Vieraanvaraisuusalan peruskäsitteet 4.2.2015 V.A. Heikkinen Sari Kortelampi Pauli Verhelä
2 Sisällys Vieraanvaraisuusala 3 Matkailutoimiala 4 Matkatoimistoala 5 Matkailupalvelujen jakelutie 6 Kokous- ja tapahtumateollisuus 11 Kongressitoimistot 12 Elämys 13 Elämystalous ja elämysteollisuus 14 Ohjelmapalvelut ja käyntikohteet 15 Kuljetus- ja liikennepalvelut 18 Maaliikenteen toimialat 20 Majoitusala 24 Hotelliala 25 Ruokateollisuus 26 Ravitsemisala 26 Ravintola-ala 27 Ateriapalvelut ja muut ravitsemispalvelut 28 Baarit, juomaseurusteluravintolat ja kahvilat 29 Ravintola asiakas-, työ- ja toimintaympäristönä 31 Ammattikeittiö eli suurkeittiö 32 Ravintoloitsija 32 Kuvat: Jukka Fordell
3 Vieraanvaraisuusala Matkailu-, majoitus-, ravitsemis- ja elämystoimialojen yritykset ja toimipaikat voidaan luokitella eri tavoin. Alan asiantuntijat käyttävät käsitteitä päällekkäin, sekaisin ja eri yhteyksissä. Osa päällekkäisyyksistä ja sekaannuksista johtuu suomen kielen moninaisuudesta. Esimerkiksi englannin sana industry voidaan kääntää sekä toimialaksi että teollisuudeksi, ja esimerkiksi termi Tourism Industry kääntyy niin matkailuteollisuudeksi kuin matkailutoimialaksikin. Teollisuus-käsite luo vaikutelman tuotantomaisesta, prosessimaisesta ja laajamittaisemmasta palvelutuotannosta. Toimiala-käsite taas luo vaikutelman elinkeinokokonaisuudesta, johon kuuluu sekä pieniä että suuria alan organisaatioita. Englannissa käytetään myös käsitettä Hospitality Industry, joka voidaan kääntää vieraanvaraisuusteollisuudeksi. Sana vieraanvaraisuus on kuitenkin suomenkielessä vähemmän käytetty. Yleensä sillä tarkoitetaan hotelli- ja ravintola-alaa, jolloin termi ei käsitä matkailualaa. Hospitality-käsite juontaa latinan sanasta hostis, joka alun alkaen tarkoittaa valtaa. Isäntä (engl. host) taas tarkoittaa vieraiden isäntää (engl. lord of strangers). Vieraanvaraisuus (lat. hostire) tarkoittaa sekä tasa-arvoisuutta että kompensaatiota eli isäntä on tasa-arvoisessa asemassa suhteessa vieraisiin, mutta hänellä on oikeus saada kompensaatiota tarjoamistaan palveluista. Vieraanvaraisuus oli tarun mukaan Zeuksen suojeluksessa. Vieraanvaraisuus viittaa siihen, että isäntä tai emäntä ottaa vastaan vieraita ja on heitä kohtaan ystävällinen, avulias ja vastaanottavainen. Vieraanvaraisuuteen kuuluu myös tarvittaessa tervehtiminen, kestitseminen ja yösijan antaminen.
4 Matkailutoimiala Matkailuala (engl. Travel Industry tai Tourism Industry) koostuu eri toimialojen palveluista. Matkailuteollisuus rakentuu pääasiallisesti matkatoimistojen ja matkanjärjestäjien, liikenne- ja logistiikkayritysten, majoitus- ja ravitsemisyritysten, ohjelman ja sisällön tuottajien, hyvinvointi-, terveys-, liikunta- ja kauneusorganisaatioiden palveluista sekä tapahtumista ja käyntikohteista. KUVIO 1. Matkailualan toimintaympäristö ja sen lähialoja
5 Matkatoimistoala Matkatoimistoala sisältää Tilastokeskuksen toimialaluokituksen (pääluokka 79) mukaan matkanvälittäjät, matkanjärjestäjät, matkaoppaat ja osan ohjelmapalveluista. Toimialaluokka 79110 Matkatoimistojen toiminta 79120 Matkanjärjestäjien toiminta 79900 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut Liiketoiminnan kuvaus *Erilaisten matkojen, kuljetus- ja majoituspalvelujen tukku- tai vähittäismyynti kuluttajille ja yritysasiakkaille. *Valmismatkojen, risteilyjen ja majoituksen myynti *Lento-, juna- ym. liput