Paras tulevaisuudenturva on laaja järjestäytyminen Ammattiyhdistysliikkeen tehtävänä on palkansaajien ja heidän perheidensä henkisen ja aineellisen hyvinvoinnin lisääminen parantamalla palkka- ja työehtoja sekä ammatillisia, taloudellisia, terveydellisiä ja yhteiskunnallisia etuja. Ammattiyhdistysliikkeen saavutukset ovat kiistattomat. Huolehdithan osaltasi, että työpaikkasi kaikki työntekijät ovat tietoisia näistä saavutuksista ja ymmärtävät järjestäytymisen tärkeyden. Mielipiteet esiin Tämän lehden yhtenä tarkoituksena on toimia lukijoiden vuorovaikutus- ja keskustelukanavana. Toivomme lyhyitä ja ytimekkäitä mielipidekirjoituksia lukijoilta. Juttuideatkin ovat tervetulleita. Toimituskunta avustaa tarvittaessa kirjoituksien toteutuksessa. Mielipidekirjoituksien tai juttujen mukana tulee olla kirjoittajan nimi, osoite ja puhelinnumero. Nimimerkkikirjoituksia julkaisemme vain poikkeustapauksissa. Tiedostomuotoisena lehdelle lähetettävä teksti mieluiten Word-tiedostona. Lehden osoitteet löydät sivulta 11. 1/1998 2.1.1998 SAK:N KULTTUURIRAHASTO Ilmailualan Unioni IAU ry SAK julistaa vuoden 1998 kultuuriapurahat haettaviksi. Apurahoja voivat hakea kaikki SAK:laisen ammattiyhdistysliikeen yksityiset jäsenet tai harrastajaryhmät. Vapaamuotoiset hakemukset perusteluineen on lähetettävä 26.1.1998 mennessä hakijan omaan ammattiliittoon. Hakemuksessa on kuvattava hakijan toiminta harrastuksensa parissa ja apurahan käyttötarkoitus. Lisäksi hakemuksessa on oltava hakijan henkilötiedot ja pankkiyhteystiedot. Kulttuuriapurahojen saajien nimet julkaistaan Palkkatyöläisessä ja Löntagarenissa huhti -toukokuun aikana. Kaikille hakijoille ilmoitetaan asiasta myös henkilökohtaisella kirjeellä huhtikuun loppuun mennessä. Lisätietoja antaa SAK:n kulttuurirahastosta puh. 9-7721 426 Hannu Rosengren tai puh. 9-7721 431 Pirjo Vainio. Mäkelänkatu 56, 5 krs. 5 HELSINKI Vaihde 9-478 571 Suorat numerot: Rainer Hakala 9-47857 2 Tapani Kautto 9-47857 221 Arto Kujala 9-47857 222 Tuomo Oksanen 9-47857 223 Olli Kaivanto 9-47857 224 Sinikka Hakala 9-47857 2 Fax. 9-47857 25 E-mail: etunimi.sukunimi@sak.fi Ilmailu- ja Rautatiekuljetusalan Työttömyyskassa Kassanjohtaja Matti Jähi 9-47857 1 Kassanhoitaja Sari Bau 9-47857 Fax. 9-47857 25 E-mail: etunimi.sukunimi@sak.fi KUVA: JUHA HYYTIÄ Tupo- ja työehtosopimusasiat Jäsentutkimuksen satoa Finnairin työsuojeluvaltuutetut
Periaatteellisia asioita ratkaistu Tehdyillä työehtosopimuksilla saavutettiin liittoyhteisöllemme suuria periaatteellisia asioita. Alallemme saatiin lentoyhtiöitä koskeva yleissitova työehtosopimus. Finnair Oyj:ssä sopimuksen ansiokehitystä verrataan teollisuuden ansiokehitykseen. 8-luvun alussa aloitettu vuorolisien yhdenmukaistamistyö saatettiin loppuun. Ikääntyneiden työn kuormittavuutta kevennetään. Puolustusministeriön sopimuksen seuranta pääsopimukseen jatkuu. Neuvottelukierros osoitti liittomme päätöksentekojärjestelmän ongelmat työehtoasioissa. Erityisesti kun työehtosopimukset tehdään osana keskusjärjestöjen keskitettyä ratkaisua. Nykyisin ei liittoyhteisömme virittäydy aikaisemman kaltaisesti sopimuksentekoon, vaan toiminta jätetään neuvottelijoiden hoidettavaksi. Palvelualojen Toimialaliiton ja liittomme välinen sopimus yleissitovaksi Liitot sopivat, että Finnairia koskeva sopimus muutetaan työryhmätyönä so- Sisällysluettelo Periaatteellisia asioita ratkaistu... s. 2 Jäsentutkimuksen satoa... s. 3 Työttömyyskassamme uusille urille 1998... s. 3 Kenttäpostia... s. 4 Palkkarakenne finnairin sopimusalalla... s. 5 Tulosopimus... s. 6 Työehtosopimusmuutokset... s. 6 Yhtiökohtaiset täsmennykset.. s. 7 Tupo-korotuksen vaikutus... s. 8 Syysristeilyn mietteitä... s. 9 Ilmavoimien mies... s. Uudet työsuojeluvaltuutetut... s. 11 veltamisalaltaan yleiseksi ja sisällöltään yleissitovaksi. Kaupallinen lentoliikenne sai nyt yleissitovan työehtosopimuksen. Saavutus on merkittävä liitollemme, varsinkin kun muistetaan työnantajapuolen vaatimukset, joissa on pyritty poistamaan yleissitovuuskäsite työmarkkinoilta. Puolustusministeriön sopimuksessa seurataan edelleen pääsopimusta Puolustusministeriön pitkään ajama seurannan päättäminen ei tälläkään sopimuskierroksella onnistunut, vaan PLM:n sopimus syntyi Finnair sopimuksen seurannan periaatteella. Järjestelyvaran käyttämisessä on sopimuksellisia eroja, mutta,5% taso palkkasummasta toteutetaan molemmissa sopimuksissa TUPON periaatteiden mukaisesti. Seurantaa ei ole kuitenkaan lopullisesti ratkaistu, vaan asia vaatii liittoyhteisöltämme pohdintaa ja päätöksiä jatkossakin. Lisäksi liittoyhteisömme tulee pikaisesti organisoitua siten, että ilmavoimienkin työnantajapuoli neuvottelee liittomme vastaavan tasoisen osapuolen kanssa. Nykyiset joukko-osastokohtaiset yhdistykset tulee organisoida liiton periaatteiden mukaisiksi työpaikkaosastoiksi. Tällä vastaamme työnantajapuolella toteutumassa olevaan muutokseen, sekä tehostamme PLM:n sopimusalan edunvalvontaa. Liittomme päätöksentekojärjestelmää on muutettava Sopimuskierros osoitti kiistatta, että liittomme päätöksenteko-organisaatio ei toimi sopimusesityksien ja sopimuksien hyväksymisessä. Sääntöjä on uudistettava niin, että liiton edustajiston koko, tehtävät, toimikausi ja toimintaperiaate mahdollistavat sille päätöksenteon TESesityksien ja neuvottelutuloksien hyväksymisessä. Nykyisenlainen liiton korkeimman päätöksentekoelimen syrjässä oleminen liiton tärkeimmässä asiassa ei voi jatkua. Edustajiston koon tulee olla sellainen, että se ei aseta liitollemme