Katsaus vuoteen 2007

Katsaus vuoteen 2007

SKANSKA LYHYESTI Skanska Skanska on yksi maailman johtavista rakennus- ja projektikehityspalveluita tarjoavista yrityksistä. Skanskan palveluksessa on 60 000 henkilöä valituilla kotimarkkina-alueilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa. Skanskan vahvuus on ainutlaatuinen verkosto paikallista ja kansainvälistä osaamista. Skanska-konsernin emoyhtiö on listattu Tukholman pörssiin, ja sen liikevaihto vuonna 2007 oli noin 15 miljardia euroa. Skanska Suomessa ja Virossa Tämä vuosikatsaus kertoo Skanskan toiminnoista Suomessa ja Virossa. Skanskan toiminta Suomessa kattaa rakentamispalvelut, asuntojen ja toimitilojen projektikehityksen sekä julkisen sektorin elinkaarihankkeet. Rakentamispalveluihin kuuluvat talonrakentaminen, talotekniikkapalvelut sekä maa- ja ympäristörakentaminen. Virossa Skanskan toimintaan sisältyvät rakentamispalvelut ja asuntoprojektikehitys. Skanskan Suomen ja Viron liiketoimintojen yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2007 oli 1,1 miljardia euroa ja henkilöstön määrä noin 3 400. Arvomme Sitoutunut Sitoudumme työhömme. Tavoitteemme on ylittää asiakkaidemme odotukset. Osaava Teemme ammattitaitoisesti kaiken, mihin ryhdymme. Tarjoamme asiantuntemuksemme ja Skanskan laajan kokemuksen asiakkaidemme käyttöön. Luotettava Olemme tietoisia vastuustamme, ja pidämme sen, minkä lupaamme. Liikevaihto Suomessa ja Virossa (pro forma) (milj. e) 2005 1098,5 2006 1014,3 2007 1140,1 Henkilöstö 31.12. Suomessa ja Virossa 2005 3493 2006 3443 2007 3353 Skanska sai Kehäkukan Skanska Kodit Oy:lle sekä Arkkitehtuuritoimisto Huttunen-Hirvonen/Ark7 Oy:lle on myönnetty Vantaan rakentamisen laatupalkinto Kehäkukka palkinnoksi As. Oy Vantaan Silkinkaaren ja Silkinkulman suunnittelusta ja toteuttamisesta. Silkinkaari ja Silkinkulma sijaitsevat Tikkurilassa historiallisessa Silkin tehdasmiljöössä. Muutoksia rakenteessa 2007 Skanska Tekra Oy:n nimi muuttui Skanska Infra Oy:ksi 1.1.2007. Maarakennusliike Lantman Oy fuusioitiin Skanska Infra Oy:hyn 1.1.2007. Vuoden 2007 alussa toimintansa aloitti Skanska Talotekniikka -alueyksikkö, joka perustettiin osaksi talonrakennustoimialaa. Samalla Skanska Teklog Oy fuusioitiin 1.1.2007 Skanska Talonrakennus Oy:hyn. Skanska Oy myi 31.1.2007 Kalajokilaakson ja Ylivieskan alueella toimivan talonrakennusyrityksen YR-Insinöörit Oy:n sen johdolle. YR-Insinöörien liikevaihto oli vuonna 2006 noin 3 miljoonaa euroa. Skanska Talonrakennus Oy osti Porin seudulla toimivasta Rakennus Vuorenpää Oy:stä 10 prosentin vähemmistöosuuden 27.6.2007, jolloin yhtiö siirtyi kokonaisuudessaan Skanskan omistukseen. 15.2.2007 perustettiin Skanska Commercial Development Finland Oy vastaamaan toimitilojen projektikehityksestä Suomessa. Se kuuluu Skanskan pohjoismaiseen toimitilaprojektikehitysyksikköön. Europa Nostra -mitali Porthanian korjaustyölle Skanskan toteuttama Helsingin yliopiston Porthanian korjaustyö sai vuonna 2007 Europa Nostra -mitalin vuoden 2006 rakennusperintösarjassa. Porthanian restaurointi ja toiminnallinen ajanmukaistaminen saivat kiitosta siitä, että ne perustuivat huolellisiin selvityksiin ja rakennuksen alkuperäisyyden kunnioitukseen. Sitä pidettiin malliesimerkkinä 1900-luvun perinteen säilyttämisestä. Kansainvälistä tunnustusta Eko-Viikille Syyskuussa 2007 Ruotsin Malmössä järjestetty Sustainable City -tapahtuma arvioi Helsingin Eko-Viikin alueen parhaaksi ekoprojektiksi Pohjanmeren ja Baltian alueella. Eko-Viikille myönnettiin palkinto myös Pariisissa Ecobuilding Performance 2007 -tapahtumassa. Eko-Viikki on Suomen ensimmäinen ekologinen kaupunginosa. Skanska on rakentanut vuonna 2005 valmistuneelle alueelle yli 200 asuntoa.

Skanskan toiminta Suomessa ja Virossa Rakentamispalvelut Skanska Finland, Skanska Oy toimitusjohtaja Juha Hetemäki Skanska Talonrakennus Oy Talonrakentaminen 1 Matti Heiska Etelä-Suomi Toimitilarakentaminen Timo Reiniluoto Pohjois-Suomi ja Lappi Sakari Jämsä Itä-Suomi Tarmo Stjerna Talotekniikka Jari Koivu Talonrakentaminen 2 Jyrki Lautarinne Etelä-Suomi Asuntorakentaminen Tuomas Särkilahti Länsi-Suomi Jari Pölönen Pirkanmaa Tuomo Turkkinen Pohjanmaa Raimo Virtanen Keski-Suomi Jorma Mustakangas Skanska Infra Oy Maa-ja ympäristörakentaminen Ville Saksi Projektikehitys ja liiketoiminnan kehittäminen Antti Tuomainen Väylärakentaminen Pertti Heininen Insinöörirakentaminen Petri Nieminen Kalliorakentaminen Hannu Tomperi Teollisuus- ja vesihuoltorakentaminen Ari Huovila Skanska Asfaltti Oy Jouni Happonen Viro, Skanska EMV AS Olle Horm Asuntoprojektikehitys Skanska Residential Development Nordic Skanska Kodit Oy toimitusjohtaja Markus Tanninen Etelä-Suomi Markus Heino 15.5.2008 asti Pirkanmaa ja Pohjanmaa Miikka Routama Keski- ja Itä-Suomi Kari Luokkamäki Länsi-Suomi Hannu Laine Pohjois-Suomi Mikko Herva Viro Timo Holopainen (va.) Toimitilaprojektikehitys Skanska Commercial Development Finland Oy johtaja Jukka Pitkänen Infrastruktuurikehitys Skanska Infrastructure Development Tieyhtiö Ykköstie Oy Tieyhtiö Nelostie Oy toimitusjohtaja Tom Schmidt Petteri Kivimäki Sisältö Rakentamispalvelut Talonrakentamisessa ennätyksellinen vuosi...2 Infrassa pilotoitiin uudenlaisia palvelumalleja...6 Rakentaminen jatkui vilkkaana Virossa...8 Toimitilaprojektikehitys Skanska vahvisti toimitilojen projektikehitystään...9 Asuntoprojektikehitys Persoonallisia koteja, omaleimaisia asuinalueita... 10 Vastuullisuus Vastuullinen kehittäjä... 12 Vakaa taloudellinen kasvu mahdollistaa kehittymisen... 14 Hyvinvoiva työyhteisö... 16 Koulutus antaa valmiuksia päästä tavoitteisiin... 18 Tavoitteena nolla tapaturmaa... 20 Ympäristövastuullisuus tuottaa kestäviä ratkaisuja... 22 Kansainvälinen Skanska Skanska kansainvälinen mahdollisuus... 24 Kannessa: rakennusnainen Riikka Pekanpalo (kuva: Matti Matikainen) ja Espoon Reimantorni (kuva: Marjo Koivumäki) 1

