1 Ari Lukkarinen Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoiminnan vaikuttavuus KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTO VERKKOJULKAISUJA :
2 Korkeakoulujen arviointineuvosto 2003 Taitto: Pikseri Julkaisupalvelut 2003
3 Sisällys 1 Johdanto 5 2 Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointija rekisteröintitoiminta 7 3 Vuosina 1999 2002 arvioidut erikoistumisopinnot 10 3.1 Sisältö- ja koulutusalat 10 3.2 Erikoistumisopintojen laajuudet ja hyväksymisasteet 15 3.3 Rekisteröintitoiminnan suhde valtakunnalliseen volyymiin 15 4 Selvityksen toteutus 17 5 Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoiminnan vaikuttavuus 20 5.1 Toiminnan merkitys 20 5.2 Syyt hakea akkreditointia 21 5.3 Arviointiprosessin vaikuttavuus 23 5.4 Vaikutus muihin erikoistumisopintoihin 25 5.5 Palautteen hyödyntäminen 26 5.6 Päätöksen hyödyntäminen 27 5.7 Korkeakoulujen kehittämisehdotuksia 29 6 Johtopäätökset ja pohdintaa 31 6.1 Yhteenveto selvityksen tuloksista 31 6.2 Erikoistumisopintolautakunnan arvio ja johtopäätökset selvityksen tuloksista 32 Lähteet 35 Linkkejä 36 Liitteet 1: Asetus korkeakoulututkintojen järjestelmästä A 464 (18.6.1998) 37 2: Erikoistumisopintolautakunnan jäsenet ja varajäsenet 39 3: Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arvioinnin hakemuslomake 41 4: Erikoistumisopintojen arviointikriteereitä 48 5: Selvitys erikoistumisopintojen arviointitoiminnan vaikuttavuudesta saatekirje ja kyselylomake akkreditointia hakeneille korkeakouluille 51 6: Erikoistumisopintojen toteutustiedot kyselyyn vastanneissa yliopistoissa 54 7: Erikoistumisopintojen toteutustiedot kyselyyn vastanneissa ammattikorkeakouluissa 55
4
1 Johdanto 5 Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoiminta käynnistyi Suomessa vuonna 1998, kun asetuksella (Liite 1) säädettiin Korkeakoulujen arviointineuvoston tehtäväksi arvioida korkeakoulujen järjestämiä erikoistumisopintoja ja hyväksyä ne tarkoitusta varten perustettuun ja ylläpidettävään rekisteriin. Opetusministeri nimitti ensimmäisen erikoistumisopintolautakunnan vuonna 1998. Asetuksessa tarkoitetut erikoistumisopinnot ovat määritelmän mukaan yliopistojen tai ammattikorkeakoulujen järjestämiä, vähintään 20 opintoviikon laajuisia, tutkintojärjestelmään kuulumattomia, perustutkinnon jälkeisiä ja sitä täydentäviä, ammattisuuntautuneita täydennysopintoja. Arviointi- ja rekisteröintitoiminnan tavoitteena on korkeakoulujen erikoistumisopintojen kehittäminen, ei valvonta ja kontrolli. Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoimintaa nimitetään jäljempänä akkreditoinniksi. Akkreditointi ei tässä raportissa esiinny muussa mahdollisessa merkityksessä. Erikoistumisopintojen akkreditoinnin piiriin eivät kuulu sellaiset sosiaali- ja n perustutkinnon jälkeiset opintokokonaisuudet, kuten lääkärien erikoistumisopinnot, joiden rekisteröinnistä on erityislainsäädäntöä. Erikoistumisopintojen arvioinnista, hyväksymisestä rekisteriin ja rekisterin ylläpidosta vastaa arviointineuvoston jaostona toimiva, opetusministeriön asettama korkeakoulujen erikoistumisopintolautakunta (myöhemmin lautakunta), joka asetetaan neljäksi vuodeksi kerrallaan (Liite 2). Lautakunnassa on 12 jäsentä ja kullakin henkilökohtainen varajäsen. Lautakunnassa on edustettuna varsin laaja koulutuksen ja koulutuspolitiikan asiantuntemus. Jäsenet edustavat yliopistoja ja ammattikorkeakouluja sekä näiden täydennyskoulutus- ja aikuiskoulutusyksikköjä, opiskelijajärjestöjä, elinkeinoelämää ja viranomaistahoja. Korkeakoulujen arviointineuvosto on hyväksynyt lautakunnalle johtosäännön. Lautakunnan toimintatapoja ja toiminnan käynnistämistä on kuvattu julkaisussa Erikoistumisopintojen akkreditointi 1. Korkeakoulujen arviointineuvosto pohtii kautensa loppuvaiheessa toimintaansa ja sen vaikuttavuutta. Käsillä oleva erikoistumisopintojen akkreditoinnin vaikuttavuusselvitys on osa tätä toimintaa. Toinen syy tälle vaikuttavuusselvitykselle on akkreditointitoiminnan kehittäminen. Selvityksen tarkoituksena on saada tietoa siitä, minkä merkityksen korkeakoulut antavat akkreditointitoimin- 1 Vähäpassi, A. (toim.) Erikoistumisopintojen akkreditointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 3:2001. Edita. Helsinki.
6 nalle, miten erikoistumisopintojen arviointiprosessi on vaikuttanut erikoistumisopintojen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen sekä miten korkeakoulut olivat hyödyntäneet rekisteröintipäätöstä sekä saamaansa arviointi- ja kehittämispalautetta. Selvityksen johdantona toimivan ensimmäisen luvun jälkeen luvussa kaksi käydään läpi korkeakoulujen erikoistumisopintojen akkreditointimenetelmä. Selvityksen kolmannessa luvussa tarkastellaan vuosina 1999 2002 akkreditoituja erikoistumisopintoja sekä erikoistumisopintojen valtakunnallista volyymiä. Luvussa neljä käsitellään selvityksen toteutusta ja selvitykseen osallistuneiden erikoistumisopintojen määrällistä volyymia. Luvussa viisi arvioidaan akkreditoinnin vaikuttavuutta kyselyyn saatujen vastausten pohjalta. Luvussa kuusi on yhteenveto selvityksen tuloksista sekä tuloksia koskevat erikoistumisopintolautakunnan johtopäätökset.
