Rungonosahinnoittelu Jori Uusitalo, Luke MMM Puukauppatyöryhmä

Samankaltaiset tiedostot
Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

Vaihtoehtoisia malleja puuston kokojakauman muodostamiseen

hinnoitteluun ja puukauppaan

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

SahapuuPunJGoj en APTEEIAUS alkaen käyttöön hyväksytyt. metsäteollisuuden tarkastamat tukkienteko-ohjeet.

Leimikon arvosaanto ja puukaupan tehostaminen. Jukka Malinen, Harri Kilpeläinen, Tapio Wall & Erkki Verkasalo

ARVO ohjelmisto. Tausta

ARVO ohjelmisto. Tausta

PUUNJALOSTUS, PUUTAVARALAJIT, MITTA JA LAATUVAATIMUKSET OSIO 6

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena

SAHA- JA ENERGIAPUUN HANKINNAN YHDISTÄMINEN HARVENNUSMÄNNIKÖISSÄ

KUUSEN OMINAISUUSPOTENTIAALI

Tukin laatukatkonta. Valtakunnalliset mittauspäivät, Antti Raatevaara. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Puuraaka-aineen hinnoittelumenetelmät

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Puukaupan tarjousvertailut. MMM Puumarkkinatyöryhmän kokous kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK

Helsingin yliopisto Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Valintakoe METSÄEKOLOGIA, METSÄVARATIEDE JA -TEKNOLOGIA

Voidaanko laatu huomioida männyn katkonnassa? Jori Uusitalo Joensuun yliopisto

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Kehittynyt katkonnan ohjaus ja ennakkosuunnittelutiedon tarkkuus Metsätehon tuloskalvosarja 6/2015

Puukaupan kilpailuttaminen ja korjuun valvonta käytännössä

TRESTIMA. Digitaalisten tekniikoiden mahdollisuudet metsätaloudessa , Seinäjoki. Simo Kivimäki

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Kohti puukauppaa. Metsään peruskurssi Suolahti ti Kirsi Järvikylä. Hakkuutavat

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti

HELPPO PUUKAUPPA PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

HELPPO PUUKAUPPA - PARHAAT TULOT. Metsänomistajat

LEIMIKON ARVONMUODOSTUS Myyntiarvo

Periaatteessa jokaisessa metsikössä on monta käsittely-kehitysvaihtoehtoa. Puun laadun asettamat haasteet metsätalouden suunnittelussa.

Männyn laaturajojen integrointi runkokäyrän ennustamisessa. Laura Koskela Tampereen yliopisto

Miten Luke toimii yhdessä asiakkaiden/sidosryhmien kanssa?

Tree map system in harvester

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Suositus puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävän tyvisylinterin pituudeksi ja tarkastusmittauksen mittaussuunnaksi.

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

METSATEHO ~ METSÄTEOLLISUUS 12/1994 PUUNKORJUUN KUSTANNUSTEN JAKAMINEN PUUTAVARALAJEILLE. Jari Terävä. Teppo Oijala

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

MetKu Metsävaratiedon kustannushyötyanalyysi

Puutavaran tukkimittarimittauksessa käytettävä tyvisylinterin pituus ja tarkastusmittauksen mittaussuunta

Kuusen kasvun ja puutavaran laadun ennustaminen

Onnistuneen puukaupan eväät. Kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja

Metsäkonepalvelu Oy

Puutavaralajien mitta- ja laatuvaatimukset

Pohjois-Suomessa luvuilla syntyneiden metsien puuntuotannollinen merkitys

Puiden biomassan, puutavaralajien ja laadun ennustaminen laserkeilausaineistoista

Tuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta. Juha Arponen & Henrik Heräjärvi

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Hämeenlinna Jari Lindblad Jukka Antikainen

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

tehostamisvaraa? WOODVALUE hankkeen tuloksia Heikki Korpunen Hämeenlinna

Mänty sahapuuna tapaustutkimuksia

METSÄ SUUNNITELMÄ

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänmittausohjeita

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

Sahauksen kustannuslaskenta

MELA2012. Olli Salminen Metla MELA ryhmä.

