Stormossenin maanparannuskomposti
Kiinteistöjen syntypaikkalajittelu Omakotitalot Keittiöjäte Karkeajäte Rivi- ja kerrostalot Keittiöjäte Karkeajäte Keräyspaperi Keräyslasi Keräysmetalli Paristot
Jätteenkeräily 122 ekopistettä 12 miehitettyä hyötykäyttöasemaa Ekobiilikampanja keväisin kerätään ilmaiseksi kotitalouksien ongelmajätettä, metalliromua ja sähköja elektroniikkaromua n.80 pysäköintipaikkaa
Ekobiili -kampanja
Keittiöjäte Keittiöjäte: Biojäte: ruuantähteet Pahvi- ja kartonkipakkaukset: kääreet, tölkit, rasiat, laatikot Paperi: likainen/märkä paperi, pussit, talouspaperi, nenäliinat Muovi: kassit, pussit, kalvot, rasiat, purkit, pullot, kannet, cd:t Styroksi, kertakäyttöastiat Vaipat, siteet
Maanparannuskompostin valmistaminen Mädätysjäämä aumakompostoidaan risuhakkeella 3-6 kuukautta. Komposti käännetään 3-4 kertaa. Kompostimassaa jälkikompostoidaan noin 8-12 kuukautta. BR1:en ja BR2:en mädätysjäämä ja komposti pidetään erikseen toisistaan. Jokaisen erän laatua analysoidaan (E. Coli, salmonella, CO2 -tuotto, N, P, K, ph, johtokyky, raskasmetallit jne.)
Hyväksyntäprosessi Laitoshyväksyntähakemus ja lannoitevalmisteiden elinkeinoilmoitus jätettiin Eviralle 31.12.2007 Evira teki tarkastuskäynnin laitoksella 13.5.2008. Tarkastuskäynnillä sovittiin Evira myönsi lannoitevalmistelain että erät jotka täyttävät (539/2006) sekä Euroopan lainsäädännön vaatimukset voidaan saattaa parlamentin ja neuvoston markkinoille kun asetuksen (EY) N:o 1774/2002 tuoteselosteet on toimitettu mukaisen hyväksynnän Eviraan -> myynti alkoi laitokselle 18.11.2008. toukokuussa 2008.
Lupa Stormossenilla on kansallisten (NA) vaatimusten mukainen lupa. Lannoitevalmisteiden markkinointi ja luovutus on sallittu vain Suomessa. Stormossenin laitos saa käsitellä luokan 3 sivutuotteista: ruokajätettä ja entisiä eläinperäisiä elintarvikkeita, puhdistamolietettä, rasvanerotuskaivojen lietettä ja pieniä määriä liiman pesuvesiä.
Koeviljely 2008 aloitettiin koeviljelyä MTT:n kanssa Ylistarossa Peltoviljely ja nurmikkokokeita Koeviljelyjä on jatkettu 2009, loppuraportti maaliskuussa 2010
Maanparannuskompostin vaikutus ohran väriarvoon, kesä 2008 (Minolta SPAD-mittari)(Kuva ja teksti, Arjo Kangas, MTT) Lannoituksen vaikutus ohran väriarvoon (spad) 42,8 ei lann 46,1 50 kg N 47 100 kg N + P, K 46,5 SMK 20 m2/ha 47,1 SMK 20 m2/ha + 50 kg N 45,3 SMK 40 m2/ha 47,8 STK 20 m2/ha 45,0 STK 20 m2/ha + 50 kg N 45,9 STK 40 m2/ha 20 25 30 35 40 45 50 SPAD väriarvo kertoo kasvuston typen otosta. SMK ja STK 20 m²/ha ovat ottaneet/saaneet typpeä selvästi lannoittamatonta enemmän. Orgaanisen lannoitteen vaikutus näkyy.
Maanparannuskompostin vaikutus ohran valkuaispitoisuuteen, kesä 2008 (Kuva ja teksti, Arjo Kangas, MTT) Orgaanisten lannoitteiden vaikutus näkyy sadon valkuaispitoisuudessa.
Nurmikon perustaminen, kesä 2008 (Kuva ja teksti, Arjo Kangas MTT) väri syksyllä 0-10, 10 = vihrein Y-lannos (13-4-15) 300 kg/ha 7,7 SMK 10 m2/ha 7,7 SMK 50 m2/ha 7 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Stormossenin maanparannuskomposti 10 m3/ha oli nurmikon perustamisessa väkilannoitteen veroinen, suuri käyttömäärä 50 m3/ ha hidasti nurmikon kasvuun lähtöä.
Kuvia vuoden 2009 koeviljelystä (Kuvia, MTT) Ruuduille levitetty maanparannuskompostiannokset, vasemmalla 40 m³/ha ja oikealla 10 m³/ha. Etummaisena kerranne IV, kauemmas mentäessä järjestyksessä III, II ja I kerranne. Maanparannuskompostia 2.6.2009
Kuvia vuoden 2009 ohrakoeviljelystä (Kuvat ja teksti, MTT) Orgaanisesti lannoitetun ohrakokeen orastunut kasvusto 24.6.2009, kolme viikkoa kokeen perustamisen ja kylvön jälkeen (M. Högnäsbacka). Orgaanisesti lannoitettu ohrakasvusto 7.8.2009, toiseksi viimeinen lehtivihreämittaus tehtiin tässä vaiheessa.
Nurmikkokoe 2008-2009 (Kuva, MTT) Nurmikkokoe perustettiin heinäkuussa 2008
Myynti Vuonna 2008 myytiin yhteensä 1610 tonnia tuorekompostia ja maanparannuskompostia Siitä 324 tonnia meni peltokäyttöön, loput viherrakentamiseen 1.1-30.10.2009 on myyty 3810 tonnia maanparannuskompostia
Tulevaisuus Maanparannuskompostin jatkojalostusta harkitaan Mahdollisia uusia tuotetyyppejä kansallisen lannoitevalmisteiden tyyppinimiluettelon mukaan voisivat olla pakattu seosmulta kompostimulta (seosmulta irtotavarana) Seosmullat voidaan valmistaa sekoittamalla maanparannuskompostia esimerkiksi ruokamullan, turpeen ja kalkin kanssa. Lannoitevalmisteen tai hiekan lisäys voi olla tarpeen. Käytännön kokeita käynnissä urakoitsijan kanssa Kiitos! Tack!