rakentamispalvelut: TALONRAKENTAMINEN Talonrakentamisessa ennätyksellinen vuosi Tuttua rakentajaa ei tarvitse perehdyttää Bella-Veneet Oy valitsi jälleen Skanskan urakoitsijaksi, kun Kuopion Siikaniemeen piti rakentaa uusi tehdas. Tehdas valmistui marraskuussa 2007. Skanska tekee Bellalle neuvottelu-urakoita, jolloin rakennuttaja saa urakoitsijan asiantuntemuksen käyttöönsä alusta lähtien, eikä kilpailuttamiseen kulu aikaa. Arvostan sitä, että uusien rakennushankkeiden toteuttaminen on saatu käyntiin ripeästi eikä tuttua rakentajaa tarvitse perehdyttää alusta alkaen, sanoo Bella-Veneiden toimitusjohtaja Raimo Sonninen. Skanskan talonrakentamisen palveluihin kuuluvat asuntorakentaminen, liike- ja toimitilarakentaminen, teollisuusrakentaminen, julkinen rakentaminen, korjausrakentaminen sekä talotekniikka. Skanska Talonrakennus Oy:n osuus koko rakentamispalveluiden liikevaihdosta oli 73 prosenttia vuonna 2007. Töölöntorin Sandels ruotsinkieliselle nuorisolle Monitoimitalo Sandels on rakennettu akateemikko Juha Leiviskän piirustusten mukaan ruotsinkielisen nuorison ja kulttuurin tyyssijaksi Helsingin läntisille kaupunginosille. Taidepainotteinen lukio, musiikkiopisto ja nuorisotalo tuovat tuoretta boheemiutta Töölöntorin laidalle. Sandelsin ravintola palvelee sekä talon käyttäjiä että ulkopuolisia asiakkaita. Skanskan rakentama, maaliskuussa 2007 valmistunut monitoimitalo on jo saanut kiitosta valoisuudestaan, monikäyttöisyydestään ja sopivuudestaan maisemaan. Palvelutalobuumi Erilaisten palvelutalojen ja erityisasumisen tarve on kasvussa. Skanskalla oli vuoden 2007 lopussa pelkästään pääkaupunkiseudulla käynnissä viisi palvelutalohanketta. Lisäksi Hämeenlinnaan, Helsinkiin ja Tornioon valmistui palvelutaloja vuoden aikana. Terveydenhuollon erityispalveluiden rakennushankkeet eivät ole vain tekniikan ja talouden erikoislaji, vaan onnistumisen ratkaisee vuorovaikutus: paljonko tulevien asukkaiden erityisvaatimuksia osataan ottaa huomioon. Asiakkaat arvostavat Skanskan asiantuntemusta Yritysasiakkaat pitävät Skanskaa parhaana rakennusyhtiönä. Tämä käy ilmi Taloustutkimus Oy:n vuoden 2007 lopulla toteuttamasta Toimialakohtaisesta asiakastyytyväisyystutkimuksesta, jossa yli 500 työelämän päättäjää arvioi kymmentä rakennusliikettä aiemman tai nykyisen asiakassuhteen perusteella. Tutkimus tehdään vuosittain puhelinhaastatteluna. Skanskan nousi tutkimuksessa ykköseksi etenkin asiantuntemuksessa. KOULUT JA OPPILAITOKSET Valmistuneita Vihdin lukio Monitoimitalo Sandels, jossa lukio ja musiikkiopisto, Helsinki Peruskoulu, Lapua Hirvialhon peruskoulu, peruskorjaus, Viiala Peruskoulu ja päiväkodin laajennus, Nurmo Huutjärven peruskoulu, Pyhtää Rakenteilla Koskenmäen koulu, Nokia Luolavuoren koulun lisärakennus, Turku Vanttilan koulu, Espoo ASUNTOKOHTEET (urakkakohteet) Valmistuneita Helsingin Huvitus, Helsingin Omenankukka Turun Ipnoksenrinne TA-Asumisoikeus Oy Betonimiehenkatu 1, Oulu Helsingin Plaza Helsingin Kehruupiha Rakenteilla Koy Antinkatu 22, Pori Porin Mikonpihlaja ja Mikonportti Helsingin Kartio Helsingin Muotoilijanpiha Helsingin Tuohiaukio Helsingin Asumisoikeus Oy Sippolan Hovi Domus Arctica Männistö, Rovaniemi ERITYISASUMISEN KOHTEET JA PALVELUTALOT Valmistuneita Voutilan vanhustenhuoltokeskus, Hämeenlinna MS-talo, Helsinki Hopeatien palvelutalo, Helsinki Palvelutalo Hopeahovi, Tornio Palvelutalo Foibe, Vantaa Lepolankatu, peruskorjaus, Lahti Rakenteilla Karjarannan palvelutalot, Pori Palvelutalo Hopeakotka, Espoo Käpytikka, Helsinki Kontulan uusi vanhustenkeskus, Helsinki Vehkatien ryhmäkoti, Vantaa Suutarinkoti, Helsinki TEOLLISUUSRAKENNUKSET JA LOGISTIIKKAKESKUKSET Valmistuneita Haklift, teollisuushalli ja toimistotiloja, Kaarina POVO 1 ja 2, Porin Prosessivoima Bella-Veneet Oy, tehdas, Kuopio Tornion Voima Oy, RU9 Rautaruukki Oyj, suorakarkaisun RU 2 betonirakenteet, Raahe Fingrid Oyj, kaasuturbiinivoimalaitos, Olkiluoto TVO Korjaamon laajennus, Olkiluoto Transpoint, terminaali, Jyväskylä Stora Enso, puunkäsittely- laitos, Varkaus JC Safematic, tehdasrakennus, sisustusurakka, Muurame Suomi-Soffa, Kajaani Teräspalvelukeskus, Flinkenberg Oy, Valkeakoski Rakenteilla Freeway Logistic City, Sipoo POVO 3, Pori TVO Vala-varastoalueen laajennus, Olkiluoto Suurikuusikon rikastamo, Kittilä Korjausrakentamis- HANKKEET Valmistuneita Fabianinkatu 27 29, Helsinki Attilan virastotalo, Tampere If Niittymaa, Espoo Rakenteilla Kirjauksenmäen palvelukeskus, Riihimäki Tampereen linja-autoasema Riihimäen urheilutalo Tekniikantie 4, Espoo 2

Nelostien päälle keskelle Rovaniemeä rakennettu Kauppakeskus Revontuli on näyttävä maamerkki. Skanskan rakentama viisikerroksinen kauppa- ja liikekeskus kattaa nelostien 200 metrin matkalta. Se tarjoaa mittakaavaltaan ja palveluvalikoimaltaan aivan uutta Lapin alueella. Revontulen 700 pysäköintipaikkaa tulivat myös tarpeeseen korjaamaan kaupungin pysäköintipaikkapulaa. Kauppakeskus valmistui joulumyyntiin 2007. Timo Lindholm Tavoitteena olla asiakkaiden ensisijainen valinta Rakentamispalveluissa panostamme erityisesti henkilöstön ja esimiestoiminnan kehittämiseen, työturvallisuuden parantamiseen ja tuottavuuden tehostamiseen. Haluamme näin tarjota asiakkaillemme entistä luotettavampaa, laadukkaampaa ja edullisempaa palvelua. Matti Matikainen Toimitusjohtaja Juha Hetemäki 3

rakentamispalvelut: TALONRAKENTAMINEN Erityiset puhtausvaatimukset sairaaloissa Keski-Suomen keskussairaala Jyväskylässä on laajentunut uudella F-osalla. Skanska sai vuonna 2005 alkaneen kaksivaiheisen urakan päätökseen syksyllä 2007. Sairaalan rakentamisen aikainen puhtaus oli Jyväskylässä merkittävässä asemassa. Puhtaustasoa seurattiin erityisin mittauksin, ja mittausten tulokset olivat erinomaisia. Parhaillaan Skanska rakentaa Pohjois-Karjalan keskussairaalan laajennusta Joensuussa. Uusi K-rakennus valmistuu joulukuussa 2008. Hypermarkettien rakennuttajat luottavat Skanskaan Skanska rakensi tai laajensi vuonna 2007 peräti kuusi Prismaa. Myös K-Citymarket valmistui Keravalle, Lentolan kauppakeskus laajeni Kangasalla ja kaksi Würth- Centeria rakennettiin länsirannikolle. Suunnitteilla ja rakenteilla on lisäksi useita merkittäviä kaupan alan hankkeita. Skanska on kehittänyt muun muassa Jyväskylässä Palokankeskuksen mittavaa laajennusta, jonka rakentaminen alkanee vuoden 2008 lopulla. Reetta Salonen Syöpähoitojen tutkimus- ja palvelukeskus Helsinkiin Suomen ensimmäisen yksityisen syöpähoitojen tutkimusja palvelukeskuksen rakentaminen on käynnistynyt Helsingin Ruoholahdessa. Hankkeen alullepanija on yksityisklinikka Docrates Oy. Kohteen kokonaisvastuu-urakoitsijana toimii Skanska. Keskus valmistuu keväällä 2009. Skanska näkee terveydenhoitoalan rakentamisprojektit tärkeänä erikoistumisalueenaan ja haluaa tuoda oman kansainvälisen osaamisensa ja kokemuksensa osaksi tätä Suomen mittakaavassa ainutlaatuista hanketta, painottaa aluejohtaja Timo Reiniluoto Skanskasta. Kiitotien valoissa Skanskan rakentama Hilton Helsinki-Vantaa Airport on viiden tähden hotelli, joka sijaitsee aivan Helsinki- Vantaan lentokentän ulkomaanterminaalin vieressä. Seitsenkerroksisen hotellin 246 huoneesta noin sata sijaitsee kiitorata-alueen puolella, joten niistä näkee koneiden nousut ja laskut. Vaativa hanke valmistui hyvin tiukassa aikataulussa: rakennusaika oli 13,5 kuukautta ja hotelli luovutettiin asiakkaalle elokuussa 2007. KAUPAN ALAN HANKKEET Valmistuneita Kauppakeskus Revontuli, Rovaniemi Prisma Kuopio (laajennus) Prisma Lappeenranta (laajennus) Prisma Raahe (laajennus) Prisma Pietarsaari Prisma Rauma Talous-Markka, Rauma Würth-Center Rauma Würth-Center Meri-Pori K-Citymarket Kerava Prisma Viikki, Helsinki Lentolan liikekeskus, Kangasala Autokeskus Magneetti, Vantaa Rakenteilla K-Citymarket Päiväranta, Kuopio Kodin Terra, Pori Prisma Kannelmäki, Helsinki Salo Retail Park, Salo KOy Iin kauppakeskus (Kärkkäinen Express), Ii Tawastinkulma, Kauppakatu 35, Jyväskylä Sellon viihdekeskus, Espoo TALOTEKNIIKKAHANKKEET Valmistuneita As Oy Mattilanmäki, LVI, Lahti Poliisiammattikorkeakoulu, IV, Tampere Sammon koulu, perusparannus, IV, Tampere Alava A 1 sairaala- ja palvelurakennus, LV, Kuopio Keravan yhteiskoulu, IV Forssan Ikkunatehdas, IV Finno Retail Shops, talotekniikka, Espoo Rakenteilla Haso Oy Sippolan Hovi, LVI, Helsinki OTA 1 -toimistorakennus, talotekniikka, Espoo Kilpiäisten palvelukeskus, LV, Lahti Kannaksen lukion perusparannus, LVI, Lahti Vantaan ammatillinen koulutuskeskus Varia, Rälssitien toimipisteen laajennustyö, IV Valtiokonttorin peruskorjaus, IV, Helsinki Finnair Maakalustokeskus, IV, Vantaa Palvelutalo Hopeakotka, talotekniikka, Espoo TOIMISTOT Valmistuneita Jyväskylän Sinetti Finnish Consulting Groupin (FCG) toimitalo, Helsinki Rakenteilla Helsinki Vantaan Technopolis, Vantaa Panorama Tower, Espoo TERVEYDENHUOLTOALAN HANKKEET Valmistuneita Keski-Suomen keskussairaalan laajennus, Jyväskylä Rakenteilla Pohjois-Karjalan keskussairaala, K-osa, Joensuu Saukonpaasi, syöpähoitojen tutkimus- ja palvelukeskus Docrates, Helsinki MUUT JULKISEN RAKENTAMISEN HANKKEET Valmistuneita Lounais-Suomen vankila, Vankimielisairaala U36, Turku Rakenteilla Koukkuniemen ravinto- ja huoltokeskus, Tampere HOTELLIT, KYLPYLÄT, VAPAA-AJANKESKUKSET Valmistuneita Hilton Helsinki Vantaa Airport Lahden Urheilupuiston mäkikatsomo, VIP-ja sosiaalitilat, peruskorjaus Rakenteilla Imatran kylpylä, laajennus Jyväskylän Paviljonki, laajennus 4

