PÖYTÄKIRJA 1(6) 16.9.2013 RIKOSASIOIDEN SOVITTELUN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika 21.5.2013 klo 9.30 12.30 Paikka Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, kokoushuone F1, Mannerheimintie 166 (Tilkanmäki), Helsinki. Osallistujat Jäsenet; Varajäsenet; Marttunen, Mauri, pj. (x) Kinnunen, Aarne, varapj. ( ) Paavola, Meri (x) Manns-Haatanen, Heidi ( ) Kankainen, Heidi (x) Simanainen, Antti ( ) Sambou, Saija (x) Andersson, Gun (x) Muuri, Anu (x) Kivipelto, Minna ( ) Kirmanen, Leena (x) Paasikoski, Kirsi ( ) Mäenpää, Pia ( ) Metsäpelto, Leena ( ) Kjällman, Petra (x) Koivukangas, Jaana ( ) Panttila, Raija (x) Mehtonen, Terttu ( ) Pohjanvirta, Helena ( ) Ikonen, Reetta (x) Savolainen, Esa (x) Toivainen, Sanna ( ) Niemi, Hannu (x) Mäkipää, Leena ( ) Uotinen, Sami ( ) Häkkinen, Hannele (x) Savela, Antti ( ) Helander, Jaana (x) Lusa, Jarmo (x) Herranen, Taru ( ) Reen, Tommi, asiantunt. (x) Calin, Ari-Pekka ( ) Flinck, Aune, asiantunt. (x) Haavisto, Kari, asiantunt. (x) Juntunen, Kalevi, siht. (x) Slögs, Pia, siht. (x) Kutsuttuna Siltala, Sirkka-Liisa 1. Kokouksen avaus 2. Esityslistan hyväksyminen Puheenjohtaja avasi kokouksen. Esityslista hyväksyttiin kokouksen työjärjestykseksi. Kohdassa 10. muut asiat keskustellaan vuoden 2012 tilastotietojen tilanteesta sekä vapaaehtoisten sovittelijoiden kulukorvauksista. Kohtaan 3. edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen, lisättiin aluehallintoviraston puheenvuoro. Meritullinkatu 8, Helsinki PL 33, 00023 VALTIONEUVOSTO www.stm.fi Puhelin (09) 16001 Telekopio (09) 160 74126 e-mail: kirjaamo.stm@stm.fi etunimi.sukunimi@stm.fi
2(6) 3. Edellisen kokouksen pöytäkirjan hyväksyminen 4. STM:n puheenvuoro Edellisen kokouksen pöytäkirja hyväksyttiin. 5. Toimintasuunnitelman käsittely ja hyväksyminen Etelä-Suomen aluehallintoviraston edustaja, Leena Kirmanen, kertoi, että heidän edustajansa ei ollut paikalla neuvottelukunnan edellisessä kokouksessa, jossa neuvottelukunta on kutsunut asiantuntijajäseniä. Aluehallintovirastot esittävät, että neuvottelukunta kutsuu yhden asiantuntijajäsenen myös aluehallintovirastosta. Aluehallintovirastot voivat tehdä esityksen asiantuntijajäsenestä neuvottelukunnalle kannanottoa varten. Varajäsen Kirsi Paasikoski on esittänyt eropyynnön. Aluehallintovirastot tekevät esityksen uudesta varajäsenestä STM:lle. Kari Haavisto ilmoitti, että johtaja Kari Paaso oli estynyt saapumasta kokoukseen. Johtaja Paaso osallistuu neuvottelukunnan seuraavaan kokoukseen. Neuvottelukunta keskusteli toimintasuunnitelmaluonnoksesta. Neuvottelukunnan kannanottoja toimintasuunnitelmaan sisältöön ja muotoiluun: Nuoren uhrin aseman vahvistaminen. Rikosuhripäivystys nosti esille sen, että nuoret uhrit tulisi ohjata sovittelusta tukipalvelujen piiriin. Yhteistyön pitäisi olla laajempaa kuin viranomaisyhteistyö, eli sovittelussa tulisi huomioida myös kolmas sektori esim. uhripalvelut. Sovittelutoiminnasta vastaavien tahojen roolien selkeyttämiselle on edelleen tarvetta. Aluehallintoviraston järjestämässä seminaarissa on poliisi- ja syyttäjäviranomaisten taholta esitetty, että heidän näkökulmastaan on epäselvää kuka on ylemmän tason neuvottelukumppani, vrt. VKSV ja POHA. Kari Haavisto