sekä muut oheispalvelut, kuten ajoneuvovuokraus *Valmismatkojen ja tilausmatkojen järjestäminen, kokoaminen ja markkinointi *Matkat myydään suoraan vähittäismyyntinä kuluttajille tai tukkumyyntinä matkatoimistoille. Matkat sisältävät yleensä kuljetuksen ja majoituksen. *Pakettiin voi sisältyä myös aterioita sekä käyntejä museoissa, historiallisissa tai kulttuurinähtävyyksissä, teatteri-, musiikki- tai urheilutapahtumissa. *Sisältyy matkanjohtajatoimintaa Matkojen varauspalvelut: *Kuljetus-, hotelli-, ravintola-, autonvuokraus-, huvi- ja urheilutilaisuus- ym. varaukset *Lomaosakkeiden vaihtopalvelu *Lomamökkien ja loma-asuntojen välityspalvelut *Matkailuun liittyvä asuntojen on-line -vaihtopalvelu *Matkailun edistäminen: valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen esim. kuntien matkailutoimistot *Erilaiset ohjelmapalvelut: luonto- ja elämysmatkailu, seikkailut, safarit, kalastusristeilyt yms. *matkaopaspalvelut *erä- ja vaellusoppaat *lipputoimistojen palvelut
6 Matkailupalvelujen jakelutie Maailman matkailujärjestön (UNWTO) mukaan jakelutiellä (engl. Distribution chain) tarkoitetaan yhdistelmää erilaisia välittäjiä, jotka tekevät yhteistyötä palvelujen myynnissä. Se tarkoittaa palvelun, tuotteen ja informaation tietä valmistajalta ja alkuperäiseltä tuottajalta kuluttajalle ja kaupankäynnin eri portaita. Esimerkiksi ruokateollisuudessa elintarvikkeen jakelutie kulkee siemenestä pellon kaupan ja/tai ammattikeittiön kautta pöytään. Matkailupalvelut taas ovat yhdistelmä aineettomia kokemuksia ja aineellisia välineitä, tiloja, laitteita sekä muita konkreettisia elementtejä, joiden luomassa toimintaympäristössä palvelut toteutetaan, tuotetaan ja toteutuvat. Matkailupalveluiden jakelutien tehtävänä on antaa potentiaaliselle asiakkaalle riittävästi tietoa ostopäätöksen tekemiseksi, antaa mahdollisuus varata palvelu ja vahvistaa varaus sekä tehdä kauppa. Jakelutie voidaan nähdä myös rakenteena, järjestelmänä tai eri matkailualan organisaatioiden välisenä yhteytenä, jotka mahdollistavat tuottajille omien tuotteidensa ja palvelujensa kuvaamisen ja matkajärjestelyjen vahvistamisen asiakkaalle. Jakelutie muodostuu useammasta jakelukanavasta, jotka toimivat rinnakkain ja kilpailevat toisten kanavien kanssa. Puhutaankin jakeluverkosta! Eri välittäjäportaan toimijat auttavat myyjää ja ostajaa löytämään toisensa, joko niin, että syntyy uusia markkinoita tai niin, että olemassa olevat markkinat kasvavat. Matkatoimistot, matkanjärjestäjät, charterlentojen välittäjät, varausjärjestelmät ja muut palvelujen jakeluun erikoistuneet toimijat vaikuttavat osaltaan palvelujen kysyntään. Jakelutie pystyy ohjaamaan kysyntää. Se voi vahvistaa merkitystään matkailupalvelujen ostajana tuottajilta ja pystyy näin vaikuttamaan palvelujen hintaan, tuottajien tuoteportfolioon ja niiden markkinointiin. Matkailussa kuluttajat voivat ostaa yksittäisiä palveluita suoraan tuottajilta kun taas tuotepakettien jakeluun ja myyntiin osallistuu monia erilaisia välittäjäportaan toimijoita. Yksittäisiä jakelukanavia (engl. Distribution Channel) on lukemattomia riippuen elinkeinorakenteesta ja ulkoisesta ympäristöstä. Jakelukanavia tulee markkinoille jatkuvasti lisää, jolloin kuluttajien valinnan mahdollisuus kasvaa. Yksinkertaisin jakelukanava on se, että asiakas ottaa suoraan yhteyttä tuottajaan puhelimitse tai nettisivujen välityksellä.