Hilton Helsinki-Vantaa Airport - hotelli toteutettiin tiukan Hiltonstandardin mukaan, jossa on tarkat määritelmät muun muassa materiaaleista ja turvallisuudesta. Voitto Niemelä 30 vuoden kokemuksella Nykyään tehdään paljon valmiista elementeistä ja urakat ovat lyhentyneet uusilla työtavoilla. Kustannusseurantakin on toista kuin 30 vuotta sitten: naulapaketinkin katoaminen näkyy laskelmissa. Ville Kulmala Vastaava mestari Aarre Nieminen 5

RAKENTAMISPALVELut: MAA- ja YMPÄRISTöRAKENTAMINEN Infrassa pilotoitiin uudenlaisia palvelumalleja Skanskan maa- ja ympäristörakentamisen palveluita ovat alueellinen infrarakentaminen, pohja-, silta-, väylä- ja kalliorakentaminen, päällystysurakointi, teollisuusrakentaminen ja vesihuolto sekä projektikehitys ja projektinjohtourakointi. E18 on elinkaarihanke Skanska on Tieyhtiö Ykköstie Oy:n osakkaana mukana E18 Muurla Lohja -moottoritieprojektissa, joka aloitettiin vuonna 2005. Elinkaarimallilla toteutettava hanke valmistuu marraskuussa 2008 ja on Skanskan kaikkien aikojen suurin rakentamissopimus Suomessa. Tieosuuden pituus on yhteensä 51 kilometriä, ja se sisältää 75 siltaa, kahdeksan liittymää ja yhteensä viisi kilometriä tunneliosuuksia. Moottoritie toteutetaan julkisen ja yksityisen sektorin välisenä elinkaarisopimuksena, jossa tiehallinto ostaa toteuttajalta, Tieyhtiö Ykköstie Oy:ltä, tien suunnittelun, rakentamisen ja kunnossapidon vuoteen 2029 saakka. Toteuttaja vastaa hankkeen rakentamisesta, kunnossapidosta ja rahoituksesta. Tien valmistuttua Tiehallinto maksaa toteuttajalle palvelumaksua 21 vuoden ajan. Palvelumaksun suuruus perustuu siihen, kuinka hyvin tie täyttää sovitun laatu- ja käytettävyystason. Elinkaarimallissa toteuttaja kantaa rakennuksesta tai rakenteesta perinteistä takuuaikaa pidemmän ja laajemman vastuun. Julkinen sektori voi elinkaarimallien avulla keventää omaa organisaatiotaan hallitusti ja kehittää tuottavuutta keskittymällä ydintoimintoihinsa. Palveluista vastaavat Skanska Infra Oy ja Skanska Asfaltti Oy. Maa- ja ympäristörakentamisen osuus Skanskan rakentamispalveluiden liikevaihdosta oli 27 prosenttia vuonna 2007. Vuorikaskaat laulavat jätevedenpuhdistamon naapurissa Skanska rakensi Pohjan kuntaan edistyneintä tekniikkaa käyttävän jätevedenpuhdistamon laitteineen. Uudessa jätevedenpuhdistamossa käsitellään Pohjan ja Karjaan kuntien jätevedet. Puhdistamon läheisessä metsikössä asustaa äärimmäisen uhanalaisiksi luokiteltuja vuorikaskaita. Niiden rauha turvattiin, kun metsikkö suojattiin rakennusaikaisilta häiriöiltä. Oulun alueen päällystetyt tiet Skanskan ylläpitoon Skanska Asfaltti Oy ja Tiehallinnon Oulun tiepiiri ovat solmineet pitkäaikaisen ja sisällöltään laajan sopimuksen päällystettyjen teiden ylläpidosta. Sopimus on vasta toinen laatuaan Suomessa, ja se on voimassa vuoteen 2016 asti. Sopimusmalli antaa myös tuottajille uuden, pitkäjänteisen tavan kehittää toimintaansa. Sopimus on voimassa vuoden 2016 loppuun asti. Ylläpidettävän tieverkon pituus on yhteensä 1 129 kilometriä. Teiden päällysteen kuntoa arvioidaan säännöllisin mittauksin, joiden avulla tutkitaan esimerkiksi tien tasaisuutta ja pinnan karheutta sekä urien muodostumista. Valmistuneita Maantie 756 Kokkolan satamatie, Kokkola Vuosaaren sataman maantietunneli, Helsinki Toukorannan esirakentaminen, Helsinki Riihimäen jätevoimala, Riihimäki Tienpäällystysurakka, Vaasan tiepiiri Tienpäällystysurakka, Lapin tiepiiri Karjaa-Pohja-jätevedenpuhdistamo, Pohja Riukkajängän jätteenkäsittelylaitos, Tornio Rakenteilla E18 Muurla Lohja Vuosaaren pohjoinen väestönsuoja, Helsinki Käpylä-Tilkka UO1 yhteiskäyttötunneli, Helsinki Mussalon jätevedenpuhdistamo, Kotka Valtatie 8 Metsälä-Bäckliden Valtatie 2 perusparannus Teollisuuskadun parantaminen, Helsinki Infra hoitaa 1315 siltaa Oulun alueella Skanska ja Tiehallinto ovat tehneet kaksi merkittävää, uudentyyppistä sopimusta siltojen kunnossapidosta. Sopimusten mukaan Skanska hoitaa 674 Oulun pohjoisen alueen siltaa ja 641 Oulun eteläisen alueen siltaa. Monivuotisiin sopimuksiin sisältyvät vuosittaiset siltatarkastukset, viiden vuoden välein tehtävät yleistarkastukset sekä siltojen korjaustyöt. Skanska seuraa jatkuvasti siltojen kuntoa ja laatii pitkäjänteisiä korjausaikatauluja. Valtatie 2:n sujuva liikenne turvataan Helsinki Pori-valtatie on yksi Etelä-Suomen pääväylistä. Työn kohteena on lähes 200 kilometriä pitkä tieosuus, jolla tehdään töitä useassa kohteessa samanaikaisesti. Vuonna 2007 aloitettu työ valmistuu vaiheittain vuoden 2009 kesään mennessä. Perusparannusprojektin pääurakoitsijana on Skanska Infra Oy, joka toteuttaa hankkeen niin sanottuna suunnittelu ja toteutus -urakkana. Suunnittelun ja rakentamisen lisäksi urakoitsija huolehtii liikennejärjestelyistä ja liikenteenohjauksesta koko urakan ajan. Parannustyöt keskittyvät ohituskaistoihin, liittymiin, riista-aitoihin ja pienempiin erilliskohteisiin. Hankkeen lähtökohtana on turvata valtatie 2:n liikenteen sujuvuus nykytasolla seuraavat 10 15 vuotta, parantaa liikenneturvallisuutta, lieventää ympäristövaikutuksia sekä tukea aluerakennetta. 6

Skanskan louhimat Vuosaaren tunnelit avattiin syksyllä 2007. Porvarinlahden alitse kulkevassa, puolitoista kilometriä pitkässä tietunnelissa on liikenteelle yksi tunneli kumpaankin suuntaan. Tietunneli alittaa Porvarinlahden ja Labbackan Natura 2000 -alueen. Christian Westerback / Lehtikuva Massojen liikkeet tunnetaan tarkasti Massansiirtojen sähköinen seuranta pitää tienrakentajan ajan tasalla, kun tieto kuormista siirtyy langattomasti ajoneuvoista tietokantaan. Opastan kuljettajia sovelluksen käytössä, ja sovellusta on myös kehitetty heidän palautteensa perusteella. Jyrki Vesa Projekti-insinööri Mari Sipilä 7

RAKENTAMISPALVELut: viro Rakentaminen jatkui vilkkaana Virossa Skanskan toiminnasta Virossa vastaa Skanska Oy:n tytäryhtiö Skanska EMV AS, joka on Viron toiseksi suurin rakennusyritys. Uusi terminaali Tallinnan lentoasemalle Skanska EMV rakentaa Tallinnan lentoaseman uuden terminaalin. Tilaaja on Tallinn Lennujaam AS. Osin EU-rahoitteisen hankkeen urakkasumma on 39,3 miljoonaa euroa. Skanska rakentaa uuden, noin 15 000 neliön laajuisen terminaalin ja uudistaa noin 5 000 neliön alueen vanhassa terminaalissa. Urakkaan kuuluvat myös turvallisuus- ja lentokenttäjärjestelmät. Laajennuksen tarkoituksena on parantaa lentoaseman toimivuutta ja turvallisuutta sekä mahdollistaa matkustajamäärän kasvu nykyisestä 1,4 miljoonasta 2,5 miljoonaan vuodessa. Rocca Al Maren kauppakeskus laajenee Rocca al Maren kauppakeskuksen kehittäminen jatkuu Tallinnassa, kun Skanska laajentaa keskusta ja uudistaa sen olemassa olevia tiloja. Hankkeen tilaaja on Rocca al Mare Kaubanduskeskus AS, jonka omistaa suomalainen kiinteistösijoitusyhtiö Citycon Oyj. Joulukuussa 2007 allekirjoitetun sopimuksen arvo on noin 33 miljoonaa euroa. Kyseessä on Rocca al Maren toinen laajennus, joka on kooltaan noin 14 000 neliömetriä, sekä kauppakeskuksen vanhojen noin 33 000 neliömetrin tilojen uudistaminen. Skanska aloitti uuden sopimuksen mukaiset työt vuoden 2008 alussa. Vuonna 2007 Skanska rakensi jo noin 20 000 bruttoneliömetrin kokoista laajennusosaa kauppakeskukseen sekä uudisti noin 2 000 neliömetriä vanhoja tiloja. Nämä aiemmin tilatut työt saadaan päätökseen vuoden 2008 keväällä. Valmistuessaan vuonna 2009 Rocca al Mare tulee olemaan yksi Tallinnan suurimmista kauppakeskuksista. Virossa toimintaan sisältyvät rakentamispalvelut ja asuntoprojektikehitys. Skanska uudistaa Tarton yliopistollista sairaalaa Skanska EMV laajentaa Virossa Tarton yliopistollista sairaalaa. Skanska on pääosapuoli hanketta toteuttavassa työyhteenliittymässä. Koko hankkeen urakkasumma on lähes 48 miljoonaa euroa, ja projekti saa rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR). Sopimus kattaa kaksi uudisrakennusta sekä kahden rakennuksen laajennusja saneeraustyöt. Rakennuksiin sijoitetaan muun muassa teho-osasto, naistenklinikka, kirurgisia ja neurologisia osastoja sekä röntgenosasto. Rakennukset valmistuvat vuoden 2008 lopussa. Skanska on maailmanlaajuisesti merkittävä sairaaloiden ja muiden terveydenhoitoon liittyvien tilojen toteuttaja. Erityisesti Yhdysvalloissa ja Isossa-Britanniassa Skanska on rakentanut useita haastavia ja suuria hankkeita. Arno Mikkor Valmistuneita Kadriorgin asuinalue, Tallinna Liivaojan asuinalue, Tallinna Tallinn English Collegen laajennus, Tallinna Tehvandi K90 hyppyrimäki, Otepää Turu tee, asfaltointityöt, Tartto Puolustusvoimien harjoitusalueen palvelukeskus, asfaltointityöt Maantie 9, asfaltointi sekä ohitustien risteyksen uusiminen Rakenteilla Pirita tee 28 -asuinrakennus, Tallinna Loopealsen asuinalue, Tallinna Meriton Spa-hotelli, Tallinna Kamari-sillat, Maantie 14175 Miinasataman satamalaitureiden saneeraustyöt, Tallinna Vesi- ja viemäriputkiston saneeraus, Tartto Pitkiä leiskautuksia! Lokakuussa valmistui Tehvandin urheilukeskuksen K90-hyppyrimäki, joka sijaitsee Otepään kunnassa. Hyppyrimäen lisäksi Skanska rakensi muun muassa uuden laskeutumisrinteen, tuomarien ja valmentajien tornin sekä katsomon. Jüri Serjamaa 8