2 Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointija rekisteröintitoiminta 7 Rekisteröintiprosessi käynnistyy, kun korkeakoulu jättää lautakunnalle osoitetun rekisteröintihakemuksen (Liite 3). Hakijana on aina itse yliopisto tai ammattikorkeakoulu, vaikka koulutuksen järjestäisikin itsenäisesti esimerkiksi yliopiston täydennyskoulutuskeskus tai laitos tai ammattikorkeakoulun tietty yksikkö tai osasto. Rekisteröinti on täysin vapaaehtoista, joten aloite tulee aina koulutusyksiköltä. Hakemus on määrämuotoinen ja se tehdään vahvistetulle lomakkeelle. Täytetty hakemuslomake liitteineen muodostaa keskeisen työvälineen erikoistumisopintojen arvioinnissa. Lautakunnan esittelijänä ja sihteerinä toimiva arviointineuvoston suunnittelija pyytää tarvittaessa hakemukseen täydennyksiä ennen kuin se tulee lautakunnan ja lautakunnan käyttämien asiantuntijoiden käsittelyyn. Keskeisiä kohtia hakemuksessa ovat seuraavat: koulutuksen taustatiedot (mm. koulutuksen aikataulu ja mahdollinen aikaisempi toteuttaminen) koulutuksesta vastaavat kouluttajat ja opiskelijat koulutuksen kuvaus (mm. koulutuksen tavoitteet, sisällöt, rakenne, keskeiset työmuodot, oppimateriaali, oppimisen arviointi, koulutuksen kehittäminen ja laadun arviointi) työelämän kanssa tehtävä yhteistyö resurssit itsearviointi. Kun hakemus ja siihen mahdollisesti pyydetyt täydennykset ovat saapuneet lautakunnalle, lautakunnan tehtävänä on neljän kuukauden kuluessa tehdä päätös rekisteröinnistä. Arviointivierailulla käytetään pääsääntöisesti kahta asiantuntijaa. Pysyvänä asiantuntijana toimii lautakunnan esittelijänä ja sihteerinä toimiva arviointineuvoston suunnittelija. Hän toimii erityisesti opintojen yleisten järjestelyjen ja pedagogiikan asiantuntijana. Toinen asiantuntija valitaan koulutuksen sisältötuntemuksen perusteella. KKA:lla on rekisteri käyttämistään asiantuntijoista. Tämä rekisteri ei kuitenkaan voi olla täysin kattava. Tämän vuoksi lautakunnan jäsenet voivat ehdottaa arviointivierailulle asiantuntijaa omien kontaktiensa
8 pohjalta. Asiantuntijoita valittaessa on pidetty tärkeänä, että heillä on sekä korkeakoulukokemusta että elinkeinoelämän/työelämän tuntemusta. Arviointivierailun aikana asiantuntijat haastattelevat korkeakoulun / järjestävän yksikön johtoa, erikoistumisopintojen vastuuhenkilöitä ja pääkouluttajia, opiskelijoita sekä työelämän / sidosryhmien edustajia. Erikoistumisopintojen arvioinnissa käytetään erikoistumisopintolautakunnan hyväksymiä arviointikriteereitä (Liite 4), jotka ovat julkisia ja luettavissa KKA:n www-sivuilta (www.kka.fi). Opintoja arvioidaan aina suhteessa näihin kriteereihin, ei esimerkiksi vastaaviin muihin saman alan opintoihin. Tarkoituksenmukainen kriteeristö on yksi erikoistumisopintojen arvioinnin kulmakivistä. Sen vaikutus ulottuu lautakunnan päätöksentekoa laajemmalle. Kriteeristö voi toimia korkeakouluissa myös koulutuksen suunnittelua ja toteutusta ryhdittävänä ohjeistona. Rekisteröintihakemuksen jättämisen, suunnittelijan suorittaman tarkistuksen ja siitä mahdollisesti aiheutuvan hakemuksen täydentämisen, työvaliokuntakäsittelyn ja asiantuntijoiden suorittaman arviointikäynnin jälkeen hakemus on valmis lautakunnan päätettäväksi. Lautakunnan jäsenet voivat jo ennakkoon tutustua hakemukseen, sillä hakemukset toimitetaan jäsenille ja varajäsenille sähköpostitse sitä mukaa, kun ne saapuvat lautakunnalle. Jäsen voi näin jo ennen arviointivierailua ja päätösesityksen tekoa kiinnittää valmisteluelinten huomion mahdollisiin ongelmallisiin tai muuten lisäselvitystä vaativiin kohtiin. Lautakunta tekee päätöksen esittelystä. Esitys perustuu arviointiprosessin aikana kertyneeseen aineistoon. Lautakunnan myönteinen rekisteröintipäätös tehdään aina määräajaksi, yleensä neljäksi vuodeksi. Voimassaolon edellytyksenä on, että koulutusta toteutetaan jatkossakin kaikilta olennaisilta osiltaan hakemuksessa esitetyssä muodossa. Rekisteröintipäätökseen liittyy velvoite hakijalle informoida lautakuntaa koulutukseen rekisteröinnin voimassaoloaikana mahdollisesti toteutettavista huomattavista muutoksista. Rekisteröintipäätös voidaan tehdä myös ehdollisena. Tällöin hakijalle määritellään tietty aika (1 2 vuotta), jonka kuluessa tarvittavat muutokset on saatava aikaan. Ehdollisena tehdyn päätöksen määräajan ollessa lopuillaan lautakunta voi jatkaa akkreditoinnin voimassaoloa niin, että normaali nelivuotinen rekisteröintijakso toteutuu. Mikäli ehdollisena hyväksytyt erikoistumisopinnot eivät edelleenkään täytä arviointikriteerejä, lautakunta voi lopettaa ohjelman akkreditoinnin voimassaolon ehdollisen rekisteröintiajan täyttyessä. Erikoistumisopintojen arviointi tähtää opintojen rekisteröintiin. Koulutukselle halutaan ja haetaan valtakunnallisen arviointielimen akkreditointia, laatuleimaa. Varsinaisesta koulutuksen kontrollista ei kuitenkaan ole kysymys, koska akkreditoinnin hakeminen on koulutuksen järjestäjälle vapaaehtoista. Lautakunta on kaikissa vaiheissa halunnut nähdä roolinsa paitsi laadun varmistajana ennen kaikkea koulutuksen ja sen laadun kehittäjänä. Käytäntö on osoittanut, että lautakuntaa käytetään akkreditoinnin myöntämisen ohella myös koulutuksen laatukonsulttina. Keskeinen työväline laadun kehittämisessä on
rekisteröintipäätökseen liitettävä arviointi- ja kehittämispalaute. Palaute liitetään sekä rekisteröintiin johtaneeseen että hylkäävään päätökseen. Palautteeseen kirjataan sekä todetut koulutuksen sisältyvät ansiot ja vahvuudet että myös mahdolliset ongelmakohdat ja suositukset koulutuksen edelleen kehittämiseksi. Lautakunnan päätökseen, oli se myönteinen tai kielteinen, liittyy opetusministeriön päätöksellä 1005 euron suuruinen maksu. Erikoistumisopintolautakunnan päätöksistä on valitusmenettely. Erikoistumisopintolautakunnan päätökseen tyytymätön voi hakea siihen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Lautakunnan päätöksistä ei ole valitettu kertaakaan kuluvalla toimikaudella. Myönteisen päätöksen jälkeen rekisteröinti on voimassa neljä vuotta. Mahdollista erikoistumisopintojen jatkorekisteröintiä korkeakoulun on haettava uudelleen. Erikoistumisopintolautakunta käsittelee jatkorekisteröintihakemuksen samoin periaattein kuin rekisteröintihakemuksenkin neljän kuukauden aikana. Jatkorekisteröintiin kuuluu myös arviointivierailu koulutusta antavaan yksikköön. Korkeakoululle jatkorekisteröintiprosessin hinta on 1005 euroa. Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arvioinnista on laadittu kattavat www-sivut. Sivustoilta löytyvät muun muassa kuvaus hakuprosessista sekä perus- ja jatkorekisteröinnin hakemuslomakkeet, joilla koulutuksen järjestäjä voi hakea arviointia. Sivustoilta löytyvät myös ulkoiseen arviointivierailuun liittyvät yleisohjeet sekä kuvaus arvioinnin päätös- ja rekisteröintiprosessista. 9
10 3 Vuosina 1999 2002 arvioidut erikoistumisopinnot Tarkastelujaksona tässä selvityksessä olivat vuosina 1999 2002 arvioidut korkeakoulujen erikoistumisopinnot. Tuona aikana akkreditointia haettiin yhteensä 64 ohjelmalle, joista rekisteröitiin 42 ohjelmaa. Akkreditointia hakeneista ohjelmista 44 oli ammattikorkeakoulujen järjestämiä ja 20 yliopistojen järjestämiä. 3.1 Sisältö- ja koulutusalat Erikoistumisopinnot, joille on haettu akkreditointia, on koottu taulukoihin 1 ja 2. Taulukko sisältää akkreditointia hakeneen korkeakoulun nimen, ohjelman nimen ja opintoviikkomäärän sekä tiedon siitä, tuliko ohjelma rekisteröidyksi vai ei. Taulukoiden tiedot on järjestetty erikoistumisopintorekisterin diaarinumeron mukaisesti. Yliopistot Yhteensä 12 yliopistoa haki erikoistumisopinnoilleen akkreditointia. Taulukon 1 mukaan yliopistoista eniten akkreditointia hakivat Teknillinen korkeakoulu (yhteensä neljä hakemusta) ja Helsingin yliopisto (yhteensä neljä hakemusta). Helsingin yliopiston hakemuksista yksi oli yhteinen Helsingin kauppakorkeakoulun kanssa. Turun kauppakorkeakoulu, Svenska handelshögskolan ja Turun yliopisto jättivät kaksi akkreditointihakemusta.tarkastelujakson viimeisenä vuonna akkreditointia haki vain yksi yliopisto. Sisältö- ja koulutusaloittain jaoteltuna rekisteröintiä haettiin hyvin erityyppisille opinnoille. Erikoistumisopinnot olivat usein monitieteisiä, joten kattavaa koulutusalakohtaista opintojen luokittelua ei tässä yhteydessä ole tehty. Yliopistot hakivat eniten akkreditointia erilaisille Master of Business Administration (MBA) -ohjelmille. MBA-ohjelmat ovat liikkeenjohdolle suunnattua johtamiskoulutusta. Tällaisia erikoistumisopintoja oli haetun 20 ohjelman joukossa yhdeksän. Sosiaali- ja n opinnoille yliopistot hakivat selvästi vähemmän akkreditointia kuin ammattikorkeakoulut. Tältä alalta hakemuksia oli tarkastelujaksolla vain kaksi. Saman verran haettiin akkreditointia tulkkausohjelmille. Maatalous- ja metsätieteiden sekä elintarviketieteiden piiristä akkreditointia haettiin yhteensä kahdelle ohjelmalle. Akkreditointia haettiin myös yhdelle teknillistieteelliselle ohjelmalle (KKA/1/1999).
