Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

Samankaltaiset tiedostot
Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja Joensuu

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Maanmuokkausmenetelmän vaikutus kuusen uudistamisketjuun

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Kustannustehokkaan taimikonhoidon konsepti - Taimikonharvennus 2011 kevät

Viljelyketjujen kustannustehokkuus

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Laatu ja laadunhallinta metsänviljelyssä ja taimikonhoidossa. MMT Timo Saksa. Rovaniemi Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Koneellinen taimikonhoito

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Uudistamistuloksen varmistaminen

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon perusteet.

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Taimikonhoito TAIMIKONHOITO. Karri Uotila, Timo Saksa & Jari Miina METLA. Termit ja menetelmät. Hoidon tarve ja vaikutus.

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kannattaako metsän uudistamiseen ja taimikonhoitoon panostaa?

Kuva: Tavoiteneuvontakansio,Uudistaminen

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Metsänhoidon keinot biotalouden haasteisiin

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Kasvu- ja tuotostutkimus. Tutkimuskohteena puiden kasvu ja metsien kehitys. Luontaisten kasvutekijöiden vaikutukset. Männikköä karulla rämeellä

Suometsien kasvatuksen kannattavuus

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsänuudistamisen laatu ja laadunhallinta

Taimikon varhaishoito ja taimikonhoito

Poiminta- ja pienaukkohakkuut. kaupunkimetsissä

Sastamalan kaupungin metsäomaisuus. Katariina Pylsy

- METSÄNHOIDON JA HAKKUIDEN KÄSITTELY-YKSIKKÖ. - PUUSTOLTAAN JA MAAPOHJALTAAN YHTENÄINEN ALUE - JAKOPERUSTEENA MYÖS KEHITYSLUOKKA

Metsänuudistaminen - edullisesti vai tehokkaasti?

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Taimikon varhaishoito. Kemera-koulutus

Puusto poiminta- ja pienaukkohakkuun jälkeen

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa

METSÄHAKE JA METSÄN VARHAISHOITO. Prof. Pertti Harstela METLA Suonenjoen toimintayksikkö

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Laatutyön vaikutus metsänhoidon laatuun

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

Antti Rantala. Männyn varhaisperkauksen tarve ja ajankohta. kivennäismailla

Laiminlyönnit metsän uudistamisessa ja hoidossa ja niiden vaikutukset tuleviin puuntuotantomahdollisuuksiin

Pienet vai vähän suuremmat aukot - kuusen luontainen uudistaminen turv la Hannu Hökkä Metla Rovaniemi

Moduuli 5. Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi

Korpien luontainen uudistaminen

Taimikkoinventointien mukaan männyn uudistaminen

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Liiketaloudellisen kannattavuuden parantamisen mahdollisuudet metsien käsittelyssä. Memo-työryhmä Lauri Valsta

Onnistunut metsänuudistaminen

Metsätalouden erityispiirteistä ja kannattavuuden mittaamisesta, II ilta

Muuttaako energiapuun korjuu metsänhoitoa? Jari Hynynen & Timo Saksa Metla

NUMEERISET ILMAKUVAT TAIMIKON PERKAUSTARPEEN MÄÄRITTÄMISESSÄ

Energiapuun rooli metsänkasvatusketjun tuotoksessa ja tuotossa

METSÄNHOITOTÖIDEN KONEELLISTAMINEN - TUTKIMUSNÄKÖKULMA

Milloin suometsä kannattaa uudistaa?

Kehitysluokat ja metsän uudistamisen perusteet. Ari Lemetti

Ympäristötekijöiden vaikutus puun ja puukuitujen ominaisuuksiin

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsänhoidon vaikutus tuottavuuteen kiertoaikana. Metsäenergia osana metsäomaisuuden hoitoa Eljas Heikkinen, Suomen metsäkeskus

Taimikon kehityksen ja käsittelyiden simulointi

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

KUUSEN TAIMIKOIDEN KONEELLISEN KITKENNÄN JÄLKEISEN KEHITYK- SEN SEURANTATUTKIMUS

TUTKIMUSTULOKSIA JA MIELIPITEITÄ METSÄNHOIDON VAIHTOEHDOISTA. Timo Pukkala

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Tutkimustuloksia poimintaja pienaukkohakkuista

Ecopulp Taimitassu. Taimitassu sisältää esilannoituksen, n.10 % lannoitetuhkaa sekä booria.