Skanska vahvisti toimitilojen projektikehitystään Kehittäjä ja sijoittaja Skanska laajensi toimitilojen projektikehitystään Suomessa vuoden 2007 alussa perustamalla Skanska Commercial Development Finland Oy:n. Tämä vastaa toimitilaprojektikehityksestä täysimittaisesti eli toimii hankkeissa myös omistajana ja hallinnoijana. Toimitilaprojektikehitysyksikön avulla Skanska voi entistä kattavammin vastata suomalaisten toimitila-asiakkaiden tarpeisiin ja hyödyntää hankkeissa myös kansainvälistä verkostoaan. Kehitteillä olevia hankkeita Toimitalohanke, Ruskeasuo, Helsinki Kaarinanportin ostospuisto, Kaarina Ensimmäinen Skanska Commercial Development Finland Oy on osa Skanskan pohjoismaista toimitilaprojektikehitysyksikköä. Se toimii aloitteentekijänä, kehittäjänä ja sijoittajana toimitilaprojekteissa: toimistorakennuksissa sekä logistiikka- ja liiketiloissa. Suomessa toimistojen projektikehitys keskittyy Helsingin seudulle ja logistiikka- ja liiketilahankkeiden kehitys keskeisille alueille koko maassa. Kansainvälinen konsepti Skanska on tähän saakka tehnyt vastaavalla konseptilla toimitilojen projektikehitystä Ruotsissa, Tanskassa, Puolassa, Tšekin tasavallassa ja Unkarissa. Se on kehittänyt toimitiloja yhteensä noin 560 000 neliömetrin verran vuosina 2000 2006....Skanskan toimitilaprojektikehitysyksikön suomalaisista hankkeista on Lintulahdenvuori Helsingissä (havainnekuva alla). Kyseessä on 10 000 kerrosneliömetrin toimistotalo, josta kolmannes oli varattu ennen rakennustöiden alkua syksyllä 2007. Talo valmistuu kesällä 2009. Toimitilaprojektikehitys Pohjoismaiden paras Euromoney-lehti on valinnut vuosina 2005, 2006 ja 2007 Skanskan Pohjoismaiden parhaaksi kiinteistökehittäjäksi. Valinta perustui tutkimukseen, jonka Euromoney teki kiinteistökehittäjien, konsulttien, sijoittajien ja muiden liiketalouden toimijoiden keskuudessa. Gullichsen Vormala Arkkitehdit Oy Susa Junnola Selkeä tehtävä Yksikkömme vahvistaa Skanskan roolia aloitteentekijänä, kehittäjänä, hallinnoijana sekä omistajana suomalaisissa toimitilahankkeissa. Johtaja Jukka Pitkänen 9

Asuntoprojektikehitys Persoonallisia koteja, omaleimaisia asuinalueita Skanska Kodit Oy on osa Skanskan pohjoismaista asuntoprojektikehitysyksikköä. Liiketoimintayksikköön kuuluvat yhtiöt Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Yhtiöt kehittävät, Aluekehityshankkeita Tampereella Luonnonkauniiseen maisemaan Pyhäjärven rantaan Tampereen Härmälässä rakennetaan lähes tuhat uutta asuntoa. Hanke toteutetaan useassa vaiheessa vuosina 2007 2013. Ensimmäinen kohde, As. Oy Härmälänrannan Satamawouti, valmistuu jouluksi 2008. Oulussa Alppilan uudelle asuinalueelle on valmistunut ensimmäinen kohde, 59 asunnon As. Oy Oulun Alppihovi. Skanska on mukana rakentamassa Alppilasta viihtyisää ja turvallista miljöötä. Alppilan alueelle on tulossa noin tuhat asuntoa seitsemään kortteliin. Turussa Turun keskustaan on rakenteilla 280 asunnon Veturipuisto. Ensimmäisenä kahdeksasta kerrostalosta valmistui As. Oy Turun Lokomotiivi syksyllä 2007. Virossa Liivaojan kerrostaloalue on valmistunut Tallinnan Kadriorgiin. Asukasportaalit lisäävät suosiotaan Alun perin Skanskan ja rakenteilla olevien kohteiden tulevien asukkaiden välisiksi viestikanaviksi perustetut asukasportaalit ovat tulleet suosituiksi myös taloyhtiöiden verkkosivustoina. Portaalit toimivat asukkaiden sähköisenä ilmoitustauluna, jossa erilaiset asiakirjat ovat käyttäjätunnuksien haltijoiden nähtävillä. Nuoret arkkitehdit kilpailevat Europanissa Skanska on lähes kymmenen vuoden ajan tukenut nuorille eurooppalaisille arkkitehdeille suunnattuja Europan-kilpailuja. Kotkan Hovinsaari ja Vantaan Leinelä ovat tammikuussa 2008 ratkenneen Europan 9 -arkkitehtikilpailun suunniteltavien alueiden joukossa. Skanska on Kotkan ja Vantaan yhteistyökumppanina alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa. Vuoden 2006 Europan-kilpailukohteen, Kuopion Saaristokaupungin, toteuttaminen on käynnissä. Skanska Kodit jatkaa yhteistyötä kilpailun suomalaisten voittajien kanssa, ja kaavoitus etenee hyvää vauhtia. suunnittelevat ja rakennuttavat asunto- ja aluerakennushankkeita, ja tarjonta kattaa sekä kerrostalot, rivitalot että pientalot. Skanska Kodit Oy:n toiminta-alueet ovat Suomi ja Viro. Valmistuneita Espoon Reimantorni Järvenpään Mäntylä Kotkan Hirssaari Kuopion Venlanpiha Lahden Satumetsä Oulun Alppihovi Rauman Tarvosaarenpuisto Tampereen Satakunnankatu 11 Turun Lokomotiivi Vaasan Willatavaratehdas Rakenteilla Helsingin Arctica ja Artesaani Helsingin Jesper ja Juno Jyväskylän Horisontti Lappeenrannan Samulinranta Oulun Alppilinna ja Alppikartano Porin Valtionsilta Rovaniemen Kotiharju Tampereen Härmälänrannan Satamawouti Turun Topparoikka Vuosi 2007 Myytäviä asuntoja valmistui 1419 kpl 1900 kpl 2006 2007 Vuoden lopussa oli rakenteilla 2073 kpl 1538 kpl 2006 2007 Vuoden lopussa oli myymättä 239 kpl 91 kpl 2006 2007 Uusia asuntoja aloitettiin Asuntoja myytiin Myynnin jakauma alueittain (%) Marjo Koivumäki 1753 kpl 1365 kpl 1544 kpl 1258 kpl 2006 2007 2006 2007 10 2 12 14 16 47 Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Keski- ja Itä-Suomi Pirkanmaa Pohjanmaa Länsi-Suomi Viro 10

Marjo Koivumäki Toimiva sisältä ja ulkoa Viihtyisän asuinympäristön luomisessa hyvä aluesuunnittelu on vähintään yhtä tärkeää kuin hyvä arkkitehtuuri. Tämän huomioiminen on mielestämme myös keino ylittää asiakkaidemme odotukset. Jyrki Vesa Toimitusjohtaja Markus Tanninen 11