toiminnallisia tai taloudellisia esteitä pitää edustajistoa päätösvalmiudessa koko sopimusprosessin ajan. Nykyisen kaltainen sopimusten eriaikainen päätöksenteko ei luo pienen liiton tarvitsemaa yhteenkuuluvaisuutta, vaan päin vastoin erkaanuttaa sopimuspuolia toisistaan. Ammattiyhdistysten päätösvallan puuttuminen, kun päätetään sopimustavoitteista ja hyväksytään sopimusta, on käytännön toimintaan heijastelevien ongelmien suurin aiheuttaja. Liitomme hallinnolle, ammattiyhdistyksille, edunvalvonnalle ja toimistolle on määriteltävä neuvotteluaikaiset tehtävät nykyistä selkeämmin ja tavoitteellisemmin. Koko liittoyhteisömme on virittäydyttävä nykyistä paremmin sopimustoimintaan. Jatkuvaa neuvottelua ja sopimusten valvontaa Sopimukset pitävät sisällään runsaasti erilaisia työryhmiä ja osapuolten välistä toimintaa sopimuskauden aikana. Tämä on tyypillistä sopimuksissa, joissa uskotaan jatkuvan neuvottelun periaatteeseen. Näin sopimuksen sisältö tarkentuu ja muotoutuu sopimuskauden aikana. Sopimuksen toteutuminen saa myös muotonsa siitä, miten sitä pystytään toteuttamaan työpaikkatason sopimustulkinnoin. Sopimuksen hyvyys syntyy sopimusmuutoksista ja niiden toteuttamisen valvonnasta työpaikoilla. Tehtyjen sopimusten hyvyys on arvioitavissa vasta sopimuskauden päätyttyä, tammikuussa. Rainer Hakala hallituksen puheenjohtaja Kansikuvassa valmistaudutaan maalaamaan ATR 72-koneen runkoa (kuva Juha Hyytiä). Unionin 1/97 kansikuvassa oli DC 8 rahtikone lähestymässä Helsinki-Vantaan lentoasemaa (kuva Arto Kujala). Unionin 2/97 kansikuvassa oli DC 9 rahtikoneen kuormatila ilman paneleja (kuva Juha Hyytiä). UNIONI Levikki 4 2.Vuosikerta JULKAISIJA Ilmailualan Unioni IAU ry PÄÄTOIMITTAJA Tapani Kautto Puh. 9-47857 221 Uudet työsuojeluvaltuutetut valittu kaudelle 1998-1999 Työsuojeluvaltuutetun ja kahden varavaltuutetun vaalit käytiin Finnairin työntekijöiden osalta 8.-12. joulukuuta. Valituiksi tulivat valtuutetuksi Juha Grundström, I varavaltuutetuksi Erkki Luoto sekä II varavaltuutetuksi Eero Markkanen. He kaikki toimivat edellisellä kaudella samoissa tehtävissä. Edunvalvontatoimistossa kahvikupin ääressä Juha Grundström ja Erkki Luoto kertovat tunnoistaan ja suunnitelmistaan koskien seuraavaa kaksivuotiskautta. Aloitamme turinoinnin vaaleista. Erkki kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että maa- ja matkustajapalvelupuoli sai pitää paikan työsuojelussa, koska molempien sopimusalojen on hyvä olla edustettuna. Äänestysprosentin alhaisuus oli valtuutettujen mielestä huolestuttavaa (alle %). Yleinen suhtautuminen työturvallisuuteen ei saisi olla näin passiivista. Miehet kuitenkin ottavat ainakin osan alhaisesta äänimäärästä omaan piikkiin. Äänestyspaikoilla eniten kuultu kommentti tai perustelu oli: En viitsi äänestää, kun en tunne ketään näistä ehdokkaista. Tulevalla kaudella valtuutetut pyrkivät kiertämään enemmän työpaikoilla keskustelemassa, tutustumassa sekä kokemassa. Itse ongelmien ratkaisu tapahtuu edelleen organisaatiota käyttämällä eli työsuojeluasiamiehet ovat se ensimmäinen turva. Tuleva kausi näyttää Juhan ja Erkin mielestä haasteelliselta ja mielenkiintoiselta. Talon lähes kaikkien henkilöstöryhmien valtuutetut ovat aloittaneet yhteistyön, jolla pyritään luomaan yhteinen sävel työsuojeluun Finnairissa. Työkyvyn ylläpitäminen, eli TYKY projektin toiminnallinen lähtölaukaus, pamahtaa vuoden alussa. Se tulee olemaan tulevan kauden suurin haaste. TYKY:n tehtävä on saada yksilöt kiinnostumaan työkyvyn ylläpidosta. Pilottiryhmät aloitta- TOIMITUSSIHTEERI Tuomo Oksanen Puh. 9-47857 223 TOIMITUSKUNTA Juha Grundström Pekka Kainulainen Arto Kujala Erkki Luoto Alpo Pehkonen vat vuoden alusta TYKY:n toteuttamisen eri toimintaryhmissä. Sen sisältö koostuu muun muassa fyysisen kunnon kartoituksesta, terveyskasvatuksesta, henkilökohtaisesta kunto-ohjelmasta ja seurannasta. Pilottiryhmät kootaan vapaaehtoisista ja eri-ikäisistä henkilöistä, jotka eivät harrasta liikuntaa aktiivisesti. Keskustelen vielä puhelimessa Eero Markkasen kanssa, joka yhtyy Juhan ja Erkin mielipiteisiin ja lisää vielä, että perinteistä työsuojelua ei tulla unohtamaan. Kuntoremonttilomat ja ASLAK kuntoutus täydentävät omalta osaltaan TYKY:ä. Vuorotyö ja sen aiheuttamien haittojen minimoiminen ovat projekteja, jotka ovat jo alkaneet ja joihin Eero jatkossakin aikoo paneutua. Vasemmalla Erkki Luoto ja oikealla Juha Grundström. TOIMITUS Mäkelänkatu 56, 5 krs. 5 HELSINKI Puh. 9-47857 223 Fax. 9-47857 25 E-mail: etunimi.sukunimi@sak.fi ILMESTYMINEN Lehti ilmestyy noin neljä kertaa vuodessa. Työsuojelu on laaja ja haastava alue. Se vaatii pitkäjännitteistä ja monia asioita huomioivaa työtä. Uskon, että tällä porukalla on ainakin into ja halu suoriutua tehtävästä kunnialla ja toivon, että he siitä selviävät. Myöskin toivon, että kun seuraavan kerran valtuutettuja valitaan, ei ainakaan tuntemisongelmia esiintyisi. Alpo Pehkonen KUVA: JUHA GRUNDSTRÖM AINEISTO Toimitus ei vastaa pyytämättä lähetetyistä aineistoista eikä palauta niitä. TAITTO Sirpa Pirttiperä, Sarapaino Oy, Helsinki PAINO Sarapaino Oy, Helsinki Kuvassa Eero Markkanen. KUVA: ALPO PEHKONEN 2 11
