s im ie s to im in ta e tc. / - e s im ie s + t y ö n te k ijä - t y ö y h t e is ö : in f o r m o in ti, t u k i, o s a llis tu m in e n - a s ia n t u n t ija - a p u ( tth, h h, ts ) ta r p e e n m u k a a n J a t k o k e s k u s t e lu ( t ), v e r k o s t o t a p a a m in e n / e s im ie s + t y ö n t e k ijä + ta r v it ta e s s a : - t y ö te r v e y s h u o lto - t y ö s u o je lu - lu o tta m u s m ie s - h e n k.h a ll. - t y ö to v e r i T y ö h ö n ta i t y ö - y h te is ö ö n liitt y v ä t a s ia t K u n t o u tu s t y ö p a ik a lla ( ty ö k o k e ilu, T U U K K A - k u n to u tu s, y m.) T e r v e y s - o n g e lm ie n ja tk o - tu tk im u k s e t & h o ito H o it o & k u n - to u tu s m u u a lla S e u r a n t a & a r v io in t i & t u k i t y ö p a ik a lla : s e u r a n ta k e s k u s te lu t, s u o r iu tu m in e n t y ö s s ä, p o is s a o lo t, k e h it y s k e s k u s te lu t y m. / - e s im ie s + ty ö n te k ijä - t y ö y h t e is ö - a s ia n t u n t ija - a p u ta r p e e n m u k a a n T a r v itta e s s a v e r k o s to - ta p a a m in e n /- s e t S e u r a n ta & t u k i / t y ö t e r v e y s h u o lto : te r v e y s ta r k a s tu k s e t, T K I y m. T y ö s s ä ja t k a m in e n ja ja k s a m in e n * ) E s im ie s r e a g o i, k u n s a ir a u s p o is s a o lo ja k e r ty y y li 2 0 p v ta i 5 k r t v u o d e s s a ta i s a ir a u s p o is s a o lo t lis ä ä n ty n e e t, s u o r itu s ta s o h e ik e n ty n y t, p a ljo n m y ö h ä s t e ly jä ta i y lip itk iä ty ö p ä iv iä, t a v a llis u u d e s ta p o ik k e a v a ta i m u u ttu n u t k ä y tö s ta i ty ö y h te is ö n ta i a s ia k k a id e n p a la u t e. Y li 6 0 p v s a ir a u s p o is s a o lo - ja k s o n jä lk e e n ty ö n t e k ijä n p a la t e s s a tö ih in h ä n e t o h ja t a a n o t ta m a a n y h te y ttä ty ö t e r v e y s h u o lto o n ty ö h ö n p a lu u n s u u n n itte le m is e k s i. * * ) K e s k u s te lu n a p u v ä lin e e n ä ty ö k y v y n tu e n ta r p e e n k a r to it u s lis ta.
Mallin haasteina Esimiehen kyky havainnoida ongelmia ja erityisesti ottaa ne puheeksi Kommunikaation toiminta Luottaako työntekijät esimieheen, tai päinvastoin Mallin taustalla pitää olla organisaation luomat selvät säännöt ja johdon sitoutuminen Mallin integroiminen kaikkiin työyksiköihin + mallin integroiminen osaksi työhyvinvointia myös laajemmin Työterveyshuollon ja työorganisaatioiden toimiva kumppanuus Kommunikaation toiminta eli jatkuva vuoropuhelu
Kun pelkät mallit eivät aina riitä Mitä lääkkeeksi? Tähän kehitettiin kuntoutuspalveluohjaus!! = Kuntoutuskonsultaatio työterveyshuolloille (ja työnantajille)
Miksi kuntoutuspalveluohjaus? Suomessa esim. työeläkekuntoutuksessa ja toimintakykykuntoutuksessa kuntoutustarpeen entistä varhaisempi havaitseminen edelleen kehittämisalueena Kuntoutuksen oikea-aikainen käynnistäminen: monimuotoisesta kuntoutuspalvelutarjonnasta täsmällisempään palvelun suunnitteluun, ohjaukseen ja tarvittavan työkyvyn tukemisen yhteiseen toteuttamiseen Kuntoutuspalvelut laitostuneet ja liian kaukana työstä ja työpaikoista: työpaikan työkyvyn tuen verkostoon integroitu toimintamalli Kuntoutusohjauksen idea kehitetty ssä sitä on tehty Keravan kaupungissa (22 ihmistä) ja Itellassa (90) ihmistä näitä pilotteja on myös arvioitu; nyt sitä tehdään pk-sektorin yrityksissä PUNKhankkeessa ja KEVAN vetämässä PoKa-hankkeessa Pohjois-Karjalassa
Kuntoutuspalveluohjaus työpaikan, työterveyshuollon ja kuntoutuksen palvelutuottajan yhteistä työtä Pirjo Juvonen-Posti, Janne Jalava: Onnistunut työkykyasioiden puheeksiotto. Lupaavia käytäntöjä pk-työpaikoille työhyvinvoinnin ja sairauspoissaolojen hallintaan ja seurantaan. Sosiaali- ja terveysministeriö ja. STM selvityksiä 2008: 34.
