MATKAILUELINKEINON TOIMINTASUUNNITELMA 2014-2020 Visio 2020: Kemiönsaaren kunta on kohderyhmilleen tunnettu ja houkutteleva matkakohde. Olemme hyviä isäntiä, jotka tarjoavat haluttuja, laadukkaita ja helposti saatavilla olevia aktiviteetteja ja elämyksiä ympäri vuoden. Matkailuelinkeino on kasvava elinkeinoala Kemiönsaaren kunnassa ja sen liikevaihto on kasvanut alan aktiivisen uudistumisen, matkailijoiden määrän kasvun, uusien työpaikkojen sekä asukasmäärän kasvun myötä.
Matkailija ja matkailuelinkeino, määritelmä: Matkailija, jota käsitteenä käytetään tulevassa tekstissä, määritellään henkilöksi, joka vierailee sekundäärisella alueella esimerkiksi vapaa-ajalla, virkistysmielessä, lomalla, vapaa-ajan asukkaana, tavaten sukulaisia ja ystäviä, liikeasioissa, työtehtävissä tai terveys- ja hoitopalvelujen asiakkaana. Matkailuelinkeino, jota käsitteenä käytetään tulevassa tekstissä, kattaa kaikki palvelut ja tuotteet, joita matkailija käyttää ja joita tähän kulutukseen tarvitaan. Esimerkkejä primäärisistä palveluista ovat ohjelmapalvelut, linjaautokuljetukset, polttoaine-myynti, ravintolat ja kaupat, joita tukeviksi palveluiksi lasketaan esimerkiksi kirjanpito, rakennuspalvelut, mökkitalonmiehet, venesäilytys ja terveydenhuolto. Näin ollen matkailuelinkeino on paljon laajempi alue kuin mitä matkailulla perinteisesti tarkoitetaan. Tekstissä siteeratuissa tilastoissa käytetään useita laajoja määritelmiä käsitteestä matkailuelinkeino, mikä vaikeuttaa vertailujen tekemistä. Matkailuelinkeinon toimintasuunnitelma Kehitysosaston matkailuyksikkö Matkailupäällikkö Benjamin Donner benjamin.donner@kimitoon.fi Kemiönsaaren kunta 2013
Sisällysluettelo Johdanto 1 Lähtökohta toimenpiteille: Kohderyhmät muutoksessa... 1 1.1 Maantieteelliset kohderyhmät... 1 Kotimaiset matkailijat... 1 Venäjä... 1 Kiina... 2 Japani... 2 Saksa... 2 Ruotsi... 2 1.2 Temaattiset kohderyhmät... 3 Luonto ja ulkoaktiviteetit... 3 Hyvinvointimatkailu... 3 Kulttuuri ja maaseutumatkailu... 3 1.3 Muut trendit ja tunnistetut kehittämistarpeet... 4 Panostus omaan ydinosaamiseen... 4 Asiakaskunnan erilaistuminen... 4 Uudet tiedonhakukanavat... 4 Kehityksen keskeiset hidasteet... 4 Tärkeimmät kehittämisalueet yrittäjien mukaan... 5 2. Tavoitteet ja toimenpidesuunnitelma niiden saavuttamiseksi... 6 2.1 Tavoite: Kemiönsaaren kunta on tunnettu matkakohde... 6 2.2 Tavoite: Tarjoamme kysyttyjä, laadukkaita ja helposti saatavilla olevia aktiviteetteja ja elämyksiä ympäri vuoden... 7 2.3 Tavoite: Olemme hyviä isäntiä... 10 2.4 Tavoite: Matkailuelinkeino on kasvava elinkeino Kemiönsaaren kunnassa ja sen liikavaihto on kasvanut alan aktiivisen uudistumisen, matkailijoiden määrän kasvun, uusien työpaikkojen ja asukasmäärän kasvun myötä... 10 Liite: Taustatietona käytetyt trendit, tilastot ja tutkimukset
JOHDANTO Kemiönsaaren kunta tarvitsee menestyviä ja kasvavia elinkeinoelämän toiminta-alueita kompensoidakseen mm. teollisuuden sekä metsä- ja maatalouden vähenemistä. Matkailuelinkeino on niin kansainvälisesti kuin valtakunnallisesti nopeimmin kasvava alue kaikista elinkeinoista. Tänä päivänä 5% maan väestöstä vastaa 95% kaikista matkailijoista ja ennusteiden mukaan matkailijoiden määrä tulee kaksinkertaistumaan tulevalla vuosikymmenellä. Suomessa vieraili 5,7 miljoonaa matkailijaa vuonna 2009, joka on 50% enemmän kuin vuonna 2000. Tourism Economics markkinatutkimusyrityksen ennusteen mukaan ulkomaisilta matkailijoilta saadut tulot tulevat kaksinkertaistumaan vuosien 2010-2020 aikana. Palveluelinkeinojen osuuden BKT:sta Suomessa odotetaan kasvavan vuoden 2007 3,8 %:sta 5,7 %:iin vuonna 2020. Matkailun edistämiskeskuksen teettämän tutkimuksen mukaan Suomen lounaissaaristo on yksi Suomen vetovoimaisimpia matkailualueita. Työskentelemällä päämäärätietoisesti matkailuelinkeinon eteen voimme tehdä aluettamme tunnetuksi vetovoimaisena kohteena ja houkutella yhä useampia matkailijoita entistä laajemmalla laadukkaiden, kestävän kehityksen matkailukohteiden tarjonnalla. Matkailuelinkeino ei stimuloi