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

METSÄ SUUNNITELMÄ

Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus

Etelä-Savon metsävarat ja hakkuumahdollisuudet

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Transkriptio:

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa Karri Uotila 21.11.2011 Jyväskylä

Esityksen sisältö 1. Varhaisperkauksen tarpeellisuuteen vaikuttavista tekijöistä yleisesti 2. Varhaisperkauksen vaikutukset ja kannattavuus käytännössä paikallisissa olosuhteissa 3. Varhaisperkauksen tarve ja sen ennakointi

Metsikön varhaishoito Ensimmäiset 10 vuotta ovat kriittistä aikaa onnistuneen metsänuudistamisen kannalta Uudistamisen jälkeen metsikkö kasvaa nopeasti ja usein runsain määrin pintakasvillisuutta, jonka kilpailua voi olla syytä vähentää muutaman ensimmäisen vuoden aikana viljelystä Kun viljelytaimet ovat selvinneet heinästä, lehtipuut kasvavat usein runsaslukuisina viljelypuista ohi, jolloin 5-10-vuotiaissa metsiköissä tarvitaan varhaisperkaus

Varhaisperkaus Varhaisperkauksella luodaan kasvutilaa tuotantopuustolle poistamalla kilpailevaa puustoa erityisesti kasvatettavien puiden lähettyviltä (< 1m) Taimikot tulee varhaisperata noin metrin mittaisina Metsikön ikä 4-10 vuotta

Kilpailevan kasvillisuuden torjunnan vaikutus Jo vähäinen kilpailu vaikuttaa voimakkaasti havupuiden kasvuun, mutta ne sinnittelevät kohtuullisen kovassakin kilpailussa. Puuston kasvu Kilpailun voimakkuus

Kilpailevan kasvillisuuden torjunnan vaikutus - Valkokuusen pituuden ja läpimitan kehitys eri asteisilla kilpailevan kasvillisuuden voimakkuuksilla 0 = Kilpailusta täysin vapaa 50 = Puolitettu kilpailu 100 = Täysi kilpailu (ei torjuntaa) Aika käsittelyn aloittamisesta, v (Jobidon, 2000)

Varhaisperkauksen vaikutus Menetettyä kasvua ei enää saa takaisin, mutta viivästynytkin perkaus voi elvyttää kasvun Usein kilpailutilanteen tasaantuessa (esim. seuraava toimenpide), vapautetun metsikön kasvu palautuu vapaana kasvaneen tasolle. On kuitenkin tutkimuksia, joissa väliaikaisesti heikommista kasvuolosuhteista kärsineen metsikön kasvu on jäänyt pysyvästi loivemmalle kasvukäyrälle. Taimikonhoidolla optimaalisena pidetty kasvu Ajan myötä kilpailusta elpyvä kasvu Pysyvästi heikentynyt kasvu

Taimikonhoidon kustannukset Taimikonhoidon kustannukset ovat noin puolet viljelyyn perustuvan uudistamisketjun kustannuksista Varhaisperkaus 200-300 /ha Taimikonhoito 400-600 /ha Nuoren metsän kunnostus 400-800 /ha Kustannukset riippuvat lähinnä poistettavan puuston läpimitasta ja tiheydestä Lehtipuuston järeytyminen nostaa taimikonhoidon kustannuksia taimikon iän kasvaessa

Kasvupaikkatietoihin ja ikään perustuva ennuste kuusikon perkausajanmenekistä Työpäivää/ha 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 OMT MT VT 0 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Metsikön ikä, vuotta

5-v kuusikko Perkausajanmenekki 1 työpäivä / hehtaari

10-v kuusikko Perkausajanmenekki 1,5 työpäivää / hehtaari

15-v kuusikko Perkausajanmenekki 2 työpäivää / hehtaari

Taimikonhoidon ajoituksen kustannusvaikutukset Aikaisessa perkauksessa on pelkona, että taimikonhoito täytyy toistaa vesomisen takia, jolloin varhaisperkaus voi tuntua turhalta investoinnilta On kuitenkin huomioitava, että perkauskustannukset nousevat joka tapauksessa, vaikka varhaisperkausta ei tehdä! Varhaisperkaus luo paremmat kasvuedellytkset tuotantopuustolle, jolloin lopullinen taimikonhoito voidaan toteuttaa periaatteessa aikaisemmin ja edullisemmin

