JULKISTEN VERKKOPALVELUJEN LAATUKRITEERISTÖN KONSEPTI Onesta Solutions Oy Pasilanraitio 5 00240 HELSINKI www.onesta.fi
2/6 Versiohistoria Versio Pvm Selitys Muutokset Tekijät 0.1 26.3.2007 Alustava versio Päivi Eerola 0.2 27.3.2007 Toinen työversio Pikkumuutoksia: muutamia täydennyksiä Päivi Eerola ja pieni muutos rakenteeseen. 0.3 29.3.2007 Kolmas työversio Suppean projektiryhmän kommenttien Päivi Eerola perusteella päivitetty työversio. 0.4 16.4.2007 Neljäs työversio Laajan ja suppean projektiryhmän Päivi Eerola kommenttien perusteella päivitetty versio. 0.5 17.4.2007 Viides työversio Täydennetty edellistä versiota mm. Päivi Eerola käyttöohjeisiin liittyen ja uudistettu dokumentin rakennetta. 0.6 24.4.2007 Viimeistelty versio Ohjausryhmän kommenttien perusteella Päivi Eerola päivitetty, viimeistelty versio. 1.0 25.4.2007 Hyväksytty versio Ohjausryhmän hyväksymä versio. Päivi Eerola Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 1.1 Sanasto...3 1.2 Lähteet ja liitteet...3 2 Kriteeristön käyttötarkoitus... 3 2.1 Tarkoitus...3 2.2 Kohderyhmät...3 2.3 Soveltuvuus eri palveluihin...4 3 Yleistä kriteeristön sisällöstä... 4 3.1 Versiot...4 3.2 Rakenne...5 3.3 Kieliasua koskevat yleiset vaatimukset...5 4 Kriteeristön johdanto... 5 5 Käyttöohjeet... 5 6 Kriteerit... 5 6.1 Kriteeri...6 6.2 Ominaisuus...6 6.3 Selitys ja esimerkki...6
3/6 1 JOHDANTO n ensimmäinen versio on valmistunut vuonna 2004. Uuden version on tarkoitus valmistua vuonna 2007. Tässä dokumentissa määritellään laatukriteeristön version 2 sisällön konsepti. Konseptin tavoitteena on kuvata kriteeristön käyttötarkoitukset, kattavuus ja rakenne. Konseptin tarkoitus on toimia ohjenuorana laatukriteeristön uuden version laadinnassa. Konseptia voidaan hyödyntää ja ylläpitää myös kriteeristön jatkokehitysvaiheissa. Kriteeristön nimi on: Verkkopalveluiden laatukriteeristö Väline julkisten verkkopalveluiden kehittämiseen ja arviointiin. 1.1 Sanasto Termi julkinen verkkopalvelu kriteeristö Määritelmä Julkishallinnon kansalaisille, yrityksille ja yhteisöille internetin kautta tuottama palvelu. Lyhenne julkishallinnon verkkopalveluiden laatukriteeristöstä. 1.2 Lähteet ja liitteet Nro Tyyppi Nimi Omistaja 1 Lähde Selvitys julkisten verkkopalvelujen laatukriteeristön kehitystarpeesta valtiovarainministeriö 2 KRITEERISTÖN KÄYTTÖTARKOITUS 2.1 Tarkoitus Kriteeristön tarkoituksena on: toimia julkisten verkkopalveluiden kehittämisen ja arvioinnin välineenä parantaa julkisten verkkopalveluiden laatua sekä palvelun käyttäjien että tuottajien näkökulmasta lisätä julkisista verkkopalveluista saatavia hyötyjä Kriteeristö on viranomaisten toimintaan liittyvä suositus, ei sitova määräys tai ohje. 2.2 Kohderyhmät Kriteeristön varsinaisena kohderyhmänä ovat julkisten verkkopalveluiden kehittämiseen osallistuvat henkilöt. Näitä ovat esimerkiksi: verkkotuottajat ja verkkopäätoimittajat
4/6 tietohallintopäälliköt verkkopalveluista vastaavat johtajat verkkotoimittajat ja muut verkkosisällöntuottajat järjestelmäasiantuntijat yksityisen puolen viestintä- ja IT-alan asiantuntijat, jotka osallistuvat julkisten palveluiden kehittämiseen Kriteeristö laaditaan tämän kohderyhmän tarpeisiin. Lisäksi kriteeristöä voivat hyödyntää oheismateriaalina verkkopalveluiden tuottamista ja kehittämistä opettavat ja opiskelevat henkilöt. Edelleen tietoisuutta laatukriteeristön olemassaolosta pyritään kasvattamaan seuraavilla tahoilla: organisaatioiden strateginen johto viestintä- ja IT-alan lehdistö 2.3 Soveltuvuus eri palveluihin Kriteeristöä ei ole suunnattu suoraan minkään tietyn tyyppiselle verkkopalvelulle, vaan se soveltuu varsin yleisesti julkishallinnon verkkopalveluiden kehittämiseen. 1) Kriteeristö soveltuu seuraavien julkisten verkkopalvelujen kehittämiseen: yleisesti kansalaisille tai kuntalaisille suunnatut, informatiiviset, vuorovaikutteiset ja sähköisen asioinnin verkkopalvelut erityisryhmille, esim. maahanmuuttajille tai asiantuntijaverkostolle, suunnatut verkkopalvelut erityistarkoituksia, esim. kriisiviestintää tai verkko-opiskelua, toteuttavat verkkopalvelut 2) Kriteeristöä voi soveltavin osin käyttää myös seuraavien verkkopalvelujen kehittämisessä: organisaation sisäiset, intranet-verkkopalvelut yritysten, järjestöjen ja yksityisten henkilöiden verkkopalvelut 3 YLEISTÄ KRITEERISTÖN SISÄLLÖSTÄ 3.1 Versiot Kriteeristöstä tuotetaan seuraavat kieliversiot: suomi ruotsi Muita kieliversiota tuotetaan ajan myötä mahdollisuuksien mukaan. Kriteeristö tuotetaan seuraavissa muodoissa: HTML-muotoinen verkkoversio, jossa kriteeristö muodostuu useista verkkosivuista. PDF-muotoinen versio, jossa koko kriteeristö on yhdessä tiedostossa. painoversio Kriteeristön sisältöä tarkastellaan tarkemmin 1 2 vuoden välein. Tällöin päätetään, pitääkö kriteeristöstä laatia sisällöltään uusi versio. Laajempi tarkastelukierros ja kriteeristön uusi versio tulisi tehdä vähintään viiden vuoden välein. Pieniä korjauksia, esim. sanamuotoihin, voidaan tehdä säännöllisesti kriteeristöstä vastaavan tahon toimesta.
