KIRJALLINEN KYSYMYS 66/2009 vp Puolison tulojen vaikutus perheellisten opiskelijoiden asumistukeen Eduskunnan puhemiehelle Vuodenvaihteessa poistui puolison tulojen vaikutus opiskelijan asumistuen suuruuteen. Hallituksen esityksen (HE 117/2008 vp) mukaan lakiuudistuksella pyrittiin parantamaan opiskelijoiden toimeentuloedellytyksiä ja vähentämään hallinnollista työtä, jota syntyi selvitettäessä opiskelijoiden asumisjärjestelyjä. Uudistus sinänsä oli tarpeellinen ja odotettu, mutta lain valmistelussa on unohdettu perheellisten opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu perheettömiin nähden. Opintotukilain 2 luvun 14 :n mukaan samassa asunnossa oman tai puolisonsa lapsen kanssa asuvat eivät ole oikeutettuja opintotuen asumislisään. He kuuluvat yleisen asumistuen piiriin, joka usein onkin määrällisesti suurempi kuin opintotuen asumislisä. Yleiseen asumistukeen vaikuttavat kuitenkin koko talouden tulot, joten lapsiperhe, jossa toinen käy työssä ja toinen opiskelee, ei siihen useinkaan ole oikeutettu työssä käyvän tulojen vuoksi. Sen sijaan lapseton pariskunta, jossa toinen opiskelee ja toinen käy työssä, on oikeutettu opintotuen asumislisään työssä käyvän tuloista riippumatta. Opiskelijat, joilla on lapsia työssä käyvän puolison kanssa, jäävät siis 1.1.2009 voimaan tulleen opintotukilain muuttamisen myötä huonompaan asemaan lapsettomiin opiskelijoihin nähden, mikäli eivät perheineen mahdu yleisen asumistuen ahtaisiin tulorajoihin. Lapsettomina he olisivat tukeen oikeutettuja. Tämä tuskin edesauttaa opiskelijoiden halua hankkia lapsia nykyistä nuorempina, mitä hallitus kuitenkin toisaalla toivoo. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Ollaanko ministeriössä selvillä ristiriidasta, joka on lapsettomien ja perheellisten opiskelijapariskuntien asumistuen määräytymisen välillä ja miten ministeriö aikoo ratkaista perusteluissa mainitun ongelman? Helsingissä 17 päivänä helmikuuta 2009 Arja Karhuvaara /kok Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Arja Karhuvaaran /kok näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 66/2009 vp: Ollaanko ministeriössä selvillä ristiriidasta, joka on lapsettomien ja perheellisten opiskelijapariskuntien asumistuen määräytymisperusteiden välillä ja miten ministeriö aikoo ratkaista perusteluissa mainitun ongelman? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kysymyksessä mainittu tilanne on tullut nykyisin entistä useammin vastaan, kun opintotukeen oikeuttavia tulorajoja on korotettu ja toisaalta opiskelijat käyvät opiskelun ohessa työssä aikaisempaa enemmän. Yksittäistapauksissa tilannetta kärjistää vielä tämän vuoden alusta voimaan tullut opintotukilain muutos (706/2008), jonka mukaan puolison tulot eivät vaikuta enää opiskelijan asumislisän määrään. Tukijärjestelmien kohderyhmät ja lähtökohdat ovat erilaiset. Opiskelijaparien elämäntilanne ei ole vielä useinkaan vakiintunut, minkä vuoksi on perusteltua, että heille myönnetään yksilöllistä, kummankin omien tulojen mukaan määräytyvää tukea. Puolisoiden tulojen huomioon ottaminen on asumislisäjärjestelmässä aiheuttanut huomattavasti hallinnollista työtä, minkä vähentäminen on myös osaltaan ollut perusteena tehdylle opintotukilain muutokselle. Sen sijaan opiskelevillakin lapsiperheillä elämäntilanne on jo vakiintunut ja heitä on syytä tukea perhekohtaisen yleisen asumistukijärjestelmän kautta. Lapsiperheet ja omistusasunnoissa asuvat ovat yleisen asumistuen piirissä. Jos opiskelijoilla ei ole merkittävästi muita tuloja opintotuen ohella, lapsiperheelle myönnettävä tuki on yhtä suuri tai suurempi kuin puolisoiden yhteinen asumislisä. Vuoden 2008 lopussa yleistä asumistukea sai 6 000 lapsiperhettä, joissa ainakin toinen puolisoista oli opiskelija. Lapsiperheistä noin puolet oli kahden huoltajan perheitä. Nyt esillä oleva ongelma koskee yleensä tilanteita, joissa kahden huoltajan perheeseen syntyy ensimmäinen lapsi. Asumistukea saavista opiskelijaperheistä vajaa 2 600 oli kolmen hengen ruokakuntia. Näistä runsaalla kymmenellä prosentilla tulotaso oli yli 1 500 euroa, jolloin puolisoille maksettu asumislisä oli todennäköisesti ollut suurempi kuin asumistuki. Asumislisän ja asumistuen yhteensovitus toimii silloin, kun opiskelijoilla ei ole merkittävästi muita tuloja kuin opintotuki, jota ei oteta asumistukea myönnettäessä tulona huomioon. Asumistuessa voidaan perheasunnon asumismenot ottaa paremmin huomioon kuin asumislisässä, minkä vuoksi tuki yleensä kasvaa lapsen syntyessä. Jos opiskelijoilla on opintojen ohessa ansaittuja tuloja merkittävästi, siirtyminen asumistuen piiriin saattaa pienentää tukea sen vuoksi, että asumistuen tulorajat ovat tiukemmat ja tuen saaminen päättyy alhaisemmalla tulotasolla kuin asumislisä. Asumistukijärjestelmien tulisi toimia siten, että tuki nousisi perheen koon ja tämän myötä asumismenojen kasvaessa. Tämä ei valitettavasti toteudu merkittäviä ansiotuloja saavien opiskelijaparien osalta. Asian korjaaminen sillä tavalla, että opiskelijaperheitä tuettaisiin erilaisilla tukiperusteilla kuin muita lapsiperheitä, ei ole tarkoituksenmukaista. Opiskelijaperheessä voi sitä 2
