2014 Vuosikertomus Tiivistelmä Årsberättelse Sammandrag
Toimitusjohtajan katsaus MERIMIESELÄKEKASSAN tavoitteena on taata merenkulkijoille luotettava eläketurva kustannustehokkaasti. On helppo todeta, että vuonna 2014 tämä tavoite toteutui entistä paremmin. Vuosi 2014 oli sekä perustehtävien hoidon että toteutettujen uudistusten kannalta menestyksellinen. Merenkulkijoiden eläketurvan hoitaminen ja eläkkeiden maksu sujui kitkattomasti. Eläkepäätökset tehtiin nopeasti ja laadukkaasti, sillä muutoksenhakuelimissä ei tehty muutoksia kassan päätöksiin. Huolimatta talouskasvun hitaudesta vakuutettujen määrä ja maksutulo säilyi edellisen vuoden tasolla. Sijoitustoiminnan tuotot ylittivät 8 prosenttia ja vakavaraisuus nousi yli 50 prosentin tasolle. Kassan talous on siten erittäin vakaalla pohjalla. Strategiamme mukaisesti pyrimme lähentämään merimieseläkejärjestelmää lähemmäs muita työeläkejärjestelmiä. Merimieseläkejärjestelmän uudistus onnistui odotusten mukaisesti ja merimieseläkelain muutokset hyväksyttiin alkuvuodesta 2015. Uudistuksen toteuttaminen oli erinomainen osoitus merenkulun työmarkkinaosapuolien rakentavasta yhteistyöstä. Merimieseläkejärjestelmä on nyt entistä vakaammalla pohjalla ottamaan vastaan tulevaisuuden haasteet. Vuodelle 2017 suunnitellut koko ansioeläkejärjestelmää koskevat uudistukset on sovitettavissa yhteen vuonna 2016 toteutettavien uudistusten kanssa. Merimieseläkekassan hallintokuluja alennettiin merkittävästi vuonna 2013 ja kustannustehokkuutta on edelleen pystytty parantamaan 2014. Hyödynnämme toiminnassamme yhä enemmän sähköisiä palveluja sekä asioinnissa että viestinnässä. Pidämme huolen myös osaavasta henkilöstöstä, jota syksyllä 2014 toteutetussa sidosryhmäkyselyssä pidettiin osaavana, palvelevana ja ystävällisenä. Kohdennamme aikaisempaa enemmän voimavaroja merenkulkijoiden työhyvinvoinnin parantamiseen. Lainsäädäntömuutosten myötä myös merenkulkualalle tulee taloudellinen intressi ehkäistä työkyvyttömyysriskiä. Työpaikan ja työterveyshuollon hyvällä yhteistyöllä on saavutettavissa sekä inhimillistä että taloudellista hyötyä. Merimieseläkekassa tukee omalta osaltaan työkyvyn ylläpitämistä ja parantamista muun muassa yhteistyössä Merimiespalvelutoimiston kanssa. Yhteisen Formare-hankkeen pilotti osoitti, että tuloksia on saavutettavissa tehokkaasti ja vaikuttavasti. Vuosi 2015 on täynnä uusia merenkulun haasteita. Taloudellisen kasvun hitaus, merenkulun ympäristösääntöjen jatkuva tiukentaminen ja suomalaisen teollisen toiminnan rakennemuutos asettavat suomalaiselle merenkululle paineita. Ne ovat kuitenkin ratkaistavissa, jos merenkulkualan toimijoiden yhteistyö jatkuu yhtä hyvänä kuin vuonna 2014. o Helsingissä, maaliskuussa 2015 Kari Välimäki Vuosi 2014 oli sekä Året 2014 var framgångsrikt perustehtävien hoidon både med tanke på hanteringen että toteutettujen uudistusten av basuppgifterna och på de kannalta menestyksellinen. genomförda reformerna. 2 Vuosikertomus 2014 Årsberättelse 2014
Verkställande direktörens översikt SJÖMANSPENSIONSKASSANS uppgift är att garantera ett pålitligt pensionsskydd för sjöfarare på ett kostnadseffektivt sätt. Det gläder mig att konstatera att denna målsättning uppfylldes till en högre grad än tidigare under 2014. Året 2014 var framgångsrikt både med tanke på hanteringen av basuppgifterna och på de genomförda reformerna. Hanteringen av pensionskydd för sjöfarare och utbetalningen av pensioner förlöpte utan problem. Pensionsbesluten kunde fattas snabbt och smidigt, eftersom prövningsorganen inte gjorde några ändringar i kassans beslut. Trots den långsamma ekonomiska tillväxten höll sig antalet försäkrade och premieinkomsterna på samma nivå som året innan. Avkastningen på placeringsverksamheten översteg 8 procent och solvensen steg till över 50 procent. Kassans ekonomi vilar därför på en solid grund. I enlighet med vår strategi försöker vi få sjömanspensionssystemet att närma sig övriga arbetspensionssystem. Reformen av sjömanspensionssystemet lyckades enligt förväntningarna och ändringarna i sjömanspensionslagen godkändes i början av år 2015. Reformens genomförande var ett utmärkt exempel på konstruktivt samarbete mellan sjöfartens arbetsmarknadsparter. Sjömanspensionssystemet vilar nu på en solid grund inför framtidens utmaningar. Reformerna av hela förvärvspensionssystemet som planeras för år 2017 kan samordnas med de reformer som genomförs under 2016. Sjömanspensionskassans administrativa utgifter sänktes märkbart under 2013 och kostnadseffektiviteten har förbättrats ytterligare under 2014. I vår verksamhet använder vi oss av allt fler elektroniska tjänster både när det gäller ärendehantering och kommunikation. Vi tar också väl hand om vår kunniga personal, som enligt en intressengruppsenkät utförd under hösten 2014 ansågs vara kunnig, serviceinriktad och vänlig. Vi satsar allt mer resurser på att förbättra sjöfararnas arbetsvälbefinnande. I och med ändringar i lagstiftningen har också sjöfartsbranschen i framtiden ett ekonomiskt intresse av att förebygga riskerna för arbetsoförmögenhet. Genom ett gott samarbete mellan arbetsplatsen och företagshälsovården kan vi uppnå nytta både på individnivå och rent ekonomiskt. Sjömanspensionskassan stöder för egen del upprätthållandet och förbättrandet av arbetsförmågan bland annat i samarbete med Sjömansservicebyrån. Pilotprojektet Formare visade att man effektivt kan uppnå imponerande resultat. År 2015 är fyllt av nya utmaningar för sjöfarten. Den långsamma ekonomiska tillväxten, den ständiga åtstramningen av miljöreglerna inom sjöfarten samt den finländska industrins strukturomvandling sätter press på sjöfartsbranschen. Dessa utmaningar är ändå överkomliga så länge samarbetet mellan olika aktörer inom sjöfartsbranschen fortsätter vara lika gott som under 2014. o Helsingfors, i mars 2015 Kari Välimäki Vuosikertomus 2014 Årsberättelse 2014 3