11 Poikkitieteellisiksi luonnehdittavia ohjelmia oli kolme. Monikielisyyskasvatuksen erikoistumisopinnot (KKA/42/2000) edustivat humanistisia tieteitä ja kasvatustieteitä. Toinen monitieteinen hakemus oli Barents Specialists PD-ohjelma (KKA/64/2001), joka oli sisällöltään monitieteinen hanke sisältäen muun muassa matkailun ja liiketoiminnan, mutta toisaalta myös sosiaali- ja n opintoja. Kolmas monitieteinen hakemus oli diplomimerikapteenikoulutus (KKA/14/1999). Taulukko 1. Yliopistojen hakemat akkreditoinnit vuosina 1999 2002 Yliopisto ohjelma ov:t rekis- diaariteröity numero Teknillinen korkeakoulu Yhdyskuntasuunnittelun pätevöittämiskoulutus 20 kyllä KKA/1/1999 Turun kauppakorkeakoulu Executive Master of Business Administration 80 kyllä KKA/5/1999 Jyväskylän yliopisto Avance MBA 60 kyllä KKA/6/1999 Teknillinen korkeakoulu International Director PD (IDPD) 40 kyllä KKA/9/1999 -erikoistumisopinnot Turun kauppakorkeakoulu Executive MBA in Media Management 65 ei KKA/10/1999 Turun yliopisto Diplomimerikapteenin täydennyskoulutusohjelma 60 ei KKA/14/1999 Helsingin yliopisto Sosiaali- ja n yliopistollinen PD-koulutus 40 kyllä KKA/21/1999 Svenska handelshögskolan Bachelor of Tourism Administration (BTA) 40 ei KKA/26/2000 Svenska handelshögskolan Master of Tourism Management (MTM) 80 kyllä KKA/27/2000 Teknillinen korkeakoulu Master of Business Administration (MBA) 80 kyllä KKA/30/2000 Teknillinen korkeakoulu Executive Master of Business Administration 40 kyllä KKA/31/2000 (Executive MBA) Joensuun yliopisto Suomi, Venäjä ja EU. Tulkkikoulutusprojekti 60 kyllä KKA/33/2000 Helsingin yliopisto Yliopistollinen PD maatalousalan asiantuntijoille 40 kyllä KKA/35/2000 Helsingin yliopisto, Muuttuva Venäjän kauppa 20 kyllä KKA/39/2000 Helsingin kauppakorkeakoulu Vaasan yliopisto Specialiseringsprogrammet (PD) för 40 ei KKA/42/2000 flerspråkighetsfostrare Monikielisyyskasvattajan PD Turun yliopisto Konferenssitulkkien erikoistumiskoulutus 40 kyllä KKA/43/2000 Helsingin yliopisto Elintarviketalouden PD-ohjelma 40 ei KKA/47/2001 Tampereen yliopisto Sosiaali- ja terveysjohtamisen PD-koulutusohjelma 40 kyllä KKA/54/2001 Oulun yliopisto Executive Master of Business Administration 60 kyllä KKA/60/2001 (Executive MBA) Lapin yliopisto Barents Specialists PD 40 kyllä KKA/64/2001 Yhteensä 20 ohjelmaa 15 kyllä, 5 ei
12 Ammattikorkeakoulut Erikoistumisopintojen akkreditointia haki yhteensä 17 ammattikorkeakoulua (ks. Taulukko 2). Lahden ammattikorkeakoulu haki akkreditointia seitsemälle erikoistumisopintokokonaisuudelle, mikä oli eniten ammattikorkeakoulusektorilla. Jyväskylän ammattikorkeakoulusta tuli kuusi hakemusta. Muita erityisen aktiivisia ammattikorkeakouluja olivat Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu (viisi hakemusta) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu (neljä hakemusta). Tarkastelujakson lopussa vuonna 2002 ammattikorkeakoulujen hakemien akkreditointien määrä väheni selvästi ollen yhteensä kolme. Ammattikorkeakoulujen erikoistumisopintojen akkreditointihakemuksista sosiaali- ja nousi erityisen voimakkaasti esille. Sosiaali- ja n akkreditointihakemuksia oli 36, kun koko ammattikorkeakoulusektorilta tuli yhteensä 44 akkreditointihakemusta. Sosiaali- ja n erikoistumisopintojen sisältö oli laaja vaihdellen terveysliikunnasta työyhteisön johtamiseen ja sosiaali- ja n informaatioteknologiaan. Tekniikan, kulttuurin (taide 1, muotoilu 1) sekä kaupan ja hallinnon aloilta haettiin kultakin akkreditointia kahdelle ohjelmalle. Kaupan ja hallinnon alan ohjelmista toinen koski kirjasto- ja tietopalveluja ja toinen laatujohtamista. Kulttuurialalta haettiin kahden ohjelman akkreditointia. Tämän lisäksi humanistista ja opetusalaa (KKA/41/2000) sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousalaa (KKA/ 48/2001) edusti kumpaakin yksi hakemus. Merkittävä ero yliopistojen koulutusaloihin nähden oli ammattikorkeakoulujen liiketalouden alan akkreditointihakemusten puuttuminen. Vastaavasti yliopistojen puolella erilaiset liiketoimintaosaamisen erikoistumisopinnot olivat voimakkaimmin edustettuina. Taulukko 2. Ammattikorkeakoulujen hakemat akkreditoinnit vuosina 1999 2002 Ammatti- ohjelma ov:t rekis- diaari- koulutuskorkeakoulu teröity numero ala Lahden amk Työyhteisön johtaminen ja kehittäminen 40 kyllä KKA/2/1999 sosiaali- ja sosiaali- ja lla Lahden amk Terveydenhuolto monikulttuurisissa yhteisöissä 40 ei KKA/3/1999 sosiaali- ja -erikoistumisopinnot Lahden amk Akuutti- ja perioperatiivinen hoitotyö 40 kyllä KKA/4/1999 sosiaali- ja -erikoistumisopinnot Tampereen amk Ohjelmistosuunnittelijan ammatilliset 40 kyllä KKA/7/1999 tekniikka ja erikoistumisopinnot liikenne Tampereen amk Sulautettujen ja hajautettujen järjestelmien 30 ei KKA/8/1999 tekniikka ja ammatilliset erikoistumisopinnot liikenne Pohjois-Savon Käsityön ja muotoilun erikoistumisopinnot 20 kyllä KKA/11/1999 kulttuuri amk Pohjois-Karjalan Dementoituvan potilaan hoitotyön 20 kyllä KKA/12/1999 sosiaali- ja amk erikoistumisopinnot jatkuu seur. sivulla
13 Seinäjoen amk Työterveyshuollon erikoistumisopinnot 40 kyllä KKA/13/1999 sosiaali- ja Pohjois-Savon Mielenterveystyön erikoistumisopinnot 20 kyllä KKA/15/1999 sosiaali- ja amk jerveysala Pohjois-Savon Työterveyshuollon erikoistumisopinnot 40 kyllä KKA/16/1999 sosiaali- ja amk Lahden amk Kuvataidealan erikoistumisopinnot 40 kyllä KKA/17/1999 kulttuuri Mikkelin amk Yhteisökeskeinen hoitotyö -erikoistumisopinnot 40 ei KKA/18/1999 sosiaali- ja Mikkelin amk Perioperatiivinen hoitotyö 40 kyllä KKA/19/1999 sosiaali- ja Kymenlaakson Terveydenhuollon hallinnon ja 40 kyllä KKA/20/1999 sosiaali- ja amk johtamistaidon erikoistumisopinnot Jyväskylän amk Kuntoutusalan terapiataidot ja terapeuttinen 40 kyllä KKA/22/1999 sosiaali- ja harjoittelu / Rangan toiminta ja terapeuttinen harjoittelu Jyväskylän amk Sosiaali- ja n johtaminen ja 40 kyllä KKA/23/1999 sosiaali- ja kehittäminen Jyväskylän amk Terveysliikunnan ammatilliset 40 ei KKA/24/1999 sosiaali- ja erikoistumisopinnot Jyväskylän