Neuvottelukunnan toimintakertomus

Transkriptio

1 RIKOSASIOIDEN SOVITTELUN NEUVOTTELUKUNTA Neuvottelukunnan toimintakertomus Sovittelutoiminnan valtakunnallista ohjausta, seurantaa ja kehittämistä varten sosiaali- ja terveysministeriön (STM) yhteydessä toimii rikosasioiden sovittelun neuvottelukunta, jonka valtioneuvosto asettaa kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnan tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Neuvottelukunnan tehtävät Valtioneuvosto asetti tekemällään päätöksellä rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnan väliseksi toimikaudeksi. Rikosasioiden sovittelun neuvottelukunnasta säädetään laissa rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (sovittelulaki 1015/2005). Neuvottelukunnan tehtävistä, kokoonpanosta ja toiminnan järjestämisestä säädetään asetuksessa rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta (sovitteluasetus 267/2006). Sovittelulaki tuli voimaan Laissa tarkoitetut palvelut oli järjestettävä ja tuotettava alkaen. Neuvottelukunnan tavoitteena on edistää rikosasioiden sovittelun valtakunnallista ohjausta, seurantaa ja kehittämistä. Sovitteluasetuksen ja asettamispäätöksen mukaan neuvottelukunnan tehtävänä on: seurata ja arvioida sovittelun kehitystä ja tutkimusta sekä tehdä kehittämisehdotuksia; edistää yhteistyötä sovittelun kehittämisessä eri hallinnonalojen, järjestöjen ja muiden tahojen kesken; seurata ja edistää lain yhdenmukaisten soveltamiskäytäntöjen toteutumista; tehdä sisällöllisiä linjauksia sovittelutoiminnan ohjeistamiseen; seurata sovittelun kansainvälistä kehitystä ja osallistua sovittelua koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön sekä suorittaa sosiaali- ja terveysministeriön määräämät muut tehtävät neuvottelukunnan tavoitteen toteuttamiseksi. Neuvottelukunnan kokoonpano Sovitteluasetuksen mukaan neuvottelukunnassa on puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja enintään 14 muuta jäsentä, joista kullakin on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenten tulee edustaa sovittelun kannalta keskeisiä tahoja, joiksi asetus määrittelee sosiaalihallinnon, oikeushallinnon, tuomioistuinlaitoksen, syyttäjätoimen ja poliisihallinnon sekä lääninhallituksen edustuksen. Muut jäsenet edustavat sovittelua järjestäviä tahoja, sovittelun alalla toimivia järjestöjä ja sovittelijoita. STM määrää neuvottelukunnalle yhden tai useamman sihteerin. Toimikauden aikana neuvottelukunnan puheenjohtajina toimivat alussa Kari Haavisto (STM) ja lopussa Riitta Haverinen (Stakes, THL) sekä varapuheenjohtajana Aarne Kinnunen (oikeusministeriö). 1

