HISTORISISMIN KURJUUS Luentoja Karl Popperin filosofiasta Ilkka Niiniluoto Toukokuu 2016
TAUSTAA POPPER: The Poverty of Historicism idea vuosina 1919-20? ensimmäiset esitelmät 1936 Brysselissä ja F.A. VON HAYEKin seminaarissa LSE:ssä, yhteiskuntatieteet LdF:n valossa kirjoitettu Uudessa Seelannissa, luonnos 1938 (esseen What is Dialectic? jälkeen), aloitti Open Societyn 1940-42 ensimmäinen osa hylättiin filosofisessa aikakausilehdessä Mind 1943, toinen osa uudelleenkirjoitettu 1944-45 ilmestyi kolmessa osassa taloustieteellisessä lehdessä Economica 1944-45 ilmestyi kirjana Lontoossa 1957 vrt. PROUDHON: Kurjuuden filosofia (Philosophie de la misère, 1846), MARX: Filosofian kurjuus (1847) historismi vs. historisismi poliittinen konteksti, kritiikin kohteet (vrt. Hacohen)
MITÄ ON DIALEKTIIKKA? ilmestyi Mind-lehdessä 1940 (CR 1963) yrityksen ja erehdyksen menetelmä vs. HEGELin dialektinen triadi: teesi, antiteesi, synteesi kritiikki vs. ristiriitojen hedelmällisyys ja tarpeellisuus dialektisessa logiikassa ristiriidasta seuraa mitä tahansa, intellektuaalinen kritiikki mahdotonta ENGELS: negaation negaatio Hegelin idealistinen identiteettioppi: mieli on maailma, todellinen on järkevää dialektinen materialismi vielä pahempaa; MARXille dialektiikka kuvaa historian kehityksen yleisimpiä lakeja, seurauksena historisismi ja dogmaattinen kritiikin torjunta
POVERTYN RAKENNE Introduction - sosiaalitieteet eivät ole löytäneet omaa Galeileita, psykologiassa WUNDT - naturalismi: fysiikan menetelmät sosiaalitieteissä - historisismi: sosiaalitieteiden päämääränä ennustukset historian kehityslakien avulla I The Anti-Naturalistic Doctrines of Historicism II The Pro-Naturalistic Doctrines of Historicism III Criticism of the Anti-Naturalist Doctrines IV Criticism of the Pro-Naturalist Doctrines
ANTI-NATURALISTIT sosiologiset lait historiallisesti relatiivisia, sosiologiassa ei yleistyksiä eikä kokeita, yhteiskunta kompleksinen ja holistinen organismi, subjektin ja objektin vuorovaikutus, merkitysten intuitiivinen ymmärtäminen, kvalitatiiviset lait, metodologinen essentialismi (vs. nominalismi) oliot ja asiat voidaan tuntea vain niiden muutoksien kautta, siis historiallinen menetelmä PLATON, ARISTOTELES, HUSSERL
PRO-NATURALISTIT sosiologia teoreettista ja empiiristä kuten fysiikka, tavoittelee laajamittaisia ennustuksia (large-scale forecasts), sosiologia teoreettista historiaa sosiaalisen dynamiikan pohjalta, yhteiskunnalliset lait ovat historiallisen kehityksen lakeja profetiat (prophecy), emme voi estää vs. teknologiset ennustukset (predictions), sosiaalinen insinöörityö, suunnittelu ja kontrolli sosiaalisten rakenteiden laajat trendit, esim. inhimillisen yhteiskunnan liikkeen taloudellinen laki ja synnytystuskien lieventäminen (MARX) vs. teknologinen sosiaalitiede historisistin ei tarvitse olla fatalisti vaan hän voi kannattaa aktivismia (MARX: maailman muuttaminen ), mutta silti omien arvojen mukauttaminen kehityslakeihin, moraalinen modernismi ja futurismi
ANTI-NATURALISTEJA VASTAAN sosiaalitieteiden käytännöllinen tehtävä, vähittäinen sosiaaliteknologia (piecemeal social technology) interventiot, myös anti-interventionismi: et voi saavuttaa näitä tuloksia vähittäinen sosiaalinen insinöörityö (piecemeal social engineering) soveltaa käytäntöön sosiaaliteknologiaa, ei käsittele päämääriä vaan suunnittelee sosiaalisia instituutioita, osa kasvanut ei-aiottuina tai suunnittelemattomina, Walter LIPPMANN utopistinen sosiaalinen insinöörityö: yhteiskunnan kokonaisuuden holistinen muuttaminen (J.S. MILL, PLATON, MARX), yhteiskunnan todelliset päämäärät (K. MANNHEIM, vrt. psykologinen hahmoteoria), ihannetilan etsintä vs. polttavimpien epäkohtien korjaaminen, johtaa totalitarismiin ja historisismiin
PRO-NATURALISTEJA VASTAAN (I) skientismin vaara (VON HAYEK) onko olemassa evoluution lakeja? Elämä maapallolla kehittyy ainutkertaisena sarjana kausaalisten lakien vaikutuksesta, mutta evoluutiohypoteesi ei ole yleinen teoria vaan singulaarinen historiallinen väittämä elämänkaari koko maailmaan sovellettuna: PLATON, MACHIAVELLI, VICO, SPENGLER, TOYNBEE stationaariset dynaamiset systeemit: aurinkokunta, ei seurantolakeja (laws of succession, COMTE, MILL) trendit ja tendenssit eivät lakeja vaan eksistenssilauseita