Ilmavoimien mies Ilmavoimissa työskentelevät siviilimekaanikot sekä asentajat ja varikkotyöntekijät muodostavat IAU:n toiseksi suurimman sopimusalan. IAU:lla on puolustusministeriön kanssa tehty heitä koskeva työehtosopimus, jossa seurataan palkkojen osalta Finnairia koskevaa työehtosopimusta ja työehtoina noudatetaan valtion yleisiä työehtoja. Sopimusalalla on neljä ammattiyhdistystä ja niissä yhteensä 3 jäsentä. Ammattiyhdistysten kotikentät ovat Tampere, Kuopio, Jyväskylä ja Rovaniemi, mutta jäseniä yhdistyksillä on myös niiden ulkopuolella mm. Kauhavalla, Hallissa ja Utissa. Jari Jauni on oman ammattiyhdistyksensä Pirkanmaan Lentokonemekaanikot ry:n aktiivisia jäseniä ja edustaa luottamustehtävissään myös koko sopimusalaa. Mikä on ammattisi, ja minkälaista on työsi? Olen toiminut lentokonemekaanikkona Satakunnan Lennostossa vuodesta 1986 alkaen. Työhöni kuuluu ensisijaisesti Draken- ja tarpeen mukaan Hawkkoneiden määräaikaishuollot, moottorin vaihdot ja vikakorjaukset. Uutena tyyppinä on tullut lisäksi Hornet, jonka tyyppikurssin suoritin tänä syksynä. Oman toimen ohella olen toiminut muutaman vuoden Atk-tukihenkilönä. Uudet järjestelmät, kuten hallinnollinen Atk-verkko ja ns. LTJ, joka valmistuttuaan korvaa osan lentokoneiden asiapapereista esim. vikailmoitukset ja työlistat, työllistävät aika paljon. Mitä muita tehtäviä PLM:n sopimusalalla on? Sopimusalamme ihmiset työskentelevät hyvin laaja-alaisesti lentokonetyössä ja sitä tukevissa töissä, kuten varastotehtävissä, polttoaine- ja maakalustotehtävissä, tutka-asentajina, puhelinasentajina, simulaattorimekaanikkoina, laskuvarjopakkaajina, mittarimekaanikkoina sekä monissa muissa tehtävissä. Samoissa tehtävissä meidän kansamme toimii myös Metallin, VAL:n, Päällystöliiton ja Sotilasammattiliiton jäseniä. Tämä on osaltaan sekoittamassa työnantajaa, joka ei aina tiedä mitä sopimusta pitäisi noudattaa. Kauanko olet ollut IAU:laisen ammattiyhdistyksen jäsen ja mitä luottamustehtäviä sinulla on? Satakunnan Lennostoon otettiin 1986 parikymmentä uutta lentokonemekaanikkoa. Olimme alussa muutaman kuukauden Metallin sopimuksella ja Drakenin tyyppikurssin jälkeen siirryimme IAU:n sopimusalalle. Siirtyminen tapahtui toukokuussa 1986 ja siitä lähtien olen ollut Pirkanmaan Lentokonemekaanikot ry:n jäsen. Luottamustehtäviä on ehkä jo liikaakin: työosaston luottamusmies, yhdistyksen varapääluottamusmies, johtokunnan jäsen, liiton TES-neuvottelukunnan jäsen, PLM:n sopimus ja edunvalvontavaliokunnan puheenjohtaja sekä sopimusalan ammattiyhdistysten ja Ilmavoimien esikunnan välisten neuvotteluiden neuvottelukunnan jäsen. Harrastusten parissa olen Hämeenkyrön lentokerhon ry:n hallituksen jäsen ja Saksanpaimenkoiraliiton ry Sata-Hämeen alaosaston puheenjohtajan olen toiminut vuoden. Kaikenkaikkiaan erilaisissa yhdistyksissä olen ollut mukana n.15-vuotiaasta lähtien, jolloin aloin yhdistysurani Nokian Pyryn painijaoston sihteerinä. Tuon jälkeen olen toiminut eri yhdistysten eri luottamustehtävissä, puheenjohtajan ja rivijäsenen väliltä, sekä ollut perustamassa paria yhdistystä. Mielipiteesi IAU:sta ammattiliittona ja millainen mielestäsi on PLM:n sopimusalan ammattiyhdistysten asema liitossa? KUVA: ARTO KUJALA Kuvassa Jari Jauni. Hankalia kysymyksiä, kun ei ole tarvinnut pohtia kovin syvällisesti tällaisia asioita. Täysin tunnepohjaisesti vastattuna olen hyvin tyytyväinen Ilmailualan Unioniin ammattiliittona ja sopimusalamme ammattiyhdistyksien asemaan, varsinkin jos tarkastellaan asiaa suhteessa niiden jäsenmäärään. Myös liiton toimiston ihmisten kanssa on ollut ilo asioida, siitä kiitos toimiston väelle! Käsitykseni mukaan ihmiset ovat suhteellisen tyytyväisiä IAU:n toimintaan. Soraääniäkin tosin aina kuluu, mutta näinhän sen pitää ollakin. Sopimusalasi tulevaisuuden näkymät? Ilmavoimat on kaiken aikaa muutosten kourissa. Tällä hetkellä esimerkiksi uuden konetyypin tuomat muutospaineet, muiden henkilöstöjärjestöjen palkkausuudistukset, työaikaratkaisut ja siviilihenkilöstön väheneminen ovat asioita, jotka on pidettävä mielessä. Tärkeimpänä asiana näen kuitenkin sekä PLM:n ammattiyhdistysten että koko liiton yhtenäisyyden. Toimintatavan, jolla yhtenäisyys saavutetaan, pitää näkyä myös työantajapuolelle. PLM:n ammattiyhdistykset ovat käyneet keskusteluja yhdistymisestä tai muista tavoista yhtenäisyyden lisäämiseksi. Samoissa keskusteluissa on tullut esille koko liiton yhtenäisyys ja yhteinen linja. Keskustelua pitää jatkaa ja toivottavasti sen myötä saavutamme oikean tien, jota kulkien on hyvä ottaa tulevaisuuden haasteet vastaan. Mitä sitten ovat nämä tulevaisuuden haasteet? Nyt tupon toteuduttua yksi tärkeimmistä tulevaisuuden haasteista tulee olemaan seuraava sopimuskierros. Valmistautumiseen on kaksi vuotta aikaa, mutta se kuluu hyvin nopeasti ja kuitenkin tehtävää on paljon. Tärkeimpänä asiana on saada jäsenistö ymmärtämään kuinka sopimustavoitteet asetetaan ja kuinka tärkeää on sitoutua annettuihin tavoitteisiin, sillä vain jäsenistön sitoutumisella saavutetaan yhtenäisyys, joka kantaa pitkälle. Yhdistysten luottamustoimissa olevilla tulee olemaan erityisen tärkeä rooli ymmärryksen lisäämisessä. En halua olla ennustaja, mutta uskon että tätä ymmärryksen tuomaa yhtenäisyyttä tullaan tarvitsemaan seuraavalla sopimuskierroksella. Haastattelija Tapani kautto Unionin ensimmäisessä numerossa kerroimme jäsenistön keskuudessa suoritetusta kyselytutkimuksesta. Tutkimuksessa kysyttiin jäsenten näkemyksiä ja mielikuvia erilaisista asioista, sekä mitkä niistä olisivat erityisesti kehittämistä kaipaavia alueita. Analyysi vastaajista osoitti, että he muodostavat suhteellisen tarkan pienoiskuvan liiton koko jäsenistöstä, joten vastaukset antanevat kuvan sen näkemyksistä. Tutkimuksen tuloksia on alustavasti selvitetty, joten tässä aluksi muutamia poimintoja. Tiedotustoiminta Tutkimuksen mukaan