yritysyhteistyötä ainoastaan majoitus-, ruoka-, kuljetus- sekä elämys- ja aktiviteettiyritysten kesken vaan lisäksi sellaisilla aloilla kuten rakennusala, kirjanpito, venepalvelut, kaupat, huoltoasemat, kiinteistövälitys ja terveyspalvelut muutamia mainitaksemme. Matkailuelinkeino stimuloi elinvoimaista maaseutua ja saaristoa luomalla työpaikkoja, ylläpitämällä tai nostamalla palvelutasoa myös paikallisille asukkaille, lisäämällä kunnan verotuloja sekä kaikkien näiden tekijöiden avulla vaikuttamalla myös positiivisesti pysyvään muuttoon saarelle. Ottaen huomioon niin matkailualalla saadut kansainväliset, valtakunnalliset sekä alueelliset tulevaisuuden kehitystrendejä koskevat tutkimustulokset kuin alueemme vahvuudet ja kehittämistarpeet sekä paikallisten yrittäjien kokemat suurimmat kehittämistarpeet kunnan matkailuelinkeinoalalla, täten tehdään tästä toimintasuunnitelmasta visio, missä voimme ja aiomme olla vuonna 2020 tähän toimintasuunnitelmaan määritellään tärkeimmät kohderyhmät matkailuelinkeinoalalla tehtävälle työlle määritetään tässä toimintasuunnitelmassa ne toimenpiteet, joita vision toteuttaminen vaatii, aikataulu toimenpiteille sekä tärkeimmät yhteistyökumppanit. Kunnan matkailuelinkeinon kehittämiselle asetettu visio sekä keskeisimmät tavoitteet sen toteuttamiseksi aina vuoteen 2020 saakka perustuvat paikallisille yrittäjille tehtyihin tarvekeskeisiin mielipidekyselyhin sekä erilaisiin tutkimuksiin ja strategioihin. Niistä tärkeimmistä, joita on käytetty kappaleen I päätelmiin, on luettelo tämän toimintasuunnitelman liitteenä. Talven 2013-2014 aikana tehtävä kuntaliitosselvitys Paraisten kaupungin kanssa ei vaikuta millään tavalla toimintasuunnitelman tavoitteisiin. Tähän ohjelmaan kirjatut tavoitteet ja priorisoidut toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi tulisi asettaa etusijalle huolimatta siitä, millaiset rajat kunnalla tai kaupungilla on. Antoisaa yhteistyötä näiden kysymysten parissa tehdään saaristossa jo nyt. Kemiö 9.11 2013 Benjamin Donner Matkailupäällikkö, Kehitysosasto, Kemiönsaaren kunta
1 LÄHTÖKOHTA TOIMENPITEILLE: KOHDERYHMÄT MUUTOKSESSA Taloudellinen painopiste kansainvälisessä matkailussa muuttuu nopeasti sen kehityksen seurauksena, jota on tapahtunut ja tapahtuu mm. Venäjällä ja Aasiassa. Lisäksi kotimaisten matkailijoiden käyttäytyminen on nopeasti muuttumassa. Kemiönsaaren kunnan panostuksia matkailuelinkeinoon täytyy jatkuvasti kehittää, jotta pystytään täyttämään ne tarpeet ja kiinnostuksen alueet, joita muuttuneilla ja uusilla tärkeillä kohderyhmillä on. Toimintasuunnitelmassa 2014-2020 määritellään tavoitteet ja toimenpiteet koskien alla olevia maantieteellisiä ja temaattisia kohderyhmiä painopisteenä niiden kehittäminen. 1.1 MAANTIETEELLISET KOHDERYHMÄT Huolimatta siitä, että tänä päivänä Suomessa on kotimaisia matkailijoita (liikematkailijat mukaan lukien) prosentuaalisesti kaksinkertainen määrä ulkomaisiin matkailijoihin verrattuna, hallitsee kasvupotentiaali ulkomaisia markkinoita. Kaikista suurin kasvava kohderyhmä on ehdottomasti Venäjä (kasvuennuste noin 20% per vuosi, 5,1 miljoonaa matkailijaa vuonna 2012), mutta pitkällä tähtäimellä on tärkeää huomioida juuri aasialaisten, etupäässä japanilaisten, matkailijoiden kasvava määrä. Kotimaiset matkailijat Vuonna 2012 suomalaiset yöpyivät kotimaassa 14 500 000 kertaa. Muutos 2011->2012: -2% hotellit, +20% vuokramökit. Suomalaisten kotimaan matkailun odotetaan tulevina vuosina vähentyvän ulkomaanmatkojen eduksi. Samaan aikaan suuri osa alueellamme vierailevista kotimaan matkailijoista haluaa yhä enemmän valmiiksi paketoituja, laadukkaita ja helposti löydettäviä elämyksiä. Myös vapaa-ajan asukkaat ja potentiaaliset vapaa-ajan asukkaat ovat tärkeä kohderyhmä matkailuelinkeinolle, ja myös tälle ryhmälle suunnattua palvelutarjontaa ja sen näkyvyyttä tulisi parantaa. Toimenpiteet tämän saavuttamiseksi ovat yksi painopistealue toimintasuunnitelman tavoitteissa. Venäjä 142 miljoonaa asukasta, 1 507 000 rekisteröityä yöpymistä, 2012 (3,6 miljoonaa