PRO-NATURALISTEJA VASTAAN (II) selittäminen ja ennustaminen lakien avulla, MILL unohtaa alkuehdot, sekoittaa absoluuttiset trendit (ei alkuehtoja) ja profetiat ja alkuehdoista riippuvat tieteelliset ennustukset, jos tapahtuu A, niin seuraa B ( HEMPEL reprodusoi minun teoriani kausaalisesta selittämisestä ) trendi kohti onnellisempaa yhteiskuntaa, edistys ihmisluonnon lakien pohjalta (COMTE, MILL), kohti tuotantovälineiden kasautumista (MARX) hypoteesin menetelmä yhdistää luonnontieteitä ja yhteiskuntatieteitä (KRAFT), eivät vain sopimuksia (vs. POINCARE, DUHEM), testaaminen tärkeää, ei keksiminen sosiaalitieteiden nollametodi : oletus täydellisestä rationaalisuudesta tai informaatiosta historialliset tieteet eivät kiinnostuneita yleisistä laeista vaan aktuaalisista singulaarisista tapahtumista, situaation logiikka historialliset tulkinnat näkökulmia, ei teorioita metodologinen individualismi, mutta sosiaalitieteet eivät palaudu psykologiaan tiedon sosiologia (MANNHEIM) sivuuttaa tieteen sosiaalisen ja julkisen luonteen
TEOKSEN KONTEKSTI (vrt. HACOHEN, 2000) teoksen aloitus pakolaisena Uudessa Seelannissa Itävallan Anschlussin aikaan (maaliskuu 1938) kritiikki Itävallan marxisteja vastaan, jotka eivät estäneet fasismin nousua, mutta eurooppalainen konteksti häivytetty maailmansodan vuodet, Neuvostoliitto natsi-saksaa vastaan, kylmän sodan siemenet VON HAYEK: The Road to Selfdom (1944), vapaa markkinatalous vs. valtion ohjaus pohjoismaiden nousevat hyvinvointivaltiot (Colin SIMKIN) Open Society ilmestyi 1945, totalitarismin kritiikki anti-naturalistit: HEGELiä ja dialektiikkaa ei mainita, SPENGLER vain ohimennen, TOYNBEE, MANNHEIM Popper itse pro-naturalisti tai metodologinen monisti: sosiaaliteknologia tuttua Wienin sosialisteille, luonnontieteiden ja sosiaalitieteiden yhteydet (NEURATH, KAUFMANN), mutta MARX ja liberaali MILL historisismin pauloissa
1948 Prediction and Prophecy in the Social Sciences (Amsterdamin maailmankongressi 1948, CR 1963) historisismin kritiikki murskaa marxismin tieteelliset tavoitteet marxismilla tärkeitä humanitaarisia tavoitteita, kuten kurjuuden ja väkivallan vähentäminen ja vapauden lisääminen, mutta näitä ei voi saavuttaa vallankumouksien avulla
ESIPUHE 1957 In memory of the countless men and women of all creeds or nations or races who fell victims to the fascist and communist belief in Inexorable Laws of Historical Destiny Omaelämäkerran mukaan Poverty kirjoitettiin fasismia ja kommunismia vastaan tiukasti loogisista syistä on meidän on mahdotonta ennustaa historian tulevaa kulkua historisismin refutaatio: ihmisen historiaan suuresti vaikuttaa inhimillisen tiedon kasvu emme voi rationaalisten tai tieteellisten menetelmien avulla ennustaa tieteellisen tiedon tulevaa kasvua emme siis voi ennustaa historian tulevaa kulkua teoreettisen historian mahdollisuus on hylättävä historisismi romahtaa toinen premissi ratkaiseva: ei tieteellistä ennustuskonetta, joka ennakoisi jo tänään mitä tiedämme huomenna vastaväite: voimme ennakoida teknologisia ratkaisuja ja mahdollisuuksia, vaikka emme vielä tiedä miten ne toteutetaan (DA VINCI, VERNE)
POSITIVISMUSSTREIT 1960-luvun positivismikiista Popperin ja Frankfurtin kriittisen teorian välillä (ADORNO, HORKHEIMER, MARCUSE, HABERMAS) Die Logik der Sozialwissenschaften (1962) H. MAUS & F. FÜRSTENBERG (toim.), Der Positivismusstreit in der deutschen Soziologie (1969), ADORNO et al. The Positivism Dispute (1976) Popperin saksalaisena puolustajana Hans ALBERT (s. 1921), Mannheimin professori 1963, Traktat über kritische Vernunft (1968), kriittinen rationalismi ei positivismia Popper loogisen positivismin ja induktivismin kriitikko, ei-positivistinen metodologinen monisti uusvasemmisto vs. oikeisto, vallankumous vs. reformismi vrt. G.H. VON WRIGHT: Explanation and Understanding (1971) positivismin tunnusmerkkeinä metodologinen monismi, luonnontieteet kaikkien tieteiden esikuvana, kausaalinen selittäminen lakien avulla Popper Comten ja Millin perillisenä vrt. Millin puolustus, A. RYAN: John Stuart Mill (1970)