amk Työterveyshuollon ammatilliset 40 ei KKA/25/1999 sosiaali- ja erikoistumisopinnot Turun amk Hallinto ja johtaminen sosiaali- ja 25 ei KKA/28/2000 sosiaali- ja terveyspalveluissa Seinäjoen amk Kirjasto- ja tietopalvelualan erikoistumisopinnot 35 kyllä KKA/29/2000 hallinto ja kauppa Keski-Pohjan- Perioperatiivisen hoitotyön erikoistumisopinnot 20 kyllä KKA/32/2000 sosiaali- ja maan amk Svenska yrkes- Kvalitetsledning 20 ei KKA/34/2000 hallinto ja högskolan kauppa Lahden amk Riippuvuudesta kärsivän ihmisen hoitotyön 30 ei KKA/36/2000 sosiaali- ja erikoistumisopinnot Mikkelin amk Hoitotyön johtamisen ja kehittämisen 40 kyllä KKA/37/2000 sosiaali- ja erikoistumisopinnot Pohjois-Savon Perioperatiivisen hoitotyön erikoistumisopinnot 40 kyllä KKA/38/2000 sosiaali- ja amk Diakonia-amk Mielenterveystyön erikoistumisopinnot 40 kyllä KKA/40/2000 sosiaali- ja Mikkelin amk Liikunta kasvatustyössä ja nuorisotyössä 40 kyllä KKA/41/2000 humanistinen ja opetusala Svenska yrkes- Specialiseringsstudier i företagshälsovård 40 ei KKA/44/2000 sosiaali- ja högskolan jatkuu seur. sivulla
14 Lahden amk Työterveyshoitajan työ -erikoistumisopinnot 20 ei KKA/45/2000 sosiaali- ja (arv. palaute 30 ov) Pohjois-Savon Informaatioteknologia terveydenhuollossa 20 kyllä KKA/46/2000 sosiaali- ja amk Jyväskylän amk Puhtauspalvelujen johtamisen 20 kyllä KKA/48/2001 matkailu-, erikoistumisopinnot ravitsemisja talousala Lahden amk Tuki- ja liikuntaelimistön toimintakykyä 20 ei KKA/49/2001 sosiaali- ja edistävän fysioterapian erikoistumisopinnot Kymenlaakson Perioperatiivinen hoitotyö 20 ei KKA/50/2001 sosiaali- ja amk Satakunnan amk Gerontologian erikoistumisopinnot 20 kyllä KKA/51/2001 sosiaali- ja Satakunnan amk Hallinto ja johtaminen sosiaali- ja 20 ei KKA/52/2001 sosiaali- ja lla -erikoistumisopinnot Kymenlaakson Työterveyshuollon erikoistumisopinnot 40 kyllä KKA/53/2001 sosiaali- ja amk Yrkeshög- Vård av äldre 30 ei KKA/55/2001 sosiaali- ja skolan Sydväst Rovaniemen Sosiaali- ja n hallinto ja esimiestyö 40 ei KKA/56/2001 sosiaali- ja amk -erikoistumisopinnot Helsingin amk Työterveyden edistäminen moniammatillisena 20 kyllä KKA/57/2001 sosiaali- ja toimintana -erikoistumisopinnot Satakunnan amk Työterveyshuollon erikoistumisopinnot 20 ei KKA/58/2001 sosiaali- ja Jyväskylän amk Työterveyshuollon ammatilliset 40 kyllä KKA/59/2001 sosiaali- ja erikoistumisopinnot Arcada, Nylands Nefrologisk vård 25 kyllä KKA/61/2002 sosiaali- ja svenska yrkes- högskola Turun amk Huumetyön erikoistumisopinnot 25 kyllä KKA/62/2002 sosiaali- ja Turun amk Informaatioteknologia hoitotyössä 20 ei KKA/63/2002 sosiaali- ja -erikoistumisopinnot Yhteensä 44 ohjelmaa 27 kyllä, 17 ei * Koulutusala-sarakkeessa on käytetty asetusten A 256/1995 ja A 437/1998 mukaisia koulutusaloja.
3.2 Erikoistumisopintojen laajuudet ja hyväksymisasteet 15 Korkeakoulujen erikoistumisopintojen laajuus on vähintään 20 opintoviikkoa. Noin puolet hyväksytyistä ohjelmista (N= 23/42) oli laajuudeltaan 40 opintoviikkoa. Seuraavaksi eniten (N= 10/42) oli 20 opintoviikon laajuisia erikoistumisopintoja. Taulukko 3. Akkreditoitujen erikoistumisopintojen laajuudet Laajuus 20 ov 25 ov 35 ov 40 ov 60 ov 80 ov yht. Ohjelmien lukumäärä (N) 10 2 1 23 3 3 42 Kaikkiaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hakemuksia hyväksyttiin jakson aikana 42. Akkreditointia hakeneiden ohjelmien rekisteröintiprosentti oli 65,6. Yliopistot Yliopistojen akkreditointihakemuksista hyväksytyksi tuli 75 prosenttia (N=15/ 20). Koulutusaloittain yliopistojen erikoistumisopintojen hyväksymisasteita ei ole mielekästä tarkastella, koska lukumäärät jäivät hyvin pieniksi. Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen hakemuksia hyväksyttiin 27. Näin ollen hakemusten hyväksymisaste oli tarkastelujaksolla 61,3 prosenttia (N= 27/44). Hakemusten määrä ei mahdollista hyväksymisasteiden vertailua koulutusaloittain. 3.3 Rekisteröintitoiminnan suhde valtakunnalliseen volyymiin Erikoistumisopintoja järjestetään KOTA-tietokannan mukaan runsaasti. Vuonna 1999 yliopistoissa oli meneillään 600 erikoistumisopintokokonaisuutta, joissa opiskeli 12995 opiskelijaa. Samana vuonna akkreditointia haettiin seitsemälle ohjelmalle. Tämä kuvaa hyvin erikoistumisopintojen valtakunnallista volyymia ja myös sitä, kuinka vähän yliopistojen erikoistumisopinnoille haettiin akkreditointia.
16 Taulukko 4. Yliopistojen erikoistumisopinnot vuosina 1999 2002 Vuosi Toteutettujen Erikoistumisopintojen Haetut erikoistumisopintojen opiskelijamäärä akkreditoinnit lukumäärä* 1999 600 12995 7 2000 566 8496 9 2001 485 7708 3 2002 328 4926 1 * Luvut sisältävät käynnissä olleet ja alkaneet ohjelmat. Lukujen pienenevän tendenssin yksi syy on työvoimapoliittisen koulutuksen rahoituksen loppuminen 2000-luvulla. Lähde: KOTA-tietokanta. Vuosina 1999 2002 ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnoissa oli yhteensä 20 647 opiskelijaa. Taulukoita 1 ja 2 verrattaessa havaitaan, että ammattikorkeakoulut hakivat erikoistumisopintojensa akkreditointia useammin kuin yliopistot. Kuitenkin valtaosalle ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnoista ei haettu akkreditointia. Taulukko 5. Ammattikorkeakoulujen erikoistumisopinnot vuosina 1999 2002 Vuosi Toteutettujen Haetut erikoistumisopintojen akkreditoinnit lukumäärä* 1999 1703 18 2000 1194 12 2001 5186 11 2002 ei toteutustietoja 3 * Erikoistumisopintojen lisäksi luvussa ovat mukana lääninhallituksen rahoittamat koulutukset. Opinnot ovat alkaneet tai jatkuneet kyseisenä vuonna. Lähteet: AMKOTA-tietokanta ja Tilastokeskus. AMKOTA-tietokannasta ei voi suorittaa hakua, jossa näkyisi valtakunnallisesti erikoistumisopintojen lukumäärä. Tilastokeskuksen täydennyskoulutustilastoissakin ammatillinen lisäkoulutus -otsikko kattaa erikoistumisopintojen lisäksi lääninhallituksen rahoittamat koulutukset. Puhdasta erikoistumisopintojen volyymiä ei siis ole saatavilla. Taulukosta 5 puuttuvat vuoden 2002 koulutusten lukumäärät, koska ne eivät olleet tätä kirjoitettaessa valmistuneet.