Keski-Pohjanmaan metsälogistiikka

Tukkiröntgendata sahapuun ohjauksessa

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

TUKIN KATKONTA POHJOIS-PIRKAN JA PIRKANMAAN METSÄNHOITOYHDISTYS- TEN ALUEELLA

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

Puuta koskettamaton hakkuukonemittaus. Arto Visala, Matti Öhman, Mikko Miettinen Aalto-Yliopisto (TKK), Automaatio- ja systeemitekniikan laitos

Systemaattisuus työmalleissa puunkorjuussa

Hakkuukone metsätiedon lähteenä

PUUTAVARA- PÖLKKYJEN MITTAUS

Energiapuun korjuun taloudellisuus nuorissa kasvatusmetsissä

Markkinahakkuut ja metsätalouden työvoima helmikuu Helmikuun hakkuut 5 miljoonaa kuutiometriä

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat elokuussa 4,5 miljoonaa

Energiapuuharvennuskohteen valinta. METKA-hanke 2014

Maaston ja tiestön kantavuuden ennustaminen. Jori Uusitalo Jari Ala-ilomäki Harri Lindeman Tomi Kaakkurivaara Nuutti Vuorimies Pauli Kolisoja

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Kaakkois-Suomen (Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Riittääkö biomassaa tulevaisuudessa. Kalle Eerikäinen & Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Keski-Suomen metsien tila ja hakkuumahdollisuudet

Mittalaitteen tulee toimia luotettavasti kaikissa korjuuolosuhteissa.

KUITUPUUN KESKUSKIINTOMITTAUKSEN FUNKTIOINTI

Puuntuotantomahdollisuudet Suomessa. Jari Hynynen & Anssi Ahtikoski Metsäntutkimuslaitos

Hieskoivikoiden avo- ja harvennushakkuun tuottavuus joukkokäsittelymenetelmällä

Forest Big Data Visio tulevaisuuden metsätiedosta

Puukaupan sanastoa (1)

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Leimikon puutavaralajikertymän ja myyntiarvon vaihtelu erilaisilla katkontaohjeilla

Tilastolliset mallit hakkuukoneen katkonnan ohjauksessa. Tapio Nummi Tampereen yliopisto

ARVIOKIRJAMALLI. Metsäarvio. Pyy, Mäntyharju / 8

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä


Itseoppivat ja joustavat tuotantojärjestelmät puutuoteteollisuudessa (SisuPUU)

Hakkuukonemittaus puustotietojen tuotannossa aineiston esikäsittely ja kuviorajan muodostaminen

PR0 CE S S 0 R -MON ITOI MIKONE

Metsätuhojen mallinnus metsänhoidolla riskien hallintaa

Teollisuuteen, ja vähäisessä määrin vientiin, menevän markkinapuun hakkuut olivat toukokuussa 3,3 miljoonaa

Yhdistetty aines- ja energiapuun kasvatus

Liite 1 - Hakkuukonemittaus

Transkriptio:

Rungonosahinnoittelu 19.9.2016 Jori Uusitalo, Luke MMM Puukauppatyöryhmä

Perusperiaate Rungonosahinnoittelumenetelmässä runko jaetaan läpimitan perusteella rungonosiin (läpimittaositteisiin), jotka jokainen hinnoitellaan erikseen Läpimittaositteet mitataan ja kuutioidaan hakkuukoneen mittauslaitteen avulla saman aikaisesti, kun hakkuukone karsii ja katkoo puuta edetessään rungon tyvestä latvaan Toteutunut katkonta ja rungonosien laskenta erotetaan toisistaan