7 Sähköinen jakelutie World Wide Webin käyttöön ottaminen 1993 loi pohjan sähköiselle jakelutielle. Tämä sai matkailupalvelujen tuottajat kehittämään nettisivujaan, muuttamaan niitä vähitellen pelkästä informaatiokanavasta suoraksi varauskanavaksi ja edelleen kauppapaikoiksi. Sähköisen jakelutien tärkeimpänä toimijaryhmänä ovat erilaiset hakukoneet (engl. Search Engine), joilla haetaan Internetin tarjonnasta hakusanoja käyttäen sopivia sivustoja. Kuluttajat ja muut asiakkaat voivat esimerkiksi Googlea käyttämällä löytää haluamansa palvelun tarjoajien nettisivuille. Metahakukoneet hakevat haluttuja tietoja käyttämällä apunaan muita hakukoneita, portaaleja ja on-line -matkatoimistojen tietoja. Erilaiset lentohintojen vertailusivustot ovat esimerkki tällaisesta metahakutoiminnasta. Internetin laajaa tarjontaa ei ilman järjestelmän hakuominaisuutta pystyisi hyödyntämään täydellisesti. Jakelutien toimijoita Valtakunnalliset ja alueelliset matkailuorganisaatiot Valtakunnalliset ja alueelliset matkailuorganisaatiot olivat aikaisemmin merkittävä osa jakelutietä. Esimerkiksi valtakunnallinen FinPro auttaa suomalaisia pk-yrityksiä kansainvälistymään, hankkii Suomeen lisää ulkomaisia investointeja ja kasvattaa ulkomaisten matkailijoiden virtaa Suomeen. Suuralueorganisaatiot ovat matkailun suuralueiden (Lappi, Suomen länsi, Järvi-Suomi jne) markkinointiin panostavia toimijoita ja alueorganisaatiot yksittäisen paikkakunnan tai pienemmän alueen, kuten matkailukeskusten (Levin Matkailu Oy, Turku Touring ja Häme.fi) markkinointia, myyntiä ja matkailuneuvontaa hoitavia jakelutien portaita. Destination Marketing Organisation tai Destination Management Organisation (DMO) Matkailullisesti merkittävien alueiden ja matkailukeskusten toiminnan johtamiseen ja markkinointiin on syntynyt Destination Marketing Organisation tai Destination Management Organisation -tyyppisiä yrityksiä, joista käytetään lyhennettä DMO. Nämä ovat osaltaan korvanneet
8 perinteissä jakelutiemallissa olevat alue- ja suuralueorganisaatiot, jotka kuitenkin jatkavat erityisesti tiedotus ja markkinointitehtäviään. Erilaiset matkatoimistot Matkatoimisto on yleisnimike, jota käytetään matkapalvelujen ja -pakettien tuottajista, myyjistä ja välittäjistä. EU:n pakettimatkadirektiivin mukaisesti Suomen Valmismatkalaki (1079/1994 ja muutokset 938/2008) ja Laki valmismatkaliikkeistä (939/2008) määrittelevät kaksi erityyppistä valmismatkaliikkeen toimintamuotoa: Matkanjärjestäjällä tarkoitetaan lainsäädännössä sitä, joka suunnittelee ja toteuttaa valmismatkoja sekä tarjoaa niitä joko itse tai muun elinkeinonharjoittajan välityksellä taikka joka omaan lukuunsa tarjoaa toisen järjestämiä valmismatkoja. Matkanjärjestäjiä ovat esimerkiksi Aurinkomatkat, Finnmatkat, OK-matkat, Apollo ja Nazar. Suurten matkanjärjestäjien myynti tapahtuu suurelta osin on-line kanavien kautta suoraan kuluttajille, mutta myös tiski-, puhelin- ja sähköpostimyyntiä tehdään. Matkanvälittäjällä tarkoitetaan laissa sitä, joka matkanjärjestäjän lukuun välittää valmismatkoja koskevia sopimuksia. Puhtaasti valmismatkoja välittäviä toimistoja ei nykyään juurikaan enää ole, koska komissiopohjainen myynti on lopetettu matkanjärjestäjämatkatoimistojen ja liikenneyhtiöiden jo 2000-luvun alkupuolella. Matkanvälittäjä välittää ja myy valmismatkojen lisäksi ja ja/tai yksittäisiä matkapalveluja, kuten majoitus- ja kuljetuspalveluja sekä oheispalveluita, kuten viisumeita, aktiviteetteja, tapahtumalippuja jne. Kaikki matkatoimistot voidaan luokitella välittäjiksi, sillä suuria kansainvälisiä matkanjärjestäjiä (esimerkiksi TUI, Thomas Cook) lukuun ottamatta kenelläkään ei ole omia matkailupalveluja, vaan ne välittävät toisen osapuolen palvelua. Välittävien matkatoimistojen ansaintalogiikka perustuu valtaosin asiakkaiden maksamiin palvelupalkkioihin ja tuotteesta riippuen myös tuottajan maksamaan myyntipalkkioon. Myyntikanavina ovat tiskimyynti, puhelin ja sähköposti sekä online-myynti. Valmismatka tuotteena on lain mukaan matkailupalvelujen yhdistelmä (paketti), joka myydään kuluttajalle etukäteen yhdistettyyn hintaan ja johon kuuluu kuljetus ja majoitus (esimerkiksi seuramatkapaketti, bussikiertomatka) tai kuljetus tai majoitus ja joku muu kokonaisuuden kannalta olennainen matkailupalvelu. Kokous-, viihde- ja ateriapalvelut eivät ole lähtökohtaisesti kokonaisuuden olennaisia palveluita elleivät ne muodosta matkan keskeistä sisältöä tai merkittävää osaa matkan hinnasta.