matkailijaa), 26% kaikista kansainvälisistä yöpymisistä Suomessa. Muutos yöpymisten määrässä 2011 -> 2012: +17%. Helsingin ja Turun seudut ovat kaikista maailman matkailukohteista houkuttelevimpia vierailukohteita esimerkiksi venäläisille syyslomamatkailijoille. Venäläisten tekemien etupäässä päivävierailujen suuri määrä yhdessä yöpymistilastojen kanssa osoittavat myös, että venäläiset ovat tärkein kohderyhmä tällä hetkellä ja tulevina vuosina. Venäläisille Suomi on usein talvimatkailukohde (talvimatkat kattavat 54%). Kesää lukuun ottamatta venäläinen lomajärjestelmä suosii kolmesta neljään päivään kestäviä matkoja ja lyhytlomien osuus venäläisten matkailussa kasvaa nopeasti. Venäläiset etsivät usein rauhaa, turvallista luontoa sekä aktiviteetteja. Venäläinen matkailija (mukaan lukien kaikki päivämatkailijat) käyttää keskimäärin 120 päivässä ja 248 vierailua kohti ja suurin osa rahoista kuluu ostoksiin. Venäläiset matkailijat muodostavat tärkeän painopistealueen Kemiönsaaren kunnalle, sillä potentiaalisten matkailijoiden määrä on valtavassa kasvussa ja näin tarjoutuu 1
myös tilaisuus pidentää matkailusesonkia, mihin venäläisten vierailijoiden matkailutottumukset antavat mahdollisuuden. Tämän vuoksi venäjän markkinoiden eteen työskentely tukee vahvasti toimintasuunnitelman tavoitteita. Kiina 1 347 miljoonaa asukasta, 113 000 rekisteröityä yöpymistä 2012 (116 000 vierailijaa), 2% kaikista ulkomaisista yöpymisistä Suomessa. Muutos 2011 -> 2012: +10,5%. Kiinalaisten matkailijoiden osuus Suomessa on tällä hetkellä pieni, mutta Kiinassa tapahtuvat yhteiskunnalliset ja taloudelliset muutokset yhdistettynä suureen asukasmäärään tekevät tästä markkina-alueesta tärkeän. Kiinalainen matkailija etsii usein rauhaa ja puhdasta luontoa sekä unohtumattomia elämyksiä. Valmiit elämyspaketit saavat mielellään sisältää erilaisia teemoja kuten luonto, kulttuuri, historia ja kaupunkielämykset. Kun kiinalaiset valitsevat matkakohteita ja tuotteita, niin tuotteen turvallisuus ja monipuolisuus asetetaan etusijalle. Kiinalaiset matkailijat ovat tärkeä kohderyhmä tulevaisuudessa ja tätä varten tarvitaan tuotteistamisesta ja profiloitumista ja näin tuetaan toimintasuunnitelman tavoitteita. Japani 127miljoonaa asukasta, 177 000 rekisteröityä yöpymistä 2012 (143 000 vierailijaa), 3% kaikista ulkomaisista yöpymisistä Suomessa. Muutos 2011-> 2012: +21%. Ensisijaiset matkustusajankohdat ovat elokuu-syyskuu, huhtikuu-toukokuu ja joulun aikaan. 51% matkustaa kesällä. Japanilainen matkailija käyttää keskimäärin 126 päivässä ja 528 vierailua kohti. Suurin osa rahoista kuluu ostoksiin, etumaksuihin, ravintoloihin ja kahviloihin. Japanilaiset ovat houkutteleva kohderyhmä, jolla on suuri kasvupotentiaali, koska japanilaiset ovat kiinnostuneita puhtaasta ja erilaisesta luonnostamme. Saksa 82 miljoonaa asukasta, 534 000 rekisteröityä yöpymistä 2012 (342 000 vierailijaa), 9% kaikista ulkomaisista yöpymisistä Suomessa. Muutos 2011-> 2012: -1,5%. Ensisijainen matkustusajankohta Suomeen on elokuussa ja syyskuun alussa. Yli 60% vierailuista tapahtuu kesällä. Lomapäiviä jaetaan koko vuodelle, joten 2-4 päivän vierailut ovat suosittuja. Saksalainen matkailija käyttää keskimäärin 45 päivässä ja 374 vierailua kohti ja suurin osa rahoista kuluu majoitukseen ja ruokaan. Saksalaisten matkailijoiden määrän ei odoteta kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Sen sijaan nykyiset matkailijat etsivät uusia matkailukohteita ja saaristollamme on hyvä maine saksalaisten keskuudessa. Suuri ja kasvava osa saksalaisista matkailijoista kannattaa sertifioitua kestävän kehityksen matkailua ja tätä myös kunta pyrkii työssään tukemaan tulevan toimintakauden aikana. Linjaautomatkailu ja mökkimatkailu Saksasta kasvavat hitaasti ja kunnan profiloituminen näillä alueilla ja näihin kohderyhmiin tukee toimintasuunnitelman tavoitteita. Ruotsi Vuonna 2012 ruotsalaisten rekisteröityjä yöpymisiä Suomessa oli 537 000, joista kuitenkin suuri osa oli työ- tai viikonloppumatkoja sisältäen ainoastaan yhden yöpymisen. Ruotsalaiset ovat kohderyhmä, jossa täytyy myös huomioida niiden potentiaalisten matkailijoiden määrä, joille alueemme on helposti saavutettavissa, vaikkakin Ruotsista Suomeen tulevien vapaa-ajan matkailijoiden määrän odotetaan hieman laskevan tulevina vuosina. Yleensä alueemme enemmistökieli ruotsi, luonnon rauha sekä kulttuurimaisema houkuttelevat riikinruotsalaisia saarellemme. 2