Hallituksen toimintakertomus 2014 Styrelsens verksamhetsberättelse 2014 Talouden kehitys Maailmantalouden kasvun ennakoitiin nopeutuvan vuonna 2014 teollisuusmaiden kasvun elpyessä. Yhdysvalloissa jo ennestään pirteä talous jatkoikin vahvistumistaan loppuvuotta kohti mentäessä ja koko vuoden talouskasvu oli 2,4 prosenttia. Euroopassa sen sijaan kasvu jäi edelleen vaatimattomaan 0,8 prosenttiin kahden negatiivisen vuoden jälkeen. Euroopan kehitykseen vaikutti osaltaan Ukrainassa alkanut vallankumous, joka laajeni avoimeksi kriisiksi Venäjän kanssa. Heti Sotshin talviolympialaisten päättymisen jälkeen alkanut Krimin selkkaus johti lopulta Krimin liittämiseen Venäjään. Sen jälkeen kriisi laajeni itäiseen Ukrainaan ja on johtanut länsimaiden ja Venäjän välisiin talouspakotteisiin ja suhteiden kiristymiseen. Kriisi on heijastunut eurooppalaisten yritysten ja kuluttajien luottamukseen, jota deflaatiopelot omalta osaltaan ovat alentaneet. Euroopan ja Yhdysvaltojen epäyhtenäisestä talouskehityksestä johtuen myös keskuspankkien toimenpiteet talouden ohjaamisessa ovat eriytyneet toisistaan. Yhdysvaltojen keskuspankki Fed aloitti rahapolitiikkansa asteittaisen tiukentamisen, kun taas Euroopan keskuspankki lisäsi talouden elvytystä muun muassa laskemalla ohjauskoron lähelle nollaa. Yhdysvaltojen Eurooppaa vahvempi talouskehitys ja keskuspankkien toimet ovat johtaneet dollarin selvään vahvistumiseen suhteessa euroon. Toukokuussa 2014 yhdellä eurolla sai noin 1,39 dollaria, kun vaihtosuhde Ekonomins utveckling Den globala ekonomins tillväxt förutspåddes öka 2014 då industriländernas tillväxt vaknade till liv. I USA fortsatte den redan pigga ekonomin att stärkas mot slutet av året, och den ekonomiska tillväxten för hela året var 2,4 procent. I Europa låg tillväxten däremot kvar på anspråkslösa 0,8 procent efter två negativa år. Utvecklingen i Europa påverkades för sin del av revolutionen i Ukraina, som utvecklades till en öppen kris med Ryssland. Striderna på Krim som inleddes så snart vinter-os i Sotji avslutades ledde slutligen till att Krim anslöt sig till Ryssland. Därefter expanderade krisen till östra Ukraina och har lett till ekonomiska sanktioner och ansträngda relationer mellan västländerna och Ryssland. Krisen har återspeglats på europeiska företags och konsumenters förtroende, som rädslan för deflation har bidragit till att minska. På grund av den osammanhängande ekonomiska utvecklingen i Europa och USA har även centralbankernas åtgärder för att styra ekonomin skiljt sig åt. Den amerikanska centralbanken Fed inledde en gradvis åtstramning av sin penningpolitik, medan Europeiska centralbanken ökade den ekonomiska stimulansen genom att bland annat sänka styrräntan till nästan noll. USA:s starkare ekonomiska utveckling och centralbankernas åtgärder har lett till att dollarn har stärkts betydligt i förhållande till euron. I maj 2014 fick man cirka 1,39 dollar för en euro, medan kursen i slutet av året var cirka 1,21. Försvagningen av euron i förhållande till dollarn hjälper europeiska exportföretag. Maksetut eläkkeet Utbetalda pensioner Eläkemenon rakenne, % Pensionsutgiftens konsistens, % Milj. eur 150 120 128 132 140 146 150 11,1 8,6 0,8 Vahuuseläkkeet Ålderspensioner 90 60 30 Työkyvyttömyyseläkkeet Invalidpensioner Perhe-eläkkeet Familjepensioner Muut Övriga 0 2010 2011 2012 2013 2014 79,5 4 Vuosikertomus 2014 Årsberättelse 2014
vuoden lopussa oli noin 1,21. Euron heikkeneminen suhteessa dollariin on auttamassa eurooppalaisia vientiyrityksiä. Dollarin vahvistumisen lisäksi toinen talouteen keskeisesti vaikuttanut tekijä oli öljyn hinnan voimakas lasku. Loppukesästä 2014 öljyn hinta on suunnilleen puoliintunut, millä on ollut sekä myönteisiä, että kielteisiä seurauksia. Lähtökohtaisesti halvempi öljy auttaa kaikkia muita paitsi öljyntuottajamaita. Erityisen ongelmallinen alempi öljyn hinta on Venäjälle, jonka viennistä kaksi kolmannesta on energiaa. Toisaalta edullisempi öljy tukee laajasti sekä yrityksiä että kuluttajia alentuneiden energiakustannusten ansiosta. Kaikista epävarmuustekijöistä huolimatta 2014 oli sijoitusten kannalta hyvä vuosi. Sekä korko- että osakesijoituksille saatiin erinomaiset tuotot. Euroalueen valtionlainojen keskimääräinen korko laski noin 1,5 prosenttiyksiköllä. Saksan valtion 10 vuoden lainan korko putosi lähes 2 prosentista noin 0,5 prosenttiin. Euroalueen valtionlainat tuottivat yli 13 prosenttia sijoittajille. Suuremman riskin yrityslainat tuottivat nekin kohtuulliset 5 8 prosenttia, mutta selvästi vähemmän kuin valtionlainat. Myös osakekurssit kehittyivät myönteisesti. Suomessa osakesijoituksille sai keskimäärin yli 10 prosentin tuoton, Euroopassa hiukan vähemmän eli noin 8 prosenttia ja kehittyviltä markkinoilta hiukan enemmän eli runsaat 11 prosenttia. Euroissa laskettuna selvästi parhaimman tuoton toivat Yhdysvaltojen osakemarkkinat lähes 30 prosentilla. Suomessa kiinteistökauppoja tehtiin 2014 arvoltaan noin 4 miljardilla eurolla eli noin 70 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Kauppojen määrä on ollut suurempi viimeksi vuonna 2008. Kansainvälisten sijoittajien kiinnostus suomalaisiin kiinteistöihin on euromääräisesti lisääntynyt, vaikka heidän osuutensa kaikista kaupoista pysyi edelleen 35 prosentissa. Vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat jatkoivat nousuaan vuonna 2014. Koko maassa vuokrat nousivat 3,0 prosenttia ja pääkaupunkiseudulla nousu oli 3,2 prosenttia. Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan vanhojen kerrostalojen hinnat pysyivät lähes ennallaan koko maassa edellisvuoteen verrattuna. Pääkaupunkiseudulla hinnat nousivat 0,7 prosenttia, kun taas muualla Suomessa hinnat laskivat 0,6 prosenttia. Toimintaympäristön kehitys Vuoden 2014 varustamobarometrin mukaan merenkulun suhdannetilanne ei ole muuttunut edellisvuodesta. Tulevaisuus nähdään kuitenkin positiivisena ja kuljetuskysynnän ennakoidaan kasvavan seuraavan vuoden aikana. Merikuljetusrahtien hintojen odotetaan kasvavan. Förutom den stärkta dollarn har det kraftigt sänkta oljepriset också påverkat ekonomin stort. I slutet av 2014 hade oljepriset ungefär halverats, vilket hade både positiva och negativa följder. I princip hjälper billigare olja alla förutom oljeproducentländerna. Det lägre oljepriset är synnerligen problematiskt för Ryssland, där energin står för två tredjedelar av exporten. Å andra sidan stödjer billigare olja både företag och konsumenter på bredare sikt genom sänkta energikostnader. Trots alla osäkerhetsfaktorer var 2014 ett bra år för placeringar. Såväl ränte- som aktieplaceringar gav utmärkta avkastningar. Den genomsnittliga räntan på statliga lån inom euroområdet sjönk med omkring 1,5 procentenheter. Räntan på tyska