vastuullisuus Vastuullinen kehittäjä Merkittävänä kansainvälisenä yrityksenä Skanska on ottanut edelläkävijän roolin sosiaalisen ja ympäristövastuun kantajana sekä alan kehityksen suunnannäyttäjänäkin. Skanska edellyttää myös alihankkijoiltaan vastuullista yritystoimintaa ja sitoutumista Skanskan toimintaperiaatteisiin. Skanska Code of Conduct Skanskan eettiset periaatteet, Code of Conduct, toimii perustana konsernin toiminnalle ympäristöasioissa, liiketoimintaetiikassa, ihmisoikeuksiin liittyvissä asioissa, työntekijäsuhteissa ja suhteissa sidosryhmiin. Kaikki Skanskan toimihenkilöt Suomessa ovat velvollisia suorittamaan Code of Conduct -verkkokoulutusohjelman sekä noudattamaan Skanskan eettisiä periaatteita työssään. Kouluja Keniaan Plan Suomi Säätiöllä on käynnissä kaksivuotinen hanke, jossa rakennetaan Itä-Kenian lapsille kouluja. Skanska on päätukijana Planin hankkeissa, joissa lahjoitetaan kenialaislapsille oppimisen iloa turvallisissa tiloissa. Vastuullisuuden kulmakivet Taloudellinen vastuu tarkoittaa sitä, että kehitämme ja ylläpidämme vakaata ja menestyvää liiketoimintaa. Vastaamme siitä, että asiakkaamme saavat tarvitsemansa tilat ja rakenteet sovitun hintaisina, laatuisina ja sovitun aikataulun mukaisesti toteutettuna. Ympäristövastuu tarkoittaa, että Skanska pyrkii vähentämään ympäristön kuormittamista. Tarjoamme asiakkaillemme palveluita, osaamista ja työkaluja rakennusten ja rakenteiden elinkaariominaisuuksien hallintaan ja kehitämme määrätietoisesti keinoja supistaa energiankulutusta, päästöjä ja jätteitä. Sosiaalisen vastuun keskeisin sisältö on henkilöstön hyvinvointi, työterveys ja -turvallisuus. Se sisältää myös hyvät toimintatavat suhteessa muihin yrityksiin sekä vuorovaikutuksen lähiyhteisöjen ja sidosryhmien kanssa. Standardien tukema toimintajärjestelmä Toimintajärjestelmämme on työkalu toiminnan jatkuvaan parantamiseen. Toimintajärjestelmässä on kuvattu Skanskan avainprosessit, noudatettavat toimintatavat ja vastuut. Toimintajärjestelmämme täyttää seuraavien standardien vaatimukset: ISO 9001:2000 (laatu) ISO 14001 (ympäristö) OHSAS 18001 (työterveys ja -turvallisuus) Viisi toiminnallista tavoitetta 0 taloudellista tappiota 0 työtapaturmaa 0 virhettä 0 ympäristörikettä 0 eettistä rikettä Taidetta ohikulkijoille Tehokkaassa toimitusketjussa ovat naulatkin paikoillaan Tehoa ja turvaa työmaille Taiteilija Martti Aiha on toteuttanut Helsingin Länsi-Pasilaan Skanskan tilaaman taideaidan. Näyttävä, värikäs aita suojaa As. Oy Helsingin Kiteen työmaata ja on tarkoitettu ilahduttamaan asukkaita ja ohikulkijoita sekä ehostamaan kaupunkimiljöötä. Matti Matikainen Kun työmaan pientarvikevarasto on järjestyksessä ja sen täyttötilanne päivittyy tietojärjestelmään automaattisesti, saadaan aikaan merkittäviä kustannussäästöjä. Skanska on tutkinut ja kehittänyt varastointijärjestelmäänsä siten, että vuonna 2007 uutta pientarvikevarastomallia pilotoitiin jo usealla työmaalla. Entistä tarkempi virtuaalimalli Oulun Uuden Alppilan asuntoalueen virtuaalimalli on hyvä esimerkki siitä, miten tietomallintamiseen perustuvat aluemallit hyödyttävät asiakkaita. Hyvin todentuntuisessa mallissa voi katsella aluetta lintuperspektiivistä tai vaikkapa vertailla näkymiä asuntojen parvekkeilta. Skanska rakentaa Uudesta Alppilasta korkeatasoista, viihtyisää asuinaluetta. Tulevaisuuden työmaa on langattomien mobiiliratkaisujen ansiosta aikaisempaa tehokkaampi ja turvallisempi. Ihmisten ja tavaroiden liikkeet ovat paremmin rakentajan tiedossa, ja myös alihankkijat saavat tarvitsemansa tilaustiedot nopeammin. Kustannussäästöistä hyötyy koko toimitusketju. Skanska osallistuu Tekesin Tulevaisuuden työmaa -hankkeeseen, jonka käytännön työmaana on As. Oy Jyväskylän Horisontti. Siellä testataan sekä kehitteillä olevia mobiiliratkaisuja että olemassa olevaa teknologiaa uudessa ympäristössä. Hankkeessa kehitetään esimerkiksi työmaan kulunvalvontaa, materiaalivirtojen hallintaa ja betonivalujen kuivumisen seurantaa. 12

Valtatie 2 avaa tietä teknologialle Helsingin ja Porin välisen valtatie 2:n perusparannustyömailla on käytössä Suomen oloissa edistyksellistä teknologiaa: massansiirron kuormatiedot välittyvät langattomasti massanoptimointiohjelmaan ja työkoneita ohjataan automaattisesti tietomallintamiseen perustuen, jolloin kuljettaja näkee koko ajan, onko työ suunnitelmien mukaista. Täsmätiedolla haetaan uutta tuotantotehokkuutta: tietä syntyy nopeammin, tarkemmin ja taloudellisemmin, kertoo Skanska Infra Oy:n väyläyksikön aluejohtaja Pertti Heininen. Jyrki Vesa Kamera käy! Niin kutsutut laboratoriotyömaat ovat Skanskan uusi koulutus- ja kehittämismuoto, jossa työmaat osallistuvat hyvien käytäntöjen luomiseen ja jalkauttamiseen. Kun hyviä käytäntöjä videoidaan, saadaan arvokasta tietoa välitettäväksi koko toimitusketjuun. Matti Matikainen Työpäällikkö Tero Nikkanen 13

vastuullisuus: TALOuS Vakaa taloudellinen kasvu mahdollistaa kehittymisen Huolehtimalla kilpailukyvystään ja vakaasta taloudellisesta asemastaan Skanska kantaa samalla vastuuta keskeisistä sidosryhmistään: henkilöstöstään, kumppaneistaan ja asiakkaistaan. Taloudellinen menestys antaa eväät myös kehittymiseen Skanska Suomessa ja Virossa ja yhteiskuntavastuun kantamiseen. Vuonna 2007 Skanskan liikevaihto Suomessa ja Virossa kasvoi ja tulos parani merkittävästi. Tilauskanta oli vuodenvaihteessa kaikkien aikojen suurin. Avainluvut (milj. e) 2007 2006 Luvut ovat pro forma -muodossa Liikevaihto 1140,1 1014,3 Liikevoitto 54,4 42,2 Tulos ennen korkoja, veroja ja goodwillpoistoja (EBITA) 57,1 44,8 Tunnusluvut (%) 2007 2006 Sijoitetun pääomat tuotto 16,3 15,1 ROCE 21,8 21,2 Omavaraisuusaste 41,2 36,1 Henkilöstö Suomessa 2007 Työntekijät 1790 Toimihenkilöt (toimisto) 505 Toimihenkilöt (työmaat) 688 Yhteensä 2983 Henkilöstö Virossa 2007 Työntekijät 196 Toimihenkilöt (toimisto) 50 Toimihenkilöt (työmaat) 124 Yhteensä 370 Tilauskanta (milj. e) 2007 2006 Tulouttamaton tilauskanta 801,0 775,4 Saadut tilaukset yhteensä 1057,2 1039,2 Rakentamispalvelut (BU Skanska Finland, Skanska Oy) 2007 2006 Liikevaihto (milj. e) 1054,1 906,2 EBITA (milj. e) 42,8 20,7 % liikevaihdosta 4,1 2,3 Sidottu pääoma ka. (milj. e) 42,3 51,1 ROCE % 122,4 44,8 Rakentamispalveluiden liikevaihto kasvoi 16 prosenttia edellisvuodesta. Liikevaihdosta noin kolmannes tuli toimitilarakentamisesta, kolmannes asuntorakentamisesta ja kolmannes maaja ympäristörakentamisesta. Suomessa kaikki toimialat paransivat kannattavuuttaan, ja Virossa kannattavuus pysyi edellisen vuoden tasolla. Asuntoprojektikehitys (Skanska Kodit Oy) 2007 2006 Liikevaihto (milj. e) 134,9 170,1 EBITA (milj. e) 13,6 23,9 % liikevaihdosta 10,1 14,0 Sidottu pääoma ka. (milj. e) 118,1 98,2 ROCE % 11,8 24,2 Skanska Kotien tulos oli edelleen hyvällä tasolla, vaikka jäi edellisvuotista heikommaksi. Korkotason nousu vaikutti asuntojen kysyntään ja myyntiajat pidentyivät. Valmiiden myymättömien asuntojen määrä nousi, ja Skanska vähensi aloitusten määrää vastaamaan kysyntää. Asuntojen peruskysyntä on yhä vahva. Osakeohjelma henkilöstölle Skanskan henkilöstön osakeohjelma (SEOP) tarjoaa koko Skanskan vakituiselle henkilöstölle ympäri maailmaa mahdollisuuden sijoittaa yhtiön osakkeisiin ja saada yhtiöltä kannustinosakkeita maksutta. Kannustinosakkeita saa kolmen vuoden sijoitusjakson jälkeen, jos on edelleen Skanskan palveluksessa ja on säilyttänyt ostamansa osakkeet omistuksessaan. Osakkeita voi ostaa joko palkkakausittain tietyllä prosentilla tai kertaostona tulospalkastaan. Osakeohjelma käynnistyi vuoden 2008 alusta. Henkilöstö 31.12. Suomessa ja Virossa 3657 3544 3493 3443 3353 2003 2004 2005 2006 2007 Petteri Kivimäki 14

Raudoittaja Pablo Viurra työskentelee Jyväskylän uuden maamerkin, 15-kerroksisen As. Oy Jyväskylän Horisontin työmaalla. Lutakon alueen viimeinen ja korkein tornitalo valmistuu kaupungin komeimmalle näköalapaikalle Jyväsjärven rannalle. Skanska on vuodesta 1998 lähtien ollut mukana kehittämässä Lutakkoa. Vuoden 2007 loppuun mennessä sinne oli valmistunut jo noin 640 asuntoa. Petteri Kivimäki Työmaainsinööristä urakkalaskijaksi Urakkalaskija saa erinomaisen kokonaiskuvan rakentamisesta. Tunnen laskemani rakennukset niin hyvin, että voisin kuvitella kulkevani niissä aivan sokkona. Ilman käytännön rakentamisen kokemusta urakan laskeminen olisi kuitenkin hankalaa. Susa Junnola Laskentainsinööri Marjo-Riitta Vestman 15