Ehdotus menetelmäksi Luokka Läpimittaositteen ala- ja yläläpimitta, cm 1 6-13 2 13-18/20 3 18/20-25 4 25-> Hinta määräytyy läpimittarajat täyttävien rungonosien tilavuuden perusteella, ottaen kuitenkin huomioon ainespuun minimilaatuvaatimukset sekä ositteiden 3 ja 4 kohdalla sahatukin tai vaneritukin laatuvaatimukset Laatuvaatimukset täyttämätön, läpimittansa puolesta luokkiin 3 tai 4 kuuluva, rungonosa lasketaan luokan 2 hintaluokan perusteella

Minimitukkirunko? Minimirunko: Rungosta on pystyttävä katkaisemaan vähintään yksi 2,7 m pituinen pölkky, joka täyttää ainespuun laatuvaatimukset. (Minimitukkirunko: Läpimittaositteiden 3 4 mukaista hintaa voidaan maksaa vain, mikäli rungosta voidaan katkaista vähintään yksi saha- tai vaneritukki, joka on vähintään 3,7 m pitkä ja joka muutoin täyttää ositteille 3 4 määrätyt minimilaatuvaatimukset.)

Yksinkertainen ohjeistus minimilaadulle Ainespuun yleiset pituus- ja läpimittavaatimukset: Ainespuun laatuvaatimukset: Ainespuun minimivaatimus on 6 cm:n latvaläpimitta ja 2,7 metrin pituus. Mikäli rungosta ei saada yhtään ainespuun mitat täyttävää pölkkyä, runkoa ei oteta ollenkaan mukaan ainespuun tilavuuden laskentaan. Ainespuun tulee olla tuoretta puuta. Pystykuivaa puuta ja pintalahoa ei sallita. Ainespuussa ei sallita kuoriutumista haittaava oksahaaraa, isoa poikaoksaa tai isoa mutkaa. Ositteiden 3 4 minimilaatuvaatimukset havupuille: Oksaisuus: Suurin sallittu oksa, mm Tuore oksa 60 mm Kuiva oksa 40 mm Poika oksa 40 mm Laho-oksa 30 mm Lenkous ja mutkaisuus: Sahatukissa sallitaan lenkoutta enintään 1 cm/juoksumetri. Jyrkkää mutkaa ja monivääryyttä ei sallita. Tuoreus ja biologiset viat: Tukkien pitää olla tuoreita eikä niissä sallita värivikaa, toukanreikiä tai lahoa. Tekniset viat: Sydänhalkeamaa yli 1/3 läpimitasta ei sallita, mekaaniset viat sallitaan latvalieriön ulkopuolella. Maksimiläpimitta: Puun ostajat voivat joutua määrittämään sahatukille maksimiläpimittarajoituksen.

Runkojen vikaisuudet Maahan jääviä alle 90 cm pituisia tyvilumppeja tai välileikkoja ei oteta mukaan ainespuuositteen laskentaan Tyvestä saatetaan joskus tehdä tyvilahon takia useita leikkoja, mikäli rungon tyvessä näkyy edelleen lahoa ensimmäisen leikon katkomisen jälkeen Keskeltä runkoa voidaan tehdä välileikko oksahaaran, poikaoksan, ison mutkan tai muun vikaisuuden takia

Rungonosahinnoittelun edut Metsänomistaja saa korvauksen, joka perustuu rungon todellisiin läpimittoihin Järeistä rungonosista korkeampi hinta suosii pitkäjänteistä ja hyvää metsänhoitoa Metsäteollisuus pystyy lopputuote- ja asiakaslähtöisesti räätälöimään tukkipituudet Menetelmä tehostaa puuntoimitus ja jalostusketjua sekä vähentää hävikin määrää Puiden allokointi vapaasti markkinatilanteen mukaan

Rungonosahinnoittelun haasteet Menetelmän käyttöönotto vaatii kohtuullisen ison koulutuspanoksen sekä metsänomistajien että puunostajien omissa organisaatioissa Perusperiaate on yksinkertainen puutavaralajikatkonnan traditio ohjaa ajatteluamme Nykyiset metsäsuunnittelun ja puukaupan käsitteistö ja puukauppaa ohjaavat/avustavat tietojärjestelmät pohjautuvat puutavaralajihinnoitteluun. Puukauppatarjousten vertailua varten on kehitettävä menetelmät ja helppokäyttöiset työkalut