statens 10-årslån sjönk från nästan 2 procent till 0,5 procent. Statliga lån inom euroområdet gav placerarna en avkastning på över 13 procent. Företagslån med högre risk gav också en avkastning på rimliga 5 8 procent, dock klart mindre än statliga lån. Aktiekurserna utvecklades också positivt. I Finland fick man i genomsnitt över 10 procents avkastning på aktieplaceringar, i Europa något mindre, cirka 8 procent, och på utvecklande marknader något mer, drygt 11 procent. Räknat i euro gav USA:s aktiemarknader tydligt bäst avkastning med nästan 30 procent. I Finland gjordes det under 2014 fastighetsaffärer för omkring 4 miljarder euro, dvs. cirka 70 procent mer än föregående år. Senast som antalet affärer var större var 2008. Internationella placerares intresse för finländska fastigheter har ökat i euro, även om deras andel av alla affärer låg kvar på 35 procent. Hyrorna från fritt finansierade hyresbostäder fortsatte öka 2014. I hela landet ökade hyrorna med 3,0 procent och i huvudstadsregionen med 3,2 procent. Enligt förhandsuppgifter från Statistikcentralen låg priserna på gamla höghus kvar på nästa samma nivå som tidigare i hela landet jämfört med året innan. I huvudstadsregionen steg priserna med 0,7 procent, medan de i övriga Finland sjönk med 0,6 procent. Verksamhetsmiljöns utveckling Enligt 2014 års rederibarometer har konjunktursituationen inom sjöfarten inte förändrats från föregående år. Framtidsutsikterna är dock positiva och efterfrågan på transporter förväntas öka under nästa år. Priset på sjötransportfrakter förväntas öka. För att följa bestämmelserna i svaveldirektivet som trädde i kraft 2015 har rederierna i praktiken två alternativ att välja mellan: använda bränsle med låg svavelhalt eller installera svaveltvättare i fartygen. Omkring 85 procent av fartygen kommer att övergå till att använda marindiesel med låg svavelhalt. Nedgången i bränslepriserna har ökat intresset för detta alternativ. Vuosikertomus 2014 Årsberättelse 2014 5
Vuonna 2015 voimaan astuvan rikkidirektiivin säännösten noudattamiseksi varustamoilla on käytössään lähinnä kaksi vaihtoehtoa: käyttää vähärikkistä polttoainetta tai asentaa aluksiin rikkipesurit. Noin 85 prosenttia aluksista siirtyy käyttämään vähäpäästöistä meridieseliä. Polttoaineiden hintojen lasku on lisännyt tämän vaihtoehdon kiinnostavuutta. Rikkipesureiden ja myös muiden sopeutumiskeinojen käyttö lisääntynee vähitellen. Suomen ulkomaankaupan meriliikenteessä kuljetettiin 96,1 miljoonaa tonnia tavaraa vuonna 2014. Merikuljetukset olivat suunnilleen samalla tasolla kuin edellisenä vuonna. Vientikuljetukset kasvoivat 2,4 prosentilla, mutta tuontikuljetukset laskivat 2,8 prosentilla. Suomalaisten alusten osuus vientikuljetuksista kasvoi 22,5 prosenttiin, kun se vuotta aiemmin oli 21,7 prosenttia. Tuonnista 43,5 prosenttia kuljetettiin suomalaisilla aluksilla eli lähes kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin 2013. Matkustajia liikkui Suomen ja ulkomaiden satamien välillä saman verran kuin vuonna 2013 eli yhteensä 18,2 miljoonaa. Matkustajamäärä Ruotsiin laski 2,6 prosentilla, mutta oli edelleen suurin 8,7 miljoonalla matkustajalla. Viron liikenne kasvoi 3,9 prosenttia yhteensä 8,2 miljoonaan matkustajaan. Liikenne muihin maihin väheni. Vakuutuskanta ja vakuutusmaksutulo Merimieseläkekassan toimintapiiriin kuului työnantajina 44 varustamoa eli sama määrä kuin vuotta aiemmin. Alusten lukumäärä kasvoi kuudella ja oli vuoden lopussa 146. Vakuutettuna olevien työntekijöiden määrän arvioidaan Merimieseläkekassassa vähentyneen 7 725 henkilöön (edellisenä vuonna 7 804). Neljä vuotta jatkunut vakuutettujen määrän kasvu katkesi. Myös tehdyt henkilötyövuodet laskivat niukasti ollen 5 526 (5 575). Användningen av svaveltvättare och även andra anpassningsmetoder kommer att öka med tiden. Inom ramen för den finländska utrikeshandelns sjötransporter transporterades 96,1 miljoner ton varor 2014. Sjötransporterna ligger kvar på ungefär samma nivå som föregående år. Exporttransporterna ökade med 2,4 procent, medan importtransporterna minskade med 2,8 procent. De finländska fartygens andel av exporttransporterna ökade till 22,5 procent, medan den var 21,7 procent ett år tidigare. Av importen transporterades 43,5 procent med finländska fartyg, dvs. nästan två procentenheter mindre än 2013. Lika många passagerare reste mellan finländska och utländska hamnar som 2013, dvs. totalt 18,2 miljoner. Antalet passagerare till Sverige sjönk med 2,6 procent, men var fortfarande det största med 8,7 miljoner passagerare. Estlandstrafiken ökade med 3,9 procent till sammanlagt 8,2 miljoner passagerare. Trafiken till övriga länder minskade. Försäkringsbestånd och premieinkomst 44 rederier omfattades i egenskap av arbetsgivare av Sjömanspensionskassans verksamhetsområde, dvs. samma antal som året innan. Antalet fartyg ökade med sex och uppgick vid årets utgång till 146. Enligt Sjömanspensionskassans uppskattning minskade antalet försäkrade arbetstagare till 7 725 personer (året innan 7 804). Ökningen som fortsatt fyra år i rad bröts därmed. Även antalet utförda manår sjönk något till 5 526 (5 575). 2014 uppgick försäkringspremien till 22,8 % av den inkomst som den försäkrade arbetstagaren erhöll på fartyget. Arbetstagarens och arbetsgivarens andel av försäkringspremien var lika stor, dvs. 11,4 procent vardera. Då sjöfartens sammanlagda lönesumma uppgick MEL-vakuutetut ja eläkkeensaajat SjPL-försäkrade och pensionstagare Eläkkeellesiirtymisikä Pensioneringsålder Hlö Pers 10000 8000 6000 4000 2000 7520 7560 7622 7804 7725 2010 2011 2012 2013 2014 0 Vakuutetut Försäkrade 8731 8754 8592 8526 8638 2010 2011 2012 2013 2014 Eläkkeensaajat Pensionstagare Vuotta År 64 62 60 58 56 54 52 50 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Työkyvyttömyys Arbetsförmåga Keskimääräinen I genomsnitt 61,5 59,3 52,3 Vanhuuseläkkeet Ålderspensioner 6 Vuosikertomus 2014 Årsberättelse 2014