vastuullisuus: henkilöstön hyvinvointi Hyvinvoiva työyhteisö Skanskalle on ensiarvoisen tärkeää, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan tasavertaisesti ja että työnantajan ja työntekijöiden välinen suhde perustuu molemminpuoliseen kunnioitukseen ja Kaikki kunnossa! Skanskan vuosittain järjestettävien alueellisten Kaikki Kunnossa -työhyvinvointi-iltapäivien vuoden teemana oli työn keventäminen ja ergonomia sekä vuorovaikutus ja palautteenanto. Kaikki kunnossa -työhyvinvointiohjelmaan kuuluvat myös työmaatreenit, liikuntasetelit sekä esimiestoiminnan kehittäminen. Vuoden henkilöstöteko 2007 Henkilöstöjohdon ryhmä HENRY ry:n Vuoden henkilöstöteoksi valittiin Skanska Oy:n työmaatreenit. Jaetulle ykkössijalle päässeitä työmaatreenejä arvostettiin siitä, että ne pureutuvat alan ajankohtaiseen ongelmaan ja toteutustapa on esimerkillinen ja innovatiivinen. Työmaatreenien avulla halutaan vähentää sairauspoissaoloja, työtapaturmia ja ennenaikaista eläköitymistä. Ne tuovat elämänlaatua fyysisesti kuormittavalle alalle. arvostukseen. Tarjoamme turvallisen ja terveellisen työympäristön ja sitoudumme sen jatkuvaan kehittämiseen. Jokaisella yksiköllä on oma työhyvinvointisuunnitelma Jokainen Skanskan yksikkö laatii henkilöstötutkimuksen tulosten perusteella oman työhyvinvointisuunnitelmansa seuraaviksi vuosiksi. Suunnitelma sisältää keskeisimmät kehittämistavoitteet sekä käytännön toimet. Hyvää esimiestä arvostetaan Skanska panostaa esimiestoiminnan jatkuvaan parantamiseen. Tärkein esimiestoiminnan mittari on esimiestoiminnan indeksi henkilöstötutkimuksessa. Esimiestoiminnan kehittämisellä parannetaan esimiestaitoja ja esimiesten sekä heidän tiimiensä jaksamista. Tavoitteena monimuotoisuus Henkilöstömme monimuotoisuuden avulla varmistamme avainosaamisten saatavuuden ja asiakkaidemme tarpeita vastaavat palvelut. Tavoitteena on kasvattaa naisten osuutta uusilla rekrytoinneilla ja monipuolistaa rekrytoitavien koulutustaustoja. Monimuotoisuuskoulutus sisällytetään sisäisiin esimies- ja johtamisvalmennuksiin. Tulevaisuudessa monimuotoisuuskoulutus ulotetaan koko henkilöstöön ja otetaan mukaan perehdyttämiseen. Naisten osuus henkilöstöryhmissä (%) 2007 2006 Työntekijät 4,8 4,8 Tekniset toimihenkilöt 11,8 10,0 Konttoritoimihenkilöt 82,0 80,0 Ylemmät toimihenkilöt 15,2 13,0 Johtajat 8,2 13,6 Skanska Oy:n henkilöstön ikäjakauma (%) 2007 2006 Alle 20-vuotiaita 2 2 20 29-vuotiaita 19 17 30 39-vuotiaita 21 21 40 49-vuotiaita 25 27 50 59-vuotiaita 26 27 60 65-vuotiaita 6 6 Yli 65-vuotiaita 1 0 Henkilöstö toimialoittain (%) 2007 2006 Talonrakentaminen 61,2 60,6 Maa- ja ympäristörakentaminen 15,8 17,9 Viro 11,0 10,7 Talotekniikka ja kiinteistöpalvelut 5,2 5,3 Konsernihallinto 3,6 3,2 Asuntoprojektikehitys 3,2 2,3 Keskiarvoja Skanska Oy:n henkilöstön keski-ikä on 42,1 vuotta. Työsuhteiden keskimääräinen pituus on 6,6 vuotta. Yli puolet työsuhteista on kestänyt yli viisi vuotta. Tavoitteitamme Skanskaa pidetään alan houkuttelevimpana työnantajana. Parhaat ehdokkaat hakeutuvat töihin Skanskalle. Henkilöstömme osaaminen vastaa asiakkaittemme vaatimuksia sekä toimintaympäristön jatkuvaa muutosta. Avainhenkilöidemme seuraajareservi on varmistettu ja valmennettu. Esimiestoiminta on Skanskan tulevaisuuden kilpailuetu. Varmistamme viihtyisän työympäristön ja tuen koko työuran ajaksi. Vähennämme jatkuvasti työtapaturmien määrää ja niiden vakavuusastetta. Henkilöstömittareita TAVOITE KASVATTAA henkilöstön työhyvinvointia uusien rekrytointien määrää henkilöstön monimuotoisuutta opiskelijoiden päättötöiden määrää Skanskassa houkuttelevuutta työnantajana tyytyväisyyttä esimiestoimintaan naisten osuutta henkilöstöstämme TAVOITE VÄHENTÄÄ henkilöstön vaihtuvuutta tapaturmataajuutta työkyvyttömyyseläkkeiden määrää 16

Skanskan työturvallisuusviikolla vedettiin työmaatreenejä mm. As. Oy Helsingin Kaislojen työmaalla. Treeneissä lihaksiaan herättelivät skanskalaiset Dahir Kader (vas.) ja Ari Sajantila sekä RTJ:n Seppo Piitulainen. Työmaatreenit Työmaatreenit ovat osa Skanskan työhyvinvointiohjelmaa. Treeniliikkeet ovat rakennustyötä tuntevien työfysioterapeuttien suunnittelemia, ja ne kohdistuvat tehokkaasti työssä kuormittuviin lihaksiin. Skanskassa treenataan noin parillakymmenellä työmaalla eri puolilla Suomea, ja tavoitteena on, että varttitunnin treeni on käytössä kaikilla Skanskan työmailla vuoden 2009 loppuun mennessä. Vapaaehtoiset treenien vetäjät on koulutettu työmaiden omista työntekijöistä. Elina Ikäläinen Kehityskeskustelut yleistyvät työmailla Leena Stenman Pääsin keväällä 2007 töihin Skanskalle Kangasalle ja suoritin työturvallisuuskortin. Työntekijäkeskustelussani, joka vastaa toimihenkilöiden kehityskeskustelua, kävimme läpi myös muita kouluttautumistoiveitani. Rakennusnainen Liisa Gerasimow 17

vastuullisuus: henkilöstön KEHITTÄMINEN Koulutus antaa valmiuksia päästä tavoitteisiin Vuoden 2007 henkilöstön kehittämisen painopistealueet olivat esimiestoiminnan kehittäminen, työturvallisuuden edistäminen ja työntekijöidemme koulutus. Työturvallisuuskortti on edellytys Jokaisella Skanskan työmailla työskentelevällä täytyy olla työturvallisuuskortti. Kortin saadakseen työntekijän on läpäistävä yhden päivän mittainen kurssi. Kurssin aikana käydään läpi työsuojelun yleiset periaatteet, yhteiset toimintatavat työmaalla, vaarojen tunnistamisen perusteet sekä Skanskan turvallisuuskäytäntöjä. Kurssin lopuksi on kirjallinen tentti, jonka hyväksytysti läpäissyt saa viisi vuotta voimassa olevan työturvallisuuskortin. Tulevaisuuden osaajat Skanska tekee yhteistyötä alueellisten peruskoulujen kanssa ja tarjoaa oppilaille mm. TET-harjoittelupaikkoja. Korkeakoulujen ja muiden alan oppilaitosten kanssa yhteistyömuotojamme ovat esimerkiksi opinnäytetyöt sekä harjoittelu- ja kesätyöpaikat. Vuonna 2007 Skanska Oy tarjosi kesätyöpaikan 435 nuorelle. Tavoitteenamme on saada yhä enemmän nuoria houkuteltua rakennusalalle antamalla ajantasaisen mielikuvan toimialan teknisestä kehittymisestä, monipuolisista mahdollisuuksista sekä työolojen muuttumisesta yhä turvallisempaan ja viihtyisämpään suuntaan. Oppisopimus tuo alalle töihin Skanska aloitti ensimmäisenä rakennusalan yrityksenä Suomessa oman oppisopimuskoulutusohjelmansa vuonna 2006. Vuonna 2007 oli käynnissä tai alkoi yhteensä jo viisi koulutusohjelmaa: kolme talonrakentamisessa, yksi maarakentamisessa sekä yksi maarakennuskoneen kuljettamisessa. Oppisopimus on kaksivuotinen, määräaikainen työsopimus. Se on tarkoitettu 18 28-vuotiaille. Koulutus sisältää käytännön töiden lisäksi noin 50 teoriaopetuspäivää. Ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi panostamme ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin, pätevöitymis- sekä työturvallisuuskoulutukseen. Skanska OPPIVA -harjoitteluohjelma OPPIVAn tarkoituksena on sitouttaa 1. 2. vuoden korkeakoulu-, yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoita Skanskaan jo opiskeluaikana. Kun nuoret saadaan tutustumaan Skanskan yrityskulttuuriin ja työtapoihin jo opintojensa alkuvaiheessa, varmistetaan muun muassa osaavien työnjohtajien riittäminen tulevaisuudessakin. Opintojen ohessa toteutettava, kolme vuotta kestävä harjoitteluohjelma koostuu perehdyttämis- ja valmennuspäivistä, kolmesta 3 4 kuukauden työharjoittelujaksosta sekä projektitöistä. Jokaiselle osallistujalle nimetään skanskalainen valmentaja, joka seuraa harjoittelijan kehittymistä ja antaa palautetta läpi ohjelman. Huhtikuussa 2007 alkaneeseen kolmanteen OPPIVAan haki 350 nuorta ympäri Suomea. Haku neljänteen, vuosien 2008 2010 OPPIVAan, päättyi tammikuussa 2008. Hakijoita oli 484, joista mukaan on valittu 42. Skanska TAITAVA -ohjelma Työnjohdolle suunnattu Skanska TAITAVA -valmennusohjelma tukee arkipäivän esimiestyöskentelyä. Ohjelmassa pureudutaan jämäkkään esimiestoimintaan, haastaviin johtamistilanteisiin, palautteen antamiseen ja vastaanottamiseen, itsensä johtamiseen ja vuorovaikutukseen. Vuoden 2007 alusta Skanska TAITAVAan lisättiin yhteensä seitsemän päivän esimieskuntoremontti kaikille osanottajille. Jakson aikana paneudutaan fyysiseen ja henkiseen jaksamiseen, ajanhallintaan, vaikeiden asioiden puheeksi ottamiseen ja henkilökohtaisiin työhyvinvointiaiheisiin. Puolen vuoden kuluttua valmennusohjelman päättymisestä järjestetään kahden päivän seurantajakso. Vuonna 2007 järjestettiin viisi TAITAVA-valmennusohjelmaa vastaaville työnjohtajille. Kaikki Skanskan vastaavat mestarit tulevat osallistumaan TAITAVA-ohjelmaan. Skanska tarjoaa avainhenkilöilleen myös muita koulutusohjelmia. Matti Matikainen Ryhmä oppisopimuskoulutettavia vastasi syksyllä 2007 itsenäisesti Helsingin Kartion anturatöistä. Kuvassa etualalla on Oula Sinkkonen. 18

