KIRJALLINEN KYSYMYS 212/2007 vp Venäjän kielen opiskelu Eduskunnan puhemiehelle Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi monipuolisten kieliohjelmien edistäminen kouluissa. Tämä onkin tarpeen, sillä vieraiden kielten opiskelumahdollisuudet ovat vuosi vuodelta heikentyneet. Kielivalinnat ovat yksipuolisia, ja mm. saksaa, ranskaa ja venäjää opiskellaan liian vähän. Erityisesti venäjän opiskelu on huolestuttavan alhaista. Vuonna 2005 A1-kieleksi venäjän valitsi vain 0,2 % kolmannen luokan oppilaista. Vuosina 2003 2006 A-venäjää opetettiin vain kolmessa kunnassa. Vapaaehtoisena venäjää opetettiin kahdeksassa kunnassa. Perusopetuksen valinnaisena B2-kielenä venäjää opiskeli 0,6 % kahdeksannen ja yhdeksännen luokan oppilaista vuonna 2005. Lukion päättötodistuksen vuonna 2005 saaneista 0,7 % oli opiskellut venäjän pitkän oppimäärän ja 1,7 % lyhyen oppimäärän. Suomessa venäjän kielen oppiminen ja opettaminen ovatkin ilmeisesti jäämässä vähemmistön harrastukseksi. Suomi on vähitellen menettämässä yhden harvoista Venäjän-kaupan kilpailuvalteista: suomalaisten oman venäjän kielen osaamisen. Jos kouluistamme ei tule jatkuvasti uusia venäjän kielen osaajia, jäävät suomalaiset yritykset ilman venäjänkielen taitoisia työntekijöitä. Lisäksi on syytä muistaa, että venäjä on Suomessa puhuttu vähemmistökieli, jonka osaajille erityisesti Itä-Suomessa on kysyntää. Maassamme asuu yli 40 000 venäjää äidinkielenään puhuvaa. Myös matkailun kannalta venäläiset ovat tärkeä ryhmä. Venäläiset oli suurin ulkomaisten matkailijoiden ryhmä (13 %) huhtikuussa 2007. Venäläisten vierailuja Suomeen on vuoden aikana ollut 1,7 miljoonaa. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Millä toimenpiteillä hallitus aikoo parantaa venäjän kielen opiskelumahdollisuuksia ja houkuttelevuutta sekä turvata sen, että maassamme on venäjän kielen osaajia tulevaisuudessakin? Helsingissä 20 päivänä kesäkuuta 2007 Lenita Toivakka /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Lenita Toivakan /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 212/2007 vp: Millä toimenpiteellä hallitus aikoo parantaa venäjän kielen opiskelumahdollisuuksia ja houkuttelevuutta sekä turvata sen, että maassamme on venäjän kielen osaajia tulevaisuudessakin? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Valtioneuvoston asetuksessa (1435/2001) säädetään perusopetuksen yleisistä tavoitteista sekä opetukseen käytettävän ajan jakamisesta eri oppiaineiden ja aineryhmien opetukseen sekä oppilaanohjaukseen (tuntijako). Asetuksen 7 :n 3 momentin mukaan oppilaan tulee opiskella vähintään yhtä kieltä A-kielen oppimäärän ja vähintään yhtä kieltä B-kielen oppimäärän mukaisesti. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opiskella valinnaisena aineena yhtä tai useampaa vierasta kieltä. Vapaaehtoisen A-kielen tuntimäärää on lisätty aiempaan verrattuna (12 vuosiviikkotuntia), koska sen avulla tosiasiassa monipuolistetaan koulujen kieliohjelmaa. Oppilaat valitsevat useimmiten englannin ja toinen kotimainen kieli on pakollinen jokaiselle perusopetuksessa. Muutoksella pyritään myös vapaaehtoisen A-kielen tavoitetason nostamiseen. Vapaaehtoisen A-kielen tarjonnassa on eroja, jotka johtuvat opetuksen järjestäjien erilaisista painotuksista ja voimavarojen kohdentamisesta. Perusopetuksen tuntijakoa koskevassa asetuksessa säädetään opetukseen käytettävistä minimituntimääristä, joten perusopetuksen järjestäjä voi omalla päätöksellään lisätä esimerkiksi venäjän kielen opetusta kouluissaan käyttämällä siihen valinnaisaineiden tunteja tai lisäämällä opetustunteja venäjän kieleen. Venäjän kielen opettajien kelpoisuustilanne on valtakunnallisesti hyvä. Seuraava valtakunnallinen opettajatilastointi suoritetaan vuonna 2008. Siihen sisältyvät myös venäjän kielen opetuksesta aiheutuvat opettajatarpeet. Määrällisten ja sisällöllisten opettajatarpeiden ennakointi toteutetaan vuonna 2010. Venäjän kielen opetuksen toimintaedellytykset ovat olemassa. Kysymys on myös siitä millaisen painoarvon venäjän kielen opiskelu sekä sitä tukeva toiminta paikallisen päätöksenteon arvovalinnoissa saa. Opetushallitus vastaa perustehtävänään kieltenopettamisen kehittämisestä. Opetusministeriön ja Opetushallituksen välisessä tulossopimuksessa vuosille 2007 2009 on sovittu, että Opetushallitus tehostaa toimenpiteitä kielten opetuksen kehittämiseksi ja oppilaiden ja opiskelijoiden kielivalintojen monipuolistamiseksi yleissivistävässä koulutuksessa. Opetushallituksen tehtävänä on kehittää varhain aloitetun sekä integroidun vieraiden kielten sekä toisen kotimaisen kielen oppimiseen ja opetukseen soveltuvia oppimisympäristöjä, opetusmenetelmiä, työtapoja, oppimateriaaleja ja -välineitä. Tavoitteena on lisätä varhain aloitettua kieltenopiskelua ja kielellistä monimuotoisuutta. Kansainvälisen osaamisen perustekijä on hyvä ja monipuolinen kielitaito, jonka perusta luodaan perusopetuksessa. Suomi on hyväksynyt myös kansallisiin koulutusjärjestelmiin sekä kielipolitiikkoihin perustuvan Euroopan Komission kielten opetuksen toimintasuunnitelman, jonka suosittamia toimenpiteitä toteutetaan Euroopan 2