Vuonna 2014 vakuutusmaksu oli 22,8 prosenttia vakuutettuna olevan työntekijän aluksella saamasta tulosta. Työntekijän ja työnantajan osuus vakuutusmaksusta on yhtä suuri eli kummallakin 11,4 prosenttia. Kun merenkulun palkkasumma oli 268,1 miljoonaa euroa, kertyi eläkekassaan maksutulona yhteensä 61,1 miljoonaa euroa. Vakuutusmaksutulo nousi niukasti 0,7 prosentilla edellisvuoteen verrattuna. Vakuutusmaksuista kirjattiin noin 30 000 euron luottotappio vuonna 2014. Sosiaali- ja terveysministeriö vahvisti uuden maksuperusteen, jonka mukaan työnantajan ja työntekijän vakuutusmaksu vuonna 2015 pysyy ennallaan ja on kummankin osalta 11,4 prosenttia eli yhteensä 22,8 prosenttia. Eläkkeet ja työkykyä edistävä toiminta Vuonna 2014 tehtiin yhteensä 827 eläkettä, etuutta tai niiden muuttamista koskevaa päätöstä. Päätöksiä tehtiin 27 vähemmän kuin edellisvuonna. Tehdyistä päätöksistä runsaat 14 prosenttia koski kuntoutustuen jatkamista. Työkyvyttömyyseläkettä ja kuntoutustukea koskevista uusista hakemuksista hylättiin 34,1 prosenttia sen perusteella, että hakijaa ei voitu pitää työeläkelaeissa säädetyllä tavalla työkyvyttömänä. Eläkekassan päätösten laatua mittaa se, miten hyvin ratkaisut pysyvät voimassa muutoksenhakuasteissa. Eläkeasioissa ensimmäisenä valitusasteena toimivassa Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnassa käsiteltiin vuonna 2014 yhteensä 17 (edellisenä vuonna 25) valitusta Merimieseläkekassan antamista eläkepäätöksistä. Lautakunta ei hyväksynyt yhtään valitusta. Toisena valitusasteena toimivassa Vakuutusoikeudessa käsiteltiin 8 (edellisenä vuonna 6) Merimieseläkekassan ja muutoksenhakulautakunnan antamia päätöksiä koskevaa valitusta. Vakuutusoikeus ei hyväksynyt yhtään valitusta. Eläkkeensaajia oli vuoden vaihteessa yhteensä 8 638 henkilöä eli runsaat sata enemmän kuin vuonna 2013. Eläkkeensaajista oli vanhuuseläkkeellä 71,4 prosenttia, kuntoutustuella tai työkyvyttömyyseläkkeellä 11,7 prosenttia ja perhe-eläkettä sai 16,3 prosenttia. Loput saivat osa-aikaeläkettä. Eläkekassan merimieseläkelain mukainen eläkemeno oli 138,9 miljoonaa euroa eli 2,5 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin. Kaikkiaan eläkkeitä maksettiin 150,1 miljoonaa euroa, kun muutkin kuin MEL-eläkkeet otetaan huomioon. Valtion osuutena saatiin 59,1 miljoonaa euroa ja vastuunjakokorvauksina sekä osuutena työttömyysvakuutusrahaston vakuutusmaksusta 26,6 miljoonaa euroa. Maksettujen korvausten nettomäärä, joka sisältää myös korvaustoiminnan ja työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut, oli yhteensä 67,0 miljoonaa euroa eli 5,0 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. till 268,1 miljoner euro inflöt sammanlagt 61,1 miljoner euro i premieinkomst till pensionskassan. Jämfört med året innan ökade premieinkomsten något med 0,7 procent. Cirka 30 000 euro i premieinkomstrelaterade kreditförluster bokfördes 2014. Social- och hälsovårdsministeriet fastställde en ny premiegrund enligt vilken arbetsgivarens och arbetstagarens premie 2015 ligger kvar på 11,4 procent vardera, dvs. totalt 22,8 procent. Pensioner och verksamhet som främjar arbetsförmågan 2014 fattades sammanlagt 827 beslut om pensioner, förmåner eller ändringar av dessa. Jämfört med året innan minskade antalet beslut med 27. Av de fattade besluten gällde drygt 14 procent förlängning av rehabiliteringsstöd. Av de nya ansökningarna om invalidpension och rehabiliteringsstöd avslogs 34,1 procent med motiveringen att sökanden inte kunde anses vara arbetsoförmögen på i lagstiftningen om arbetspensioner avsett sätt. Som måttstock för kvaliteten på pensionskassans beslut fungerar dessas hållbarhet vid behandling i besvärsinstanserna. I besvärsnämnden för arbetspensionsärenden, som fungerar som första besvärsinstans i pensionsärenden, behandlades 2014 totalt 17 besvär (året innan 25), som gällde av Sjömanspensionskassan givna pensionsbeslut. Nämnden godkände inte ett enda av dem. I försäkringsdomstolen, som fungerar som andra besvärsinstans, behandlades 8 (året innan 6) besvär över av Sjömanspensionskassan och besvärsnämnden givna beslut. Försäkringsdomstolen godkände inte ett enda av dem. Vid årsskiftet fanns det sammanlagt 8 638 pensionstagare, dvs. drygt 100 fler än 2013. Av dessa erhöll 71,4 procent ålderspension, 11,7 procent rehabiliteringsstöd eller invalidpension och 16,3 procent familjepension. Resten erhöll deltidspension. Pensionskassans SjPL-enliga pensionsutgift uppgick till 138,9 miljoner euro, dvs. 2,5 procent större än året innan. Totalt utbetalades pensioner för 150,1 miljoner euro då utöver SjPL-pensionerna också de övriga pensionerna beaktas. Som statsandel erhölls 59,1 miljoner euro och som ansvarsfördelningsersättningar samt andel i arbetslöshetsförsäkringsfondens försäkringspremie 26,6 miljoner euro. De utbetalade ersättningarnas nettobelopp, som även innehåller kostnaderna för ersättningsverksamheten och vårdkostnaden för funktionen för upprätthållande av arbetsförmågan, uppgick sammanlagt till 67,0 miljoner euro, dvs. 5,0 procent mer än året innan. Placeringsverksamhet Resultatet av placeringsverksamheten 2014 var alltjämt gott. Aktieplaceringar gav utmärkt avkastning och placeringar av annan typ var också relativt framgångsrika. Vuosikertomus 2014 Årsberättelse 2014 7
Sijoitustoiminta Sijoitustoiminnan tulos vuonna 2014 oli edelleen hyvä. Osakesijoituksille saatiin erinomainen tuotto ja myös muut sijoituslajit menestyivät kohtuullisen hyvin. Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, joka sisältää myös kirjanpidon ulkopuoliset arvonmuutokset oli 72,8 miljoonaa euroa. Kirjanpidollinen nettotuotto oli 45,5 miljoonaa euroa. Koko sijoitusomaisuuden tuotto vuonna 2014 oli 8,2 prosenttia. Viimeiseltä viideltä vuodelta laskettu keskimääräinen sijoitusten vuosituotto on 7,8 prosenttia. Viimeiseltä 10 vuodelta keskituotto on ollut 6,1 prosenttia ja reaalituotto 4,1 prosenttia. Eläkekassan sijoitusomaisuus oli vuoden lopussa käyvin arvoin laskettuna 958,0 miljoonaa euroa. Omaisuus kasvoi noin 66 miljoonalla eurolla edellisvuodesta. Suurimman sijoitusryhmän muodostivat osakesijoitukset 44,8 prosentin osuudellaan. Osakeryhmään kuuluvat noteeratut pörssiosakkeet, joiden osuus sijoituksista oli 38,3 prosenttia sekä 6,5 prosentin osuudella sijoitukset noteeraamattomiin yrityksiin pääomarahastojen ja välirahoitus- eli mezzaninerahastojen avulla. Reaaliomaisuuteen tehdyt sijoitukset olivat 40,9 prosenttia sijoituksista. Reaaliomaisuuteen luetaan kiinteistösijoitukset, joita oli 29,4 prosenttia sekä infrastruktuuri- ja metsäsijoitukset, joita oli 11,4 prosenttia. Korkosijoitusten osuus oli pudonnut 14,3 prosenttiin Merimieseläkekassan