9 Destination Management Company (DMC) Destination Management Companylla tarkoitetaan matkatoimistoa, joka välittää yrityksen kotimaan (ja/tai lähimaan) matkailupalveluja toiselle ulkomaalaiselle matkatoimistolle tai yritykselle. Ei yleensä suoraan kuluttajalle. Outgoing-matkatoimistot Outgoing-matkatoimistolla tarkoitetaan maasta ulkomaille kohdistuvaa matkapalvelujen myyntiä. IATA -oikeudelliset toimistot IATA -oikeudellisilla toimistoilla tarkoitetaan lentolipun myynti- ja lipunkirjoitusoikeudellisia toimistoja. Liikematkatoimisto (esimerkiksi CWT KalevaTravel, SMT, HRG, BCD jne.) Välittää, myy ja räätälöi organisaatioasiakkaille työsidonnaisen matkailun palveluita joko yksittäisinä- ja/tai ryhmämatkapalveluina tai matkakokonaisuuksia. Valtaosa liikematkatoimistoista myy yrityksille myös matkahallinnon palveluja: matkavarausten hoitamisen lisäksi ne osallistuvat sopimusneuvotteluihin, yrityksen matkustussäännön laatimiseen ja seurantaan, matkakustannusten hallintaan, tilastointiin ja kehittämiseen sekä henkilökunnan kouluttamiseen. Myynti tapahtuu tiskimyynnin, puhelin- ja sähköpostin, online -kanavien avulla. Yleismatkatoimisto Liike-, ryhmä-, tapahtuma-, vapaa-ajanmatkapalvelujen myyjä (mm. CWT KalevaTravel, Matka- Vekka, Matkapojat), joka välittää, myy, räätälöi, tuottaa yksittäis- ja ryhmämatkapalveluita yrityksille ja yksityisille henkilöille. Räätälöi ja myy yrityksille myös matkahallinnollisia palveluja sekä kokouksia ja muita tapahtumia. Myynti tapahtuu tiskimyynti, puhelin- ja sähköpostin sekä online -kanavien avulla.
10 Ryhmämatkatoimistot Ryhmämatkatoimistot räätälöivät joko tilauksesta yritykselle ja yksityiselle henkilölle ryhmämatkan tai tekee keräilyryhmämatkoja kuluttajille (esim. lehtien lukijamatkat). Online-matkatoimistot (mm. SuperSaver) Online-matkatoimistot ovat verkossa toimivia matkatoimistoja. Ne myyvät pääsääntöisesti itsevarausjärjestelmillä verkosta lento-, majoitus-, kuljetuspalveluja yksittäisille kuluttajille eli samoja palveluita kuin perinteisestäkin matkatoimistosta. Etuina ovat palvelun toiminta 24/7 ja saavutettavuus mistä tahansa. Niiden varausteknologia on usein kansainvälisten jakelujärjestelmien (mm. Amadeus) tuottamaa. non-iata -oikeudelliset matkatoimistot non-iata -oikeudelliset matkatoimistoja ovat muun muassa urheilumatkatoimistot ja muut teemamatkoja tekevät matkatoimistot (mm. PeterPan -maailma, SporttiMatkat...jne.) räätälöivät kuluttajalle suoraan tai toiselle matkatoimistolle välitettäväksi matkapalvelukokonaisuuksia bussitai laivamatkoine, mutta yleensä ilman itse järjestettyjä lentokuljetuksia. Joissakin tapauksissa matkatoimisto voi ostaa lentokuljetukset toiselta matkatoimistolta. Incoming-matkatoimistot Incoming-matkatoimisto on kotimaassa operoiva matkatoimisto, jolla ei yleensä ole IATA - oikeuksia (poikkeuksia löytyy). Myy ulkomaiselle kuluttajalle tai ulkomaiselle matkatoimistolle yrityksen kotimaan matkapalveluja tai -kokonaisuuksia. GSA = General Sales Agent GSA edustaa kotimaan matkatoimistoille yhtä tai useampaa ulkomaista DMC:ta, hotelliketjua, laiva-, lento- tai junayhtiötä tai muuta matkailupalvelun tuottajaa.