Nämä maantieteelliset kohderyhmät ovat ne, joihin kohdistetaan kappaleessa kaksi kuvattavat toteuttavat toimenpiteet. Luvut ja analyysit: Tilastokeskus (2013) ja Matkailun edistämiskeskus (2013a ja 2013b) 1.2 TEEMAATTISET KOHDERYHMÄT Luonto ja ulkoaktiviteetit Luontomme on vetovoimaisinta, mitä voimme matkailijoille tarjota. Niille kohderyhmille, jotka tulevat tänne ensisijaisesti saariston luonnon innoittamina, meillä tulisi olla tarjolla houkuttelevia pakettiratkaisuja sisältäen aktiviteetit, majoitukset ja usein jopa ruokailut. Valtakunnallisesti ajatellen ne ovat juuri aktiviteetteja, joiden kehitys ja markkinointi asetetaan ensisijalle kuten pyöräily, vaellus, melonta, kalastus, hevosmatkailu ja wildlife. Selvitäksemme kilpailussa tämän kohderyhmän huomiosta tarvitaan valmiita ja helposti saatavilla olevia tuotteita. Luontoaktiviteettien ja niihin liittyvien palveluiden edistäminen on toimintakauden ensisijainen teeman mukainen toimenpidealue. Yhteistyö Metsähallituksen ja Paraisten kaupungin kanssa koskien saariston ja Saaristomeren kansallispuiston markkinointia sekä siellä harjoitettavia aktiviteetteja, tukee toimintasuunnitelman tavoitteita. Hyvinvointimatkailu Hyvinvointimatkailu on kansainvälisesti nouseva sektori ja monet haluavat käyttää yhä enemmän rahaa psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiinsa. Vahvuuksiimme tämän kohderyhmän kohdalla kuuluvat puhdas ja rauhaisa luonto metsineen, saaristo sekä sauna- ja avantouintikulttuuri. Selvitäksemme kilpailussa tämän kohderyhmän kohdalla meidän tulisi käyttää näitä vahvuuksiamme. Tämä kohderyhmä koostuu eritoten ihmisistä, joilla on varaa ja jotka vaativat hyvää palvelua ja ensiluokkaista majoitusta. Toimintakauden aikana tuetaan alueen profiloitumista laadukkaaksi hyvinvointimatkailukohteeksi. Kulttuuri ja maaseutumatkailu Paikalliskulttuuriin ja -historiaan liittyvät elämykset ovat usein myötävaikuttavia, mutta harvoin ainoa syy alueelle tehtävään vierailuun. Kunnan profiloituminen eläväksi saaristoseuduksi, joka tarjoaa rikasta paikalliskulttuuria ja historiaa, on tärkeä osa toimintakauden työtä, jolla kirkastetaan kuvaa ainutlaatuisesta matkailukohteesta. Kemiönsaaren kunnan runsas kauniiden ja mielenkiintoisten kartanomiljöiden tarjonta sekä rikas historia luo edellytyksiä mielenkiintoisten tuotteiden kehittämiselle. Yksi osa-alue toimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi on tukea kulttuuri- ja maaseutumatkailukohteiden tuotteistamista. Analyysin pohjana: Muun muassa Matkailun edistämiskeskus www.mek.fi Tuoteteemat, Opetus- ja kulttuuriministeriö (2013), Näkyvä saaristo selvitystyön loppuraportti, Creamentors (2013), Rajahaastattelututkimus 2011, Tilastokeskus (2011), Saaristomeren luontomatkailusuunnitelma, Metsähallitus (2009) 3
1.3 MUUT TRENDIT JA TUNNISTETUT KEHITTÄMISTARPEET Useilla eri tahoilla toteutettiin laaja selvitystyö, jonka avulla tutkittiin palveluelinkeinojen vahvuuksia, heikkouksia ja kehittämistarpeita niin saaristossamme kuin sekä alueellisella että valtakunnallisella tasolla. Kemiönsaaren kunnassa esiin nousivat seuraavat tärkeät kehittämisen aihe-alueet: Panostus omaan ydinosaamiseen Lisääntynyt kilpailu koskien kohteiden, aktiviteettien ja majoituksen tarjontaa tarkoittaa sitä, että laatu, markkinointitoimenpiteet ja hinta ovat keskeiset tekijät menestymiselle. Yritykset, jotka pärjäävät hyvin ja joiden odotetaan menestyvän entistä paremmin tulevaisuudessakin ovat niitä, jotka panostavat ydinosaamiseensa ja ostavat tarvitsemiaan palveluita yhteistyöyrityksiltään. Tämän vuoksi on tärkeää, että Kemiönsaaren kaltainen kunta edistää