ilmoitti, että STM:n kanta on se, että THL vastaa valtakunnan tason keskusteluista. Eri sovittelumenetelmien kehittämisen tarpeellisuus tuli esille. Kehittämistyöhön voisi löytyä uusia näkökulmia kansainvälisestä yhteistyöstä. Restoratiivisen oikeuden arvojen toteutuminen sovittelussa edellyttää tuntemuksen lisäksi myös osaamista. Eri sovittelumenetelmiä on käytössä kansainvälisesti ja kotimaisissa hankkeissa, tiivistämällä yhteistyötä saisimme tukea myös osaamisen kehittämiseen. Yhteistyön tehostaminen käräjäoikeuksien kanssa on tarpeen, varsinkin vakavampien rikosten sovittelun sekä sopimusten osalta. Käräjäoikeuksissa on totuttu sovittelemaan huoltoriitoja ja muita riita-asioita, mutta rikosten osalta sovittelu ei ole vielä kovin tuttua. Kirjaukset liittyen restoratiivisen oikeuden toteutumiseen, erityisesti sovitteluissa joissa käsitellään lähisuhdeväkivaltaa ja vakavia rikoksia, on pidettävä linjassa sovittelulain esitöiden pidättyvän kannan kanssa. Näissä
3(6) 6. Sovittelun viestintä ja vaikuttaminen sovitteluissa, kuten myös alaikäisen uhrin osalta oikeusturvakysymykset ovat erityisen korostuneita. Uhrityön osallistuminen sovittelutoiminnan pohdintoihin näissä tapauksissa on tarpeen. Toimintasuunnitelmassa täytyy huomioida STM:n tasa-arvo ohjelma sekä sisäisen turvallisuuden ohjelma. Toimintasuunnitelmaa muokataan keskustelun pohjalta työjaostossa. - Rakennamme sovintoa - opas - Viestinnän ja vaikuttamisen vastuutahot - Sovittelutoiminnan esittely, diasarja - Verkostokirje - Sovitteluesitteet Aune Flinck esitteli Rakennamme sovintoa oppaan rakennetta ja sisältöä sekä muun edellä mainitun materiaalin (ks. liitteet). Opas on lähes valmis, se on vielä lähetetty kommentoitavaksi aluehallintovirastolle, jonka jälkeen se julkaistaan. On vielä epäselvää, julkaistaanko opas myös ruotsiksi. Rahaa ei tällä hetkellä näytä olevan eri kieliversioiden tuottamiseen. THL:n kielenkääntäjä ei käännä näin pitkiä tuotoksia. Opas herätti vilkasta keskustelua. Aluehallintovirastojen taholta huomautettiin, että oppaan kommentoinnille on jätetty liian vähän aikaa. Aluehallintoviraston puolelta toivottiin, että oppaan julkaisua siirrettäisiin ja annettaisiin teksti tarkastettavaksi STM:n lakimiehelle tai muulle oikeusoppineelle. Kyseessä on merkittävä opas, jossa näyttäisi olevan virheellistä tietoa ja epäselvyyksiä. Koska tarkoituksena on, että sovittelutoimistot ostavat ja levittävät opasta, tulee sen sisällön olla perusteellisesti tarkastettu. Aune Flinck kertoi, että opasta kommentoineet henkilöt eivät ole löytäneet siitä virheitä ja oppaasta saatu palaute on ollut hyvää. THL tekee ainakin aluehallintovirastojen kanssa yhteistyötä, ettei oppaasta tule sellaista, ettei sitä voi hyödyntää sovittelutoiminnassa. Oppaan tarkoitus on olla käytännön työkalu, jonka avulla luodaan yhteneviä käytäntöjä kentälle, ei juridinen opas. Puheenjohtaja totesi, että oppaan laadinta on tehtävä jonka STM on antanut THL:lle, eikä neuvottelukunnalla ole mandaattia hyväksyä tai hylätä opasta. Viestintästrategisena kommenttina esitettiin, että on tärkeä miettiä mitä halutaan viestiä ja kenelle. Edelleen kysymyksenä, että pitäisikö sovittelun viestinnän pääsääntöisesti kohdistua poliisi- ja syyttäjäviranomaisille, ettei viranomaisyhteistyössä synny viestikatkoksia. Aune kertoi edelleen, että materiaalin tarkoitus on yhdenmukaistaa toimintaa ja tulkintoja sekä lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Viestinnällä halutaan vaikuttaa siihen, että viranomaiskäytännöt olisivat yhdenmukaisia. Erillisiä