11 Muut matkailupalvelun tuottajat Muita matkailupalvelun tuottajia ovat kuljetusyhtiöt, majoitus- ja ohjelmapalveluyritykset, jotka ovat matkailun kannalta sen jakelutien päässä olevia toimijoita. Ne ovat niin incoming- kuin outgoing-yhteistyökumppaneita, jotka myyvät palveluitaan myös suoraan kuluttajille. Kokous- ja tapahtumateollisuus Kokous- ja tapahtumateollisuudella tarkoitetaan messu-, kokous-, kongressi-, kannustematka-, tapahtuma- ja näyttelyaloja (engl. Meetings Industry). Kokous- ja kongressimatkailu on osa työsidonnaista matkailua, joskin kansainvälisissä kongresseissa varsinaisten osallistujien seuralaiset ovat yleensä vapaa-ajan matkalla. Kongressivieraat käyttävät matkailun peruspalveluita (muun muassa kuljetus-, majoitus- ja ravintolapalvelut) sekä ohjelmapalveluita. Kongressivieraat ovat myös potentiaalisia vapaa-ajan matkailijoita tapahtumaa ennen tai jälkeen (esi- tai jälkimatka engl. Pre Tour, Post Tour), jonka tavoitteena on luoda myönteinen kokemus kongressimaasta ja motivoida vierasta tulemaan uudelleen esimerkiksi. perhelomalle. Kongressien aihepiirijaottelu voidaan jakaa IAPCO:n (International Association of Professional Congress Organizers) ryhmittelyn mukaisesti: Maatalous, ympäristö, luonnontieteet Kulttuuri, taide, musiikki Taloustieteet Opetus, kielitieteet, informatiikka Historia- ja sosiaalitieteet, turvallisuus Aatteet, uskonto, filosofia Lääketiede Urheilu, vapaa-aika Teknologia, tietotekniikka, arkkitehtuuri
12 Kongressitoimistot Kongressien rakentaminen ja organisointi on pitkäjänteistä ammattilaistyötä. Kongressitoimistot ovat yrityksiä, jotka hoitavat kongressin järjestäjän toimeksiannosta käytännön järjestelyjen suunnittelun ja toteutuksen. Kansainvälinen käsite kongressitoimistolle on PCO eli Professional Congress Organizer. Kongressitoimiston tehtäviin kuuluvat muun muassa osallistujien rekisteröinnin, majoitusjärjestelyt, sosiaalisen ohjelman, post- ja pretourit, kongressin painotuotteet sekä maksuliikenteen. Kongressitoimisto hoitaa myös yhteydenpidon luennoitsijoihin, osallistujiin sekä kongressipaikkoihin. Palvelu voi olla kokonaisvaltainen avaimet-käteen toteutus tai osa kongressikokonaisuuden tehtävistä. Kongressitoimistopalveluita tarjoavat yksityiset yritykset, julkiset organisaatiot esimerkiksi yliopistojen kongressitoimistot. Liikunta- ja kulttuuri-tapahtumat Kongressipalveluihin sekä liikunta- ja kulttuuritapahtumiin liittyvät toimialat voidaan jakaa toimialoittain seuraavasti: Toimialaluokka Liiketoiminnan kuvaus 82300 Messujen ja kongressien järjestäminen 93120 Urheiluseurojen toiminta 93190 Muu urheilutoiminta Messujen, kokouksien, konferenssien yms. tilaisuuksien järjestäminen sekä siihen liittyvä myynninedistäminen ja/tai hallinnointi siitä riippumatta, järjestetäänkö näiden tilaisuuksien hallinnointi- ja tukipalvelut omalla henkilöstöllä tai omissa tiloissa vai ei. Urheilutapahtumien järjestäminen Urheilutapahtumien tuottajien ja promoottorien toiminta riippumatta siitä, onko heillä omat tilat tapahtumien järjestämiseen Urheilutapahtumien edistämiseen liittyvä toiminta 90020 Esittäviä taiteita palveleva Tähän kuuluu palkkio- tai sopimusperusteella tapahtuva teatteriesitysten, konserttien, ooppera- ja tanssiesitysten tuottaminen sekä muu näyttämötoimintaa palveleva toiminta, kun se ei tapahdu
13 toiminta esityksen tuottajan toimesta: Musiikki-, tanssi- ja teatterifestivaalien järjestäminen Kulttuuri- ja taidetapahtumien tuottajien ja tapahtumajärjestäjien toiminta Tapahtumien suhde matkailuun voi olla: Matkailua generoivat tapahtumat: tapahtuma itsessään on matkailullinen vetovoimatekijä (esimerkiksi Savonlinnan Oopperajuhlat) Matkailua palvelevat tapahtumat: tapahtuma toimii oheispalveluna paikkakunnalla muuten vieraileville matkailijoille Matkailusta riippumattomat tapahtumat: paikalliset, paikallisyhteisön omat tapahtumat, joihin matkailijan on vaikea päästä mukaan Elämys Elämys on yksilöllinen psykofyysinen mielentila ja huipputunne, jonka voi kokea sekä subjektiivisesti että yhteisöllisesti. Elämys-käsite on käännetty englannin kielen experiencesanasta, joka voidaan suomentaa sekä kokemukseksi että elämykseksi. Maailmalla käsite Customer Experience tarkoittaa pikemminkin kuluttajakokemusta, kun taas Suomessa elämys-käsitettä käytetään ylisanana matkailu-, ravintola- ja ruoka-alan markkinointiviestinnässä. Tosiasiallisesti kyse on kokemuksellisuudesta, joka voi sisältää elämyksellisiä tunteita. Kokemus- ja elämyspalveluiden suunnittelussa ja hallinnoimisessa (engl. Experience Management) pyritään ainutlaatuisten, ikimuistettavien tunteiden rakentamiseen.