5/6 Kriteeristön muutoksissa on huomioitava vastaavien muutosten päivittäminen siihen liitettyyn arviointityökaluun. Arviointityökalusta on tehtävä vastaavasti uusi versio, mikäli muutokset vääristävät arviointityökalulla aikaisemmin tehtyjä arviointeja. 3.2 Rakenne Kriteeristö jakautuu seuraaviin osiin: johdanto käyttöohjeet kriteerit 3.3 Kieliasua koskevat yleiset vaatimukset Kriteeristön tekstissä pyritään ennen kaikkea ytimekkyyteen. Tekstisisällön tuottamisen periaatteet: Käytetään mahdollisimman paljon lyhyitä lauseita. Samasta asiasta käytetään johdonmukaisesti samaa termiä. Termin valinnassa hyödynnetään kriteeristön aikaisemman version oheen tuotettua verkkopalvelusanastoa ja Tietotekniikan Termitalkoiden termipankkia 4 KRITEERISTÖN JOHDANTO Johdannossa kerrotaan kriteeristön tarkoitus ja siitä vastaava taho. Johdannon yhteydessä on laatulupaus, joka on suunnattu erityisesti strategiselle johdolle jaettavaksi. Johdannossa mainitaan myös, mitä muita suosituksia ja ohjeita verkkopalvelujen kehittämisen rinnalla tulee hyödyntää. Näitä on ainakin: JUHTA:n JHS-suositukset 129, 143 ja 145 W3C:n WCAG Valtionhallinnon tietoturvallisuuden johtoryhmän (VAHTI) ohjeet 5 KÄYTTÖOHJEET Käyttöohjeissa kerrotaan lyhyesti kriteeristön rakenne ja annetaan yleisiä ohjeita kriteeristön avulla tapahtuvan arvioinnin suorittamiseen. Lisäksi käyttöohjeissa kuvataan: verkkopalvelujen kehittämis- ja arviointiprosesseja sekä sanallisesti että kuvien tai kaavioiden avulla miten 2-versio eroaa edellisestä kriteeristön versiosta miten eri kohderyhmät voivat käyttää kriteeristöä 6 KRITEERIT Kriteerit on jaoteltu viiteen arviointialueeseen: 1) Käyttö 2) Sisältö 3) Johtaminen
6/6 4) Tuottaminen 5) Hyödyt Kriteereitä on yhteensä, kaikki arviointialueet mukaan lukien, 30 50 kpl. Kriteeriä tarkennetaan ominaisuuksilla. Ominaisuutta tarkennetaan selityksillä ja esimerkeillä. Edellisessä kriteeristön versiossa kriteerit oli jaoteltu arviointialueiden sisällä väliotsikoihin. Väliotsikoita ei käytetä enää tässä 2-versiossa. 6.1 Kriteeri Kriteeri on arviointialueeseen liittyvä, verkkopalvelua kuvaava vaatimus. Kriteeri kuvataan yhdellä lauseella. Kuhunkin kriteeriin liitetään metatiedot, jotka kuvaavat määrämuotoisesti sen kriteerin sisältöä ja merkitystä: Tärkeys eli katsotaanko kriteeri vähimmäisvaatimukseksi verkkopalvelulle vai ei. Asiasanat, jotka ovat yleisen tason käsitteitä, esim. tietoturva. Asiasanoja on yhteensä noin 30 kpl. Yhdessä arviointialueessa on 5 15 kriteeriä. 6.2 Ominaisuus Kukin kriteeri sisältää ominaisuuksia. Ominaisuus kertoo konkreettisesti, millainen verkkopalvelun on oltava, jotta vaatimus täyttyy. Ominaisuus kuvataan yhdellä virkkeellä. Yhdessä kriteerissä on 2 7 ominaisuutta. 6.3 Selitys ja esimerkki Kukin ominaisuus sisältää selityksiä ja esimerkkejä. Näillä havainnollistetaan ominaisuuden toteutumista. Kukin selitys ja esimerkki erotetaan toisistaan kappalejaolla. Kukin esimerkki alkaa sanalla "Esimerkki: ". Yhdessä ominaisuudessa on 0 3 esimerkkiä.