BI4 IHMISEN BIOLOGIA
LAPSUUS ON VOIMAKKAAN KASVUN JA KEHITYKSEN AIKAA Pitkän lapsuusajan uskotaan vähentävän lapsikuolleisuutta. Lapsuus on pitkä ajanjakso ihmisen elämässä. Se on yhteydessä aivojen kehittymiseen ja sosiaalisessa yhteisössä tarvittavien tietojen ja taitojen oppimiseen. Lapsena aivojen koko kasvaa 10 vuotiaaksi saakka: hermosoluihin tulee lisää sivuharoja ja myeliinitupet kehittyvät viejähaarakkeiden ympärille. Lapsen aivojen suotuiseen kehittymiseen vaikuttavat virikkeet ja hoivaaminen.
PITUUSKASVU Geenit, ympäristötekijät, esim. ravinto, ja hormonit, esim. kasvuhormoni ja tyroksiini vaikuttavat pituuskasvuun. Tyroksiinin puutos heikentää pituuskasvua ja älyllistä kehittymistä. Myös ravinto vaikuttaa suotuisasti pituuskasvuun: suomalaisten keskipituus on kasvanut useita senttejä sadan vuoden aikana.
MURROSIÄSSÄ TAPAHTUU FYYSINEN SUKUPUOLINEN KYPSYMINEN Murrosikä käynnistyy, kun hypotalamus on kypsynyt ja alkaa erittää aivolisäkkeen sukupuolihormonien eritystä kiihdyttävää hormonia (GnRH) noin 10-15 vuoden iässä. Follitropiinin (FSH) ja lutropiinin (LH) määrä veressä lisääntyy. Ne käynnistävät sukupuolielinten kasvun ja sukupuolihormonien erityksen sukurauhasissa. Sukupuolihormonien eritys saa aikaan sukusolujen kypsymisen, sukupuoliominaisuuksien kehittymisen ja sukupuolisen kiinnostuksen heräämisen.
POIKIEN KEHITYS Hypotalamus (GnRH) > Lutropiini (aivolisäke) saa aikaan testosteronin erityksen kiveksissä sukupuolielinten kasvu ja miehisten sukupuoliominaisuuksien kehittymisen ääni madaltuu, karvoitus lisääntyy, lihakset ja luusto kasvavat Follitropiini (aivolisäke) > siittiöiden kehittyminen
TYTÖN KEHITYS Syntyessään tytöllä on munasarjoissa noin 10 6 alkumunasolua Hypotalamus (GnRH) > >Follitropiini (aivolisäke) > munasolujen kypsyminen ja estrogeenin tuotanto > naiselliset sukupuolimaisuudet kehittyvät Rinnat kasvavat, lantio levenee, rasvakudos lisääntyy ja kuukautiskierto alkaa Lutropiini (aivolisäke)> munasolun irtoaminen eli ovulaatio, keltarauhasen synty ja progestronierityksen alkamisen
IHMISEN KEHITYS JATKUU LÄPI ELÄMÄN Ihmisen henkinen kehitys jatkuu läpi elämän. Aivot voivat säilyttää toimintakykynsä vanhuuteen. Hormonien, myös kasvuhormonin eritys vähenee iän myötä. Kasvuhormonin määrän pienenemisestä seuraa lihasmassan väheneminen ja rasvakudoksen lisääntyminen. Ikääntyessä myös tukikudos menettää kimmoisuuttaan (rypyt), aistit heikkenevät ja maksan ja munuaisten toiminta hidastuu. Naisten lisääntymiskyky loppuu vaihdevuosien aikana (45-55 vuotta). Vaihdevuosien aikana munasarjojen toiminta heikkenee, estrogeenin ja progesteronin eritys vähenee, ja lopulta kuukautiset loppuvat. Vaihdevuosilla katsotaan olevan evolutiivista hyötyä: raskaus rasittaa elimistöä ja isoäidit ovat voineet keskittyä lastenlasten hoivaamiseen. http://yliopisto-lehti.helsinki.fi/?article=6207
USEIMPIEN SAIRAUKSIEN SYYNÄ OVAT PERINNÖLLINEN ALTTIUS JA YMPÄRISTÖTEKIJÄT Geenit ovat monien sairauksien taustalla. Monien sairauksien puhkeamiseen vaikuttavat useat geenit yhdessä ympäristön kanssa esim. allergiat, verenpainetauti. Monen tavallisen sairauden taustalla ovat niille altistavat alleelit, mutta nämä alleelit perinyt henkilö ei välttämättä koskaan sairastu kyseiseen tautiin, jos hän voi välttää taudin käynnistävän ympäristötekijän.
VANHENEMINEN JA KUOLEMA OVAT OSA ELÄMÄNKAARTA Keskimääräinen elinikä on noussut parantuneen ravitsemuksen ja hygienian sekä lääketieteen ansiosta noin 80 vuoteen, mutta ihmisen maksimaalinen elinikä ei ole juurikaan pidentynyt (noin 120 vuotta). Lyhin elinikä on joissain Afrikan maissa (alle 50 vuota). Miehet kuolevat nuorempina kuin naiset: syytä ei tiedetä. Vanhenemiseen vaikuttavat monet eri geenit sekä elämäntavat ja muut ympäristötekijät.
EVOLUUTIOPSYKOLOGIA http://yle.fi/uutiset/tutkija_kaunis_on_rumaa_huonompi_puoliso ja_ surkeampi_myos_sangyssa/8271499
IHMISEN EVOLUUTIO https://www.youtube.com/watch?v=msheanpx59y