14 Elämystalous ja elämysteollisuus Suomeen on kehittynyt matkailu-, teknologia- ja viihdeteollisuuden yritysten, taidealojen, sisällöntuottajien, luovan alan yritysten sekä median välistä asiakaskokemusten palvelu- ja elämystuotantoa, jossa majoitus- ja ravitsemisalan yritykset ovat mukana yhtenä toimijana. Tätä asiakaskokemus-, kohtaamis- ja elämyspalveluja tuottavaa, eri toimialoista koostuvaa alaa kutsutaan elämystaloudeksi (engl. Experience Economy) tai elämysteollisuudeksi (engl. Experience Industry). Elämysteollisuus muodostuu sekä fyysisistä että digitaalis-virtuaalisista palvelumaailmoista. KUVIO 2. Elämysteollisuussektori
15 Tyypillisimmin elämysteollisuuden toimijat näkyvät suurissa vapaa-aika-, liikunta- ja kulttuurikeskuksissa sekä massakulttuuri- ja liikuntatapahtumissa (esimerkiksi Levin laskettelu- ja vapaa-ajan keskus, Rukan hiihtokeskus, Pori Jazz, jääkiekkoturnaukset ja Järvenpään Puistoblues). Ohjelmapalvelut ja käyntikohteet Tilastokeskuksen toimialaluokituksissa (TOL 2008) luokitellaan pääosa ohjelmapalveluista virkistys- ja kulttuuripalveluiden ryhmän seuraaviin alatoimialoihin: Toimialaluokka 79900 Varauspalvelut, matkaoppaiden palvelut 77210 Vapaa-ajan urheiluvälineiden vuokraus ja leasing 77390 Muiden koneiden ja laitteiden vuokraus ja leasing Liiketoiminnan kuvaus Erilaiset matkailun ohjelmapalvelut: luonto- ja elämysmatkailu, seikkailut, safarit, kalastusristeilyt yms. Tähän kuuluu vapaa-ajan ja urheiluvälineiden vuokraus ja käyttöleasing: Huviveneet, kanootit, purjeveneet, vesiskootterit Purjelentokoneet, riippuliitimet Polkupyörät Hiihto- ja lasketteluvälineet Muut urheiluvälineet Rantatuolien ja aurinkovarjojen vuokraus Tähän kuuluu muualla luokittelemattomien, pääasiassa tuotantotoiminnassa pääomatavaroina käytettävien koneiden ja laitteiden vuokraus ja käyttöleasing: Maakuljetuskaluston (muiden kuin autojen) vuokraus ja käyttöleasing ilman kuljettajaa: o Moottoripyörät, matkailuvaunut, asuntovaunut jne. o Moottorikelkat, mönkijät Eläinten vuokraus Juhlatelttojen ja tapahtumakalusteiden vuokraus
16 91020 Museotoiminta 91030 Historiallisten nähtävyyksien, rakennusten ja vastaavien toiminta 91040 Kasvitieteellisten puutarhojen, eläintarhojen ja luonnonpuistojen toiminta 93110 Urheilulaitokset 93190 Muu urheilutoiminta Museotoiminta o Taidemuseot o Historialliset museot ml. sotamuseot o Luonnonhistorialliset museot o Tiede- ja teknologiamuseot o Muut erikoismuseot, kuten kotimuseot o Ulkoilmamuseot Historiallisten paikkojen ja rakennusten suojelu ja toiminta: linnanrauniot ja linnoitukset, muinaiset hautapaikat, kalliomaalaukset, hiidenkirnut, laivojen hylyt yms. Kasvitieteellisten puutarhojen toiminta Eläintarhatoiminta Eläinpuistojen ja kotieläintarhojen toiminta akvaarioiden ja delfinaarioiden toiminta Luonnonpuistojen ja luonnonsuojelualueiden toiminta Ulko- ja sisäurheilupaikkojen toiminta (tilat voivat olla avoimia tai katettuja ja niissä voi olla paikkoja katsojille): o Uimahallit ja -stadionit o Jää- ja urheiluhallit o Yleisurheilukentät ja -stadionit o Tenniskentät ja -hallit o Talviurheiluareenat ja -stadionit, hiihtoputket o Golfkentät o Keilahallit ja biljardisalit o Jalkapallo- ja pesäpallostadionit o Ravi-, auto-, koira- ja muut kilparadat o Nyrkkeilyareenat o Ampumaradat o Muut urheilu- ja kilpailupaikat Kilpahevostalli- ja ratsastustallitoiminta Kilpa-auto-, -moottoripyörä- ja -venetallitoiminta Vapaa-ajan kalastus ja metsästys Urheilu- ja virkistystarkoituksessa tapahtuvaa metsästystä ja kalastusta tukeva toiminta