2 Neuvottelukunnan muina jäseninä toimikauden aikana olivat liitteessä 1 mainitut henkilöt (suluissa henkilökohtaiset varajäsenet) (Liite 1). Neuvottelukunnan sihteereinä toimivat Saija Järvinen (oikeusministeriö) ja Urpo Mönkkönen (Itä-Suomen lääninhallitus). Neuvottelukunnan toiminnan järjestäminen vuosina Neuvottelukunta kokoontui toimikautensa aikana 16 kertaa. Neuvottelukunta teki vuosittain vierailukäynnin sovittelun palveluntuottajien luokse eri maakuntiin. Tarkoituksena oli tutustua eri tavoin järjestetyn sovittelutoiminnan haasteisiin ja vahvuuksiin. Tilaisuuksissa oli myös useita luennoitsijoita. Asetuksen mukaan neuvottelukunta voi kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita sekä asettaa jaostoja. Jaostoon voi kuulua myös neuvottelukunnan ulkopuolisia jäseniä. Neuvottelukunta asetti viisi jaostoa, joilla kullakin oli neuvottelukunnan keskuudestaan määräämä puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Koulutusjaoston puheenjohtajaksi määrättiin vuosittain koordinointivuorossa olleen lääninhallituksen edustaja. Lisäksi jaostoilla oli omat sihteerinsä. Jaostot kokoontuivat tarpeen mukaan. Työjaosto valmisteli neuvottelukunnan kokoukset ja niihin liittyvät asiat. Se kokoontui toimikauden aikana vähintään kerran ennen kutakin neuvottelukunnan kokousta. Myös muut jaostot toivat valmistelemansa asiat työjaoston kautta neuvottelukunnan kokouksiin. Työjaosto arvioi toimintaansa siten, että sillä oli keskeinen tehtävä koko neuvottelukunnan työskentelyssä, koska sen tehtävänä oli mm. varmistaa, että neuvottelukuntaan tuotiin neuvottelukunnalle kuuluvia, sovittelun ohjauksen, seurannan ja kehittämisen kannalta sisällöltään merkittäviä asioita hyvin valmisteltuina. Toimeenpanojaoston tehtävänä oli ensisijaisesti seurata lain yhdenmukaista toteutumista ja alkuvaiheen käynnistymistä. Jaosto valmisteli tehtävästään esille tulevia asioita neuvottelukunnan kokouksiin. Jaosto jätti neuvottelukunnalle valmiiksi esityksiksi valmistettuina seuraavat kysymykset: 1. Täysi-ikäiselle määrätyn ja muodollisesti täysivaltaisen, täysi-ikäisen päämiehen edunvalvojan sovitteluun liittyvä aloiteoikeus. 2. Huoltajan ja edunvalvojan suostumus sovitteluun ja alaikäisen, 15 vuotta täyttäneen oikeus päättää tarvittaessa sovittelussa henkilöään koskevasta asiasta. 3. Poliisi- tai syyttäjäviranomaiselle ilmoittamisen rajoittaminen. 4. Lähisuhdeväkivallan sovittelua koskevat kysymykset. 5. Hallintomenettelystä sovittelutoiminnassa. 6. Määrärahakysymykset sekä työkorvausten verottomuuteen, sovittelijoiden kulukorvauksiin ja sovittelupalvelujen tuottajille maksettavien valtionkorvausten maksuperusteiden muuttamiseen liittyvät kysymykset. 7. Hyvät käytännöt sovitteluhenkilöstön kohtelussa. 8. Valtiokonttorin suorittama rikosvahinkojen korvaus ja sovitteluratkaisut. 2

3 Toimeenpanojaosto koki tehtävänsä haasteelliseksi ja laajaksi. Erityisen merkittävän työpanoksen jaosto sai huoltajan ja edunvalvojan rooliin ja hallintomenettelyyn liittyvissä kysymyksissä ylitarkastaja Keijo Mattilalta Lapin lääninhallituksesta. Tilastointi- ja tutkimusjaosto valmisteli tilastointiin ja tutkimukseen liittyviä asioita. Sovittelulain toimeenpanon toteutumisesta, sovittelutapausten tilastoinnista ja asiakaskokemuksista oli vireillä kolme tehtävää, joita jaosto kommentoi: vuotuinen tiedonkoonti, viranomaishaastattelut sovittelulain täytäntöönpanosta ja toimivuudesta sekä asiakaspalautetutkimus. Jaosto arvioi omaa toimintaansa siten, että tavoitteet toteutuivat siltä osin kuin ne koskivat vuotuista tiedonkoontia ja viranomais- ja asiakaspalautetutkimusta. Sovittelun vaikutuksista viranomaiskäytäntöihin ei voitu käynnistää arviointitutkimusta rahoituksen puutteesta johtuen. Jaosto kuitenkin teki esityksiä tällaisen tutkimushankkeen käynnistämiseksi, mutta tuloksetta. Kansainvälisten asioiden jaosto seurasi asioita, jotka liittyvät sovittelun kansainväliseen kehitykseen ja sen seuraamiseen. Jaosto valmisteli myös asioita, jotka liittyvät sovittelua koskevaan kansainväliseen yhteistyöhön osallistumiseen. Kansainvälinen jaosto oli eri yhteistyötahojen kanssa järjestämässä Suomen EUpuheenjohtajuuskaudella kansainvälistä konferenssia. Jaosto osallistui myös pohjoismaista Nordic Seminar on Restorative Justice and Victim-Offender Mediation -seminaaria koskeviin järjestelyihin. Seminaari pidettiin Helsingissä. Seminaarista tehtiin myös loppuraportti, joka on löydettävissä osoitteesta Lisäksi kansainvälisen jaoston ja koulutusjaoston jäsenistä koottu työryhmä valmisteli palveluntuottajille ja lääninhallitusten edustajille sekä muille yhteistyötahoille Wieniin Itävaltaan suunnatun koulutusmatkan, joka pidettiin marraskuussa Koulutusmatkalle osallistui 26 palveluntuottajien, lääninhallitusten, ministeriöiden ja valtakunnansyyttäjänviraston edustajaa. Koulutusmatkaa pidettiin erittäin onnistuneena vuorovaikutusluonteisuutensa takia. Jaoston puheenjohtaja Aarne Kinnunen valittiin keväällä 2008 European Forum for Restorative Justice -järjestön hallitukseen. Lisäksi jaosto osallistui kansainvälisen materiaalin kokoamiseen Suomen sovittelun internet-sivustolle. Koulutus- ja tiedotusjaosto valmisteli valtakunnallisen koulutuksen toteuttamiseen liittyviä asioita sekä tiedottamista. Jaosto toteutti tutustumismatkan Ruotsiin syksyllä Jaosto painotti täydennyskoulutusten prosessiluonnetta ja jatkuvuutta. Koulutuksiin sisältyi mm. arvo-, laatu- ja yhteistyökysymyksiä. Vuoden 2008 aikana sovittelun ohjaajien ja vastuuhenkilöiden koulutuksen painopistettä siirrettiin peruskoulutuksesta jatkokoulutukseen. Myös sovittelijoiden koulutuksessa lisättiin pitkäjänteisyyttä ja valtakunnallista yhtenäisyyttä. Koulutusteemat rakennettiin palveluntuottajien toiveiden ja henkilöstön tarpeiden mukaan. Vuosittain toistuvina aiheina olivat mm. lapset ja vajaavaltaiset sekä monikulttuurisuus sovittelussa, sovittelun juridiset kysymykset sekä hallinto- ja talousasiat. THL:n johdolla toteutettiin 260:n vapaaehtoisen sovittelijan jatko- ja täydennyskoulutus lähisuhdeväkivallan sovittelusta. Neuvottelukunnan painopistealueet vuosina Sovittelulain mukaan sovittelutoiminnan yleinen johto, ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriölle. Palvelujen järjestämisvelvollisuus on lääninhallituksilla, joiden on 3