4 Selvityksen toteutus 17 Kaikille tarkastelujaksolla vuosina 1999 2002 akkreditointia hakeneiden ohjelmien yhteyshenkilöille lähetettiin toukokuussa 2003 kyselylomake (Liite 5) erikoistumisopintojen vaikuttavuudesta. Kysely lähetettiin korkeakouluihin sähköisessä muodossa 12.5.2003 ja vastausaikaa annettiin 12.6.2003 asti. Vastausajan päätyttyä kysely lähetettiin uudestaan niihin yksiköihin, joista ei ollut tullut vastausta, ja vastausaikaa jatkettiin 27.6.2003 asti. Kysely lähetettiin kaikkien 64 ohjelman yhteyshenkilöille. Vastauksia saatiin yhteensä 48 akkreditointiin haetun ohjelman yhteyshenkilöltä. Vastausprosentiksi muodostui 75, joka on varsin hyvä. Vastausaste olisi voinut nousta vielä korkeammaksikin, jos kysely olisi toteutettu aiemmin keväällä. Osa erikoistumisopintojen yhteyshenkilöistä oli myös ehtinyt vaihtua vuosien mittaan ja osaa erikoistumisopintojen uusista yhteyshenkilöistä oli vaikea tavoittaa. Vastauksia saapui seuraavista yliopistoista ja ammattikorkeakouluista: Yliopistot Helsingin yliopisto Lapin yliopisto Oulun yliopisto Svenska Handelshögskolan Tampereen yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun kauppakorkeakoulu Turun yliopisto Vaasan yliopisto Ammattikorkeakoulut Arcada Nylands svenska yrkeshögskola Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia Jyväskylän ammattikorkeakoulu Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Rovaniemen ammattikorkeakoulu Satakunnan ammattikorkeakoulu Seinäjoen ammattikorkeakoulu Svenska yrkeshögskolan Tampereen ammattikorkeakoulu Turun ammattikorkeakoulu
18 Yliopistot Yliopistot olivat hakeneet erikoistumisopintojen akkreditointia 20 ohjelmalle. Vastauslomakkeita saapui yhteensä 10. Kyselyyn vastattiin 11 ohjelmasta (Liite 6), joita järjestettiin yhdeksässä yliopistossa. Vastausprosentiksi tuli yliopistojen osalta 55. Ohjelmista kolmea ei oltu akkreditoitu. Vastausten 11 erikoistumisohjelmaa oli toteutettu 21 kertaa. Näihin ohjelmiin oli hyväksytty kaikki toteutuskerrat yhteen laskien 422 opiskelijaa. Ohjelmiin (N =37) oli hyväksytty vuosina 1999 2002 yhteensä 1715 opiskelijaa. Yliopistojen ohjelmista suurin osa (N= 7/11) oli toteutettu tai toteutetaan vain kerran. Yhtä 60 opintoviikon laajuista ohjelmaa toteutetaan neljättä kertaa. Samoin 40 opintoviikon ohjelmia oltiin usein toteuttamassa kolmatta tai neljättä kertaa. Vastausjoukossa oli myös yksi 80 opintoviikon laajuinen ohjelma. Opiskelijamäärät vaihtelivat yliopistojen erikoistumisopinnoissa huomattavasti. Opiskelijamäärältään pienimpään ohjelmaan oli hakenut vain kolme henkilöä, joista yksi oli hyväksytty opiskelemaan. Enimmillään yhteen ohjelmaan oli hakenut 100 henkilöä. Keskeyttäneiden määrä oli kyselyn vastausten perusteella joissakin ohjelmissa huomattava. Opiskelijamääriltään pienissä ohjelmissa jo muutaman henkilön keskeyttäminen nosti keskeyttämisasteen suureksi. Jopa yli 60 prosenttia ohjelmaan hyväksytyistä keskeytti yhdessä ohjelmassa opintonsa. Toisaalta joissakin ohjelmissa keskeyttäneitä ei ollut lainkaan. Kyselyyn vastanneista yliopistojen erikoistumisopinnoista kaikki toteutuskerrat yhteenlaskettuna opintonsa keskeytti keskimäärin 11 prosenttia opiskelijoista. Valmistuneiden määristä ei voinut/voi vetää kovin tarkkoja johtopäätöksiä, koska osa ohjelmista jatkuu edelleen. Päättyneissä ohjelmissa suurin osa opiskelijoista oli valmistunut, joissakin ohjelmissa jopa sataprosenttisesti. Yhdessä päättyneessä ohjelmassa noin neljäsosa oli valmistunut ja saman verran keskeyttänyt opintonsa.
19 Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulut hakivat akkreditointia omille erikoistumisopinnoilleen yliopistoja aktiivisemmin. Akkreditointiin haettuja ohjelmia ammattikorkeakouluissa oli 44. Vastauksia tuli 37 ohjelmasta (Liite 7), joista 13 oli jäänyt rekisteröimättä. Vastausprosentti muodostui korkeaksi ollen 84. Vastauksia tuli 15 ammattikorkeakoulusta. Vastausten perusteella opiskelijamäärien tilastointi ei ole yhteismitallista. Osa koulutuksen järjestäjistä ilmoitti esimerkiksi koulutukseen hyväksyttyjen määrän, osa taas koulutuksen aloittaneiden määrän. Kaikki hyväksytyt eivät olleet aloittaneet koulutusta. Osa opintoviikoiltaan laajoista tai vuonna 2002 akkreditoiduista erikoistumisopinnoista on vielä kesken. Keskeyttäneitä oli kaikissa ohjelmissa kaikki toteutuskerrat yhteenlaskettuna 266 henkilöä. Keskeyttämisprosentiksi muodostui 15,5. Korkeimmillaan keskeyttämisprosentti oli 57. Kyseiseen ohjelmaan hyväksyttiin 28 opiskelijaa, joista keskeytti opintonsa 16. Joissakin opiskelijamääriltään pienissä ohjelmissa keskeyttämisaste nousi myös huomattavaksi (33 %), mutta se aiheutui vain muutaman opiskelijan keskeyttämisestä. Ammattikorkeakouluista tulleiden vastausten perusteella erikoistumisopintokokonaisuuksia toteutettiin keskimäärin kaksi kertaa. Yhtä ohjelmaa toteutetaan rekisteröintijaksolla jo viidettä kertaa. Toisaalta yhtä kielteisen päätöksen saanutta ohjelmaa ei toteutettu kertaakaan. Neljän ohjelman osalta ei vastauslomakkeessa ollut tietoja toteutuksesta, opiskelijamääristä tai ohjelmaan hakeneista.