selvä enemmistö vastaajista pitää liiton tiedotustoimintaa joko melko hyvin tai tyydyttävästi hoidettuna. Tästä huolimatta lähes neljännes vastaajista kaipasi sen kehittämistä. Tästä voinee tehdä sen johtopäätöksen, että jäsenistö kaipaa tiedottamisen uudistamista. Tämä on jo aloitettu, ja siitä ovat esimerkkeinä tämä lehti sekä uudistettu ajankohtaistiedote, jonka useimmat lienevät jo nähneet työpaikoillaan. Miesten ja naisten näkemykset olivat muutoin samansuuntaiset, mutta kukaan naisvastaajista ei pitänyt tiedottamista erittäin huonosti hoidettuna (Kuva 1.). Toivottavasti nyt tehdyt uudistukset täyttävät odotukset. Kehittäminen Tutkimuksessa kysyttiin myös työaikojen, (Kuva 2), työtapojen, (Kuva 3), ja työskentelyolosuhteiden kehittämisestä. (Kuva 4). Vastaukset antavat ymmärtää, että näihin asioihin on panostettava entistä enemmän. Suurimat odotukset ovat työaikojen ja työskentelyolosuhteiden alueella. Työaikojen kehittämiseen ollaan lähimenneisyydessä panostettu muun muassa tekemällä sopimus ja ohjeistus tasoittuvasta työajasta. Erilaisia työaikakokeiluja on ollut runsaasti eri työalueilla. Suurin ongelma on ollut sopimusten soveltaminen niin kuin on tarkoitettu. Liiton strategiana on ollut sopia asioista väljästi, niin että paikalliset tarpeet tulisivat lopullisissa sovellutuksissa mahdollisimman hyvin huomioiduiksi. Paikallisessa sopimisessa on kaksi vaikeutta noussut ylitse muiden. Esimiehet Jäsentutkimuksen satoa ja listojen laatijat eivät ole osanneet tai halunneet ottaa työntekijöiden näkemyksiä huomioon, tai työntekijät eivät ole riittävästi osallistuneet työaikojen kehittämiseen. Aikaisempi purina siitä, että liiton tekemät jäykät sopimukset eivät anna mahdollisuuksia paikalliseen soveltamiseen, on nyt vaihtunut purinaksi siitä, että pitääkö meidän muka itse kehittää omia työaikojamme. Olisi tärkeätä oivaltaa, että parhaisiin tuloksiin päästään kehittämällä asioita yhdessä. Työskentelyolosuhteet ovat monilla alueilla todellinen ongelma. Kaiketi meillä on lupa ainakin Finnairin alueella odottaa kehitystä tapahtuvaksi, koska siellä ollaan uudistamassa henkilöstöpoliittisia linjauksia. Niihin kuuluu myös kehittyvä TYKY-toiminta. Tutkimuksen tulos vahvistaa sen, että liiton on tuettava paikallista kehittämistoimintaa. Työntekijät itse ovat kuitenkin avainasemassa omaan työhönsä liittyvien asioiden kehittämisessä, liitto ja sen paikalliset edustajat osallistuvat siihen kumppanin tai konsultin roolissa. Asiat on tarkoitettu sovittavaksi paikallisesti, sopimuksella asetettujen raamien puitteissa. Jos raamit ovat liian kapeat, voidaan sopimusten sisältöä tarkastella uudelleen. Arto Kujala 5 4 3 5 4 3 5 4 3 3 1 1 41 9 35 43 16 31 6 5 Kuva 1. Tiedotustoiminta (lehti, tiedotteet, ym.) 5 4 3 3 21 7 15 38 41 29 15 Kuvien vastausten numeroiden selitykset: 1=Erittäin hyvin, 2=Melko hyvin, 3=Tyydyttävästi, 4=Melko huonosti, 5=Erittäin huonosti, 6=En osaa sanoa Matalimmat tolpat kuvaavat naisten vastauksia, keskimmäiset miesten, ja korkeimmat näiden yhteismäärää. 24 14 Kuva 2. Työaikojen kehittäminen Kuva 3. Työtapojen kehittäminen Kuva 4. Työskentely olosuhteiden kehittäminen 6 3
Kenttäpostia Kenttäpostia on palsta, johon kerätään lyhyitä uutisia ja juttuja. Siinä voidaan käsitellä ammattiyhdistystapahtumia, työpaikkakuulumisia tai mitä tahansa lukijakuntaa kiinnostavaa. Toivomme liiton KALAJUTTU Jukka-Pekka Laine Finnairin Lentokonekorjaamon kevythuoltoryhmästä on aika äijä kalastamaan. Kalojen narraamisen hän aloitti jo nassikkana. Ja mikä oli aloittaessa, kun Saimaa oli vieressä ja opettajana oli ukki vuosikymmenien kokemuksella. Näihin aikoihin Jukka- Pekka aloitti kokeilut kalastusvälineitten rakentelusta. Hän valmisti ensimmäiset vaappunsa 7-vuotiaana. 9-luvun alussa hän alkoi rakennella uistimia tosissaan. Malliksi löytyi helsinkiläisen Erkki Virolaisen valmistama uistin. Laineen poika hieman muutteli ja kehitteli uistinta ja nyt se tunnetaan nimellä J-P Surf. Se on meritaimenen pyyntiin tarkoitettu niin sanottu kevennetty taimenlusikka. Kevennetty tarkoittaa tässä yläpinnan uretaanin vaikutuksesta tapahtuvaa vajoamisen hidastumista. Itse uistin on melko kookas, painaen noin 24 grammaa. Sen rakenteen sielu on runkolankalenkki, joka on noin millistä pianolankaa. Runko rakennetaan lasikuidusta ja yläpinta kovauretaani vaahdosta. Sisään pitää muistaa jättää g:n painoinen klöntti lyijyä. Pinta on kuvioitua alumiinifoliota tai pelkkää maalia ja päälle Propionaatti muovia. Ensimmäisellä kalareissulla itse tehtyjen uistinten kanssa syksyllä -9 nousi 6,2 kilon painoinen ja 75 sentin pituinen meritaimen. Kaiken kaikkiaan meritaimenkosketuksia on ollut 55 kappaletta ja ylös rannalle tai veneeseen on noussut 32 körrikkää. Suurin on ollut 8- kiloinen ja 81 senttiä pitkä ja saatu Porkkalasta keväällä 1991. Ei muutkaan kalat ole J-P Surffia vierastaneet, vaan haukia on tullut niin mereltä kuin Saimaaltakin, samoin sattuma ahvenia tietty. Hyväksi koettuun reseptiin ei suuria muutoksia tarvita. Värit tuntuvat olevan meritaimenillakin se tärkein muuttuja. Liiton toimiston yhteydessä olevat vapaa-ajantilat ovat olleet kovassa käytössä. Tämä ei tarkoita sitä, että tiloissa olisi kalustoa mennyt lunastuskuntoon, vaan suurta käyttäjämäärää. Ammatti-yhdistykset, työpaikkaosastot sekä eri ammattiryhmät käyttävät tiloja ahkerasti. Iso oleskelutila, saunoineen, biljardipöytineen, tikkatauluineen ja keittiöineen tarjoaa hyvän ympäristön erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Osa