koko sijoitussalkusta. Joukkolainoihin oli sijoitettuna 9,9 prosenttia, lyhytaikaisiin rahamarkkinasijoituksiin 4,2 prosenttia ja uutena ryhmänä yksityisiin lainarahastoihin 0,2 prosenttia. Pörssiosakkeista saatiin vuonna 2014 erinomainen 13,0 prosentin tuotto. Parhaiten menestyivät Yhdysvaltain osakemarkkinat yli 28 prosentin tuotollaan. Hyvää tulosta edesauttoi euron heikkeneminen dollariin verrattuna. Euroopassa osakekurssien nousu jäi vajaaseen 7 prosenttiin. Kiinteistösijoitusten tuotto jäi kohtuulliseen Placeringsverksamhetens nettoavkastning enligt gängse värde, vilket även inkluderar bokföringens externa värdeförändringar, uppgick till 72,8 miljoner euro. Den bokföringsmässiga nettoavkastningen uppgick till 45,5 miljoner euro. Den totala avkastningen av placeringstillgångarna uppgick 2014 till 8,2 procent. Den för de senaste fem åren beräknade genomsnittliga årliga avkastningen av placeringarna uppgår till 7,8 procent. Den genomsnittliga årsavkastningen under de senaste tio åren har varit 6,1 procent och realavkastningen 4,1 procent. Vid årets utgång uppgick pensionskassans med gängse värden beräknade placeringstillgångar till 958,0 miljoner euro. Tillgångarna ökade med cirka 66 miljoner euro från året innan. Den största placeringsgruppen utgjordes av aktieplaceringar med sin 44,8 procent stora andel. I aktiegruppen ingår noterade börsaktier, vars andel av placeringarna uppgick till 38,3 procent samt med 6,5 procents andel placeringar i icke noterade företag med hjälp av kapitalfonder och mellanfinansierings-, dvs. mezzaninefonder. Andelen placeringar i realtillgångar av alla tillgångar uppgick till 40,9 procent. Till realtillgångarna hänförs fastighetsplaceringarna, vilkas andel var 29,4 procent, och infrastruktur- och skogsplaceringarna, vilkas andel var 11,4 procent. Ränteplaceringarnas andel hade sjunkit till 14,3 procent av Sjömanspensionskassans hela placeringsportfölj. 9,9 procent hade placerats i masskuldebrevslån, 4,2 procent i kortsiktiga finansmarknadsplaceringar och som en ny grupp 0,2 procent i privata lånefonder. Av börsaktierna fick man 2014 en utmärkt avkastning på 13,0 procent. Bäst gick det för den amerikanska aktiemarknaden med en avkastning på över 28 procent. Det goda resultatet gynnades av försvagningen av euron jämfört med dollarn. I Europa hamnade uppgången i aktiekurser på knappt 7 procent. Avkastningen från fastighetsplaceringar hamnade på rimliga 4,7 procent Sijoitusjakauma Placeringsfördelning Milj. eur 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 Pääomarahastot Kapitalfonder Osakkeet Aktier Joukkolainat Masskuldebrevslån 892 Infrastruktuurirahastot Infrastruktursfonder Kiinteistöt Fastigheter Markkinaraha Marknadspengar 958 2010 2011 2012 2013 2014 Vastuuvelka Ansvarsskuld Milj. eur 800 700 600 500 400 300 200 100 0 648 659 691 725 762 2010 2011 2012 2013 2014 8 Vuosikertomus 2014 Årsberättelse 2014
4,7 prosenttiin johtuen joidenkin toimitilakohteiden vajaakäytöstä sekä arvojen alaskirjauksista. Joukkolainojen tuotto pysyi korkotason alenemisen ja yrityslainojen riskilisien laskun johdosta edelleen siedettävänä 3,3 prosenttina. Infrastruktuurisijoitukset, joihin sisältyy myös kahteen metsärahastoon tehdyt sijoitukset, olivat 12,9 prosenttiin ja myös pääomarahastojen tuotot olivat hyvät 7,5 prosenttia. Eläkekassan sijoitussalkku vuoden 2014 lopussa poikkeaa jonkin verran pitkän aikavälin tavoitejakaumasta. Sijoitukset reaaliomaisuuteen eli kiinteistöihin ja infrastruktuuriin ovat lähes 6 prosenttiyksikköä tavoitetasonsa yläpuolella ja korkosijoitukset vastaavan määrän alle tavoitteensa. Sijoitusryhmien sisällä pääomarahastojen tavoitepainoa on nostettu pörssiosakkeiden ja infrastruktuurin kustannuksella. Joukkolainasijoitusten tavoitepainoa on alennettu ja tämä muutos suunnataan yksityisiin lainarahastoihin. Merimieseläkekassa on vahvistanut vastuullisen sijoittamisen periaatteet ja on FINSIFin (Finland s Sustainable Investment Forum) jäsen. Vastuuvelka ja liikekulut Merimieseläkekassan kirjanpidon tuottojen ja kulujen erotus kirjataan taseen vastuuvelan muutokseksi. Vuonna 2014 eläkekassan tuotot olivat 37,4 miljoonaa euroa kuluja suuremmat. Taseen vastuuvelka kasvoi näin 762,3 miljoonaan euroon, kun se vuotta aiemmin oli 724,9 miljoonaa euroa. Kokonaisliikekulut olivat 7,7 miljoonaa euroa ja olivat niukasti suuremmat kuin 2013. Ilman sijoitustoiminnan kuluja kokonaisliikekulut laskivat selvästi. Korvaustoiminnan hoitokulut mukaan lukien työkyvyn ylläpitotoiminnon hoitokulut olivat 2,6 miljoonaa euroa ja liikekulut 2,7 miljoonaa. Näiden kulujen määrä laski noin 10 prosentilla edellisvuodesta. Sijoitustoiminnan kulut olivat 2,4 miljoonaa euroa ja kasvoivat erityisesti varainhoitopalkkioiden nousun johdosta. Vakavaraisuus Merimieseläkekassan vakavaraisuusaste eli vakavaraisuuspääoman suhde vakavaraisuuslaskennassa käytettävään vastuuvelkaan oli vuoden lopussa 53,1 prosenttia, kun se edellisvuonna oli 46,2 prosenttia. Vakavaraisuuspääoma oli 3,11-kertainen verrattuna vakavaraisuusrajaan. Euromääräinen vakavaraisuuspääoma kasvoi yli 50 miljoonalla eurolla edellisvuoteen verrattuna ja oli vuoden 2014 lopussa 334,5 miljoonaa euroa. Henkilöstö ja hallinto Merimieseläkekassan toimistohenkilöstön määrä vuoden aikana oli keskimäärin 24. Eläkekassan maksamat palkat ja palkkiot olivat 1,612 miljoonaa euroa. Konberoende på bristande användning av en del lokalobjekt och nedskrivning av värden. Avkastningen från masskuldebrevslån låg kvar på uthärdliga 3,3 procent tack vare den sänkta räntenivån och de sänkta risktilläggen i företagslån. Infrastrukturplaceringar, som också inkluderar placeringar i två skogsfonder, uppgick till 12,9 procent, och avkastningen från kapitalfonder var också bra med 7,5 procent. Vid utgången av 2014 var pensionskassans placeringsportfölj en bra bit ifrån sin långsiktiga fördelning. Placeringarna i realtillgångar, dvs. fastigheter och infrastruktur, ligger nästan 6 procentenheter ovanför målnivån, medan ränteplaceringarna ligger på motsvarande mängd under sitt mål. Inom placeringsgrupperna har man höjt kapitalfondernas målvikt på bekostnad av börsaktier och infrastrukturen. Målvikten för masskuldebrevsplaceringar har sänkts och denna förändring riktas mot privata lånefonder. Sjömanspensionskassan har fastställt principerna för ansvarsfullt placering och är medlem i FINSIF (Finland s Sustainable Investment Forum). Ansvarsskuld och rörelsekostnader Differensen mellan Sjömanspensionskassans intäkter och utgifter bokförs i balansräkningen som en ändring av ansvarsskulden. 