4 järjestettävä sovittelutoiminta siten, että palvelua on saatavissa asianmukaisesti toteutettuna läänin kaikissa osissa. Palvelujen tuottamisesta huolehti lääninhallitusten valvonnassa ja ohjauksessa yhteensä 25 sovittelutoimistoa, joista noin puolet oli kuntia ja puolet järjestömuotoisia toimijoita. Neuvottelukunnan toimikauden aikana lääninhallitusten rooli haki muotoaan ja vakiintui. STM siirsi Stakesin kanssa solmimallaan tulossopimuksella vastuun rikos- ja riita-asioiden valtakunnallisesta koordinaatiosta ja sovittelutoiminnan toteutuksen seurannasta Stakesille (THL:lle) vuodesta 2008 alkaen. Samalla neuvottelukunta siirtyi toimikautensa loppuajaksi ministeriöltä Stakesin koordinaatioon. Stakesin tulossopimuksen tehtävät kirjattiin neuvottelukunnan loppukauden toimintasuunnitelmaan. Koska neuvottelukunnan tehtävät olivat laaja-alaisia, toiminnalle asetettiin painopisteitä. Neuvottelukunta keskittyi toimikautensa aikana sovittelun kehittämisen sisältökysymyksiin. Tahdottiin varmistaa lain yhdenmukainen toteuttaminen ja sovittelun hengen ja arvojen toteutuminen koko maassa. Samalla pyrittiin kehittämään sovittelun arviointia ja laatua. Sovittelulain mukaan lääninhallitusten tulee huolehtia sovittelutoimintaan osallistuville henkilöille tarkoitetun täydennyskoulutuksen järjestämisestä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Koulutuksen järjestämiseen osallistuivat myös neuvottelukunta ja sen jaostot, Stakes (THL), sovittelutoimistot ja yhteistyötahot. Neuvottelukunnan käsiteltäviksi tuotiin jaostojen valmistelemia, sovittelun toteuttamisen kannalta merkittäviä sisällöllisiä kysymyksiä, joiden osalta oli tärkeää varmistaa lain yhdenmukainen toimeenpano. Lasten ja nuorten sovitteluun, monikulttuuriseen sovitteluun ja lähisuhdeväkivallan sovitteluun liittyvät kysymykset nostettiin neuvottelukunnassa esille ja niihin liittyvän koulutuksen tarvetta selvitettiin. Neuvottelukunta arvioi tarvetta ja mahdollisuuksia sovittelua koskevan materiaalipankin kehittämiselle, koska tiedottamista yhteistyötahoille ja kansalaisille pidettiin tärkeänä, mutta asian toteutus jäi kesken. Uudet rikossovittelua koskevat internet-sivut ja ekstranet-sivut avattiin syksyllä 2008 Stakesin (THL:n) sivustolle osoitteeseen: Neuvottelukunta osallistui STM:n julkaisemien, sovittelua koskevien pienoisesitteiden tuottamiseen. Neuvottelukunta linjasi sovittelutoimintaa ja siihen liittyviä menettelytapoja osallistumalla Juhani Iivarin toimittaman Sovittelijan Oppaan kehittämiseen. Oppaan sisällön tuottamisesta ja painattamisesta vastasivat Stakes ja Suomen Sovittelun Tuki ry. (Stakes Oppaita 66) Neuvottelukunta pohti viimeisessä kokouksessaan myös kehittämistarpeita ja viestejä uudelle neuvottelukunnalle, sillä neuvottelukunnan toimikausi päättyi SS(SJ) & UM