vieraista on yltänyt myös keittiön puolella huippusuorituksiin. Väheksymättä Apexin tai Finncateringin tuotoksia väitetään, että porsaanselykset ala Mikko on toistaiseksi ohittamattomin makunautinto. KUVA: JUHA HYYTIÄ Liiton vapaa-ajantilat kovassa käytössä Nurkan avioniikkaryhmä. jäsenistön ja yhteistyökumppaneiden osallistuvan palstan tekoon vihjeitä antamalla tai itse juttuja lähettämällä. Juttuihin toivomme myös kuvia. Nurkan eli Lentokonekorjaamon avioniikkaryhmä kokoontui joulukuussa viettämään pikkujoulua ja saunomaan. Ne jotka muistelevat tilaisuutta, väittävät, että kaikilla oli hauskaa. Joulupukkia ei kuulemma tilaisuudessa nähty, mutta tonttuja näkyi sitäkin enemmän. Pekka Kainulainen Tämän hetken muotivillitys näyttää olevan fluorisoivat värit. Uistimia valmistuu Jukka-Pekan pajalta tasaiseen tahtiin: omaan käyttöön, kavereille, lahjaksi ja jokunen jopa myyntiin. Vaikka kalastuksessa tärkeintä lienee tieto ja taito, niin kuitenkin välineet tuntuvat olevan ratkaisevassa asemassa. Mikäs silloin on parempaa, kuin oma valmisteisilla välineillä saadut lohikeittoainekset! Alpo Pehkonen Mies ja saalis - kuvassa Jukka-Pekka Laine. TURUSSA TAPAHTUNUTTA 22.11.97 Jo kauan sitten 2:n johtokunnan kokouksessa jäsen T sanoi jäsen M:lle: Seuraavat juhlat ovat sitten kait naamiaiset! Ja ne olivat. Nyt olivat kyseessä jo toiset naamiaiset Turun lentoasemalla. Paikalla kuulemma (!!!, toim. huom.) oli reilut viisikymmentä lentoaseman tai sen sidosryhmän henkilöä. Voisi sanoa, että tunnelma oli vapautuneen vilpitöntä, ja iloittelua oli ilmassa. Marita Kantola Kuvassa poseeraavat: N-akka Marikki Berglund, LED-Cowboy Henry Rantala, 6 Tomi Autio, Sumo-SM Marita Kantola ja Love Boat Captain Tom Nyberg. KUVA: MARKO KONTIO KUVA: HELENA DAHL Erkki Luoto oli mukana Siviililentoliikenteen Työntekijät ry:n syyristeilyllä, jolla hän kyseli osallistujilta tuntoja menneestä ja tulevasta. Mitkä olivatkaan 1) odotukset vuodelle 1998 ja 2) mikä oli vuoden 1997 positiivisin asia? Ari Nyfors, caterigkuormaaja, odotti 1) kehitystä työskentelyolosuhteissa sekä yksityiselämässään tasapainoista vuotta 1998; 2) positiivisinta oli ollut kuluneena vuonna saatu kymmenen vuoden ikälisäkorotus. Kari Winter, pakkaaja, risteilyn järjestäneen yhdistyksen puheenjohtaja. 1) Työehtosopimus saisi olla onnistunut ja liiton toimialueelle saisi tulla yhtenäistävää kehitystä. 2) Kysymys oli helppo: Kari oli suorittanut työnsä ulkopuolella lentolupakirjan. KUVA: ARTO KUJALA Onni Posti jatkuu sivulta 8 SYYSRISTELYN MIETTEITÄ KUVA: ERKKI LUOTO Jouko Kettunen Taulukon palkkaryhmässä 1. ei ole K/ P-lisää ja heko on nolla. Tällainen palkka korottuu tupo-minimin 142 mk, ja erotusarvoa jää 17 mk, koska järjestelmä toisi vain 125 mk:n korotuksen. Taulukon palkkaryhmässä 2. on K/Plisää 5 % ja heko on 4. Tällainen palkka korottuu myös tupo-minimin 142 mk, ja erotusarvoa jää 1 mk. Jouko Kettunen, matkatavaraliikenteen valvoja odotti 1) työvälineiden ja työn sisällön kehittymistä. 2) Yhtiön tuloskehitys ilahdutti. Jouko odotti sen myös näkyvän henkilöstön kukkarossa. Muutoin henkilökunnan uurastus muuttuu negatiiviseksi. Erja Pellikka, rahtivirkailija 1) halusi, että sekä työntekijöillä että yhtiöllä menee hyvin. Olisi hyvä, jos itse voisi pysyä terveenä. 2) Työ on ollut kehittävää vuonna 1997. Mervi Mälkki, kokki 1) Laatutekijöihin tulee panostaa ja työn jäljen tulee olla korkeata laatua. Yksityiselämältä hän odotti tasapainoisuutta ja rauhallisuutta. 2) Työosastolta on löytynyt yhteishenkeä. KUVA: ERKKI LUOTO Ari Nyfors Taulukon palkkaryhmässä 3. on K/Plisää 5 % ja heko on 45. Tällainen palkka korottuu taulukkopalkan korotuksen ja läpilyönnin ansiosta 143 mk, eikä erotusarvoa jää lainkaan. Palkkaryhmät 4, 5, 6, 7 ja 8. käyttäytyvät kuten edellinenkin, korotusten ollessa taulukon mukaiset 15-166 mk. Mervi Mälkki Teuvo Lustig, kuormausvirkailija Tampereelta. 1) Työ saisi jatkua Finnairin nimissä. Ulkoasemilla olisi tärkeää päästä sopimaan paikallisesti työajoista ulkoasemien erikoisolosuhteet huomioiden. Yksityiselämässä hän toivoi leikatun olkapään tervehtyvän. 2) Ulkoasemien myyntihuhuilla kiristäminen oli loppunut. Onni Posti, sopimusalan 2 pääluottamusmies, Finnair Oyj 1) Keskustelu tulee käynnistää yhtiössä tosimielellä. Kaikkien Finnair Oyj:n palkansaajajärjestöjen työehtosopimukset tulee tehdä yhtä avoimiksi ja julkisiksi niin kuin IAU:n. 2) Onni halusi kiittää jäsenistöä, joka äänesti hänet pääluottamusmieheksi ja lupasi yrittää olla sen arvoinen. Muuten hän oli sitä mieltä, että puheiden aika oli ohi ja oli tekojen aika. Onni katsoi saaneensa työssään sopivasti myös IAU:n tukea. KUVA: ARTO KUJALA Kari Winter Palkkaryhmästä 9. alkaen astuu voimaan tupon 1,6 %:n korotus. Tämä aiheuttaa palkkaan 3 mk:n erotusarvon, koska korotus on suurempi kuin taulukkopalkkojen korotuksen vaikutus. Palkkaryhmässä. erotusarvo on mk, ja ryhmässä 11. se on 18 mk. Kaikki järjestelmän mukaiset palkat kattavat taulukot julkaistaan myöhemmin. Edellä mainituista syistä joidenkin palkka tulee olemaan erotusarvon vuoksi taulukoissa esitettyä suurempi. Kaikilla pitää kuitenkin olla vähintään taulukon mukainen. Arto Kujala 4 9