Rungonosahinnoittelututkimus 19.9.2016 Jori Uusitalo Heikki Korpunen

Tutkimusaineisto 7 koeleimikkoa Hämeenlinnan Woodwisdom net (TEKES) Varma-projekti (VTT, Luke) tavoitteena kehittää mäntytukkirunkojen laatuperusteista katkontaa Yhteistyö prof. Markus Holopaisen tutkimusryhmän kanssa (Laserkeilauksen huippuyksikkö) Luken parhaimmat läpimitta-pituus jakaumamallittajat (Jouni Siipilehto) Keskimääräistä järeämpiä päätehakkuuleimikoita

Otantamenetelmät ALS aluepohjainen tulkinta 11 Uusitalo, J. & Korpunen, H. Trestima - puustotulkinta 16.9.2016

Derivation of tree lists based on mean stand characteristics (N, G, DG, HG) ALS grid Mean stand characteristics for each grid cell Trestima Mean stand characteristics for the whole stand Diameter distributions for each grid cell Summing of distributions for the whole stand Diameter distributions for the whole stand Diameter distributions for each tree species by the parameter recovery method developed by Siipilehto (2013) 12 Uusitalo, J. & Korpunen, H. 16.9.2016

Predicting diameter distribution of stand 13 Uusitalo, J. 16.9.2016

Tutkimusleimikot Oikea tilavuus - Estimoitu tilavuus No Area ha Site type Pine m 3 /ha Spruce m 3 /ha Birch m 3 /ha Total m 3 /ha ALS - Pine Error m 3 /ha ALS - Spruce Error m 3 /ha 1 1.7 VT 194 3.2 2.9 200 1.5 1.7 2 1.1 VT 206 5.8 4.5 216-5.8 17.6 3 1.6 OMT 188 30 18 236 18.9-16.2 4 0.7 MT 268 388 30 686 82.1-335.2 5 1.6 MT/VT 142 104 40 286 86.1-67.4 6 0.7 MT 218 359 9.5 586-143.4 6.5 7 2.0 VT 106 47 19 172 32.9 9.8 14 Uusitalo, J. & Korpunen, H. 16.9.2016

Menetelmä runkotiedoston muodostamiseksi Artikkeli julkaistu Silva Fennicassa 2016 15 Uusitalo, J. & Korpunen, H. 16.9.2016

Hinnoittelututkimuksen perusasetelma Ponssen katkontasimulaattori - PTL- ja rungonositetulosteet Kantorahatulo Rungonosa- ja PTL -läpimittarajat Hakkuun stmtiedostot Rungonosahintataulukko 1 Rungonosahintataulukko 2 PTL-hintataulukko Otantamenetelmän runkojoukkotulosteet Runkojen laskenta PTL- ja rungonositetulosteet Ennuste kantorahatulosta Erotus/Riski 16 Uusitalo, J. & Korpunen, H. 16.9.2016

Puutavaralaji- ja rungonosahinnoitteluvertailu Laskelmissa vertailtiin neljää hinnoittelua 1. Puutavaralajihinnoittelu, tukin minimiläpimitta 15 cm 2. Rungonosahinnoittelu, 2 luokan alaraja 20 cm 3. Puutavaralajihinnoittelu, tukin minimiläpimitta 18 cm 4. Rungonosahinnoittelu, 2 luokan alaraja 180 mm Taulukoiden läpimitat millimetreinä, pituudet senttimetreinä, hinnat /m 3 17 Uusitalo, J. & Korpunen, H. 16.9.2016

Tulosten laskenta Apteeraustiedostot ja katkontasimuloinnit Ponsse Optin avulla Lisäasetuksilla mahdollisuus rungonosatiedon keräämiseen 18 Uusitalo, J. & Korpunen, H. 16.9.2016