2014 var pensionskassans intäkter 37,4 miljoner euro större än utgifterna. Balansräkningens ansvarsskuld ökade sålunda till 762,3 miljoner euro från att året innan ha varit 724,9 miljoner euro. De totala rörelsekostnaderna uppgick till 7,7 miljoner euro och var något högre än 2013. Utan placeringsverksamhetens utgifter sjönk de totala rörelsekostnaderna tydligt. Ersättningsverksamhetens vårdkostnader inklusive vårdkostnaderna för funktionen för upprätthållande av arbetsförmågan uppgick till 2,6 miljoner euro och rörelsekostnaderna till 2,7 miljoner euro. Dessa utgifter sjönk med cirka 10 procent jämfört med året innan. Placeringsverksamhetens utgifter uppgick till 2,4 miljoner euro och ökade speciellt på grund av ökade finansarvoden. Soliditet Sjömanspensionskassans solvensnivå, dvs. solvenskapitalets förhållande till den vid beräkningen av soliditeten använda ansvarsskulden uppgick vid årets utgång till 53,1 procent mot att året innan ha varit 46,2 procent. Solvens kapitalet var 3,11-faldigt jämfört med solvensgränsen. Solvenskapitalet i euro ökade med över 50 miljoner euro jämfört med föregående år och uppgick vid utgången av 2014 till 334,5 miljoner euro. Personal och förvaltning Sjömanspensionskassans kontorspersonal uppgick under året till genomsnitt 24 personer. De av pensionskassan utbetalade lönerna och arvodena uppgick till 1,612 Vuosikertomus 2014 Årsberättelse 2014 9
serniin kuuluvan MEK-Huolto Oy:n palkat ja palkkiot olivat yhteensä 0,433 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 aikana eläkekassan hallitus piti yhteensä 8 kokousta ja ajankohtaisia asioita käsittelevän seminaarin. Eläkekassan valtuuskunta piti varsinaisen kokouksensa 3.4.2014. Riskinhallinta Merimieseläkekassalla on sen toiminnan kattava ja vuosittain tarkistettava riskienhallintasuunnitelma, jossa on arvioitu eläkekassan toimintaan kohdistuvat riskit, niiden todennäköisyydet sekä niiden vaikutukset kassan toimintaan. Lain perusteella Merimieseläkekassalle tulee joka toinen vuosi tehdä vakuutustekninen tutkimus sen selvittämiseksi, onko voimassa oleva vakuutusmaksuperuste turvaava eläkekassan vakavaraisuuden ja vakuutettujen etujen kannalta. Käytännössä vakuutustekninen tutkimus tehdään vuosittain ja myös MEL-maksun vahvistamista haetaan sosiaali- ja terveysministeriöltä yhdeksi vuodeksi kerrallaan. Sijoitustoiminnan riskienhallinta perustuu työeläkelaitosten yhteiselle vakavaraisuussäännöstölle. Eläkekassan hallituksen hyväksymä sijoitussuunnitelma laaditaan kassan vakavaraisuusaseman pohjalta. Olennaisena osana Merimieseläkekassan sijoitustoiminnan riskienhallintaa on riittävä hajautus eri sijoitusluokkien välillä sekä niiden sisällä eri maiden ja vastapuolien kesken. Tietojärjestelmien kehittäminen Vuoden 2014 aikana toteutettiin eläkejärjestelmien pienkehitystyötä ja tuotantoon otettiin kolme kehitysversiota, jotka aikataulutettiin Arek Oy:n muutostöihin ja versioaikatauluihin rytmitettynä. Lokipalveluun tunnistautumiseen otetiin käyttöön uusi tunnistuspalveluelementti, joka on yhteensopiva Arek Oy:n uuden tunnistuspalvelun kanssa. miljoner euro. De av bolaget MEK-Huolto Oy, som ingår i koncernen, utbetalade lönerna och arvodena uppgick totalt till 0,433 miljoner euro. Under 2014 höll pensionskassans styrelse sammanlagt åtta möten samt ett seminarium, som behandlade aktuella frågor. Pensionskassans fullmäktige höll sitt ordinarie möte 3.4.2014. Riskhantering Sjömanspensionskassan har en riskhanteringsplan som täcker kassans verksamhet och som justeras årligen. I planen har risker som riktas mot pensionskassans verksamhet kartlagts samt dessas sannolikhet och inverkan på verksamheten utvärderats. Enligt lagen ska Sjömanspensionskassan vartannat år låta utföra en försäkringsteknisk undersökning för att utreda om de gällande premiegrunderna är betryggande med hänsyn till pensionskassans solvens och de försäkrades intressen. I praktiken utförs den försäkringstekniska undersökningen varje år och ansökan om fastställandet av SjPL-premieavgiften inlämnas för ett år i taget till social- och hälsovårdsministeriet. Placeringsverksamhetens riskhantering grundar sig på för arbetspensionsanstalterna gemensamma solvensregler. Den av pensionskassans styrelse godkända placeringsplanen utarbetas utgående från kassans solvensposition. En väsentlig del av riskhanteringen i Sjömanspensionskassans placeringsverksamhet är en tillräcklig spridning mellan olika placeringsklasser samt inom dessa mellan olika länder och motparter. Utveckling av datasystem Under 2014 gjordes småutvecklingsarbete, och tre utvecklingsversioner togs i produktion och planerades efter Arek Oy:s ändringsarbeten och grupperades enligt versionernas tidtabeller. För identifiering i loggtjänsten infördes ett nytt identifieringstjänstelement som är kompatibelt med Arek Oy:s nya identifieringstjänst. Vakavaraisuus Solvensen % 60 50 40 41,0 36,1 46,3 46,2 53,1 Sijoitustoiminnan tuotto, % Placeringsavkastning, % 2010 2011 2012 2013 2014 Tuotto sitoutuneelle pääomalle Avkastning på sysselsatta kapital 13,7-2,0 11,3 8,6 8,2 30 20 10 1 v. år 3 v. år 5 v. år 10 v. år Keskimääräinen vuosituotto Genomsnittlig nominell årsavkastning 8,2 9,4 7,8 6,1 0 2010 2011 2012 2013 2014 Toimintapääoma Verksamhetskapitalet Vakavaraisuusraja Solvensgräns Keskimääräinen 10 vuoden reaalituotto Genomsnittlig realavkastning under 10 år 4,1 10 Vuosikertomus 2014 Årsberättelse 2014
