KIRJALLINEN KYSYMYS 49/2011 vp Yliopistojen vastinrahoituksen oikeudenmukaisuus Eduskunnan puhemiehelle Vuoden 2010 alusta astui voimaan yliopistouudistus. Yhtenä osana uudistusta yliopistot voivat nyt saada valtiolta vastinrahaa: yliopistot saavat valtiolta 2,5-kertaisena sen summan, jonka ne onnistuvat keräämään yksityisiltä lahjoittajilta. Lahjoituksilla kartutetaan peruspääomaa, ja yliopistot voivat käyttää peruspääoman tuottoja toimintaansa. Vastinraha annetaan yliopistoille varsinaisen valtionrahoituksen lisäksi. Valtioneuvosto jakoi 10. maaliskuuta 2011 vastinrahaa ensimmäisen kerran julkisoikeudellisille yliopistoille yhteensä 175 miljoonaa euroa. Kaksi ruotsinkielistä yliopistoa, Åbo Akademi ja Svenska handelshögskolan, saivat valtiolta yhteensä 60 miljoonaa euroa eli 34 prosenttia jaetun vastinrahoituksen kokonaissummasta. Vastinrahoitusta opiskelijaa kohden sai ylivoimaisesti eniten Svenska handelshögskolan, jolle maksettiin 13 700 euroa opiskelijaa kohden. Toiseksi eniten opiskelijaa kohden sai Åbo Akademi, 4 500 euroa. Ruotsinkieliseen yliopisto-opetukseen on tunnetusti varattu aloituspaikkoja yli väestöosuuden. Yliopistokoulutus ei kohtele Suomessa kieliryhmiä tasapuolisesti. Vastinrahoituksen jakautuminen näyttää kärjistävän kieliryhmien epätasa-arvoa entisestään. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko valtioneuvosto tietoinen yliopistojen vastinrahoituksen epäsuhtaisesta jakaantumisesta suomen- ja ruotsinkielisten yliopistojen kesken ja mitä se aikoo tehdä tämän koulutuksellisen tasa-arvo-ongelman ratkaisemiseksi? Helsingissä 8 päivänä elokuuta 2011 Jussi Niinistö /ps Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Jussi Niinistön /ps näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 49/2011 vp: Onko valtioneuvosto tietoinen yliopistojen vastinrahoituksen epäsuhtaisesta jakaantumisesta suomen- ja ruotsinkielisten yliopistojen kesken ja mitä se aikoo tehdä tämän koulutuksellisen tasa-arvo-ongelman ratkaisemiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Yliopistolain (558/2009) 49 :n mukaan opetusja kulttuuriministeriö myöntää yliopistoille rahoitusta yliopistolaissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi valtion talousarvioon otettavan määrärahan rajoissa. Yliopistojen toiminta oikeushenkilömuotoon, lakisääteisten tehtävien painotukseen, maantieteelliseen sijaintiin ja opetus- ja tutkintokieleen katsomatta rahoitetaan pääasiallisesti valtion rahoituksella. Valtion rahoitus yliopistojen toimintaan on vuonna 2011 yli 1,8 miljardia euroa. Näin ollen yksityisen pääoman kerääminen ei ole edellytys yliopiston kehittymiselle tai valtion vastinrahoitus uhka koulutuksellisen tasa-arvon toteutumiselle. Yliopistojen on haluttu kuitenkin aktivoituvan myös ulkopuolisen rahoituksen hankkimisessa ja synnyttää samalla uudenlaista lahjoituskulttuuria. Tätä varten on päätetty periaatteet, joiden mukaisesti valtio osallistuu yliopistojen pääomittamiseen niiden hankkimaa yksityistä rahoitusta vastaavasti. Valtion vastinrahoituksesta päätettiin ensin osana säätiöpohjaisten yliopistojen pääomittamista. Yliopistojen tasavertaisen kohtelun turvaamiseksi valtio varautui kohdentamaan vastinrahoitusta samojen periaatteiden mukaisesti myös muihin kuin säätiömuotoisiin yliopistoihin. Vastinrahoituksen periaatteissa on kiinnitetty erityistä huomiota yliopistojen tasavertaisen kohtelun turvaamiseen siten, että valtion vastinrahoitukseen oikeuttavassa lahjoituksessa on kyse yliopiston kannalta aidosti uudesta yksityisestä pääomasta. Valtioneuvosto on tietoinen varainkeruun toteutumisesta eri yliopistoissa ja aiemmin tehdyistä valtion vastinrahoituspäätöksistä. Vastinrahoitusta on kohdennettu yksityisiltä lahjoittajilta kerätyn pääoman suhteessa, ei opiskelijamäärän perusteella. Yksittäinen lahjoitus on nähty samanarvoisena, tehtiin se opetus- ja tutkintokieleltään suomenkieliseen, kaksikieliseen tai ruotsinkieliseen yliopistoon. Määräaika muiden rahoittajatahojen valtion vastinrahoitukseen kytkeytyville sijoituksille päättyi julkisoikeudellisten yliopistojen ja Aaltoyliopiston osalta 30.6.2011. Tampereen teknillisen yliopiston osalta valtion vastinrahaan oikeuttavaa määräaikaa on vuoden 2011 loppuun saakka. Valtioneuvosto tulee vuoden 2011 aikana päättämään lopuista valtion vastinrahoituspäätöksistä aiempien periaatteiden mukaisesti varmistaen yliopistojen tasavertaisen kohtelun. Kirjallisessa kysymyksessä on nostettu esiin myös ruotsinkielisen yliopisto-opetuksen aloituspaikkamäärä. Perustuslain mukaan julkisen vallan on huolehdittava maan suomen- ja ruotsinkielisen väestön sivistyksellisistä ja yhteiskunnallisista tarpeista samanlaisten perusteiden mukaan. Niissä tilanteissa, joissa kielitaidon osalta on kiintiöitä asetettu, voi lähtökohtaisesti jokainen opiskelijakelpoisuuden ehdot täyttävä henki- 2