4(6) resursseja viestintään ei ole, joten viestintä on harkittava tarkkaan ja toteutettava mahdollisimman vähin kustannuksin. 7. Sovittelun ammattihenkilöstön valtakunnallinen täydennyskoulutus 8. Sovittelupalvelun tietojärjestelmän uudistaminen Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Sirkka-Liisa Siltala esitteli valtakunnallisen täydennyskoulutussuunnitelman vuosille 2013 2015. Koulutusohjelma on esitelty sovittelutoiminnan henkilöstölle kehittämis- ja neuvottelupäivillä marraskuussa 2012. Aluehallintovirastot ovat tehneet yhteistyötä koulutusohjelman suunnittelun ja toteutuksen osalta, vaikka päävastuu koulutuksesta siirtyy aluehallintovirastojen välillä vuosittain. Aluehallintovirasto vastaa ammattihenkilöstölle tarkoitetusta koulutuksesta ja sovittelutoimistot vastaavat vapaaehtoisten kouluttamisesta. Keskustelussa on viime aikoina ollut mahdollisuus, että aluehallintovirastot ottaisivat vastatakseen myös vapaaehtoisten valtakunnalliset koulutustilaisuudet. Aluehallintovirastolla on käytössään 20 000 euron määräraha vuosittain sovittelun henkilöstön kouluttamiseen. Koulutuksessa huomioidaan myös ruotsinkieliset. Koulutus on jaettu osioihin, johtamiseen ja ohjaamiseen sekä osaamiseen sovittelupalvelun tuottamisessa. Tämän vuoden koulutuksessa on työstetty sovittelupalvelun arvoja, visiota ja toiminta-ajatusta, kyseinen työ jatkuu edelleen. Sovittelun laatu on myös koulutusteemana, joka tulee jatkumaan ensi vuonna. Yhteiset arvot tukevat laadukasta sovittelupalvelua. Laadun takeena toimii myös lain mukainen, hyvä hallinto. Sovittelutoimistoilla voi, ja saa olla jonkin verran myös omia käytäntöjä. Osaamista ohjaamiseen koulutus on kaksivuotinen ja se toteutetaan Itä- Suomen aluehallintoviraston toimesta. Tällä hetkellä koulutuksesta on käynnissä toinen kurssi. Koulutuksessa huomioidaan yhteistyö vapaaehtoisten kanssa sekä sovittelun ohjauksen sisältökysymykset ja menetelmät. Sirkka-Liisa Siltala kertoi, että aluehallintovirastot ovat yhdessä sopineet, että Etelä-Suomen aluehallintovirasto vastaa sovittelupalvelun tietojärjestelmän uudistamishankkeesta. ESAVIn uusi pääjohtaja Satu Koskela on päättänyt, että asiaa hoitamaan perustetaan työryhmä. Ennen työryhmän nimeämistä, hän on pyytänyt nykytilan ja alustavan tavoitetilan kuvauksen aluehallintoviraston tietohallintayksikön käyttöön. Alustava työryhmä on kokoontunut kahdesti ja esitys on menossa Satu Koskelalle. Hankkeen rahoitus on toistaiseksi vielä auki, kuten myös yhteistyökysymykset poliisi- ja syyttäjäviranomaisten kanssa. Tietojärjestelmän uudistamishankkeessa huomioidaan tietosuojavaltuutetun vaatimukset sekä tilastotarpeet. Nykytilanteessa on ollut vaikea saada tietoa sovittelun vaikuttavuudesta eri tietojärjestelmistä. Poliisin ja syyttäjän järjestelmissä tulisi huomioida myös sovittelu, tällä hetkellä OPTULAn tutkimus ei etene toivotulla tavalla, tietojen saannin vaikeuden takia.