Eläkedokumenttien sekä taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon dokumenttien arkistointiratkaisu kilpailutettiin. Taloushallinnon kirjanpitojärjestelmässä siirryttiin Tikonin pilvipalvelun käyttöön, joka vähentää ostettua palvelinkapasiteettia. Loppukesällä käynnistettiin uuden merimieseläkelain mahdollistava järjestelmäuudistusprojekti. Siihen sisällytettiin myös sähköisten asiointipalvelujen uudistus ja tarvittavien teknisten väline- ja käyttöjärjestelmäversioiden päivitys. Projekti käynnistyi määrittelyllä, joka on valmiina tammikuussa 2015. Tuotantokäytön on laskettu alkavan lokakuussa 2015. Tietoturvan osalta päivitettiin eläkekassan tietoturvapolitiikka ja varautumissuunnitelma. Merimieseläkelain uudistus Voimassa oleva merimieseläkelaki on sisällöltään hyvin samanlainen kuin muut työeläkelait. Ainoat erot koskevat vanhuuseläkeikiä, karttumaprosentteja, työntekijän eläkemaksujen huomioonottamista eläkepalkkaa laskettaessa, hautausavustusta sekä eläkkeiden rahoitusta. Merkittävin ero etuuksissa on alin vanhuuseläkeikä, joka tietyillä edellytyksillä on alimmillaan miehistölle 55 vuotta ja päällystölle 60 vuotta. Eliniän pidentymisen ja sen seurauksena eläkemaksujen nousun takia paineet vanhuuseläkeikien nostamiseen ovat olleet tiedossa. Merenkulkijoiden alemmat eläkeiät ovat olleet poikkeus, johon on kiinnitetty pitkään huomiota. Samoin julkisen sektorin säästötoimenpiteet ovat nostaneet esille merimieseläkejärjestelmän rahoituksen, josta valtio maksaa suoraan kolmanneksen. Sosiaali- ja terveysministeriön työryhmä esitti kesäkuussa 2014 yksimielisessä ehdotuksessaan merimieseläkejärjestelmän muuttamista siten, että alemmasta eläkeiästä luovuttaisiin asteittain. Myös erityiset karttumaprosentit poistuisivat ja merenkulkijoiden eläkepalkka laskettaisiin samalla tavalla kuin muussa työeläkejärjestelmässä. Lisäksi hautausavustuksesta luovuttaisiin vuodesta 2021 alkaen. Työryhmän ehdotuksen mukaisesti merenkulkijoiden työeläkemaksut alenisivat maalla työtä tekevien maksujen tasolle 2016. Myös merityötulovähennykseen tehtäisiin muutoksia, joiden seurauksena merenkulkijoiden käteen jäävä tulo nousisi keskimäärin 1 2 prosenttia vuonna 2016, kun otetaan huomioon merenkulkijoiden eläkemaksujen alentaminen. Samalla meriliikenteessä käytettävien alusten kilpailukyvyn parantamisesta annettuun lakiin tehtäisiin muutokset, joilla sekä varmistetaan suomalaisten varustamojen kilpailukyvyn säilyminen että kannustetaan varustamoja taloudellisesti työkyvyttömyysriskin pienentämiseen. Sosiaali- ja terveysministeriö antoi syksyllä hallituksen esityksen merimieseläkelain muuttamiseksi En lösning för arkivering av pensionsdokument och ekonomiförvaltningens och personalförvaltningens dokument konkurrensutsattes. I ekonomiförvaltningens bokföringssystem gick man över till att använda Tikons molntjänst, som minskar den köpta serverkapaciteten. I slutet av sommaren påbörjades ett systemförnyelseprojekt som möjliggörs av den nya sjömanspensionslagen. I det inkluderades förnyelse av elektroniska ärendetjänster och uppdatering av nödvändiga tekniska verktygs- och operativsystemversioner. Projektet inleddes med en bestämning som är klar i januari 2015. Produktionsanvändningen beräknas börja i oktober 2015. När det gäller datasäkerheten uppdaterades pensionskassans datasäkerhetspolicy och beredskapsplan. Reform av sjömanspensionslagen Den gällande sjömanspensionslagen är innehållsmässigt mycket lik övriga arbetspensionslagar. De enda skillnaderna rör ålderspensionsåldrarna, intjäningsprocenten, beaktandet av arbetstagarens pensionspremier vid beräkningen av pensionslön, begravningsbidraget och finansieringen av pensioner. Den största skillnaden mellan förmånerna är den lägsta ålderspensionsåldrarna, som under vissa förutsättningar är 55 som lägst för manskapet och 60 år för befälet. På grund av längre levnadsåldrar och ökade pensionsutbetalningar till följd därav har man varit medveten om trycket att höja ålderspensionsåldrarna. Sjömännens lägre pensionsåldrar har varit ett undantag som man länge fäst uppmärksamhet på. Samtidigt har besparingsåtgärderna inom den offentliga sektorn lyft fram finansieringen av sjömanspensionssystemet, av vilken staten betalar en tredjedel. I juni 2014 presenterade social- och hälsovårdsministeriets arbetsgrupp ett enhälligt förslag enligt vilket man skulle ändra sjömanspensionssystemet så att man gradvis slopar den lägre pensionsåldern. Särskilda intjäningsprocent skulle också försvinna och sjömännens pensionslön skulle beräknas på samma sätt som i övriga arbetspensionssystem. Dessutom skulle man slopa begravningsbidraget från och med 2021. Enligt arbetsgruppens förslag skulle sjömännens arbetspensionspremier år 2016 sjunka till samma nivå som för personer som arbetar i land. Man skulle också göra en ändring i avdraget för sjöarbetsinkomst, som skulle leda till att sjömännens nettoinkomst skulle öka med i genomsnitt 1 2 procent år 2016 om man beaktar sänkningen av sjömännens pensionspremier. Samtidigt skulle ändringar göras i lagen om förbättring av konkurrenskraften för fartyg som används i sjötrafik, vilket skulle trygga bevarandet av de finländska rederiernas konkurrensförmåga och ekonomiskt stödja rederierna att minska risken för arbetsoförmåga. Vuosikertomus 2014 Årsberättelse 2014 11
työryhmän ehdotusten mukaisesti. Ainoat muutokset työryhmän esitykseen koskivat siirtymäajan pituutta ja eläkepalkan laskentaa. Kun työmarkkinajärjestöjen sopimus vuonna 2017 toteutettavista yleisen työeläkejärjestelmän muutoksista tuli julki syksyllä 2014, työryhmän esittämää siirtymäaikaa merimieseläkelaissa pidennettiin 5 vuodesta 9 vuoteen ja eläkepalkan laskemiseen ei tehty työryhmän esittämiä muutoksia. Muutoksista sovittiin yksimielisesti ja eduskunta hyväksyi lopullisesti lain 30.1.2015 sosiaali- ja terveysministeriön esittämässä muodossa. Muutosten toteutuessa merimieseläkejärjestelmä on käytännössä samanlainen kuin muu työeläkejärjestelmä ja valtion tuki merimieseläkejärjestelmään pienentyy asteittain. Tulevaisuuden näkymät Euroopan keskuspankki aloitti voimakkaan elvyttävän rahapolitiikan päättämällä tammikuussa 2015 noin 60 miljardin euron kuukausittaisesta arvopapereiden ostoohjelmasta. Tarkoitus on jatkaa ohjelmaa vuoden 2016 loppupuolelle saakka. Tavoitteena on lisätä rahoitusjärjestelmän likviditeettiä, kasvattaa investointikysyntää ja kiihdyttää inflaatiota. Keskuspankin päätösten jälkeen korkotaso jatkoi laskuaan ja esimerkiksi Saksan valtion 10 vuoden lainan korko putosi 0,35 prosenttiin. Myös euro jatkoi heikkenemistään noin 1,14:ään suhteessa Yhdysvaltain dollariin. Euroopan keskuspankin päätös on positiivinen osakemarkkinoille ja lyhyellä aikavälillä myös korkomarkkinoille. Tammikuussa 2015 osakekurssit nousivatkin voimakkaasti. Jos keskuspankki onnistuu inflaatiotavoitteissaan, tulevat ennätysalhaisilla tasoilla olevat