Ministerin vastaus KK 49/2011 vp Jussi Niinistö /ps lö hakea opiskelupaikkaa valintansa mukaan suomen- tai ruotsinkielisten kiintiössä, jos hänellä on haun ehdot täyttävä riittävä kielitaito. Yliopistojen koulutuspaikat ovat siis koko väestön käytettävissä. Helsingissä 7 päivänä syyskuuta 2011 Opetusministeri Jukka Gustafsson 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 49/2011 rd undertecknat av riksdagsledamot Jussi Niinistö /saf: Är statsrådet medvetet om den ojämna fördelningen av motfinansieringen mellan finsk- och svenskspråkiga universitet och vad ämnar statsrådet göra för att lösa jämlikhetsproblemet inom utbildningen? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt 49 i universitetslagen (558/2009) beviljar undervisnings- och kulturministeriet universiteten finansiering för de uppgifter som det föreskrivs om i denna lag inom ramen för ett anslag i statsbudgeten. Universitetens verksamhet bedrivs huvudsakligen oavsett deras form som juridisk person, betoning av lagstadgade uppgifter, geografiska läge och undervisnings- och examensspråk med statlig finansiering. Statens finansiering av universitetens verksamhet 2011 överstiger 1,8 miljarder euro. Således är insamlingen av privat kapital inte en förutsättning för universitetens utveckling och den statliga motfinansieringen hotar inte jämlikheten de facto inom utbildningen. Avsikten har emellertid varit att aktivera universiteten att också skaffa extern finansiering och samtidigt skapa en ny donationskultur. I detta syfte har det fattats beslut om de principer enligt vilka staten deltar i kapitaliseringen av universiteten i relation till den privata finansiering de skaffat sig. Beslutet om statlig motfinansiering ingick först som ett led i kapitaliseringen av stiftelseuniversiteten. För att trygga jämlikheten mellan universiteten beredde sig staten på att anslå motfinansiering även till andra universitet än de som utformats som en stiftelse. I principerna för motfinansieringen har man särskilt fäst uppmärksamhet vid att trygga att universiteten behandlas på lika grunder, så att de donationer som berättigar till motfinansiering faktiskt handlar om ur universitetets synpunkt nyt kapital. Statsrådet är medvetet om hur medelanskaffningen genomförts vid de olika universiteten och om tidigare beslut om statlig motfinansiering. Motfinansieringen har anslagits i relation till det kapital som respektive universitet samlat in via privata donatorer, och inte i förhållande till antalet studerande. Privata donationer har betraktats på lika villkor, oavsett om de gjorts till universitet där undervisnings- och examensspråket är finska, svenska eller vartdera språket. Den tid som anslagits för övriga finansiärers investeringar i anslutning till den statliga motfinansieringen till de universitet som är offentligrättsliga personer och till Aalto-universitetet gick ut den 30 juni 2011. För Tammerfors tekniska universitets del löper tiden som berättigar till statlig motfinansiering ut vid utgången av 2011. Statsrådet kommer inom loppet av år 2011 att fatta återstående beslut om statlig motfinansiering enligt tidigare principer och därmed trygga en jämlik behandling av universiteten. I det skriftliga spörsmålet lyfts också frågan om antalet nybörjarplatser med svenska som undervisningsspråk vid universiteten fram. Enligt grundlagen ska det allmänna tillgodose landets finskspråkiga och svenskspråkiga befolknings kulturella och samhälleliga behov enligt lika grunder. I de situationer, där det fastställts en 4
Ministerns svar KK 49/2011 vp Jussi Niinistö /ps kvot för språkkunskapernas del, kan var och en som uppfyller de krav som ställs för att antas som studerande enligt fritt val ansöka om en studieplats inom ramen för respektive finsk- eller svenskspråkiga kvot, om han eller hon har tillräckliga språkkunskaper för att uppfylla villkoren. Studieplatserna vid universiteten står således till hela befolkningens förfogande. Helsingfors den 7 september 2011 Undervisningsminister Jukka Gustafsson 5