verkostoitumista ja hyvää yhteistyötä yritysten välillä. Matkailuyksikkö tukee yhteistä palvelujen paketointia ja tuotteistamista antamalla asiantuntija-apua, järjestämällä verkostoitumistapaamisia ja opintokäyntejä. Asiakaskunnan erilaistuminen Matkailuelinkeinoa on viime vuosina tehnyt haasteelliseksi se, kuinka selviytyä yhä erilaisemmasta asiakaskunnasta. Vierailijoiden erilaisten elämäntyylien, taloudellisten lähtökohtien ja kiinnostuksen kohteiden vuoksi heitä ei voi enää käsitellä yhtenä ja samana markkinaryhmänä. Eri asiakasryhmille tulisi kehittää erilaisia palveluja ja aktiviteetteja ja yritysten tulisi olla ajan hermolla ja valmiita kehittämään uusia tuotteita uusille kasvaville asiakasryhmille. Matkailuyksikkö auttaa toimintakauden aikana yrityksiä löytämään sopivia asiakasryhmiä, jotka ovat linjassa alueellisella ja valtakunnallisella tasolla toteutettujen analyysien ja tutkimusten kanssa. Uudet tiedonhakukanavat Tavat, millä potentiaaliset matkailijat etsivät tietoa matkoista ja matkakohteista muuttuvat nopeasti ja kohteiden perinteinen markkinointi on monessa tapauksessa muuttunut kannattamattomaksi eikä sillä enää tavoiteta kohderyhmiä. Tämä yhdistettynä pieniin taloudellisiin resursseihin tarkoittaa sitä, että tarvitaan uusia innovatiivisia markkinointitapoja, jotka ovat tarkoin suunnattuja kannattaville kohderyhmille, ja joita myös kehitetään jatkuvasti. Tämä on asia, joka on myös huomioitu markkinointitoimenpiteissä. Kehityksen keskeiset hidasteet Creamentorin vuonna 2013 saariston matkailuelinkeinonharjoittajille teettämän kyselyn mukaan suurimmat matkailuelinkeinon kehittymistä hidastavat tekijät olivat seuraavat: lyhyt sesonki yhteistyön puute resurssien puute 4
poliittisten päättäjien ristiriitaiset mielipiteet Toimintasuunnitelmaan kirjatuilla toimenpiteillä keskitytään vähentämään tällaisia hidastavia tekijöitä ja muodostamaan toimenpidekokonaisuuksia näiden ongelmien poistamiseksi tai vähentämiseksi. Samassa tutkimuksessa kävi ilmi, että yrittäjät yleisesti pitivät suuria kehittämisprojekteja suhteellisen tuloksettomina ja suurimmaksi osaksi panostaisivat pienempiin konkreettisiin toimenpiteisiin. Tärkeimmät kehittämisalueet yrittäjien mukaan Samassa jo aiemmin mainitussa kyselyssä alueen yrittäjät esittivät seuraavia aihe-alueita saariston matkailuelinkeinon tärkeimmiksi kehittämisalueiksi: Yritysten välisen yhteistyön lisääminen Uusien asiakasryhmien tunnistaminen Uusien tuotteiden, palveluiden ja yritysideoiden kehittäminen Yleisten liikennevälineiden saavutettavuuden parantaminen Internet-markkinoinnin lisääminen Saariston yrittäjien näkyvyyden lisääminen (esim. infotaulut) Nämä ovat vain muutamia tärkeimmistä kehittämisalueista ja ne nousevat esiin myös muissa kyselyissä ja tutkimuksissa. Kehittämistoimenpiteet, joiden parissa matkailuyksikkö työskentelee toimintakauden aikana, kuvataan alla olevassa kappaleessa nro kaksi. 5
2. TAVOITTEET JA TOIMENPIDESUUNNITELMA NIIDEN SAAVUTTAMISEKSI Keskittyen edellä kuvailtuihin kohderyhmiin ja edellytyksiin Kemiönsaaren kunta työskentelee toimintakauden 2013-2014 aikana matkailuelinkeinosektorilla seuraavan vision ja sen saavuttamiseksi asetettujen tavoitteiden mukaisesti: Visio 2020: Kemiönsaaren kunta on kohderyhmilleen tunnettu ja houkutteleva matkakohde. Olemme hyviä isäntiä, jotka tarjoavat kysyttyjä, laadukkaita ja helposti saatavilla olevia aktiviteetteja ja elämyksiä ympäri vuoden. Matkailuelinkeino on kasvava elinkeinoala Kemiönsaaren kunnassa, jonka liikevaihto on kasvanut alan aktiivisen uudistumisen, matkailijoiden määrän kasvun, uusien työpaikkojen sekä asukasmäärän kasvun myötä. 