jatkuu edelliseltä sivulta telyssään kehittämisyhteistyömenetelmää ja sen menettelytapoja. Työpaikkojen työ-, terveys- ja hyvinvointiohjelma rakennetaan siten, että koko jäsenistö voi vaikuttaa sen sisältöön ja toteuttamistapoihin. Tarkoituksena on nostaa työ-, terveys- ja hyvinvointiasiat keskeiseksi toimintakohteeksi työpaikoilla. Ohjelman toimenpiteet kohdistuvat yksilöön, työyhteisöön ja työhön sekä työympäristöön. Kyse on laajasta asiasta, joka vaatii edetäkseen paljon työtä, sekä mahdollisimman laajan sitoutumisen. Työkykyä ylläpitävää toimintaa, KE- HOT- kehittämisyhteistyötä ja henkilöstöohjelman rakentamista jatketaan etsien niille lisää sisältöä ja uskottavuutta. Ohjelman sisällöstä ja toteutustavasta sovitaan työnantajan kanssa 31.12.1998 mennessä. Olemme valmiit toimimaan muiden henkilöstöryhmien kanssa yhteistyössä työpaikkojen työ-, terveys- ja hyvinvointiohjelma asioissa. Tupon mukainen yleiskorotus on 142 mk tai vähintään 1,6 %. Finnairin sopimusalalla olevan palkkausjärjestelmän toimivuuden vuoksi sovittiin myös taulukkopalkkojen korotuksista, muuten useimmille olisi syntynyt erotusarvoa, joka olisi hävinnyt seuraavalla kierroksella. Nyt erotusarvoa syntyy vain kaikkein pienimpiin ja kaikkein suurimpiin palkkoihin. Tarkastelulauseke Sen täsmentämiseksi, mitä on kirjattu tulopoliittista sopimusta koskevan neuvottelutuloksen tarkastelulausekkeeseen, todettiin, että otsikon osapuolet kokoontuvat tilastoaineiston valmistuttua toteamaan, miten identtisten ansiot ovat kehittyneet IAU:n sopimusalalla. Kehitystä tarkastellaan suhteessa teollisuuden työntekijöiden STA:oon ajanjaksoilla II/ 97-II/98 ja II/98-II/99. Tarkastelulausekkeella taataan se, että teollisuuden kasvu vaikuttaa myös ilmailualalla. Vertaaminen teollisuuden ansiokehitykseen on vanha käytäntö sopimuspolitiikassamme. Palkitseminen Finnair Oyj:ssä Todettiin, että Finnair Oyj:n henkilöstörahasto/voittopalkkiojärjestelmää tulisi kehittää henkilöstön sitoutumisen vahvistamiseksi ja henkilöstön palkitsemiseksi yhtiön menestyksestä. Tupo-korotuksen vaikutus Tupo-korotuksen mukaan alle 8875 mk:n palkat korottuvat 142 mk ja sitä suuremmat 1,6 %. Tämän verran palkat siis korottuvat vähintään. Taulukkopalkkoihin tuleva 125 mk:n korotus läpilyönteineen monimutkaistaa asiaa. Palkkaryhmiä on yksitoista, P/K-lisä luokkia seitsemän ja heko-luokkia käytännössä neljätoista. Tämä tarkoittaa yhteensä 78 erilaista yhdistelmää. Tämän vuoksi emme tässä esitä taulukoita joista näkisi kaikki muutokset. Muita tulossidonnaisia palkitsemisjärjestelmiä voidaan kehittää edellisen rinnalla. Yhtiön ilmoituksen mukaan, käynnistetään nykyistä toimivamman palkitsemisjärjestelmän rakentaminen ensi tilivuodelle tammi- helmikuun aikana. Yhtiö on suunnitellut, että palkitsemisjärjestelmä sisältäisi henkilöstörahaston rahastoitavan palkkion ja käteisen palkkion sekä tulospalkkion. Järjestelmä edellyttää kunnolla toimiakseen koko henkilökunnan sitoutumista palkkiojärjestelmiin. Kuluvan tilikauden kohdalta ilmoitti yhtiö käsityksenään, että osavuosikatsauksen perusteella voidaan olettaa tuloksen muodostuvan sellaiseksi, että henkilöstöä tullaan palkitsemaan hyvästä tuloksesta. Jos voittopalkkiojärjestelmä ei laukea, tulee yhtiö maksamaan palkkion, josta maksetaan palkkaluontoiset verot. Tämän palkkion määrän yhtiö päättää itsenäisesti. Kursiivilla kirjoitetut selvitykset ovat kirjoittajien Pekka Kainulaisen ja Juhani Sinisalon tekemiä. Oheisessa taulukossa on kuvattu esimerkin omaisesti miten erilaiset henkilökohtaiset palkat korottuvat nyt sovitun sopimuksen mukaan. Taulukkoon on haarukoitu erilaisia palkkoja tasaisesti koko järjestelmän mukaiselta alueelta, pienimmästä mahdollisesta suurimpaan mahdolliseen, vaikka ääriarvoja ei käytännössä juurikaan esiinny. Taulukon selitykset viereisellä sivulla. P-ryhmä Taulukko K/P-lisä % K/P-lisä Mk Heko Heko Mk Palkka Taul.kor. 1,6 % 1 6 6 125 96 2 6315 5 316 4 55 7136 141 112 3 654 5 327 45 589 7456 143 117 4 6765 677 5 677 8118 15 127 5 697 697 55 767 8434 151 133 6 7235 15 85 6 868 9188 159 144 7 75 15 1127 65 976 9613 16 151 8 7795 19 1481 7 91 367 166 163 9 8 19 1539 8 1296 935 169 172 8415 21 1767 9 1515 11697 174 184 11 874 21 1835 1748 12323 176 194 Jokainen näkee palkkanauhastaan kuukausipalkkansa yhtenä markkamääränä. Palkkanauhassa on kuitenkin koodi, joka kertoo mistä osista palkka on muodostunut. Palkkaan vaikuttavia tekijöitä on kolme: työn vaativuuteen perustuva taulukkopalkka, kokemus- ja palvelusvuosilisä (K/P-lisä) ja henkilökohtainen palkanosa, joka tunnetaan nimellä heko. Tarkkaan ottaen molemmat viimeksi mainitut ovat henkilökohtaisia palkanosia, koska K/P-lisäkin karttuu henkilön oman työsuhteen keston perusteella. Taulukkopalkka Taulukkopalkat määräytyvät työn vaativuuden arvioinnin perusteella. Arvioinnissa huomioidaan tehtävien neljä päävaativuusaluetta: osaaminen, vastuu, kuormitus ja olosuhteet, jotka jakaantuvat vielä useisiin alakohtiin. Taulukkopalkan osuus palkasta vaihtelee 59- %:n välillä. Ääriarvoja ei käytännössä juurikaan esiinny. K/P-lisä Kokemus- ja palvelusvuosilisää kertyy aluksi kahden vuoden välein, harventuen viiden vuoden välein tapahtuviin korotuksiin. Alkuosa on kokemusosaa, ja tämän jälkeiset harvemmat ja pienemmät korotukset perustuvat lähinnä palvelussuhteen pituuteen. Viimeinen korotus tulee työsuhteen kestettyä vuotta. Kokemus- ja palvelusvuosilisän osuus vaihtelee -21 %:n välillä, ja se lasketaan taulukkopalkasta. Heko Heko määräytyy esimiehen tekemän arvioinnin perusteella. Menettely on ohjeistettu erillisellä kirjasella, joka on jaettu kaikille työntekijöille. Pääperiaatteena arvioinnissa on, että mitä paremmin henkilö työnsä tekee, ja mitä laajempiin ja vaativampiin tehtäviin häntä voidaan käyttää, sitä suurempi on hänen hekonsa. Palkkarakenne