Kuntoutusohjauksen toteutettuja esimerkkiprosesseja
Kuntoutuspalveluohjaus Itellassa, koska halutaan tehostaa prosessia työtekijän työkyvyn tuen tarpeen toteamisesta verkostoneuvotteluun verkostoneuvottelussa sovittavien jatko-ohjelmien työntekijäkohtaisuutta ja työssä jatkamisen tai työhön paluun tukimuotojen konkreettisuutta ammatillisen kuntoutuksen ohjelmien monipuolistamista työssä oppimis- tai uudelleenkoulutusohjelmin työeläkekuntoutuksena Janne Jalava, Jukka Salomäki: Määräaikainen työnkevennys työssä selviytymisen tukena. Arviointitutkimus Itellan Kunnon Polku-tuen vaikutuksista työntekijöiden sairauspoissaolohin ja työssä jaksamiseen. n työselosteita 37/2008. Mutta miten se on edennyt?? Tulokset eivät ole vielä julkisia.
Työterveyshuoltolähtöinen malli Yhteenveto/ Kupa-ohjaaja Työterveyshuolto toteaa kuntoutuspalveluohjauksen tarpeen Lähete/soitto työterveyshuollosta Kupa-ohjaaja soittaa 1. esimies 2. työntekijä Tapaaminen 1. työntekijän kanssa 2. yhteisneuvottelu - työntekijä - esimies - työterveyslääkäri Kupa soittaa: työterveyslääkäri esimies Työterveyshuolto päättää tarvittaessa verkostostosta
Esimiesmalli Yhteenveto/ Kupa-ohjaaja 1. työntekijälle 2. työterveys- huoltoon tiedon vaihto Kupa-ohjaajan ja työterveyshuollon välillä Esimieskeskustelu (Työssä selviytymisen malli) Esimies soittaa Kupa-ohjaajalle sovitaan tapaamisaika Kupa-ohjaaja soittaa Tapaaminen 1. työntekijän kanssa 2. yhteisneuvottelu - työntekijä - esimies - työterveyslääkäri esimies työterveyshuolto Kupa soittaa työterveyshuolto (jos arkaluontoinen asia)
Kuntoutuspalveluohjaus pidemmän kaavan mukaan Lähiesimies ja työntekijä ovat keskustelleet työkykyasioista työpaikalla ja asiasta on oltu yhteydessä työterveyshuoltoon Johtopäätös: ei ratkea yksin työpaikalla eikä kolmikannassa Työterveyshuollon ammattilainen tekee tilauksen, palvelutuottaja ilmoittaa palvelun tuottavan kuntoutusasiantuntijan nimen ja yhteystiedot Tämän jälkeen: Asiakas soittaa kuntoutusasiantuntijalle tai päinvastoin. Työterveyshuoltoneuvottelu Työpaikkatapaaminen Yhteisneuvottelu työpaikalla, jossa sovitaan jatkosta yhdessä Neuvottelumuistio, johon kirjataan sovitut jatkosuositukset, toteuttajat ja aikataulu
Lähete 1. Puhelinpalaveri tai tapaaminen A K 2. Työterveyshuoltoneuvottelu A K ttl th Asiantuntijatiimin konsultaatio kuntoutuslaitoksessa L K P 3. Työpaikkatapaaminen A K 4. Yhteisneuvottelu A K E th ttl Selitykset: A = asiakas K = kuntoutusasiantuntija L = lääkäri P = psykologi E = esimies ttl = työterveyslääkäri th = työterveyshoitaja Muistio
Mitä kuntoutuspalveluohjaaja voisi yksin tehdä ilman pysyvää tiimiä? Rakentaa työssä jatkamisen polkuja niille työntekijöille, joiden työkyky on uhattuna ja joiden työssä jatkamiseen voidaan vaikuttaa työpaikan keinoin tai ammatillisen kuntoutuksen avulla Tekee kiinteää yhteistyötä esimiesten ja työterveyshuollon kanssa Tukena oltava aina jokin kuntoutustiimi Toimii kuntoutuksen asiantuntijana ja työterveyshuollon konsulttina Motivoi työntekijöitä työssä jatkamiseen ja toimii heidän tukenaan kolmikantapalavereissa Valmistelee työhön palaavien mahdollisuuksia palata työhön sujuvasti Kyseessä siis kumppanuuteen ja verkostomaisuuteen perustuva varhaiskuntoutukseen erikoistuneen ammattilaisen tehtävä
Miten ohjausta testataan? Työelämälähtöisen arvioinnin keskeiset kysymykset Tehostaako kuntoutusohjaus kuntatyöntekijän työssä selviytymistä ja miten se vaikuttaa varhaisen reagoinnin mallien tehokkuuteen? Vähentääkö ohjaus ja kehitettävät mallit sairauspoissaoloja perinteisiä menetelmiä tehokkaammin? Miten kuntoutuspalveluohjaus ja kehitettävät mallit vaikuttavat työntekijän koettuun terveyteen ja työkykyyn, jaksamiseen sekä elämänlaatuun? Minkälaisia polkuja työntekijöille syntyy kuntoutuspalveluohjauksen tuloksena? Miten ammatillisen kuntoutuksen polut tehostuvat? Miten työnantajien ja työterveyshuoltojen yhteistyö syvenee ohjauksen avulla? Millainen kuntoutuksen osaamisen toimijaverkosto alueelle syntyy ohjauksen tuloksena? Syntyykö aitoja kuntoutuskumppanuuksia? Miten työelämälähtöistä kuntoutusta tulee kehittää ja miten kuntoutusohjaus voidaan juurruttaa kuntiin/kuntayhtymiin?