2.1 TAVOITE: KEMIÖNSAAREN KUNTA ON TUNNETTU MATKAKOHDE Toimintasuunnitelma: Markkinointitoimenpiteet toteutetaan innovatiivisella näkyvyydellä, joka on suunnattu erityisesti yllämainittuihin kohderyhmiin. Markkinointia varten kohderyhmät arvioidaan uudelleen vuosittain. Arvioinnissa käytetään Matkailun edistämiskeskuksen (Finnpro vuoden 2014 jälkeen) tekemiä tutkimuksia ja alueellisia matkailustrategioita. Näkyvyys räätälöidään erityisten kohderyhmien tavoittamiseksi mahdollisimman hyvin ja kustannustehokkaasti, esimerkiksi matkablogien, temaattisten lehtien ja internetsivustojen, tapahtumien sekä yhteistyöverkoston kautta. Yhteistyökumppanit: Yritykset, markkinointiyksikkö, Matkailunedistämiskeskus sekä muut alueelliset ja valtakunnalliset matkailuorganisaatiot Aikataulu: Strategia näkyvyyden parantamiseksi suunnitellaan seuraavalle kalenterivuodelle lokakuussa Suunnitelma Saaristomeren markkinoimiseksi matkailukohteena edellä mainituille kohderyhmille laaditaan yhdessä valtakunnallisten toimijoiden kanssa ja toimenpiteet toteutetaan sen mukaisesti. Suunnitelman pohjana käytetään Matkailun edistämiskeskuksen vuonna 2013 laatimaa strategiaa saaristolle matkailukohteena. Örön saaren avaamisen yhteydessä ja sen kehittämisessä matkailukohteeksi ja toimintakeskukseksi kiinnitetään erityistä huomiota saaren markkinointiin. Yrityksiä autetaan tuotteistamisessa ja Saaristomeren aktiviteettien markkinoinnissa. Yhteistyökumppanit: Metsähallitus, Saaristomeren kansallispuisto, Paraisten kaupunki, yritykset, Matkailunedistämiskeskus, Turku Touring, Pohjoismainen saaristoyhteistyö Aikataulu: Suunnitelma 2014, toteutus 2014-6
Vierailijoille tarjottujen palveluiden näkyvyyttä keskitetään luomalla ja ylläpitämällä Kemiönsaaren omia matkailusivuja. Sivuston tavoitteena on tarjota mielenkiintoista, helposti saatavilla olevaa tietoa siitä, mitä saarella on tarjota vierailleen. Sivustoa kehitetään edellä mainittuihin kohderyhmiin keskittyen ja sivusto julkaistaan ainakin suomeksi, ruotsiksi, venäjäksi ja englanniksi. Yhteistyökumppanit: Yritykset, markkinointiyksikkö Aikataulu: 2014- Matkailukohteiden paikallistamisen helpottamiseksi ja niiden tunnettavuuden lisäämiseksi matkailuyksikkö työskentelee opasteiden parantamiseksi. Tavoitteena on, että kaikkien yritysten asiaankuuluvat kohteet sekä muut tärkeät käyntikohteet saisivat opastekyltin. Konkreettinen toimenpide on vähintään koordinoida ja auttaa kyltitykseen liittyvän byrokratian kanssa. Lisäksi kyltitykselle haetaan projektin kautta osarahoitusta keväälle 2015. Yhteistyökumppanit: Yritykset, organisaatiot, Kemiönsaaren kunnan vapaa-ajan yksikkö Aikataulu: syksy 2014-2017 Osallistumiset messuihin ja tapahtumiin suunnitellaan ja toteutetaan erittäin huolellisesti punnitsemalla hyöty vastaan resurssitarve sekä luomalla selvä strategia siitä, mitä saavutetaan ja kuinka. Valitaan teeman mukaisia, selkeisiin kohderyhmiin suunnattuja tapahtumia sellaisten tapahtumien sijaan, joilla ei ole selvää kohderyhmää. Kunnassa järjestettäviä julkisia tapahtumia kuten musiikki-, kulttuuri- ja liikuntatapahtumia tuetaan muun muassa markkinointitoimenpiteillä. Yhteistyökumppanit: Yritykset, kylätoimikunnat, alueelliset ja valtakunnalliset organisaatiot, Paraisten kaupunki Aikataulu: Jatkuva 2.2 TAVOITE: TARJOAMME KYSYTTYJÄ, LAADUKKAITA JA HELPOSTI SAATAVILLA OLEVIA AKTIVITEETTEJA JA ELÄMYKSIÄ YMPÄRI VUODEN Toimintasuunnitelma: Kunta työskentelee aktiivisesti edistääkseen houkuttelevien aktiviteettien ja palveluiden luomista tavoitteenaan saada alueelle toimijoita, jotka tarjoavat laajan kirjon erilaisia aktiviteetteja, käyntikohteita ja niiden ympärille luotuja palveluita. Työssä keskitytään erityisesti matkailusesonkia pidentävään yritystoimintaan. Tämä tavoite peilautuu kunnan taloudellisissa päätöksissä, rakennus- ja kaavoituskysymyksissä sekä infrastruktuuripolitiikassa. Tämän tavoitteen raamien 7