17 93210 Huvi- ja teemapuistot Huvi-, teema- ja seikkailupuistot Vesipuistot Planetaariot Näkötornit Museorautatiet 93291 Hiihto- ja laskettelukeskukset 93299 Muualla luokittelematon huvi- ja virkistystoiminta Hiihto- ja laskettelurinteiden ylläpito ja toiminta: Laskettelu- ja lautailuopetus, välinevuokraus, välinehuolto Rinteiden ja latujen lumetus Hiihtokeskusten majoitus-, ravitsemis- ja kylpyläpalvelut kuuluvat toimialaluokkiin 55101 56302. Tanssisalit ja -lavat Pelihallit, viihdepeliautomaatit: Flipperit, jalkapallopelit, autopelit yms. Vapaa-ajan liikkumismuotoja palveleva toiminta, esim. venekerhot, pursiseurat ja niiden venesatamat vvpaa-ajan välineiden ja huvivälineiden vuokraus kiinteänä osana muuta virkistyspalvelujen tarjontaa Uimarantatoiminta ml. pukeutumiskoppien, säilytyslokeroiden, tuolien jne. vuokraus Virkistyspuistotoiminta Luokkaan kuuluu myös huvi- ja virkistystapahtumien tuottajien ja tapahtumayrittäjien toiminta, paitsi taide- ja urheilutapahtumien järjestäminen (90020, 93120) Englanninkielisessä kirjallisuudessa käytetään ohjelmapalveluista käsitteitä seikkailu- tai matkailu tai aktiviteetit (engl. Adventure Tourism, Activity Tourism). Suomessa yleisnimenä on ollut pitkään seikkailu-, safari- ja elämyspalvelut. Laajasti ajateltuna ohjelmapalveluina voidaan pitää kaikkia sisältöä, jotka täydentävät peruspalveluja (kuljetus-, majoitus- ja ravitsemispalvelut) ja joista syntyy asiakaskokemuksia. Esimerkiksi laivaristeily tai junamatka erikoisjunalla ovat sekä kuljetus- että ohjelmapalvelua. Samoin majoittuminen normaalihotellista poikkeavassa majoitusliikkeessä, esimerkiksi Herrankukkaron linnunpöntössä Rymättylässä, tai ruokailu ravintolan sijasta leiritulilla tai kodassa.
18 Ohjelmapalvelut voivat olla ohjattuja tai omatoimisia, siten esimerkiksi välinevuokraus on osa ohjelmapalveluja. Perinteisen käsityksen mukaan ohjelmapalveluihin liittyi aina asiakkaan aktiivinen toiminta. Ohjelmapalveluissa asiakkaan rooli voi olla myös hyvin passiivinen: matkailija voi osallistua yleisötapahtumaan tai konserttiin, nauttia luonnosta omin päin, hiljentyä tai meditoida jne. Palveluja tuottavat varsinaisten ohjelmapalveluyritysten lisäksi esimerkiksi majoitusliikkeet, kylpylät, viihde- ja kulttuurialan toimijat, urheiluseurat, matkanjärjestäjät, alueorganisaatiot sekä erilaiset välinevuokraamot. Matkailijoiden suosimia käyntikohteita ovat museot, luonnonpuistot, kasvitieteelliset puutarhat sekä erilaiset huvi- ja teemapuistot. Kasvava sektori ohjelmapalvelutarjonnassa ovat erilaiset sisätiloissa toimivat aktiviteetti- ja perhereippailuun sopivat hallit ja seikkailupuistot. Huimala -reippailuhalli, Angry Birds -teemapuistot ja Flow-parkit sopivat sekä aikuisille että lapsille. Valtaosa liikunta- ja urheilupalveluihin tarvittavista tiloista, reiteistä ja muusta infrastruktuurista on rakennettu paikallisten asukkaiden käyttöön, mutta paikasta riippuen niiden matkailukäyttö voi olla hyvinkin merkittävää. Matkailijat voivat omaehtoisesti käyttää liikuntapalveluita, uimahalleja, kuntosaleja, ostaa pelivuoroja tai vastaavia. Urheiluopistot tuottavat matkailijoille valmiita liikunnallisia lomapaketteja ja talviurheilua harrastetaan matkailukeskuksissa. Kuljetus- ja liikennepalvelut Koko matkailuelinkeinon kehittymisen yhtenä tärkeänä osatekijänä on ollut liikennemuotojen, - yhteyksien ja -palvelujen kehittyminen. Liikennepalvelut ja -välineet yhdistävät matkailun kohdealueet matkailijoiden lähtöalueisiin, mahdollistavat eri puolilla olevista kohteista ja niiden palveluista nauttimisen ja kuluttamisen. Lisäksi matkailija käyttää kohteessa usein paikallisia liikennepalveluita ja/tai osallistuu liikennevälineillä toteutettaviin aktiviteetteihin esimerkiksi kiertoajelulle. Liikennevälineet voivat itsessään olla matkailutuotteita, esimerkiksi erikoisjunat, risteilyt tai avaruuslento.