20 5 Korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoiminnan vaikuttavuus Tässä luvussa käydään läpi korkeakoulujen kyselylomakkeeseen (Liite 5) antamia vastauksia. 5.1 Toiminnan merkitys Kysymys 1: Arvioikaa KKA:n erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoiminnan merkitystä erikoistumisopintojen kehittämisessä. Yliopistot Yliopistojen vastauksissa (N= 10 vastauslomaketta) arviot arviointi- ja rekisteröintitoiminnan merkityksestä erikoistumisopintojen kehittämisestä vaihtelivat. Toimintaa pidettiin eri tavoin hyödyllisenä yhtä vastausta lukuunottamatta, jonka mukaan arvioinnilla ei ollut suurempaa merkitystä. Toiminta nähtiin tärkeänä ulkopuolisena laadunvarmistuksena kolmessa vastauksessa. Viiden vastauksen mukaan arviointi on auttanut ohjelman kehittämisessä. Ammattikorkeakoulut Valtaosassa (N = 27/28 lomaketta) kyselyyn vastanneissa ammattikorkeakouluissa arviointi- ja rekisteröintitoiminta nähtiin hyödyllisenä erikoistumisopintojen kehittämisessä. Eniten hyötyä arvioinnista nähtiin olevan opetussuunnitelmatyön, opetuksen kehittämisen ja laadunvarmistuksen osalta. Arvioinnista nähtiin olevan hyötyä myös saman yksikön muiden erikoistumisopintojen kehittämisessä. Arviointi- ja rekisteröintitoiminta on myös tiivistänyt koulutusta antavan yksikön työelämäsuhteita. Akkreditoinnista on ollut hyötyä markkinoinnissa ja koulutuksen imagon nostamisessa. Ulkopuolisesta palautteesta arvioitiin yhdessä vastauksessa olevan hyötyä laajemmin koko ammattikorkeakoulujärjestelmän kannalta. Vastauksissa esiintyi myös yksittäisiä vaikuttavuustekijöitä. Arviointitoiminta nähtiin hyödylliseksi opiskelijan oikeusturvan kannalta. Akkreditointiin hakeutuminen oli vaikuttanut yhden yksikön kohdalla erikoistumisopintojen hakuja valintaprosessien luomiseen. Yhdessä vastauksessa mainittiin arvioinnin vai-
21 kuttaneen valintaprosessien reflektointiin. Myös arviointi- ja rekisteröintitoiminnan kriteerien valtakunnallisuus nousi esille myönteisenä seikkana. Yhdessä vastauksessa mainittiin vielä erikseen Erikoistumisopintojen akkreditointi -julkaisun 2 hyödyllisyys. Taulukko 6. Akkreditointitoiminnan merkitys erikoistumisopintojen kehittämisessä/ tärkeimmät tekijät ammattikorkeakouluissa Opetussuunnitelmatyö, opetuksen kehittäminen 16 Laadunvarmistus 8 Opintojen toteutuksen reflektointi 4 Työelämäyhteistyön paraneminen 3 Imagon nouseminen, markkinointi 3 Ulkopuolinen palaute 2 Valintaprosessi 2 Osa kielteisen rekisteröintipäätöksen saaneista yksiköistä vastasi kysymykseen melko suppeasti. Arviointi- ja rekisteröintitoiminnalla ei nähty olevan suurta merkitystä, eikä loppupalaute ollut vaikuttanut toimintaan, vaikka akkreditoinnin hakuprosessi olikin selkiyttänyt asioita. Yhdessä vastauksessa kritisoitiin voimakkaasti arvioinnin vaatimustason muuttumista ja arvioinnin riippuvuutta arvioitsijasta. Kokonaisuudessaan kriittisimmin arviointi- ja rekisteröintitoimintaan suhtauduttiin kielteisen päätöksen saaneissa ammattikorkeakouluissa. 5.2 Syyt hakea akkreditointia Kysymys 2: Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että haitte erikoistumisopintojen akkreditointia ja rekisteröintiä? Yliopistot Vastausten mukaan prosessiin hakeuduttiin kolmen keskeisen syyn vuoksi. Esille nousi tunnustuksen tai laatuleiman saaminen. Akkreditointi oli tarpeen tuotemerkin luomiseksi. Toiseksi prosessiin hakeuduttiin palautteen saamiseksi ja koulutuksen kehittämiseksi. Kolmanneksi akkreditointi oli tarpeen kilpailun vuoksi. Akkreditoitua ohjelmaa verrataan vastaaviin akkreditoimattomiin ohjelmiin, joihin nähden sen arvioitiin erottuvan edukseen, millä on merkitystä kilpailussa täydennyskoulutusmarkkinoilla. Neljäntenä yksittäisenä vastauksena todettiin halu nähdä akkreditointiprosessin toimivuus yksikön kannalta. 2 Vähäpassi, A. (toim.) Erikoistumisopintojen akkreditointi. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 3:2001. Edita. Helsinki.
22 Ammattikorkeakoulut Ammattikorkeakoulujen vastauksista nousi esille useita akkreditointiin hakeutumisen syitä. Voimakkaimmin korostui koulutuksen näkyvyyden nostaminen ja koulutuksen arvostuksen kehittäminen. Erikoistumisopintoja järjestetään paljon, joten akkreditoinnilla yksikön koulutusta voidaan profiloida paremmin. Osassa vastauksia akkreditoinnin myötä tulevan arvostuksen nousun nähtiin jakautuvan laajemmin koko kyseiselle koulutusalalle. Toinen keskeisimmistä syistä prosessiin hakeutumisessa oli laadun takaamisen tarve. Akkreditoinnilla on haluttu saada yksikön koulutukselle laatuleima ja vahvistus yksikön sisällä vallinneelle käsitykselle koulutuksen hyvästä tasosta. Koulutuksen markkinointi, työelämän tarpeet sekä ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen kehittäminen tulivat myös selvästi esille arviointiprosessiin hakeutumiseen vaikuttaneina tekijöinä. Markkinointi on kytkettävissä koulutuksen arvostuksen nostamiseen, koska akkreditoidun koulutuksen markkinoiminen opiskelijoille on helpompaa laajassa täydennyskoulutuksen kentässä. Saatujen vastausten perusteella ammattikorkeakoulut ovat hakeneet erikoistumisopintojen akkreditoinnista pontta jatkotutkintokokeiluun kahdella tavalla. Ensiksi akkreditoitu erikoistumisopintokokonaisuus on voinut olla pohjana suunnitellulle jatkotutkinnolle. Toisaalta ammattikorkeakouluissa on ajateltu akkreditoinnissa menestymisen helpottavan mahdollisuuksia jatkotutkinnon kokeiluluvan saamiseen. Työelämän tarpeet ja työllistyminen tulivat vastauksissa esille erikoistumisopintojen akkreditointiprosessiin hakeutumisessa. Erikoistumisopintojen tulisi tuottaa lisäarvoa työelämää varten. Koulutuksen ja opetussuunnitelmatyön kehittämistarve ovat myös vaikuttaneet prosessiin hakeutumisessa, samoin yhteiskunnallinen kehitys. Yhdessä vastauksessa akkreditointiin hakeutumista perusteltiin eurooppalaisella käytännöllä.
23 Taulukko 7. Arviointi- ja rekisteröintiprosessiin hakeutumiseen vaikuttaneet tekijät ammattikorkeakouluissa Koulutuksen arvostuksen nostaminen 9 Koulutuksen laadun takaaminen 8 Ulkopuolisen arvioinnin tarve 5 Koulutuksen markkinointi 4 Jatkotutkintojen kehittäminen 4 Työelämän tarpeet, työllistyminen 4 Opetussuunnitelman ja opetuksen kehittäminen 3 Yhteiskunnallinen kehitys, kansainvälistyminen 3 Halu saada oppimiskokemus arvioinnista 2 Koulutuksen alueellinen tarve 2 Luonteva jatkotoimenpide 2 Kerätty palaute kannustanut/ kehottanut 2 Oikeusturvakysymys opiskelijan kannalta 1 Yleinen käytäntö ("muotia") 1 KKA:n koulutustilaisuus sykäyksenä 1 Ammattikorkeakoulun rehtorin toive 1 Itsearvioinnin kehittäminen 1 Arviointivierailu 1 5.3 Arviointiprosessin vaikuttavuus Kysymys 3: Miten erikoistumisopintojen arviointiprosessi kokonaisuudessaan on vaikuttanut arvioitujen erikoistumisopintojen toteuttamiseen ja kehittämiseen? Yliopistot Kolmen (N= 3/10 lomaketta) vastauksen mukaan arviointiprosessi ja erityisesti vierailu olivat vaikuttaneet koulutuksen kehittämiseen. Kahden vastauksen mukaan koko prosessilla hakemisesta päätökseen ja palautteeseen oli ollut vaikutusta. Yhdessä vastauksessa todettiin prosessin vaikuttaneen asiakasnäkökulman huomioonottamisena. Prosessi tuotti yhden vastauksen mukaan varmuuden tuotteesta ja toisen vastauksen mukaan ohjelman kehittämiskohteista ja vahvuuksista. Kahden vastauksen mukaan prosessilla ei ollut juuri vaikutusta erikoistumisopintoihin, mutta toisen vastauksen mukaan heikkoudet ja vahvuudet tiedostettiin paremmin ja toisessa ohjelmassa palaute vaikutti laadunvarmistukseen. Kyseessä olevat ohjelmat eivät tulleet akkreditoiduiksi. Toinen näistä ohjelmista oli päätetty lopettaa prosessin jälkeen. Yhden kielteisen päätöksen saaneen ohjelman vastauslomakkeen mukaan palaute on otettu huomioon, mutta arviointikriteerejä valitettiin joustamattomiksi.