5(6) 9. Keskustelua rikos- ja riita-asioiden sovittelua toteuttavien hankkeiden ja lakisääteisen toiminnan rajapinnoista. Keskustelimme eri sovitteluhankkeista ja näiden rajapinnoista lakisääteisen rikos- ja riita-asioiden sovittelun kanssa. SPR on käynnistänyt sovitteluhankkeen pääkaupunkiseudulla, Helsingin poliisilaitoksella toteutetaan pikasovittelua, Aseman lapset ry on hakenut rahoitusta katusovitteluhankkeelle ja Hämeenlinnassa toimii Ankkuri-hanke. Lisäksi Suomen sovittelufoorumilla on erilaisia sovitteluhankkeita. Totesimme, että sovittelun käytön lisääntyminen on hyvä asia. Tällä hetkellä neuvottelukunnalla on tiedossaan vain esimerkkejä eri hankkeista, olisi hyvä saada asiassa valtakunnallisesti kattava kuva tilanteesta. Keskustelimme siitä, onko neuvottelukunnan syytä huomioida nämä sovitteluhankkeet jotenkin. Totesimme, että yhteistyö eri hankkeiden kanssa on hyvä. Tärkeätä on myös se, että hankkeet profiloituvat siten, ettei sekaannusta lakisääteisen toiminnan kanssa synny. Nyt keskustelussa olleet hankkeet vaikuttavat profiloituvan rikosten torjunnan ja piilorikollisuuden sovittelun alueille. Työjaosto selvittää mahdollisuuksia saada hankkeiden edustajia kertomaan toiminnastaan neuvottelukunnalle. 10. Muut asiat THL:n sovittelutilastot julkaistaan ennen juhannusta. Tilastoissa on uutta tietoa sovittelualoitteiden määristä poliisilaitoksittain ja syyttäjävirastoittain. Tilastot esitellään neuvottelukunnalle seuraavassa kokouksessa. Keskusteluun tuotiin terveisiä sovittelutoiminnan, poliisin ja syyttäjän yhteistyöseminaarista. Seminaarissa oli tutkinnanjohtajien taholta tuotu esille kysymys siitä, olisiko mahdollista yhdenmukaistaa sovitteluun ohjaamista siten, että vain sovittelutoimistot tiedustelevat asianosaisten suostumuksen sovitteluun. Tällä tavalla päällekkäinen työ jäisi pois. Tällä hetkellä suostumusta sovitteluun tiedustellaan sekä poliisin että sovittelun toimesta. POHAn ohjeessa ei ole suoraa velvoitetta kysyä suostumusta ja tällä hetkellä ei ole tiedossa onko tämä asia käytännössä pullonkaula. Ohjeessa on otettu kantaa siihen, mitkä asiat soveltuvat erityisen hyvin sovitteluun ja mitkä asiat edellyttävät tarkempaa, tapauskohtaista harkintaa. Mikäli asianosainen ei anna suostumustaan poliisille, tapausta ei lainkaan ohjata sovitteluun. Valtakunnan tasolla sovittelutapakisa on runsaasti, mutta alueelliset erot ovat edelleen ongelmana kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta. Syyttäjällä on mahdollisuus tehdä sovittelualoite, jos poliisi ei ole sitä tehnyt. Syyttäjän avulla olisi mahdollista saada ohjaamiseen yhdenvertaisuutta. Ajan puutteen vuoksi päätimme siirtää vapaaehtoisten sovittelijoiden kulukorvaus-asian käsittelyn toiseen kokoukseen.
6(6) 11. Seuraava kokous 12. Kokouksen päättäminen Seuraava kokous on sovittu pidettäväksi 17.9. Kokous järjestetään maakuntamatkan yhteydessä Tampereella. Puheenjohtaja päätti kokouksen.