Tero Suontakanen aloitti työt Skanskalla elokuussa 2006. Keväällä 2008 hän sai plakkariin oppisopimusohjelman valmistumistodistuksen. Kesällä 2007 Tero ruskettui Arabianrannassa työskennellessään, nyttemmin työmaa on vaihtunut Espoon Mäkkylään. Comma Image Oppisopimus sopii aikuisellekin Kyllästyin toimistohommiin ja päätin vaihtaa alaa. En halunnut 35-vuotiaana istumaan teinipoikien kanssa ammattikouluun, joten oppisopimus oli keino ansaita ammatti. Se sopii aikuiselle, koska työstä maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Hanna Marjanen Rakennusmies Vesa Saarikoski 19

vastuullisuus: työturvallisuus Tavoitteena nolla tapaturmaa Skanska tähtää koko rakennusalan johtavaksi yritykseksi työturvallisuudessa ja tekee jatkuvasti mitattavissa olevia parannuksia päämääränään tapaturmaton työpaikka. Kaikki tapaturmat ovat torjuttavissa ja ylin johto on vastuussa siitä, että käytettävissä on organisaatio ja prosessit, joiden avulla tämä on mahdollista. Oleellisinta erinomaisen turvallisuustason saavuttamisessa on riskien ennakointi. Työturvallisuusvaarojen tunnistaminen alkaa jo hankkeen tarjousvaiheessa, ja arviointia ja riskien hallintaa jatketaan hankkeen kaikissa vaiheissa. Pyrkiessämme kohti nollaa tapaturmaa olemme asettaneet tavoitteeksemme saada tapaturmataajuus vähenemään alle neljään tapaturmaan miljoona henkilötyötuntia kohti vuoden 2010 loppuun mennessä. Työturvallisuusstrategia 2008 2010 Uusi työturvallisuusstrategia kattaa lukuisia toimenpiteitä, joista osa kohdistuu suoraan projektihenkilöstöön, kuten työmaatietoiskujen järjestelmällinen pitäminen, tarkasta turvallisuutesi -kortin käyttöönotto työntekijöiden henkilökohtaisen riskinoton arviointiin, silmälasivahvuuksin varustettujen suojalasien hankinta kaikille niitä tarvitseville ja käsivammojen ehkäisykampanja. Tavoitteena on edelleen merkittävästi pienentää tapaturmien määrää ja niiden vakavuutta. Kaksi kuolemaan johtanutta tapaturmaa Skanska Talonrakennuksen työmaalla bussivarikolla Helsingin Ruskeasuolla sattui vakava työtapaturma 29. tammikuuta 2007. Tapaturmassa kuoli aliurakoitsijan työntekijä. Työntekijä putosi henkilönostimesta, kun siihen osui teräspalkki, joka kesken noston alkoi liukua nostoliinoistaan. Skanskan kerrostalotyömaalla Jyväskylässä sattui 21. marraskuuta kuolemaan johtanut tapaturma, kun rakennusmiehen päälle putosi kaidetolppa. Kumpaankin tapaturmaan johtaneet syyt analysoitiin perusteellisesti, ja töiden turvallisuussuunnittelua tarkennettiin vastaavien onnettomuuksien estämiseksi. Turvallisuuden johtoryhmä Vuoden 2008 alussa Skanskaan perustettiin turvallisuuden johtoryhmä, jonka tehtävänä on muun muassa entistä tehokkaammin käsitellä kaikki tapaturmat ja läheltä piti -tilanteet sekä raportoida niistä. Skanska menestyi työturvallisuuskilpailuissa Skanska Talonrakennus Oy voitti talonrakennusyritysten sarjan ja Skanska Infra Oy maa- ja vesirakennusalan yritysten sarjan Uudenmaan alueen Turvallisesti 2000- luvulla -työturvallisuuskilpailussa. Parhaana maa- ja vesirakennusalan työmaana palkittiin Skanska Infra Oy:n urakoima Käpylä Tilkka Yhteiskäyttötunneli UO 1. Skanska Talonrakennus Oy ja Skanska Infra Oy voittivat myös omissa sarjoissaan Uudenmaan työsuojelupiirin kiertopalkinnot. Kiertopalkinnon saa yritys, jonka työmailla mitatut turvallisuuden tasoa ilmaisevat TR- tai MVR-indeksien tulokset ovat keskimääräisesti korkeimmat. Myös esimerkiksi Satakunnassa Skanskalla oli työturvallisuuskisan voittaneen As. Oy Porin Valtionsillan lisäksi kolme muuta työmaata viiden parhaan joukossa. Suomen alueellisia työturvallisuuskilpailuja järjestävät Rakennusteollisuuden piirijärjestöt ja Rakennusliitto yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa. Euro havainnostasi Turvallisuushavainnoinnilla pyritään kehittämään työmenetelmiä ja -välineitä entistä turvallisemmiksi. Skanska maksoi jokaisesta henkilöstön tekemästä havainnosta euron Invalidiliiton kuntoutustoiminnan tukemiseen. Vuonna 2007 havaintoja tehtiin 6 171. Skanska vietti maailmanlaajuista työturvallisuusviikkoa lokakuussa Skanska-konserni vietti Euroopan työterveys- ja turvallisuusviikolla kolmannen kerran omaa työturvallisuusviikkoaan. Johdon kierroksilla, TR/MVRmittauksilla ja tietoiskuilla, työmaatreeneillä ja kaluston esittelypäivillä tuotiin viikon ajatus lähelle jokaista skanskalaista. Tavoitteena oli työskennellä yksi kokonainen viikko ilman, että Skanskan lähes 60 000 työntekijälle sattuu ainoatakaan työtapaturmaa. Tavoite ei valitettavasti toteutunut, vaan työtapaturmia sattui kaikkiaan 15, joista Suomessa kolme. 909 työn turvallisuussuunnitelmaa Vuonna 2007 Skanskan työmailla tehtiin 909 työn turvallisuussuunnitelmaa (TTS). Suunnitelman tekevät työnjohto ja työntekijät yhdessä ennen uuden tehtävän aloitusta. Suunnitelma tehdään aina korkean riskin työstä tai kun joku työryhmän jäsen sitä esittää. Uusi TTS-menettely otettiin käyttöön vuoden 2007 aikana. Tapaturmataajuus Skanska Oy:ssä (Väh. 1 päivän poissaolo miljoonaa työtuntia kohti) 57 33 28,9 23,9 2004 2005 2006 2007 20

Espoon Leppävaaraan nousee 17-kerroksinen toimistorakennus, Panorama Tower, jonka työmaalla on panostettu henkilökohtaisiin turvavarusteisiin. Alimak-hissiä huoltavilla Skanska Rakennuskoneen Tero Niemellä (takana) ja Kauko Korhosella on valjaat putoamissuojinaan. Arto Rautiainen Huumoria ja järjestystä Rakennustyömaalla täytyy ehdottomasti olla huumoria. Jos porukka on liian totista, hommista ei tule mitään. Näissä Rauman Prisman rakennustöissä on lisäksi tajuttu erinomaisen hyvin esimerkiksi siisteyden vaikutus työturvallisuuteen. Reetta Salonen Kirvesmies, työsuojeluvaltuutettu Olavi Nummi 21

vastuullisuus: YMPÄRISTö Ympäristövastuullisuus tuottaa kestäviä ratkaisuja Haluamme tuottaa taloudellisesti houkuttelevia, ympäristöä vähemmän kuormittavia ratkaisuja asiakkaillemme. Ympäristötyömme päämääränä on tuotteidemme koko elinkaaren aikaisten ympäristövaikutusten vähentäminen. Pyrimme saamaan materiaalista mahdollisimman suuren osan hyötykäyttöön ja keskitymme jätehuollon tehostamiseen, materiaalitietoisuuden kasvattamiseen sekä työmaan aiheuttamien häiriöiden vähentämiseen. Ympäristönhallintajärjestelmämme on sertifioitu ISO 14001:n mukaisesti. Ekometri-laskelmat kaikista asunnoista Ekometri on Skanskan yhdessä VTT:n kanssa kehittämä laskentamenetelmä, jolla lasketaan suunniteltavien asuntoprojektikehityskohteidemme energiatehokkuutta. Koska Suomen eri alueilla on maantieteellisesti erilaiset olosuhteet, jokaista asuntokohdetta arvioidaan alueellisten mittapuiden mukaan. Vuonna 2007 teimme Ekometri-laskelmat kaikista asuntoprojektikehityskohteitamme. Peräti 84 prosenttia kohteista pääsi maantieteelliseen tavoitteeseensa. Ekometri-ohjelmaa kehitetään edelleen vastaamaan EU:n uutta energiadirektiiviä ja asuinrakennusten energiatodistuksia, joita edellytetään kaikilta uusilta asuinrakennuksilta vuodesta 2008 lähtien. Skanska vähentää työmaiden haittoja Työmailla on otettu käyttöön lähiympäristöä entistä paremmin huomioivia toimintatapoja muun muassa ulkoisen ilmeen ja siisteyden parantamiseksi. Työmailla tullaan keskittymään myös entistä enemmän liikennejärjestelyjen sujuvuuteen sekä opastukseen. Hyötykäyttöön lajiteltu jäte uudisrakennustyömailla (%) 53,2 37,4 49,8 50 2005 2006 2007 Tavoite Ympäristöstrategia 2008 2010 Ympäristövastuu koko rakennusalan suurena haasteena on otettu Skanskassa tosissaan. Koko konsernille on laadittu yhteinen, erillinen ympäristöstrategia, joka ohjaa toimintaa. Ympäristöstrategian kulmakiviä ovat sertifioidut toimintajärjestelmät sekä eettinen ohjeisto, Skanska Code of Conduct. Skanska keskittyy asioihin, joihin voi toiminnassaan suoraan vaikuttaa: energiatehokkuuteen, materiaali- ja kemikaalitehokkuuteen sekä ympäristöriskien hallintaan. Tavoitteena on, että Skanska on edelläkävijä rakentamiseen liittyvässä ympäristötehokkuudessa vuoden 2010 loppuun mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi kehitämme työntekijöiden ympäristötietoisuutta ja -koulutusta, pyrimme parantamaan materiaali- ja energiatehokkuuttamme sekä panostamme turvallisten ja kestävien materiaalien valintaan. Tehostettu ilmanvaihto parantaa sisäilman laatua Skanska teetti vuonna 2007 sisäilmamittauksia, joissa tutkittiin normaalia tarkemmin asuntojen sisäilman laatua. Mittaukset tehtiin eri ajankohtina ennen asuntojen käyttöönottoa sekä noin puolen vuoden asumiskäytön jälkeen. Tutkimuksissa selvitettiin, kuinka paljon asuntojen sisäilmassa on haihtuvia orgaanisia yhdisteitä, formaldehydiä ja ammoniakkia. Kaikissa mittauksissa sisäilman laatu todettiin hyväksi. Tehostettu ilmanvaihto ennen asukkaiden muuttoa parantaa sisäilman laatua entisestään. Seurannassa näkyvät pienetkin muutokset ilman laadussa. Sisäilmamittaukset ovat osa Skanskan pyrkimyksiä tuntea omat tuotteensa läpikotaisin ja varmistaa, että ne ovat asiakkaillemme terveellisiä ja turvallisia käyttää. 4,5 Uudisrakennustyömailla syntyvä jäte (kg/rm 3 ) 3,52 4,23 2005 2006 2007 Tavoite 3 Ympäristörike korjattiin Vuonna 2007 Skanskassa tuli ilmi yksi ympäristöluvan rikkomus. Skanskan rakentaessa vuosina 2004 2006 E18-moottoritien Lohja Lohjanharju-tieosuutta Lehtomaan meluvallia täytettiin vanhan varikkorakennuksen purkujätteillä ilman voimassa olevaa ympäristölupaa. Kun menettelyn virheellisyys selvisi, Skanska poisti meluvallista varikkorakennuksen betoni- ja tiilijätteet sekä tutkitutti perusteellisesti purkujätteet ja maaperän. Purkujätteiden todettiin alittavan maaperän haitallisten aineiden pitoisuuksien arvioimiseen tarkoitetut raja-arvot, ja ne toimitettiin asianmukaisesti jätteenkäsittelylaitokselle. Purkujätteen poistamisen jälkeen maaperä on todettu puhtaaksi. Motiva palkitsi Skanskan Valtakunnallisella energiansäästöviikolla lokakuussa 2007 Skanska kannusti henkilöstöään toimimaan ympäristön hyväksi päivittäisten haasteiden avulla: säätämään pattereita pienemmälle, jättämään auto kotiin ja lajittelemaan jätteet. Myös energiansäästövinkkejä annettiin ahkerasti. Henkilöstölle järjestettiin lisäksi teemaluentoja esimerkiksi taloudellisesta autoilusta. Skanska oli yksi kolmesta yhteisöstä, jotka Motiva palkitsi viikon kampanjasta. Energiansäästöviikkoon osallistui lähes 300 Suomessa toimivaa yritystä ja yhteisöä. 22