24 Ammattikorkeakoulut Kysymykseen tuli runsaasti erilaisia vastauksia, koska kysyttiin koko arviointiprosessin vaikuttavuutta arvioituihin erikoistumisopintoihin ammattikorkeakoulun hakupäätöksestä lautakunnan päätökseen. Osa ammattikorkeakouluista oli vastauksissaan eritellyt tarkkaan prosessin eri vaiheiden vaikuttavuuden, osa taas vastasi kysymykseen yleisesti. Arviointiprosessi oli vaikuttanut erityisen voimakkaasti opintojen suunnitteluun ja kehittämiseen. Tämä oli mainittu 18 vastauksessa (N= 18/28 lomaketta). Yhden vastauksen mukaan ajatus akkreditointiin hakeutumisesta oli ollut tiedossa jo kyseistä erikoistumisopintokokonaisuutta suunniteltaessa. Akkreditointiin hakeutumisen mainittiin yhdessä vastauksessa vaikuttaneen myös muiden erikoistumisopintojen suunnitteluun esimerkiksi siten, että arvioidun opintokokonaisuuden pohjalta oli kehitetty suppeampi erikoistumisopintojakso. Arviointiprosessi kokonaisuudessaan oli vaikuttanut myös opintojen toteutukseen sekä vahvistanut käsitystä koulutuksen tasosta ja laadusta. Prosessi oli vaikuttanut myös siihen, että yksiköissä koetaan velvollisuudeksi laadun ylläpitäminen ja opintojen kehittäminen. Tämä onkin välttämätöntä, mikäli ammattikorkeakoulu hakee erikoistumisopinnoilleen jatkorekisteröintiä. Prosessi oli vaikuttanut myös erikoistumisopintojen statusta nostavasti. Kahden vastauksen mukaan palaute oli otettu huomioon. Lisäksi vastauksissa tuli esille paljon yksittäisiä vaikutuksia. Prosessia pidettiin kokonaisuudessaan hyödyllisenä, opettavaisena tai innostavana. Yhden vastauksen mukaan erikoistumisopintojen arviointi oli innostanut myös opiskelijoita. Muutamissa vastauksissa tuli esille myös kielteisiä vaikutuksia tai kokemuksia prosessista. Yhdessä vastauksessa kritisoitiin arviointivierailun asiantuntijaa asiantuntemattomaksi. Saman vastauksen mukaan yksikössä oli jo etukäteen ollut käsitys, että lautakunnan päätös tulee olemaan kielteinen. Yhden vastauksen mukaan koko prosessista jäi huono kuva. Kyseinen yksikkö ei tunnistanut arviointipalautteesta järjestämäänsä koulutusta. Kolmannen vastauksen mukaan opetussuunnitelma oli palautteesta huolimatta päätetty pitää ennallaan ja jatkaa yksikön hyväksi kokemaa toimintaa. Yleisesti tähän kysymykseen kriittisimmin vastattiin niistä ammattikorkeakouluista, joiden erikoistumisopintoja ei ollut rekisteröity.
5.4 Vaikutus muihin erikoistumisopintoihin 25 Kysymys 4: Onko erikoistumisopintojen arviointiprosessi vaikuttanut korkeakoulunne muiden erikoistumisopintojen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen? Yliopistot Suurin osa vastanneista yliopistoista totesi, ettei arviointiprosessi ollut vaikuttanut korkeakoulun muihin erikoistumisopintoihin (N= 6/10). Tätä perusteltiin ainoastaan yhdessä vastauksessa, jonka mukaan yksikössä ei ollut käynnissä vastaavia opintoja, joihin prosessi voisi vaikuttaa. Kolmen vastauksen mukaan arviointiprosessi on vaikuttanut muihin erikoistumisopintoihin. Yhdessä yliopistossa muitakin erikoistumisopintoja kehitetään moduulimaisiksi kokonaisuuksiksi arviointi- ja kehittämispalautteen mukaisesti. Yhdessä yksikössä kehitetään nykyistä suppeampia ohjelmia. Yhden yliopiston yksikön mukaan arviointiprosessi on vaikuttanut koko yksikön toimintatapojen kehittämiseen. Yhden yliopiston lomakkeessa kysymykseen ei oltu vastattu ollenkaan. Taulukko 8. Prosessin vaikutus muihin erikoistumisopintoihin yliopistoissa Onko prosessi vaikuttanut? kyllä ei ei vastausta N = 10 vastauslomaketta 3 6 1 Ammattikorkeakoulut Valtaosassa ammattikorkeakoulujen vastauksia todettiin, että arviointi- ja rekisteröintiprosessi oli vaikuttanut korkeakoulun muiden erikoistumisopintojen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen. Se, miten prosessi oli vaikuttanut, vaihteli vastauksissa hyvin paljon. Prosessista oli saatu kehittämisideoita. Yhden ammattikorkeakoulun kaikkien erikoistumisopintojen opetussuunnitelmapohja oli yhtenäistetty prosessin seurauksena. Useiden vastausten mukaan prosessi oli vaikuttanut myös laadunvarmistuksen eri osiin. Kolmen vastauksen mukaan prosessin jälkeen koulutuksesta kerätään palautetta aiempaa enemmän. Yhden vastauksen mukaan opiskelijoilta kerätään systemaattisesti palaute erikoistumisopintojen puolivälissä ja lopussa. Kahden vastauksen mukaan arviointikriteerit otetaan huomioon prosessin myötä entistä paremmin.
26 Arviointiprosessissa hankittu tieto leviää yksiköstä eteenpäin. Oman ammattikorkeakoulun lisäksi arvioinnissa ollut yksikkö kiinnostaa muitakin ammattikorkeakouluja. Yhden vastauksen mukaan rekisteröinnistä on keskusteltu valtakunnallisesti kyseisen alan kouluttajien kesken. Tärkeä asenteellinen vaikutus prosessista oli myös vastauksissa mainittu mielekkyys kehittää erikoistumisopintoja. Yhden ammattikorkeakoulun kohdalla erikoistumisopintojen arviointi ja rekisteröinti oli vaikuttanut myös koko ammattikorkeakoulun toiminnan laadun arviointiin. Osassa vastauksia todettiin vain lyhyesti prosessin vaikuttaneen, mutta ei perusteltu tarkemmin sitä, miten prosessi oli vaikuttanut. Yhden vastauksen mukaan vaikutus oli se, että jatkossa akkreditointia ei haeta niin herkästi kuin aiemmalla kerralla. Taulukko 9. Prosessin vaikutus ammattikorkeakoulun muihin erikoistumisopintoihin Onko prosessi vaikuttanut? kyllä ei ei vastausta N = 28 vastauslomaketta 25 2 1 5.5 Palautteen hyödyntäminen Kysymys 5: Miten olette hyödyntäneet erikoistumisopintolautakunnan antamaa arviointi- ja kehittämispalautetta? Yliopistot Arviointi- ja kehittämispalautteesta oli ollut hyötyä ja sitä oli käytetty ohjelman kehittämisessä eri tavoin hyödyksi. Arviointipalaute oli vaikuttanut yhdessä tapauksessa ohjelman mitoitukseen supistavasti. Annettu palaute oli toisen vastauksen mukaan vaikuttanut ohjausjärjestelmän kehittämiseen. Yhden vastauksen mukaan arviointipalaute oli vaikuttanut opetusmenetelmiin, kuten tieto- ja viestintätekniikan osuuden lisäämiseen ohjelman toteutuksessa. Toisessa tapauksessa ohjelman toteutukseen otettiin mukaan tutkivaa opiskelua. Akkreditointi osoitti vastaajien mielestä koulutuksen hyvän kansallisen tason. Yhden yliopiston vastauksessa kerrottiin arviointipalautetta hyödynnetyn yliopiston sisäisissä tulosneuvotteluissa. Arviointi- ja kehittämispalautetta kerrottiin hyödynnetyn myös ohjelman markkinoinnissa. Palautetta oli käsitelty myös yliopiston erikoistumisopinnoista vastaavassa lautakunnassa. Yhden vastauksen mukaan arviointi- ja kehittämispalautteen toimenpide-ehdotukset olivat niin laajakantoisia, että ne odottavat vielä sopivaa toteuttamisajankohtaa.