korkosijoitukset jatkossa kärsimään. Epävarmuutta tulevat aiheuttamaan Kreikan uuden hallituksen toimet ja ennen muuta Venäjän tilanteen kehittyminen. Viimeksi mainittu vaikuttaa erityisesti Suomen talouden kehitykseen, jota heikko kotimarkkinatilanne pahentaa. Merimieseläkelain uudistuksen myötä eläkekassan sijoitustoiminnan tuotostaan maksama osuus merimieseläkejärjestelmän kustannuksista kasvaa nykyiseen verrattuna aluksi noin 5 miljoonaa euroa vuodessa ja ensi vuosikymmenellä yli 10 miljoonaa euroa. Eläkekassan erinomainen vakavaraisuus mahdollistaa sen varojen käytön siihen, mihin ne on tarkoitettukin. Tämä ei myöskään vaaranna kassan mahdollisuuksia sijoitustoiminnan tavoitteiden saavuttamiselle myös jatkossa. o På hösten inlämnade social- och hälsovårdsministeriet ett förslag till regeringen om ändring av sjömanspensionslagen enligt arbetsgruppens förslag. De enda ändringarna i arbetsgruppens förslag gällde längden på övergångstiden och beräkningen av pensionslön. När arbetsmarknadsorganisationernas avtal om ändringar i det allmänna arbetspensionssystemet som ska träda i kraft 2017 offentliggjordes hösten 2014 förlängdes den av arbetsgruppen föreslagna övergångstiden i sjömanspensionslagen från 5 till 9 år och inga av arbetsgruppen föreslagna ändringar i beräkningen av pensionslönen gjordes. Man kom enhälligt överens om ändringarna och riksdagen godkände slutligen lagen den 30.1.2015 i den form som social- och hälsovårdsministeriet föreslagit. När ändringarna verkställs blir sjömanspensionssystemet i praktiken detsamma som det övriga arbetspensionssystemet, och statens stöd till sjömanspensionssystemet minskar stegvis. Framtidsutsikter I januari 2015 inledde Europeiska centralbanken en kraftigt stimulerande penningpolitik genom att besluta om ett månatligt köpprogram för värdepapper värt ca 60 miljarder euro. Syftet är att fortsätta programmet fram till slutet av 2016. Målet är att öka finansieringssystemets likviditet, öka efterfrågan på investeringar och stimulera inflationen. Efter Centralbankens beslut fortsatte räntenivån att sjunka och till exempel räntan på tyska statens 10-årslån sjönk till 0,35 procent. Euron fortsatte också att försvagas till ca 1,14 i relation till USA-dollarn. Europeiska centralbankens beslut är positiv för aktiemarknaden och på kort sikt även för räntemarknaden. I januari 2015 steg aktiekurserna kraftigt. Om Centralbankens lyckas nå sina inflationsmål kommer ränteplaceringarna som legat på rekordlåga nivåer att lida i fortsättningen. Den nya grekiska regeringens åtgärder och framför allt utvecklingen av situationen i Ryssland kommer att orsaka osäkerhet. Den sistnämnda påverkar framför allt den ekonomiska utvecklingen i Finland, som förvärras av den svaga inhemska marknadssituationen. I takt med reformen av sjömanspensionslagen kommer den andel av kostnaderna för sjömanspensionssystemet som pensionskassan betalar med avkastningen från sin placeringsverksamhet att öka jämfört med idag med till en början cirka 5 miljoner om året och nästa årtionde med över 10 miljoner euro. Pensionskassans utmärkta soliditet gör det möjligt att använda dess medel till det de är avsedda för. Det riskerar inte heller kassans möjligheter att nå målen med placeringsverksamheten även i framtiden. o 12 Vuosikertomus 2014 Årsberättelse 2014
Sijoitusten jakauma ja tuotto Placeringsallokering och avkastning 2014 2014 2014 2013 Markkina-arvo Osuus Tuotto Tuotto Marknadsvärde Andel Avkastning Avkastning milj. eur % % % Korkosijoitukset Ränteplaceringar 135,4 14,1 % 2,5-1,0 Muiden yhteisöjen joukkovelkakirjalainat Masskuldebrevslån emitterade av andra samfund 94,9 9,9 % 3,3-1,3 Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset Övriga penningmarknadsinstrument 40,6 4,2 % 0,4 0,3 Osakesijoitukset Aktieplaceringar 526,2 54,9 % 12,3 11,3 Noteeratut osakkeet Noterade aktier 366,6 38,3 % 13,0 17,4 Pääomasijoitukset Kapitalfondplaceringar 159,4 16,6 % 10,6-1,8 Noteeraamattomat osakesijoitukset Onoterade aktier 0,2 0,0 % 0,0 0,0 Kiinteistösijoitukset Fastighetsplaceringar 282,0 29,4 % 4,7 10,3 Suorat kiinteistösijoitukset Direkta fastighetsplaceringar 208,5 21,8 % 4,4 10,7 Kiinteistösijoitusrahastot Fastighetsplaceringsfonder 73,5 7,7 % 7,1 10,1 Muut sijoitukset Övriga placeringar 14,4 1,5 % 17,2-8,0 Hyödykesijoitukset Råvaroplaceringar 12,4 1,3 % 17,2-8,0 Muut sijoitukset Övriga placeringar 2,0 0,2 % 0,0 0,0 Sijoitukset yhteensä Sammanlagt 958,0 8,4 8,7 Sijoituslajeille kohdistumattomat tuotot, kulut ja liikekulut Intäkter, kostnader och driftskostnader som inte upptagits för olika placeringsslag -1,8-0,2-0,1 8,2 8,6 Vuosikertomus 2014 Årsberättelse 2014 13
Tunnuslukuja 2014 Nyckeltal 2014 2014 2013 Vakuutusmaksutulo, milj. Premieinkomst, milj. 61,1 60,7 Valtion osuus MEL-eläkemenosta, milj. Statens andel av SjPL-pensionsutgiften, milj. 59,1 57,0 Maksetut eläkkeet ja muut korvaukset, milj. Betalda pensioner, milj. 64,4 60,9 Sijoitustoiminnan nettotuotto käyvin arvoin, milj. Placeringsverksamhetens nettoavkastning med gängse värden, milj. 72,8 70,1 Sijoitustoiminnan nettotuotto sitoutuneelle pääomalle, % Avkastning på det sysselsatta kapitalet, % 8,2 8,6 Liikevaihto, milj. Omsättning, milj. 165,8 157,1 Kokonaisliikekulut, milj. Totala rörelsekostnader, milj. 7,7 7,7 Kokonaisliikekulut % liikevaihdosta Totala rörelsekostnader % av omsättningen 4,7 4,9 Kokonaisliikekulut ilman sijoitustoiminnan ja työkyvyn ylläpitotoiminnan hoitokuluja sekä oikeushallintomaksua, milj. Totala rörelsekostnader utan skötselkostnader för placeringsverksamheten och upprätthållande av arbetsförmågan, milj. 5,3 5,7 % MEL-palkkasummasta % av SjPL-lönebeloppet 2,0 2,1 Kokonaistulos, milj. Totalresultatet, milj. 50,6 20,2 Vastuuvelka, milj. Ansvarsskuld, milj. 762,2 724,9 Toimintapääoma, milj. Verksamhetskapital, milj. 334,5 283,8 % vakuutusteknisestä vastuuvelasta % av den försäkringstekniska ansvarsskulden 53,1 46,2 suhteessa vakavaraisuusrajaan i relation till solvensgränsen 3,11 2,88 Eläkevarat, milj. Pensionsmedel, milj. 963,9 899,2 MEL-palkkasumma, milj. SjPL-lönebeloppet, milj. 268,1 268,4 MEL-vakuutuksia (työnantajia) SjPL-försäkringar (arbetsgivare) 44 44 MEL-vakuutettuja SjPL-försäkrade 7 725 7 804 Eläkkeensaajia Pensionstagare 8 638 8 526 14 Vuosikertomus 2014 Årsberättelse 2014