Ministerin vastaus KK 66/2009 vp Arja Karhuvaara /kok paitsi olla vain toinen puolisoista opiskelija. Parhaiten asia korjaantuisi parantamalla yleisen asumistuen perusteita niin, että tuen putoamisia ei tapahtuisi nykyisessä määrin. Asumistuen kehittäminen ja mahdollinen uudistaminen tapahtuu sosiaaliturvan uudistamista pohtivan ns. SATA-komitean ehdotusten pohjalta. Komitean mahdolliset uudistusesitykset saadaan tämän vuoden loppuun mennessä. Opetusministeriön asettamassa Opiskelijaperheet ja opintotuki -työryhmässä selvitetään sitä, miten opintotuen keinoin voitaisiin parantaa niiden opiskelijoiden taloudellista toimeentuloa ja opiskeluedellytyksiä, joilla on huollettavanaan alaikäisiä lapsia. Helsingissä 11 päivänä maaliskuuta 2009 Peruspalveluministeri Paula Risikko 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 66/2009 rd undertecknat av riksdagsledamot Arja Karhuvaara /saml: Är man vid ministeriet medveten om den motstridighet som finns mellan bestämningsgrunderna för bostadsbidrag för studerande par som inte har barn och studerande par som har barn och hur ämnar man vid ministeriet lösa detta problem? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Den senaste den situation som nämns i spörsmålet blivit allt vanligare, då inkomstgränsen som berättigar till studiestöd har höjts och studerande i allt högre grad arbetar vid sidan om sina studier. I enskilda fall tillspetsas situationen ytterligare av lagen om ändring av lagen om studiestöd (706/2008), som trädde i kraft vid ingången av detta år. Enligt den inverkar makens inkomster inte längre på bostadstillägget för studerande. Målgrupperna och utgångspunkterna för de olika stödsystemen varierar. Studerande pars livssituation är sällan ännu stabil, varför det är motiverat att bevilja dem enskilt stöd som grundar sig på de studerandes egna inkomster. Beaktandet av makarnas inkomster inom systemet med bostadstillägg har medfört en stor mängd administrativt arbete, och en minskning av detta arbete har också varit en av grunderna för ändringen av lagen om studiestöd. Livssituationen för studerande med familj är däremot redan stabil och det är skäl att stöda dem genom det allmänna systemet med bostadsbidrag för familjer. Barnfamiljer och personer som bor i ägarbostäder omfattas av det allmänna bostadsbidraget. Om studerande inte har några andra betydande inkomster än studiestödet är det stöd som beviljas barnfamiljer lika stort eller större än det gemensamma bostadstillägget för makar. Vid utgången av år 2008 beviljades allmänt bostadsbidrag till 6 000 barnfamiljer, i vilka åtminstone den ena av makarna var studerande. Ungefär hälften av barnfamiljerna var familjer med två vårdnadshavare. Det problem som nu påtalas gäller i allmänhet situationer då det första barnet föds i en familj med två vårdnadshavare. Knappt 2 600 av de studerandefamiljer som fått bostadsbidrag är tre personers hushåll. Av dem hade drygt tio procent en inkomstnivå över 1 500 euro, varvid bostadstillägget till makar sannolikt hade varit större än bostadsbidraget. Samordningen av bostadstillägget och bostadsbidraget fungerar då de studerande inte har några andra betydande inkomster än studiestödet, som inte beaktas som inkomst vid beviljandet av bostadsbidrag. I bostadsbidraget kan boendeutgifterna för en familjebostad beaktas bättre än i bostadstillägget och därför ökar bidraget i allmänhet när ett barn föds. Om studerande har betydande inkomster som intjänats vid sidan av studierna, kan en övergång till systemet med bostadsbidrag minska bidraget därför att inkomstgränserna är snävare i bostadsbidraget och utbetalningen av bidraget upphör vid en lägre inkomstnivå än bostadstillägget. Bostadsbidragssystemen bör fungera så att bidraget stiger när familjens storlek och därmed boendeutgifterna växer. Så är tyvärr inte fallet när det gäller studerande par med betydande förvärvsinkomster. Det är inte ändamålsenligt att rätta till saken så att studerandefamiljer stöds på 4
Ministerns svar KK 66/2009 vp Arja Karhuvaara /kok andra bidragsgrunder än andra barnfamiljer. I studerandefamiljer kan situationen dessutom vara den att endast den ena av makarna är studerande. Bäst rättas saken till genom att grunderna för det allmänna bostadsbidraget förbättras så att stödet inte sjunker på samma sätt som nu. Utvecklandet och en eventuell reform av bostadsbidraget sker utifrån förslagen från den s.k. SATA-kommittén som dryftar en reform av den sociala tryggheten. Kommitténs eventuella reformförslag fås före slutet av detta år. I den arbetsgrupp för studerandefamiljer och studiestöd som tillsatts av undervisningsministeriet utreds hur man med hjälp av studiestödet kan förbättra den ekonomiska försörjningen och studieförutsättningarna för studerande som försörjer minderåriga barn Helsingfors den 11 mars 2009 Omsorgsminister Paula Risikko 5