Vesomisen minimointi Perkaus kesällä, puiden ollessa kunnolla lehdessä Lehtipuusto menettää paljon ravinteita ja vesominen heikkenee Toisaalta perkaus lehdettömään aikaan on nopeampaa Kitkentään perustuva koneellinen taimikonhoito Poistaa suuren osan vesovista juurista ja kannoista Kemiallinen torjunta Ehkäisee vesomista tehokkaasti Ei sovellu laajamittaiseen käyttöön (rajoitukset, julkinen mielipide) Biologinen vesakontorjunta perkauksen yhteydessä? Mahdollisimman varhainen perkaus Pienemmät kannot vesovat heikommin Tiheään toistuva perkaus ehkäisee vesomista Etenkin toteutettuna kahdesti saman kesän aikana (kallista)

Varhaisperkauksen vaikutukset ja kannattavuus käytännössä paikallisissa olosuhteissa

Varhaisperkauksen vaikutus kuusen läpimitan kasvuun Tyviläpimitan kasvu, mm 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 + 21 % Karttula 8 v (2,4) + 27 % Jäppilä 9v (2) + 32 % Kangasniemi 9 v (2,3) Perkaamaton Perattu Suluissa tarkastelujakso ja perkauskäsittelystä kulunut aika kasvukausina

Varhaisperkauksen vaikutus Kuusen pituuskasvuun varhaisperkaus ei lyhyellä ajalla vielä vaikuttanut. Sen sijaan pituus-läpimittasuhde, joka kuvaa hyvin puun kilpailutilannetta, kehittyi perkauksesta suotuisasti. Perkauksen kasvua lisäävän vaikutuksen oletetaan säilyvän ainakin seuraavaan toimenpiteeseen saakka

Perattujen ja perkaamattomien kuusentaimikoiden kehitys (MT) 10 Kuusien keskipituus 8 6 4 Ei perattu Perattu Lin. (Ei perattu) Lin. (Perattu) 2 7 12 17 22 Taimikon ikä Huotari 2011

Varhaisperkauksen vaikutus lehtipuustoon Lehtipuita / ha 50000 40000 30000 20000 10000 0 Karttula 8 v (2,5) Varhaisperkaus laski lehtipuuston tiheyttä keskimäärin 18 % Jäppilä 9v (2) Kangasniemi 9 v (2,3) Perkaamatta Perattu

Varhaisperkauksen vaikutus lehtipuustoon Tyviläpimitta,mm 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Perattujen lehtipuiden (vesojen) tyviläpimitta oli keskimäärin 43 % perkaamattomia pienempi Karttula 8 v (2,5) Jäppilä 9v (2) Kangasniemi 9 v (2,3) Perkaamatta Perattu

Havainnollistava kuva työajanmenekin kehityksestä 3,5 3 Työpäivää/ha 2,5 2 1,5 1 0,5 Perkaamaton Varhaisperattu 0 4 6 8 10 12 14 16 18 20 Metsikön ikä, vuotta

Varhaisperkauksen kannattavuus verrattuna vain yhden taimikonhoitokerran uudistamisketjuun Ero nettonykyarvossa, /ha 600 500 400 300 200 100 0-100 0 % 1 % 2 % 3 % 4 % 5 % 6 % -200 Varhaisperkauksen kannattavuus perkaamattomaan kasvatusvaihtoehtoon verrattuna Aukkoisuus perkaamattomassa 20 %, täydennetty lehtipuustolla Aukkoisuus perkaamattomassa 10 %, täydennetty lehtipuustolla Perkaamattomuus ei aiheuta aukkoisuutta Korkokanta

Vertailtavien metsiköiden arvot tuottoodotuksen näkökulmasta (korkokanta 1-4 %) Pelkkä TH Oletettu arvo 6-vuotiaana 1000 / ha Kannattava investointi nostaa metsikön arvoa enemmän kuin investoinnin verran Varhaisperkaus ja TH Oletettu arvo 6-vuotiaana perkaamattomana 1000 /ha + Varhaisperkausinvestointi 300 /ha + Ero nettonykyarvossa 100 / ha Arvo 6-vuotiaana heti varhaisperkauksen jälkeen 1400 /ha

Johtopäätökset Jos lehtipuuston kilpailu on voimakasta, on kahden taimikonhoitokerran taktiikka usein kannattavampi kuin yhden Ainakaan useammasta taimikonhoidosta ei aiheudu suurempia tappioita, joten se on kannattavuudeltaan turvallinen vaihtoehto Myös kitkentä on tällöin vaihtoehto, sillä kitkennällä on mahdollista selvitä yhdellä varhaisella taimikonhoidolla

Kysymyksiä varhaisperkauksen vaikutuksista ja kannattavuudesta?