Liihotellen yli moottoritien Ennen kuin E18-moottoritietä päästiin rakentamaan, piti ottaa huomioon 47 liito-oravan asuinpaikkaa. Niiden säästämiseksi tehtiin seitsemän miljoonaa euroa maksaneet muutokset. Karnaisten tunnelin (kuvassa) yläpuolella on laaja yhtenäinen ulkoilualue, jonne rakennetaan Karnaisten luonto-oppimiskeskus. Alueen luontopolut on uusittu ja jatkossa Karnaisiin lisätään laavuja ja pitkospuita. Missään muualla maailmassa ei ole hiljaisuuden korpea 51 metrin päässä moottoritiestä, mutta koska tie on tunnelissa, sen äänet eivät kuulu metsään. E18 kulkee Etelä-Suomen suurimman yhtenäisen metsäalueen läpi. Sky Photo Oy Vihreää vastuullisuutta Ympäristövastuu toteutuu päivittäisen toimintamme kaikilla tasoilla ja on luonnollinen osa jokaisen skanskalaisen ammattitaitoa. Kannustamme henkilöstöämme ympäristöasioiden huomiointiin myös vapaa-aikana esimerkiksi energiansäästöoppaiden avulla. Harri Hinkka Ympäristöasiantuntija Katri Kallio-Koski 23

KANSAINVÄLINEN SKANSKA Skanska kansainvälinen mahdollisuus Skanska on perustettu vuonna 1887 yksi maailman johtavista rakennus- ja projektikehityspalveluita tarjoavista yrityksistä YK:n Global Compactin jäsen 60 000 henkilön työpaikka valituilla kotimarkkina-alueilla Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Latinalaisessa Amerikassa listattu Tukholman pörssiin, ja sen liikevaihto vuonna 2007 oli noin 15 miljardia euroa. Yhdysvallat Latinalainen Amerikka Norja Tanska Tsekki Iso-Britannia Ruotsi Suomi Puola Slovakia Unkari Ifin työmaa Suomen ehdokkaaksi Sosiaalisesti vastuuntuntoinen Skanska valitsi Espoossa sijaitsevan Ifin toimitalotyömaan lähes 400 ehdokkaan joukosta edustamaan Suomea maailmanlaajuisessa Skanska AB:n sisäisessä Health and Safety Award -kilpailussa. Työmaan työturvallisuusratkaisut ja -kokemukset halutaan saattaa opiksi myös muille työmaille Työsuojelurahaston, Skanskan ja Ifin voimin. Skanska Global Trainee Program Skanska-konserni on perustanut uuden kansainvälisen harjoittelijaohjelman, jonka pilottijaksoon ilmoittautui 880 hakijaa Skanskan liiketoimintayksiköiden alueilta ympäri maailmaa. Ohjelmaan valittiin 13 harjoittelijaa. Vuonna 2008 toista kertaa käynnistyvä ohjelma on tarkoitettu kunnianhimoisille, luoville ja haasteista pitäville nuorille, joissa on potentiaalia tulevaisuuden johtajiksi. He ovat nuoria ammattilaisia, joilla on alle kolme vuotta korkeakouluopintojen päättymisestä. Harjoittelijaohjelmasta rakennetaan tehokasta konseptia, joka tuottaa menestyviä johtajia. Kansainvälinen osaaminen koko konsernin hyödyksi Skanskan 60 000 työntekijää muodostavat valtavan osaamispääoman, jota konsernissa käytetään parhaan lopputuloksen saamiseksi. Esimerkiksi Vuosaaren tunnelien louhintatyössä saimme asiantuntija-apua slovakialaiselta yhteistyökumppaniltamme Skanska B S a.s:ltä, jonka ammattilaisilla on pitkä kokemus vastaavista töistä omassa maassaan. Skanska Unlimited Skanska Unlimited on uusi vaihto-ohjelma vähintään kaksi vuotta Skanskan palveluksessa olleille, urasuuntautuneille työntekijöille. Ohjelma auttaa henkilöstöä kehittymään, elävöittää kansainvälistä yhteistyöverkostoa ja tukee Skanskan työnantajamielikuvaa. Ohjelma käynnistyy vuonna 2008, jolloin ohjelmaan valitaan 25 skanskalaista työskentelemään Skanskan yksikössä ulkomailla 3 6 kuukauden ajaksi. Jatkossa ohjelmaan valitaan 100 skanskalaista vuosittain. Peter Hoelstad Skanska mittaa sosiaalista vastuullisuuttaan FTSE4Goodindeksillä, joka on eräs tunnetuimmista pörssiyritysten kestävän kehityksen indekseistä. Lontoon pörssin ja Financial Timesin omistama yhteisyritys FTSE vahvisti, että Skanska täytti jälleen vuonna 2007 FTSE4Good-indeksin vaatimukset ja jatkaa sosiaalisesti vastuuntuntoisten yritysten listalla. Skanska Fortunen listan kärkipäässä Yhdysvaltalainen talouslehti Fortune julkaisee vuosittain listansa maailman vaikutusvaltaisimmista yrityksistä. Skanska on listalla maailman toiseksi arvostetuimpana rakennusyrityksenä. Skanska arvioitiin myös Pohjoismaiden toiseksi vaikutusvaltaisimmaksi yritykseksi heti Nokian jälkeen. Skanska kuuluu Fortune 500 -listalle eli maailman 500 suurimman yrityksen joukkoon. 24

Tervetuloa töihin! Skanska tarjoaa haastavia ja monipuolisia työtehtäviä, hyvät mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen, kansainvälisen konsernin verkoston ja kokeneen organisaation tuen. Skanskalla on ympäri maailmaa merkittäviä hankkeita, jotka tarjoavat tilaisuuksia työskennellä ulkomailla. Esimerkiksi YK:n päämajan peruskorjaukseen on haettu osaavia työntekijöitä Skanskan eri maiden liiketoimintayksiköistä. Comma Image Kaupunkien rakentaja Skanska-konsernin strategian keskiössä on kaupungistumisen tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen. Skanska rakentaa infrastruktuuria, liikerakennuksia, sairaaloita ja palvelutaloja, kouluja, rakennuksia vapaa-aikaan, toimistoja ja asuintaloja. Skanska on yksi suurimmista kaupunkirakentajista muun muassa Lontoossa, New Yorkissa, Prahassa, Varsovassa ja Oslossa. Skanska on mukana työyhteenliittymässä, joka rakentaa New Yorkiin uutta juna- ja metrokeskusta, World Trade Center Transportation Hubia (kuva yllä). Ulkonäöltään kylkiluita muistuttava moderni liikennekeskus tulee sijaitsemaan vuoden 2001 iskuissa tuhoutuneiden pilvenpiirtäjien paikalla. Noin 900 miljoonan euron liikennekeskus avataan vuoden 2009 lopulla, ja sitä tulee käyttämään noin 250 000 henkilöä päivittäin. Toimitus ja ulkoasu: Viestintätoimisto Selander & Co. Oy Hämeen Kirjapaino Oy, 4/2008 Painos: 8 000 kpl Takakannen kuva Valtaajat ovat valontuojia, joiden on tarkoitus ilahduttaa kaupunkilaisia, kertoo Heidi Ettanen, jonka Talonvaltaajat-valotaideteos valaisi As. Oy Jyväskylän Horisontin työmaata loppiaiseen 2008 asti. Teos oli Skanskan tilaustyö. Kuva: Heidi Ettanen

Skanska Oy www.skanska.fi Paciuksenkatu 25, 00270 Helsinki PL 114, 00101 Helsinki Puhelin: 020 719 211