Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI
Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista. Seinäjoella on yli 58 000 asukasta ja Seinäjoen kaupunkiseudulla asukkaita on n. 140 000. Seinäjoen ympärillä on voimakas maaseutu, joka määrittelee sekä kaupunkimme, että kaupunkilaisten luonnetta. Seinäjoen kaupunkikuvaa leimaa myös arkkitehti Alvar Aallon moderni ja rohkea näkemys hallinto- ja kulttuurikeskuksesta. Akateemikko Aallon suunnittelema rakennuskokonaisuus keskellä kaupunkia on yksi aikamme merkittävimpiä arkkitehtisaavutuksia maailmassa. Aalto-keskuksen muodostavat viiden rakennuksen muodostama ryhmä, johon kuuluvat kirkko, seurakuntakeskus, kaupungintalo, kirjasto, valtion virastotalo ja teatteri. Kirkko, Lakeuden Risti, valmistui jo vuonna 1960, ja kokonaisuus sai täydellisen muotonsa vuonna 1987, jolloin kaupunginteatteri sai lopullisen muotonsa. Kaikki rakennukset ovat yhä päivittäisessä käytössä, ja Alvar Aallon kädenjälki näkyy kokonaistaideteoksen pienimmässäkin yksityiskohdassa. Ovenkahvat, valaisimet ja kalustus on suunniteltu kuhunkin rakennukseen uniikkityönä. Seinäjoen kaupungin kulttuuritoimen toimisto on Alvar Aallon suunnitelman kulttuuri- ja hallintokeskuksen sydämessä, kaupungintalossa. Me ja muut täällä työskentelevät olemme huomanneet erityisesti näin keväisin, että työpaikallamme vierailee yhä enenevässä määrin (arkkitehti) matkailijoita, joista suurin osa ulkomaalaisia. Me täällä työskentelevät hämmennymme matkailijoiden erikoisista kuvakulmista ja yksityiskohdista, joiden olemassaoloa emme me talon asukit ole välttämättä edes huomanneet.
Tästä se ajatus sitten lähti Olisiko jollain tapaa mahdollista tarjota matkailijoille laadukkaita ja hyvin suunniteltuja Aalto-sisältöjä, jotka olisivat tarjolla ympäri vuoden.
Suunnitelmat Seinäjoki tunnetaan tästä ainutlaatuisesta hallinto- ja kulttuurikeskuksesta tai Aalto-keskuksesta kuten Seinäjoella puhekielessä sanotaan. Nykyään tuntuu todella ihmeelliseltä miten tuollainen rakentamispäätös on aikanaan saatu tehtyä, kun kauppalassa oli asukkaita kahdeksan tuhatta. Silloisten luottamushenkilöiden on täytynyt olla rohkeita ja innovatiivisia. Voisi kuvitella, että kovaa vastustustakin on ollut. Voisiko jopa verrata rohkeudessaan Helsingin Guggenheim -taidemuseohankkeeseen. Seinäjokisten arkeen ja sielunmaisemaan Aalto kuuluu itsestään selvänä, jopa joskus niin itsestään selvänä ettemme aina huomaa millainen helmi meillä on käsissämme. Tarvitsemme usein ulkopuolisia huomaamaan ja huomauttamaan meitä ainutlaatuisesta Aallon kokonaisuudesta. Hienon ja ainutlaatuisen Aalto-kokonaisuuden hyödyntäminen on ollut Seinäjoella ajatuksissa ja puheissakin pitkään. Vaikkakin rakennusten merkitys sekä kokonaisuuden ainutkertaisuus on tiedostettu, ei kulttuurimatkailullisesti niitä ole vielä kovinkaan paljoa hyödynnetty. Haluamme nyt koota Seinäjoella toimijat yhteen ja miettiä ehdottoman kulttuurimatkailuvalttimme hyödyntämistä. Olisi hienoa löytää ja tuoda esiin uusia ulottuvuuksia sekä elämyksiä arkkitehtuurista kiinnostuneille alan harrastajille ja ammattilaisille, mutta ennen kaikkea myös nostaa Seinäjoki Aalto-keskuksen myötä merkittäväksi ja mielenkiintoiseksi kulttuurimatkakohteeksi.
Aalto-keskuksen kehittäminen merkittäväksi kulttuurimatkailukohteeksi on prosessi, joka jalostuu hyvästä yhteistyöstä, eri alojen asiantuntijoista sekä merkittävästä yhteistyöverkostosta. Hankkeen tärkeä painopiste on hyvän verkoston rakentaminen. Aalto-keskuksen hyödyntämiseen liittyy paljon erityisosaamista (design, arkkitehtuuri) vaativia ammattilaisia sekä luovia ajattelutapoja sekä ideoita kokonaisuuden esiintuomiseen. Toimivan verkoston lisäksi luodaan pysyvän toimintamallin pohjaa, jolla arvokas kulttuurimatkakohteemme saadaan nosteeseen ja pystytään myös edelleen kehittämään. Aalto-keskus tukee hyvin myös lähialueen matkailua. Seinäjoen lähialueella Kuortanella on Aallon syntymäkoti. Aallon nuoruusvuosien töistä ainoita säilyneitä on Seinäjoella sijaitseva Suojeluskuntamuseo. Viimeisin Aallon perustaman arkkitehtitoimiston suunnittelema rakennus löytyy Alajärveltä. Tämän lisäksi myös Alajärvellä on useampia Aallon suunnittelemia rakennuksia. Alvar Aallon ajatus oli suunnitella kokonaisuus, jonka keskiössä olisi kokoontumispaikka ihmisille. Rakennusten keskellä oleva Kansalaistori on kaunis ja viihtyisä, mutta jostain syystä Aallon toive kohtaamispaikasta ei ole toteutunut. Seinäjoen uusi kirjasto rakennetaan Aalto-keskuksen naapuriin, lähes samaan pihapiiriin. Toiveena ja ajatuksena on uuden kirjaston myötä elävöittää Kansalaistoria, jotta alkuperäinen suunnitelma Kansalaistorin hyödyntämisestä toteutuisi.
Kaupunki tarvitsee tuekseen toimijoita, sillä meillä ei ole sisältöjen toteuttajaa, vaan tällä hankkeella nimenomaan etsittäisiin toimintamalli, joka hyödyttäisi ennen kaikkea matkailijoita mutta myös kaupunkia.
Verkoston ja kokeilujen jälkeen kehitellään pysyvä toimintamalli tuotteistamalla tai muutoin, jolla matkailuvalttimme elämykset ovat matkailijoiden saatavilla helposti. Sitoutetaan verkostoa edelleen kehittelyyn sekä ideoiden jatkojalostukseen. Luodaan tapahtumia Aalto-keskuksen ympärille. (Arkkitehdeille, kaupunkilaisille ja matkailijoille.) Seinäjoella ja lähikunnissa on nähtävissä Alvar Aallon tuotannosta kokonaisuus ensimmäisestä rakennuksesta viimeiseen. Kulttuurimatkailua hyödynnetään myös alueellisesti, Seinäjoen kaupungin ulkopuolellakin.
Yhteistyössä Aaltoa kulttuurimatkailullisesti kehittämässä Alvariania ry Seinäjoki-seura Kuortaneen kaupunki Alajärven kaupunki Etelä-Pohjanmaan matkailu Seinäjoen kaupungin kaavoitus Seinäjoen kaupungin kehittämispalvelut Etelä-Pohjanmaan Maakuntamuseo