ALS- ja Tresimadatan käsittely Excel-sovelluksella ALS- ja Trestimaaineistosta muokattiin runkojakaumat jakaumista elementtirungot Elementtirunkojen apteeraus Exceltyökalulla Tuloksina puutavaralajija rungonosakohtaiset tilavuudet ja hinnat leimikoille Rungonosien arvosuhteet määriteltiin Uusitalo et al. 2011 tutkimuksen avulla 19 Uusitalo, J. & Korpunen, H. 16.9.2016

Hakkuukonedata (stm) Punaisella ympyröity puun myyjän kannalta edullisin hinnoittelumenetelmä 1-tapaus: ptl, 15 cm tukki 2-tapaus: rungonosa; 200 mm luokat Keskimäärin ero kalleimpaan tarjoukseen 3.4% (max 8%) 3-tapaus: ptl, 18 cm tukki 4-tapaus: rungonosa; 180 mm luokat 20 Uusitalo, J. & Korpunen, H. 16.9.2016

Trestima-ennuste Punaisella ympyröity puun myyjän kannalta edullisin hinnoittelumenetelmä 1-tapaus: ptl, 15 cm tukki 2-tapaus: rungonosa; 200 mm luokat Keskimäärin ero kalleimpaan tarjoukseen 3.7% (max 7%) 3-tapaus: ptl, 18 cm tukki 4-tapaus: rungonosa; 180 mm luokat 21 Uusitalo, J. & Korpunen, H. 16.9.2016

ALS-ennuste Punaisella ympyröity puun myyjän kannalta edullisin hinnoittelumenetelmä 1-tapaus: ptl, 15 cm tukki 2-tapaus: rungonosa; 200 mm luokat Keskimäärin ero kalleimpaan tarjoukseen 3.9% (max 9%) 3-tapaus: ptl, 18 cm tukki 4-tapaus: rungonosa; 180 mm luokat 22 Uusitalo, J. & Korpunen, H. 16.9.2016

Johtopäätökset Järeissä päätehakkuuleimikoissa, joista saadaan kerättyä luotettavalla tavalla puustokuvaus, leimikoiden hintatarjousten vertailu on kohtuullisen luotettavaa Hinnoittelumenetelmällä ei ole merkittävää vaikutusta metsänomistajan riskiin optimoida kantorahatulonsa 23 Uusitalo, J. & Korpunen, H. 16.9.2016

Rungonosahinnoittelun käytäntöön vienti 19.9.2016 Jori Uusitalo (Jari Hynynen, Jouni Siipilehto, Hannu Salminen)

Puujoukon muodostamiseksi tarvitaan laadukasta metsästandardin mukaista tietoa puustosta Ilmasta tehdyn laserkeilauksen aluepohjainen tulkinta Hilataso tai Metsikkökuvion puustotunnukset (Metsään.fi-palvelu) Trestima-mobiilisovellus Riittävä otos esim. 10 kuvaa metsiköstä Ennakkomittausohjelmisto Kevyt maasto-otanta Puukaupan mukaiset tiedot päätehakkuuleimikoista Leimikon pinta-ala, tukki- ja kuitupuun tilavuus ja mahdollisesti myös keskijäreys 25 16.9.2016

ALS Trestima Metsäsuunni telma Runkotiedostomoduuli LUKE Runkotiedosto Hinnoitteluvertailusovellus 1 Hinnoitteluvertailusovellus 2 Hinnoitteluvertailusovellus 3 26 16.9.2016

Johtopäätökset Lukella tekninen valmius toteuttaa Runkotiedosto moduuli, jossa määrämuotoinen input ja output Käyttöliittymien (PC, internet-pohjainen, jne) rakentamiseen on kaupallisia toimijoita Runkotiedosto-moduulin rakentamiseen tarvitaan asiakasrahoitteinen tai yhteisrahoitteinen projekti Projektin koko noin. 100 000 Lukella valmis excel-pohja hinnoitteluvertailua varten Hinnoitteluvertailu-moduulin hinta-arvio 20 000-50 000 27 16.9.2016

28 Teppo Tutkija 16.9.2016