Varhaisperkauksen tarve ja sen ennakointi

Varhaishoidon tarve Tuloksia Pohjois-Savossa toteutetusta taimikoiden inventoinnista Inventoitu noin 200 istutustaimikkoa, joista selvitetty niiden varhaishoidollinen tila

Heinäntorjuntaa tarvitsevia taimia/ha 1200 1000 800 600 400 200 0 Heinäntorjuntatarve istutuskuusikoissa Taimien kokonaismäärä 1300 / ha OMT MT 3 4 5 6 7 8 Metsikön ikä, v

Lehtipuuston pohjapinta-ala 2,5 2,0 m2 /ha 1,5 1,0 0,5 0,0 4 5 6 7 Metsikön, ikä

Lehtipuuston pohjapinta-ala m^2/ha 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0,5,0 Ei muok Laikutus Äestys Mätästys Keskikarkea

25.11.2011 Metsänhoitopalvelut/ Tulosesitykset Metla/Erkki xx/2011 Oksanen 33

Maanmuokkauksen vaikutus lehtipuuston kehitykseen vaihtelee kuitenkin jonkin verran maalajin mukaan Hieno heikosti vettäläpäisvä vettyvä maalaji vs. Paremmin vettäläpisevät karkeammat maalajit

Metsikkökohtainen varhaisperkaustarve 4-7-vuotiaissa kuusikoissa 100 Osuus metsiköistä, % 80 60 40 20 0 Ei Vähäinen Voimakas Kiireellinen

Varhaisperkaukset istutuskuusikoissa Osuus metsiköistä perattu, % 100 80 60 40 20 0 4-7-vuotiaiden kuusikoiden varhaisperkaukset 4 5 6 7 Metsikön ikä

Varhaisperkauksen ennuste Metsäsuunnitelmatietoihin perustuvia luotettavia indikaattoreita perkaustarpeelle ei löytynyt Edes metsikön ikä ei toiminut hyvänä perkaustarpeen indikaattorina Suunnitelmatiedot kuvaavat hyvin varttuneemman puuston kehitystä, mutta taimikkovaiheessa metsikön/kuvion sisäinen vaihtelu on suurta

100 % Metsikön ikä ei juuri vaikuta puiden jakautumiseen eri varhaisperkaustarveluokkiin Yksittäisten puiden varhaisperkaustarvejakauma 80 % 60 % 40 % 20 % 0 % 4 5 6 7 Metsikön ikä, vuotta Kiireellinen Kohtalainen Vähäinen Ei

Perattavan puuston määrä vaihtelee metsikössä runsaasti 200 150 100 50 0-50 0 50 100 150 1 2 3 4 5 6 Perkausajanmenekki, pv/ha <0,5 0,5 0,99 1 1,99 2 2,99 3 4 >4

Varhaisperkausajanmenekin vaihtelu taimikon sisällä 0,5 Korrelaatio naapuruusjärjestyksessä 0,4 r 0,3 0,2 0,1 0 0 5 10 15 20 k

Tehokkuutta perkaustarpeen ennustamiseen? Taimikkovaiheessa metsikön tila vaihtelee huomattavasti enemmän kuin varttuneissa metsikössä kasvupaikasta tarvitaan normaaleja metsäsuunnitelmatietoja tarkempia kasvua kuvaavia muuttujia Paikkatieto, pinnanmuodot, kosteus, kaukokartoitus, sadanta, lämpösumma, reunavaikutus, ravinteisuus, tarkemmat metsikön perustamistiedot

Johtopäätökset Kuusen taimikot näyttävät tarvitsevan varhaisperkauksen säännöllisesti jo reilusti alle 10-vuotiaina Kiireellisimpien kohteiden määrittely ei kuitenkaan onnistu metsäsuunnitelmatietoihin perustuen Taimikoita on varhaisperattu niukasti varhaisperkauksen tuotto vaikuttaa kuitenkin kohtuulliselta, joten perattujen kohteiden järkevä osuus voisi olla huomattavasti suurempi

Kiitos