sisällä matkailuyksikkö työskentelee lisäksi leirintäalueiden samoin kuin vaellus-, pyöräily-, hevos- ja melontareittien luomiseksi saarelle. Yhteistyökumppanit: Nykyiset ja potentiaalit yrittäjät ja yhdistykset, kylätoimikunnat, Matkailunedistämiskeskus, Paraisten kaupunki, Outdoors Finland, Turku Touring Aikataulu: Hevosyrittäjät 2013-, Taalintehtaan leirintäalue 2013-, vaellus- ja melontareitit 2014-, pyöräilyreitti 2015-. Tarvekartoituksia ja toimenpidesuunnittelua tehdään jatkuvasti ja suuremmat hienosäätöä koskevat päätökset tehdään jokaisen vuoden tammikuussa. Tukeakseen matkailualan kestävää kehitystä ja korkealaatuista tarjontaa Kemiönsaaren kunnan matkailuyksikkö työstää suunnitelmaa, jolla annetaan suurempi näkyvyys sellaiselle yritykselle ja yrittäjälle, joka ylläpitää korkeaa laatua ja palvelutasoa sekä suunnittelee toimintansa ympäristöystävälliseksi niin, että se on linjassa kunnan kestävän kehityksen EKO-loogista ohjelman kanssa. Mittariksi sille, kuinka hyvin yritys täyttää tavoitteet, esitetään vähintään, että yritys tai yrittäjä tekee itse vuosittain arvioinnin, johon sisältyy kehittämissuunnitelma; aktiivisesti seuraa asiakaspalautteita; ottaa huomioon ympäristövastuun ja kestävän kehityksen palveluiden suunnittelussa ja toteutuksessa; laittaa valmiit ohjelmat kuvauksineen ja hintoineen helposti saataville ja ohjelmia koskevat tiedot olisivat saatavilla vähintään yhdellä kotimaisella ja yhdellä vieraalla kielellä Yhteistyökumppanit: Laatutonni-ohjelma, Elämystuotannon osaamiskeskus, yritykset, Kemiönsaaren kunnan kestävän kehityksen EKO-loogista ohjelma Aikataulu: Mittareiden seuranta toteutetaan jokaisen vuoden lopussa lähettämällä kysely yrittäjille Kestävän kehityksen tehostamiseksi matkailualalla kunnan uuteen EKO-loogista ohjelmaan sisällytetään suuntaviivat, jotka ovat suoraan suunnatut kunnan matkailuelinkeinosektorille. Suuntaviivat tulevat määrittelemään laaja-alaiset priorisoinnit kunnan matkailuelinkeinon kestävälle kehitykselle ja näin ne myös ohjaavat painopistealueita tämän toimintasuunnitelman mukaisia toimenpiteitä toteutettaessa. Luodaan uusi järjestelmä, jota Kemiönsaarella priorisoidaan, markkinoitaessa yrityksiä, jotka ottavat huomioon kestävän kehityksen ja ympäristövastuun toiminnassaan. Näiden yritysten joukosta valitaan vuosittain yksi yritys, jolle myönnetään vuoden ympäristöpalkinto. Yhteistyökumppanit: Kemiönsaaren kunnan kestävän kehityksen EKO-loogista ohjelma, WWF, yritykset Aikataulu: 2014- Matkailuyksikön toimintaan kuuluu vuosittain suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä yrittäjien jatkokouluttamiseksi aihe-alueilla, jotka on yhdessä yrittäjien kanssa todettu tärkeiksi Yhteistyökumppanit: Yritykset, potentiaalit kouluttajat Aikataulu: Koulutussuunnittelu tulevaa sesonkia varten joka vuoden lokakuussa sekä jatkuvasti 8
Kunta työskentelee pitkän aikavälin suunnittelulla kehittääkseen jatkuvasti yrittämisen mahdollisuuksia matkailuelinkeinoalalla. Työtä tehdään kaikissa vaiheissa aina reittien ja leirintäpaikkojen yksityiskohtaisista suunnitelmista ja panostuksesta pitkiin vuokrasopimuksiin ja yritysneuvontaan asti. Yhteistyökumppanit: Sisäisesti kunnan eri osastot, yritykset, ulkoiset organisaatiot Aikataulu: Jatkuva Matkailuyksikkö työskentelee yrittäjien välisen yhteistyön lisäämiseksi. Tätä toteutetaan järjestämällä jo aiemmin mainittuja matkailuelinkeinoalan yrittäjien tapaamisia, joiden tärkeä osa on tutustuminen yrityksen toimipaikkaan, järjestämällä koulutusta tuotteistusyhteistyöstä ja paketoinnista sekä panostamalla palvelukeskittymien luomiseen ja kehittämiseen. Tämän toimintakauden ensisijaiset tavoitteet ovat Örön saaren kehittäminen ja panostaminen siihen, että saarelle saadaan paikallisia yrittäjiä Yhteistyökumppanit: Yritykset, Metsähallitus Aikataulu: Jatkuva Matkailukohteisiin tehtävissä panostuksissa keskitytään olemassa oleviin alueisiin sekä alueisiin, joilla on suurta potentiaalia: Taalintehdas, Kasnäs ja Örö. Muihin vetovoimaisiin vierailukohteisiin kohdistuvia realistisia panostuksia varten laaditaan toimenpidesuunnitelmat yhteistyössä paikallisten kylätoimikuntien ja yhdistysten kanssa Yhteistyökumppanit: Yritykset, kylätoimikunnat, Metsähallitus ja paikalliset organisaatiot Aikataulu: Jatkuva Liikenneyhteydet: Matkailuyksikkö työskentelee aktiivisena osapuolena ylläpitääkseen sellaisia yleisiä liikennevälineitä ja lauttoja, jotka ovat tärkeitä ympäri vuoden toimiville matkailuelinkeinon harjoittajille Matkailuyksikkö työskentelee aktiivisesti sen puolesta, että Kemiönsaaren ja Örön saaren välille saataisiin toimivat laivayhteydet Matkailuyksikkö tukee myös saaristoliikenteen aloittamista sekä itään että länteen, mahdollisesti projektin kautta, vaikuttaakseen näin mahdollisen saaristoreitin luomiseen Yhteistyökumppanit: Kunnan osastot, palvelukeskittymät, kylätoimikunnat, ELYkeskus, Metsähallitus, Paraisten kaupunki, Hangon kaupunki, Raaseporin kaupunki Aikataulu: Jatkuvasti, Örön liikenne 2015-, saaristoliikenne itä-länsi aikaisintaan keväällä 2016 9