5 Liite 1. Rikossovittelun neuvottelukunnan kokoonpano Nimi Nimike Työnantaja Rooli Haverinen, Riitta tulosaluejohtaja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes Puheenjohtaja Karjalainen, Jouko tutkija Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakes Hlö. koht. varajäsen Kinnunen, Aarne neuvotteleva virkamies oikeusministeriö Varapuheenjohtaja Takala, Jukka-Pekka suunnittelija oikeusministeriö Hlö. koht. varajäsen Iivari, Juhani tutkimuspäällikkö Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Stakes Jäsen Heino, Tarja erikoistutkija Sosiaali- ja terveysalan tutkimus-ja kehittämiskeskus, Stakes Hlö. koht. varajäsen Honkatukia, Päivi erikoistutkija Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Jäsen Niemi, Hannu erikoissuunnittelija Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos Hlö. koht. varajäsen Kaasalainen, Marja lääninsosiaalitarkastaja Etelä-Suomen lääninhallitus Jäsen Mäkelä, Timo sosiaalitarkastaja Oulun lääninhallitus Hlö. koht. varajäsen Salin, Olli toimistopäällikkö Helsingin sosiaalivirasto Jäsen Granholm, Peter sosiaalijohtaja Pietarsaaren kaupunki Hlö. koht. varajäsen Kjällman, Petra toiminnanjohtaja Rikosuhripäivystys Jäsen Koivukangas, Jaana aluevastaava Rikosuhripäivystys Hlö. koht. varajäsen Pohjanvirta, Helena sovittelusihteeri Sovittelu ry Jäsen Kurikka, Kaisa toimistopäällikkö Kotkan sovittelutoimisto Hlö. koht. varajäsen Hopponen, Liisa sovittelija Suomen Sovittelun Tuki ry Jäsen Karttunen, Matti sovittelija Suomen Sovittelun Tuki ry Hlö. koht. varajäsen Anholt, Mauri sovittelija Helsingin sovittelutoiminta Jäsen Väinölä, Janne sovittelija Koulutuskeskus Tavastia, Hämeenlinna Hlö. koht. varajäsen Lampikoski, Mikko poliisitarkastaja sisäasiainministeriö Jäsen Reen, Tommi Ylikomisario Sisäasiainministeriö, poliisiosasto Hlö. koht. varajäsen Mehtonen, Terttu sovittelujohtaja Vantaan kaupunki, sovittelutoimisto Jäsen Miettinen, Lauri S. nuorisoasiamies Porvoon kaupungin nuorisotoimi Hlö. koht. varajäsen Karlström, Johanna lakimies Suomen Kuntaliitto Jäsen Uotinen, Sami neuvotteleva lakimies Suomen Kuntaliitto Hlö. koht. varajäsen Haavisto, Kari neuvotteleva virkamies sosiaali- ja terveysministeriö Jäsen Paaso, Kari johtaja sosiaali- ja terveysministeriö Hlö. koht. varajäsen 5

6 Mäenpää, Pia kihlakunnansyyttäjä Itä-Suomen syyttäjänvirasto Jäsen Hervonen, Johanna kihlakunnansyyttäjä Valtakunnansyyttäjänvirasto / Helsingin syyttäjänvirasto Hlö. koht. varajäsen Hakola, Kirsti käräjätuomari Lohjan käräjäoikeus Jäsen Ryynänen, Ilkka laamanni Lappeenrannan käräjäoikeus Hlö. koht. varajäsen Juntunen, Kalevi ylitarkastaja Länsi-Suomen lääninhallitus Jäsen Heikkinen, Eine lääninsosiaalitarkastaja Lapin lääninhallitus Hlö. koht. varajäsen Järvinen, Saija suunnittelija oikeusministeriö Sihteeri Mönkkönen, Urpo ylitarkastaja Itä-Suomen lääninhallitus Sihteeri 6