Finnairin sopimusalalla Tavanomaisista järjestelmistä poiketen tässä saattaa työntekijälle syntyä valitusoikeus esimiehensä tekemään arviointiin. Näin voi tapahtua, jos työntekijä on toistuvasti erimieltä esimiehensä kanssa tämän tekemästä arvioinnista eikä kehityskeskusteluilla saada asiaan korjausta. Yksimielisyys tai erimielisyys ja sen aste kirjataan kehityskeskustelun yhteydessä. Käytännössä vain valitettavan harva käyttää tätä oikeuttaan. Hekon osuus vaihtelee - %:n välillä ja sekin lasketaan taulukkopalkasta. Ääriarvoja ei tässäkään palkanosassa juurikaan esiinny. Erotusarvo Edellä mainittujen lisäksi palkassa saattaa olla ns. erotusarvoa. Tämä syntyy, jos käytännön palkka on suurempi kuin edellä mainittujen osien summa. Tämä merkitsee yleensä myös sitä, ettei palkka kehity ennen kuin palkkarakenteen mukainen palkka ylittää käytännön palkan. Rakenteen toiminta K/P-lisä ja heko lasketaan prosentteina taulukkopalkoista. Kun taulukkopalkkoja korotetaan, lasketaan nämä palkanosat korotetuista taulukkopalkoista. Näin käytännön palkat nousevat enemmän kuin taulukkopalkat. Tätä kutsutaan läpilyönniksi, ja se on sitä suurempi mitä 9 8 7 6 5 4 821 131 6845 1997 1998 suuremmasta palkasta on kysymys. Järjestelmä on siitä erinomainen, että pelkästään taulukkopalkkoja korottamalla korottuvat kaikki palkkarakenteen osat, ja painottamalla taulukkojen korotuksia halutulla tavalla voidaan vaikuttaa mm. palkkaeroihin. Esimerkkinä tästä mainittakoon edelliset korotukset, jolloin matalapalkkaerällä korotettiin alempia taulukoita enemmän kuin ylempiä. Oheisessa taulukossa ja kuvassa on kuvattu taulukkopalkan korottamisen vaikutus kokonaispalkkaan. Esimerkkinä on palkkakoodin 55 P mukainen palkka. Koodin mukainen palkka on palkkaryhmässä 5. Siinä on viisi K/Plisää ja heko-luokka on P, eli 6 % maksimista (max. %). Esimerkissä taulukkopalkkoja korotetaan 125 mk, mutta läpilyönnin vuoksi palkka nousee kuitenkin 164 mk. 836 1324 697 1997 1998 Taulukkokorotus 125 Läpilyönti 39 Palkankorotus 164 Taulukko 6845 697 K/P-lisä 131 1324 Heko 821 836 Kuukausipalkka 8 967 mk 9 131 mk Heko K/P-lisä Taulukko 125 mk:n korotuksen vaikutus palkan eri osatekijöihin. Kokonaiskorotus esimerkissä on 164 mk. 8 5
Tulosopimus 1.1.1998-15.1. Tulosopimuksen veromuutokset: Vuonna 1998 palkansaajan sairausvakuutusmaksua alennetaan,4 penniä nykyisestä 1,9 pennistä 1,5 penniin, eläkeläisille oma ratkaisu Vuonna 1999 alennetaan tuloveroasteikon prosentteja, ylintä lukuunottamatta puolella prosenttiyksiköllä poistetaan,45 pennin ylimääräinen sairausvakuutusmaksu yli 8 markkaa ansaitsevilta ansiotulovähennyksen enimmäismäärä nousee 86 markkaan tulonhankkimisvähennys korotetaan markkaan tuloveroasteikkoon tehdään 2 prosentin inflaatiotarkistus Sopimuskausi alkaa 1.1.1998 ja päättyy 15.1. Sopimuskausi on TUPO.n mukainen Yleiskorotus Palkkausjärjestelmää ja palkkamuutoksia selvitään muualla tässä lehdessä. Järjestelyvara ja naispalkkaerä Järjestelyvara,5 prosenttia ja naispalkkaerä,1 prosenttia käytetään vuorolisäjärjestelmän kehittämiseen ja ikääntyneiden päivätyöntekijöiden työn keventämiseen. Ostovoima Arvioidaan, että palkansaajien ostovoima kasvaa yli neljä prosenttia Poimintoja sopimuksesta: indeksiehto, jos hinnat nousevat joululuusta 1997 lokakuuhun 1998 yli 3 prosenttia, palkkoja korotetaan ylitettä vastaavalla määrällä vuoden 1999 alusta vuorotteluvapaakorvaus 7% vastaavasta työttömyyspäivärahasta, osittainen ammattikoulutusraha 1 mk/kk koulutusetuuksien voimassaoloa jatketaan 31.7.1999 saakka työelämän kehittämisen ohjelma koskien työvoiman käyttöä, työkyvyn ylläpitoa, ammatillista koulutusta, tasa-arvoa ja hyviä yhteistyökäytäntöjä osa-aikaeläkkeelle pääsyn ikäraja 58 vuodesta 56 vuoteen 1.7.98 kokeiluna vuoden loppuun Teknisten tehtävien ja palvelutehtävien vuorolisämääräykset yhdistetään. Vuorolisät ovat samansuuruiset kaikilla ja ne korottuvat kerran vuodessa. Korotus tapahtuu syyskuussa ja sen perusteena on koko IAU:n sopimusalan palkkojen kesäkuun aikatyön keskituntiansio. Lähtötasona on tekniikan nykyiset vuorolisät: iltavuoro.3 mk/t ja yövuoro 17. mk/t, kuitenkin niin ettei henkilökohtaisia vuorotyölisiä alenneta. Ohjepalkat selvitetään eri varhaiseläkemuotojen käyttöön liittyvät kysymykset ja muutostarpeet työryhmä selvittää työajan säästövapaiden kehittämistä, vuosiloman ja lisäja ylitöiden yhteydessä työryhmä selvittää perhehuoltovelvollisuuksien tasaisempaa jakamista, vanhempainloma, hoitovapaa jne. harmaan talouden kitkemiseksi asetetaan toimikunta paikallisen sopimisen valmiuksia lisätään esimerkiksi koulutuksen avulla tutkimus paikallisesta sopimisesta ja luottamushenkilöiden asemasta työaikatyöryhmä seuraa yleistä työaikakehitystä Euroopassa aloitetaan 3 uuden asunnon rakentaminen palkkaturvan enimmäismäärä nousee 75 markasta 9 markkaan Työehtosopimusmuutokset Palkkausjärjestelmää ja palkkamuutoksia selvitään muualla tässä lehdessä. Matkakustannukset Matkakustannusten korvausten osalta noudatetaan sitä, mitä keskusjärjestöjen välillä on sovittu. Noudatetaan aikaisempia käytäntöjä ja verohallituksen ohjeita. Tarkastelulauseke ja indeksiehto Tämän sopimuksen osana noudatetaan keskusjärjestöjen välillä sovittua indeksiehtoa ja tarkastelulauseketta. Indeksiehto selvitetty tulopoliittisen sopimuksen yhteydessä. Tarkastelulausekkeesta on sovittu tarkemmin paikallisesti. Pekka Kainulainen Alakohtaiset kysymykset Lisäksi on sovittu seuraavista alakohtaisista kysymyksistä, jotka eivät ole ristiriidassa tulopoliittisen sopimuksen kanssa: Liittojen välillä perustetaan työryhmä (2 + 2 henkilöä), jonka tehtävänä on tarkentaa soveltamisalapykälää yleiseksi ja muuttaa työehtosopimustekstiä vastaamaan uutta soveltamispykälää 31.12. 