2.3 TAVOITE: OLEMME HYVIÄ ISÄNTIÄ Toimintasuunnitelma: Eri kohderyhmille suunnattua palvelua ja palvelun kehittämistä koskevaa koulutusta suunnitellaan ja toteutetaan joka vuosi yhdessä yrittäjien kanssa Yhteistyökumppanit: Yritykset, luennoitsijat Aikataulu: Jatkuvasti, pääasiallisesti aikaisin keväällä ja myöhään syksyllä Paikallisten yrittäjien luona järjestetään matkailuelinkeinoalan yrittäjien tapaamisia, joissa käydään läpi erilaisia tapoja palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen. Tapaamisten aikana yrittäjät tutustuvat toistensa toimipaikkoihin ja saavat palautetta toisiltaan Yhteistyökumppanit: Yritykset Aikataulu: Järjestetään yhteistyö- ja tutustumistapaamisia kiireisimmän sesongin ulkopuolella vaihtuvien yritysten luona kerran kuukaudessa 2.4 TAVOITE: MATKAILUELINKEINO ON KASVAVA ELINKEINOALA KEMIÖNSAAREN KUNNASSA JA SEN LIIKEVAIHTO ON KASVANUT ALAN AKTIIVISEN UUDISTUMISEN, MATKAILIJOIDEN MÄÄRÄN KASVUN, UUSIEN TYÖPAIKKOJEN SEKÄ ASUKASMÄÄRÄN KASVUN MYÖTÄ Toimintasuunnitelma: Tämä kumulatiivinen tavoitteiden asettelu vaatii sen, että toimintasuunnitelma jalkautetaan sekä poliittisten päättäjien että kunnan virkamiesten keskuudessa seuraavin tavoittein: Infrastruktuuripolitiikassa, rakennus- ja kaavoituskysymyksissä sekä taloudellisissa päätöksissä, jotka koskevat kunnan painopistealueita otetaan vahvasti huomioon tämä toimintasuunnitelma ja matkailuelinkeinoalan tarpeet. Toimintasuunnitelman täytäntöönpanoon, eri yhteistyömuotoihin matkailuelinkeinoalan kanssa ja sen jatkuvaan kehittämiseen suhtaudutaan myönteisesti ja annetaan sekä käytännön että rahallista tukea Poliitikot kaikilla tasoilla näkevät mahdollisuudet stimuloida matkailuelinkeinoalan kehitystä viisaasti toteutettujen panostusten kautta Yhteistyökumppanit: Päätöksentekijät ja Kemiönsaaren kunnan eri osastot Aikataulu: Jatkuvasti 10
LIITE: TAUSTATIETONA KÄYTETYT TRENDIT, TILASTOT JA TUTKIMUKSET Tutkimukset ja strategiat, joita käytettiin tärkeimpien tavoitteiden ja tarvittavien toimenpiteiden määrittelemiseen, jotta nämä saavutettaisiin toimenpidekauden aikana: Cultural Heritage and Tourism potential, impact, partnership and governance, Department of Cultural Heritage under Ministry of Culture, Lithuania (2008) Företagarstatistik och aktuellt läge gällande produktifierade aktiviteter, Kimitoöns kommun (2013) Kemiönsaaren matkailuyhteisön kehittäminen, Jouko Havas (2012) Matkailu ja kulttuurin syke Kulttuurin matkailullinen tuotteistaminen toimintaohjelman 2009 2013 loppuraportti, Opetus- ja kulttuuriministeriö (2013) Matkailu vuonna 2020 faktaa ja fiktiota, Matkailun edistämiskeskus (2006) Matkailun infograafi 2012, Matkailun edistämiskeskus (2013b) Näkyvä saaristo selvitystyön loppuraportti, Creamentors (2013) Rajahaastattelututkimus 2011, Tilastokeskus (2011) Strategi för naturturismen i Skärgårdshavet, Forststyrelsen (2009) Suomen matkailustrategia 2020, Työ- ja elinkeinoministeriö (2010) Long-term forecasts for international tourism, Tourism Economics (2004) Underlag för Kimitoöns kommuns turismprogram, Ida Nieminen (2012) Utvecklingsprogram för Åboland 2007-2013, Region Åboland (2007) Varsinais-Suomen matkailuyhteisö ja matkailun kehitys vuosina 1998-2008, Varsinais- Suomen liitto (2009) www.mek.fi Statistik och trender, Centralen för turismfrämjande (2013a) www.tilastokeskus.fi, Statistik och trender, Statistikcentralen (2013) Ympäristöopas saaristoyrittäjille, Lounais-Suomen ympäristökeskus Matkailuelinkeinoalan toimintasuunnitelma 2014-2020