27 Ammattikorkeakoulut Voimakkaimmin vastauksissa nousi esille palautteen vaikutus opintojen toteutukseen ja sisältöön. Tämä tekijä tuli esille 13 vastauslomakkeessa (N= 13/28). Useiden ammattikorkeakoulujen vastauksissa erikoistumisopintojen akkreditointi nähtiin hyväksi jatkotutkintojen kehittämisen kannalta. Palautetta on käsitelty korkeakoulun erikoistumisopinnoista vastaavassa elimessä ja siitä on keskusteltu henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa. Sosiaali- ja lla, jolla on työelämän kelpoisuusehtoja koskevaa sääntelyä enemmän kuin muilla koulutusaloilla, erikoistumisopintojen arviointi on koettu erityisen hyödylliseksi. Vain kahden vastauksen mukaan arviointi- ja kehittämispalautetta ei oltu hyödynnetty. Syynä tähän oli se, että arviointilausunnon viitekehys erosi opintojen toteutuksesta. Taulukko 10. Arviointipalautteen hyödyntäminen ammattikorkeakouluissa Arviointipalautteen hyödyntämisen Vastauksia tärkeimmät osa-alueet Opintojen toteutus / sisältö 13 Opetussuunnitelma 7 Ehdotukset toteutettu, on auttanut 7 Laadunvarmistus, palaute 3 Opintojen mitoitus 2 Työelämäyhteydet 2 5.6 Päätöksen hyödyntäminen Kysymys 6: Miten olette hyödyntäneet erikoistumisopintolautakunnan rekisteröintipäätöstä? 5.6.1 Myönteisen päätöksen saaneet Yliopistot Myönteistä rekisteröintipäätöstä oli käytetty hyväksi lähinnä koulutuksen markkinoinnissa. Tämä tuli esille kaikkien niiden yliopistojen vastauksissa, joiden ohjelma oli akkreditoitu. Yhdessä vastauksessa nostettiin esille kuitenkin myös laitoksen tulosneuvottelut, joissa rekisteröintipäätöstä oli hyödynnetty.
28 Ammattikorkeakoulut Myönteistä päätöstä hyödynnettiin koulutuksen markkinoinnissa melkein kaikissa ammattikorkeakouluissa. Kolmessa vastauksessa markkinointia ei mainittu. Markkinoinnin lisäksi vastauksissa oli myös yksittäisiä myönteisen päätöksen hyödyntämiskohteita. Yhdessä vastauksessa akkreditoitu koulutus nähtiin opiskelijan oikeusturvan kannalta merkittävänä. Kahdessa lomakkeessa mainittiin päätöksen hyödyntäminen opintojen suunnittelussa, joista toisessa myönteinen päätös oli siivittänyt uuden erikoistumisopintokokonaisuuden aloittamista. Kahdessa vastauksessa kerrottiin päätöstä esitellyn alan neuvottelupäivillä. Yhden vastauksen mukaan päätöstä oli hyödynnetty opettajien rekrytoinnissa. Akkreditoidulla koulutuksella oli haluttu luoda kuva hyvätasoisesta yksiköstä opiskelijoiden lisäksi myös yksikköön palkattaville opettajille. Kolmessa vastauksessa kerrottiin rekisteröinnistä olevan merkintä todistuksessa. Myönteistä päätöstä oli käytetty myös erilaisten laatupalkintojen hauissa ja muissa arvioinneissa. Yhden ammattikorkeakoulun erikoistumisopintojen akkreditointipäätös oli julkistettu myös alueen lehdessä, ammattilehdessä ja kyseisen alan työntekijöiden neuvottelupäivillä. Myönteistä päätöstä ei missään oltu jätetty hyödyntämättä. 5.6.2 Kielteisen päätöksen saaneet Yliopistot Kyselyyn vastanneita kielteisen päätöksen saaneita yliopistojen ohjelmia oli kolme (N= 3/11 ohjelmaa). Yhdessä ohjelman osalta ulkopuolisen arvioinnin hakemisesta oli luovuttu ja yksi ohjelma oli päätetty lopettaa siinä jo aloittaneiden opiskelijoiden valmistuttua. Ammattikorkeakoulut Yksi ammattikorkeakoulu aikoi toteuttaa opinnot kertaalleen sellaisenaan ja käydä opetussuunnitelman kokonaan läpi ja hakea akkreditointia uudelleen vasta sen jälkeen. Päätökseen liittyvää palautetta kerrottiin hyödynnetyn. Moni kielteisen päätöksen saanut ammattikorkeakoulu ei vastannut lainkaan tähän kysymykseen tai totesi suoraan, ettei päätöstä ole mitenkään hyödynnetty.
5.7 Korkeakoulujen kehittämisehdotuksia 29 Kysymys 7: Miten kehittäisitte KKA:n erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoimintaa? Yliopistot Kysymykseen arviointi- ja rekisteröintitoiminnan kehittämisestä oli valtaosassa lomakkeista (N= 9/10) kehittämisehdotus tai kehittämisehdotuksia. Arviointikriteereistä tehtiin huomioita. Yhden yliopiston mukaan esimerkiksi alhainen keskeyttäminen sekä verkostoituminen ovat onnistuneen toiminnan kriteerejä. Toisen yliopiston vastauksen mukaan kriteerejä tulisi selkeyttää ja yliopiston tulisi saada kirjallista palautetta arviointivierailun yhteydessä. Myös yhdessä muussa vastauksessa ehdotettiin väliauditointia. Tämä oli ilmeisesti toivomus arvioinnista akkreditoinnin ja jatkorekisteröinnin välissä. Akkreditoinnille toivottiin parempaa näkyvyyttä, kuten konkreettista logoa tai merkkiä. Myös Korkeakoulujen arviointineuvostolle toivottiin lisää näkyvyyttä sekä KKA:n yhteydenottoja. Parhaiden käytänteiden esittelyihin toivottiin tiedotustilaisuuksia. Arviointineuvoston toivottiin toisessa vastauksessa parantavan nettisivujaan. Konkreettisesti ehdotettiin verkkosivuille linkkejä akkreditoituihin ohjelmiin. Lisäksi ehdotettiin myös KKA:n arviointi- ja rekisteröintitoiminnan markkinoinnin lisäämistä ja toiminnan laajentamista. Arvioinnin aikataulujen osalta ehdotettiin prosessille lisäaikaa nykyisestä neljästä kuukaudesta. Ehdotuksen tehneen yliopiston mukaan tämä auttaisi KKA:a saamaan paremman kokonaiskäsityksen arvioitavasta koulutuksesta ja edistäisi sen tason arvioimista. Ammattikorkeakoulut Valtaosassa ammattikorkeakoulujen vastauksista oli annettu yksi tai useita kehittämisehdotuksia (N= 23/28). Arviointikriteereihin toivottiin yhdessä palautteessa yhtenäisyyttä. Yhdessä vastauksessa arvioinnissa tulisi erotella selkeämmin koulutuksen sisältöjen ja koulutuksen järjestelyjen laatu. Viidessä lomakkeessa tuotiin esille prosessin raskaus. Kahdessa lomakkeessa ehdotettiin nykyisen arvioinnin rinnalle kevyempää rekisteröintikäytäntöä. Yhden palautteen mukaan kevennetyn akkreditointimallin tulisi olla käytössä jatkorekisteröinnissä ja akkreditoinnille ehdotettiin nykyistä pidempää voimassaoloa. Toisessa vastauksessa ehdotettua kevyempää arviointia perusteltiin arviointinäkökulmalla, jossa tulisi tarkastella koulutusyksikön joustavuutta ja nopeaa reagointikykyä työelämän koulutustarpeisiin. Toisaalta yhdessä vastauksessa toivottiin jatkuvaa seurantaa ja arviointia.