1998 mennessä. Kyseessä on sopimuksen merkittävin muutos. Osapuolet ovat sopineet, että yhteisessä työryhmässä tarkennetaan työehtosopimuksen soveltamisalakohta yleiseksi. Käytännössä työryhmän työ tarkoittaa sitä, että työehtosopimuksesta karsitaan kaikki viittaukset Finnair Oyj:ön, minkä jälkeen työehtosopimus on yleissitova. Kaikki Suomessa toimivat kaupalliset lentoyhtiöt, huolimatta siitä ovatko ne järjestäytyneitä, ovat velvollisia noudattamaan tätä työehtosopimusta työsopimuslain 17.n perusteella. Tämän lainkohdan perusteella työnantajan on työsopimuksessa tai työsuhteessa noudatettava vähintään niitä palkka- ja muita työehtoja, jotka kyseistä työstä alan valtakunnallisessa työehtosopimuksessa on määrätty. Edellämainitun yleissitovuuden edellytyksenä on kolme seikkaa: 1) kysymyksessä on asianomaisen alan työehtosopimus 2) sopimus on valtakunnallinen 3) sopimusta voidaan pitää soveltamisalaltaan yleisenä Palvelualojen Toimialaliiton ja Ilmailualan Unionin Finnair Oyj:tä koskeva työehtosopimus on tähänkin asti täyttänyt kaksi ensimmäistä edellytystä, mutta sopimusta ei ole voitu pitää soveltamisalaltaan yleisenä, koska se on koskenut vain yhtä yritystä. Lisäksi yleissitovan sopimuksen työehtosopimuslain mukaiseen soveltamispiiriin on kuuluttava vähintään noin puolet alan työntekijöistä, jonka edellytyksen tämäkin työehtosopimus on täyttänyt. Paikallisesti perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on tutkia, miten 1-alueen päivätyötä tekevien työntekijöiden työn kuormittavuutta voidaan keventää. Asiasta on sovittu lisäksi yhtiökohtaisessa sopimuksessa tarkemmin ja sen toteuttaminen selvitetään työryhmässä. Vuorokausilevosta toisin sopiminen Työntekijälle on annettava vähintään 11 tunnin yhtämittainen lepoaika työvuoron alkamista laskettavan 24 tunnin kuluessa ellei asiasta paikallisesti toisin sovita. Paikallisesti ei saa sopia kuitenkaan 7 tuntia lyhyemmästä lepoajasta. Pöytäkirjamerkintä Ulkoasemilla työskentelevien työntekijöiden työvuorolistat voidaan laatia aikataulun ja paikallisten olosuhteiden mukaan siten, että vuorokausilevon vähimmäispituus on 9 tuntia. Työntekijälle on annettava vähintään 9 tunnin yhtämittainen lepoaika työvuoron alkamista laskettavan 24 tunnin kuluessa ellei asiasta paikallisesti toisin sovita. Paikallisesti ei saa sopia kuitenkaan 7 tuntia lyhyemmästä lepoajasta. Paikallisesti laaditaan pelisäännöt vuorokausilevosta sopimiseksi. Työryhmän laatima luonnos pelisäännöiksi käsitellään tammikuussa 1998. Toistaiseksi voimassa oleva työehtosopimus Työnantajan irtisanoessa työsuhteen on irtisanomisaika työsuhteen jatkuttua keskeytettyä enintään vuoden - 1 kuukautta Yli 1 vuotta mutta enintään 5 vuotta 2 kuukautta... Työntekijän irtisanoessa työsopimuksen on noudatettava irtisanomisaika työsuhteen jatkuttua keskeytyksettä työsuhteen jatkuttua enintään vuoden 14 vuorokautta yhden vuoden, mutta enintään vuotta 1 kuukautta... Irtisanomisaikoja muutettiin paremmin vastaamaan lainsäädännössä tapahtuneita muutoksia. Yhteinen työnarviointijärjestelmä sopimusalalle Käynnissä olevaa työtä, jonka tarkoituksena on päästä sopimusalalla yhteiseen työnarviointijärjestelmään ja palkkaluokitteluun, jatketaan projektimuotoisena. Projektin tarkoitus on tuottaa 3.4.1998 mennessä luonnos, jota voidaan käsitellä sopijaosapuolten kesken arvioiden sen mahdolliseen käyttöönottoon liittyviä vaikutuksia ja tehdä päätöksiä tarvittavista jatkotoimista. Lisäksi sopijaosapuolet selvittävät muutosten vaikutusta koko palkkausjärjestelmän toimivuuteen. Tarkoituksena on päästä teknisten tehtävien ja palvelutehtävien suhteen yhteiseen työnarviointijärjestelmään ja palkkaluokitteluun. Lisäksi selvitetään, miten nykyisin käytössä olevat henkilökohtaiset palkanosat toimivat uuden palkkausjärjestelmän kanssa. Paikallisesti perustetaan työryhmä (5 + 5 jäsentä) selvittämään mahdollisia muutoksia jouluaaton ja ensimmäisen joulupäivän työaikajärjestelyihin. Työryhmän työn tulee olla valmiina 3.4.1998 mennessä. Työryhmä selvittää mahdollisia muutoksia työehtosopimuksessa olevaan 11.9.1989 päivättyyn pöytäkirjaan. Kursiivilla kirjoitetut selvitykset ovat kirjoittajien Pekka Kainulaisen, Tapani Kauton ja Juhani Sinisalon tekemiä. Yhtiökohtaiset täsmennykset Lisäyksenä siihen mitä liittojen välillä sovittiin, on sovittu seuraavaa: Ikääntyvien päivätyötä tekevien työn keventäminen Työehtosopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa on sovittu perustettavaksi työryhmä etsimään keinoja ikääntyneiden päivätyötä tekevien työntekijöiden työn keventämiseksi. Neuvottelujen kuluessa on todettu, että tavoitteena on yli 5- vuotiaiden työntekijöiden työn keventäminen erikseen sovittavalla tavalla. Tarkoituksena on etsiä keinoja yli 5- vuotiaiden työn keventämiseksi. Työryhmä huomioi toiminnassaan mm. työkykyä ylläpitävän toiminnan tarjoamat mahdollisuudet työn keventämiselle ja työssä selviytymiselle. Työpaikkojen työ-, terveys- ja hyvinvointiohjelma Osapuolet sitoutuvat sopimaan Finnair Oyj:n työpaikkojen työ-, terveys- ja hyvinvointiohjelmasta 31.12.1998 mennessä. Ohjelman sekä muiden työelämän ja työympäristön kehittämishankkeiden toteuttamiseksi sovitaan paikallisista kehittämisryhmistä, jotka käyttävät työskenjatkuu seuraavalla sivulla 6 7