Ministerin vastaus KK 212/2007 vp Lenita Toivakka /kok Unionin Elinikäisen oppimisen ohjelman taloudellisten voimavarojen puitteissa. Tavoitteena on äidinkielen lisäksi kahden tai useamman kielen opetuksen edistäminen sekä elinikäisen kielenopiskelun tukeminen. Opetusministeriö valmistelee parhaillaan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaa vuosille 2007 2012. Globalisaation tuomat haasteet ja työelämän murros suomalaiselle koulutusjärjestelmälle ovat sen valmistelun yhtenä lähtökohtana. Kehittämissuunnitelmasta päättää valtioneuvosto vuoden 2007 lopussa. Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2007 Opetusministeri Sari Sarkomaa 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 212/2007 rd undertecknat av riksdagsledamot Lenita Toivakka /saml: Genom vilka åtgärder avser regeringen förbättra möjligheterna att studera ryska och öka det ryska språkets attraktionskraft samt se till att det finns ryskkunniga personer i vårt land också i framtiden? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: I statsrådets förordning (1435/2001) föreskrivs om de allmänna målen för den grundläggande utbildningen samt om hur den tid som används för grundläggande utbildning skall fördelas mellan undervisningen i olika ämnen, ämnesgrupper och elevhandledning (timfördelning). Enligt förordningens 7 3 mom. skall eleven läsa minst ett språk enligt lärokursen för A-språket och minst ett språk enligt lärokursen för B-språket. Eleverna skall ges möjlighet att läsa ett eller flera främmande språk som valfritt ämne. Timantalet i det frivilliga A-språket har ökats från tidigare (12 årsveckotimmar), eftersom det de facto bidrar till att göra skolornas språkprogram mångsidigare. Eleverna väljer oftast engelska medan det andra inhemska språket är obligatoriskt för alla i den grundläggande utbildningen. Genom ändringen strävar man också efter att höja målnivån för det frivilliga A-språket. Utbudet av det frivilliga A-språket varierar på grund av skillnader i utbildningsanordnarnas prioriteringar och resursallokering. I förordningen om timfördelningen i den grundläggande utbildningen föreskrivs om minimiantalet timmar som skall användas för undervisningen, vilket innebär att en anordnare av grundläggande utbildning själv kan besluta utöka undervisningen t.ex. i ryska i sina skolor genom att använda timmar avsedda för valfria ämnen för detta eller genom att utöka undervisningstimmarna i ryska. Behörighetssituationen när det gäller lärare i ryska är god i hela landet. Nästa riksomfattande lärarstatistik görs 2008. I den ingår också lärarbehov som föranleds av undervisningen i ryska. En prognostisering av de kvantitativa och innehållsmässiga lärarbehoven görs 2010. Verksamhetsbetingelser för undervisning i ryska finns, och nu går frågan ut på vilken vikt språkstudierna i ryska samt den verksamhet som stöder språkstudierna ges i valet av värderingar inom det lokala beslutsfattandet. En av Utbildningsstyrelsens grundläggande uppgifter är att svara för utvecklandet av språkundervisningen. I resultatavtalet mellan undervisningsministeriet och Utbildningsstyrelsen för 2007 2009 har avtalats att Utbildningsstyrelsen effektiviserar åtgärderna för att utveckla undervisningen i språk och erbjuda eleverna och studerandena i den allmänbildande utbildningen mångsidigare språkval. Utbildningsstyrelsens uppgift är att utveckla inlärningsmiljöer, undervisningsmetoder, arbetssätt och läromedel som lämpar sig för inlärning och undervisning i språk från tidig ålder, för integrerad inlärning och undervisning i främmande språk samt för inlärning och undervisning i det andra inhemska språket. Målet är att utöka språkstudier som inleds i tidig ålder och bredda den språkliga mångfalden. En grundläggande faktor när det gäller internationell kompetens är goda och mångsidiga språkkunskaper. Grunden för detta läggs i den 4
Ministerns svar KK 212/2007 vp Lenita Toivakka /kok grundläggande utbildningen. Finland har också godkänt Europeiska kommissionens handlingsplan för språkinlärning, som baserar sig på de nationella utbildningssystemen samt språkpolitiken. De åtgärder som rekommenderas i handlingsplanen genomförs inom ramen för de ekonomiska resurserna i Europeiska unionens program för livslångt lärande. Målet är att förutom i modersmålet främja undervisningen i två eller flera språk samt att stödja livslånga språkstudier. Undervisningsministeriet bereder som bäst en utvecklingsplan för utbildning och forskning för 2007 2012. De utmaningar globaliseringen för med sig och omvandlingarna i arbetslivet med tanke på det finländska utbildningssystemet utgör en av utgångspunkterna vid beredningen av planen. Statsrådet fattar beslut om utvecklingsplanen i slutet av 2007. Helsingfors den 3 juli 2007 Undervisningsminister Sari Sarkomaa 5