19 Liikennejärjestelmä Liikennejärjestelmän peruselementtejä ovat väylät, terminaalit ja liikennevälineet, joiden toimivuus ja olemassaolo ovat liikennepalveluiden perusedellytys Väylät ovat eri liikennemuotojen käyttämiä rakenteita: teitä, rautateitä, vesiliikenne- ja lentoliikenneväyliä. Valtaosaltaan väylät ovat julkishyödykkeitä eli niiden omistus ja ylläpito on julkisen vallan vastuulla. Maantieliikenteen väylien käyttö on Suomessa ainakin toistaiseksi maksutonta. Joissakin maissa esimerkiksi Norjassa ja Saksassa on käytössä maksullisia tieosuuksia. Vesiliikenteessä peritään väylämaksuja ja lentoliikenteessä mm. lennonvarmistus- ja ylilentomaksuja. Suomessa liikennejärjestelmän väylien ylläpidosta vastaa liikenne- ja viestintäministeriön alainen liikennevirasto. Alueellisesti ja paikallisesti vastuu on ELY-keskuksilla. Terminaalit ovat logistiikka- ja palvelukeskuksia: matkustajien ja tavaran lastaus-, purku- ja lajittelupaikkoja. Liikennepalvelujen tuotannon kannalta ne ovat erilaisten kuljetusreittien lähtö-, solmu- ja päätepisteitä. Ne toimivat myös monipuolisten oheispalvelujen tuotanto- ja hankkimispaikkoina. Terminaalit muodostavat liikenneväylien kanssa verkoston liikennepalvelujen toteuttamiseksi. Liikenneyhtiöt toimivat sekä palvelun tuottajana että välittäjänä. Liikennepalveluilla tarkoitetaan ihmisten ja tavaroiden kuljettamista. Osa liikennepalveluista on luvanvaraista toimintaa. Yrityksiltä vaaditaan liikennelupa tavaraliikenteen ammattimaiseen harjoittamiseen. Joukkoliikennelupa oikeuttaa harjoittamaan ammattimaista linja-autoliikennettä. Taksiliikennelain mukaan ammattimainen henkilöiden kuljettaminen tiellä henkilöautolla vaatii taksiluvan. Luvat taksiliikenneyrittäjille myöntävät alueelliset ELY-keskukset. Lisäksi taksiliikenteessä kuljettajalta vaaditaan erillinen taksinkuljettajan koulutus ja sen perusteella myönnettävä taksinkuljettajan ajolupa. Joukkoliikenne on yleisesti käytettävissä tai tilattavissa olevaa, usein ihmisten kuljettamiseen tarkoitettua liikennettä, johon kuuluvat linja-auto-, raide- ja rautatieliikenne. Joukkoliikenne on luvanvaraista toimintaa. Tilausliikenne on markkinaehtoista liikennettä, jota harjoitetaan vain tilauksesta tilaajan
20 määräämällä tavalla. Tilausliikennettä voidaan toteuttaa kaikilla liikennevälineillä. Reittiliikenteellä tarkoitetaan säännöllistä liikennöintiä, joka on yleisesti käytettävissä ja jonka reitin päätepisteet ja pysäkit sekä aikataulu ovat viranomaisen vahvistamia. Maaliikenteen toimialat Maaliikenteen toimialat jakautuvat maantie ja rautatie paikallisliikenteeseen sekä taksiliikenteeseen. Toimialaluokka Liiketoiminnan kuvaus 49100 Rautateiden kaukoliikenne 49310 Paikallisliikenne 49320 Taksiliikenne 49391 Säännöllinen linja-autojen kaukoliikenne 49392 Linja-autojen tilausliikenne 49399 Muu maaliikenteen henkilöliikenne Matkustajien kuljettaminen kaukoliikenteessä (ml. matkustajien matkatavarat, ajoneuvot, lemmikkieläimet yms.) Makuu- ja ravintolavaunutoiminta kiinteänä osana rautatieyhtiöiden toimintaa Tähän luokkaan kuuluu kaikki maitse tapahtuva henkilöliikenne lukuun ottamatta rautateiden kaukoliikennettä. Lähi- ja paikallisliikenne linja-autoilla, raitiovaunuilla, johdinautoilla, metrolla, ilmaradalla yms. aikataulun mukaisesti kaupunki- ja esikaupunkialueilla ja taajamissa Kaupungista lentokentälle tai asemalle tapahtuvat kuljetukset (transfer) Köysiratojen yms. toiminta, jos ne ovat osa kaupunkiliikennettä Taksi- ja invataksiliikenne Taksien tilauskeskukset Henkilö- ja tila-autojen vuokraus kuljettajineen Koululaiskuljetukset taksilla Linja-autojen aikataulunmukainen kaukoliikenne Sukkulaliikenne (esim. shuttle-bussipalvelut) Retki- ja kiertoajelut sekä muut linja-autojen tilausmatkat Henkilöliikenne ihmis- tai eläinvetoisilla ajoneuvoilla, kuten vossikka- ja riksakuljetukset Köysi- ja kaapeliratojen toiminta, hiihto- ja kaapelihissit Koulu- ja työmatkakuljetukset linja-autolla erikseen organisoituina 52219 Rautatieasemien matkustajapalvelut, kuten