KIRJALLINEN KYSYMYS 966/2005 vp Kotihoidon tuki vanhempainvapaan aikana Eduskunnan puhemiehelle Lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tukea koskevan lain 4 :n mukaan kotihoidon tuen hoitorahaa ja hoitolisää voidaan maksaa vanhempainpäivärahan maksuaikana perheen muista lapsista. Hoitorahana maksetaan laskennallisen hoitorahan ja äitiys- ja vanhempainpäivärahan erotus. Kun lakia vuonna 1996 muutettiin, tuli lapsiaan kotona hoitavien perheiden asemaan selvä parannus, sillä aikaisemmin ei vanhempainrahakaudella ollut oikeutta kotihoidon tukeen. Erotuksen maksamisen tavoitteena oli, ettei perheen yhteiskunnalta saaman tuen taso uuden lapsen syntymän johdosta laskisi. Hallituksen esityksen mukaan (HE 208/1996 vp) laskennallinen erotus tulee käytännössä kysymykseen lähinnä vain tilanteissa, joissa perhe saa sairausvakuutuslain mukaista vähimmäispäivärahaa tai vain vähän korkeampaa päivärahaa. Käytännössä kotihoidon tuen riittämättömät korotukset ja minimiäitiyspäivärahan vaatimattomat korotukset ovat johtaneet tilanteeseen, jossa hoitorahaa ei makseta tosiasiassa juuri koskaan vanhempainvapaan aikana. Esimerkkiperhe, jossa on vauvan lisäksi yksi alle 3-vuotias ja kaksi muuta alle kouluikäistä lasta, saisi laskennallisesti kotihoidon tukea 395,20 euroa (294,28 + 2 x 50,46). Minimiäitiyspäivärahan ollessa 380 euroa/kk maksettavaa hoitorahaa jäisi erotuksena 15,20 euroa, joka alittaa pienimmän maksettavan tuen määrän, 16,81 euroa. Sama perhe saisi yhteiskunnan tukena noin 412 euroa yksityisen hoidon tukea, jos vauvan sisarukset hoidettaisiin kodin ulkopuolella. Laskelmassa ei ole otettu huomioon tulosidonnaista hoitolisää, joka on kotihoidossa olevasta lapsesta korkeimmillaan 168,19 euroa riippumatta lasten määrästä ja yksityisen hoidon osalta enintään 134,55 euroa jokaista lasta kohti. Lailla lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta on tarkoitus säätää päivähoitopaikalle vaihtoehtoisen lastenhoidon taloudellisesta tuesta. Laki asettaa selkeästi eri asemaan vanhempainvapaan aikana kodin ulkopuolella hoidettavat lapset ja kotona hoidettavat lapset. Samaan aikaan kritisoidaan niitä vanhempia, jotka vievät vanhempainvapaan aikana vauvan sisarukset hoitoon kodin ulkopuolelle. Minimiäitiyspäiväraha on edelleen riittämätön toteutettujen pienten korotusten jälkeenkin. Ei ole oikeudenmukaista, että minimitulojen turvin pitäisi hoitaa kotona neljäkin lasta samaan aikaan, kun heidän hoidostaan kodin ulkopuolella maksettaisiin tukea. Perusongelma on kotihoidon tuen jälkeenjääneisyys. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Aikooko hallitus parantaa lapsiaan vanhempainvapaan aikana kotona hoitavien äitien ja isien saamaa kotihoidon tukea? Versio 2.0
Helsingissä 25 päivänä marraskuuta 2005 Päivi Räsänen /kd 2
Ministerin vastaus KK 966/2005 vp Päivi Räsänen /kd Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Räsäsen /kd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 966/2005 vp: Aikooko hallitus parantaa lapsiaan vanhempainvapaan aikana kotona hoitavien äitien ja isien saamaa kotihoidon tukea? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Pienten lasten hoidon tukijärjestelmä on osa lapsiperheille kohdennettavien palveluiden ja tuen kokonaisuutta. Hallitus on asettanut keskeiseksi tavoitteekseen lapsiperheiden aseman parantamisen. Hallituskauden aikana onkin tehty useita lapsiperheiden hyvinvointia edistäviä toimenpiteitä. Jo tehtyjen parannusten ansiosta lapsilisiin saatiin korotusta vuoden 2004 alussa. Lasten kotihoidon tuen hoitorahaa on nostettu vuoden 2005 alusta lukien samoin kuin yksityisen hoidon tuen hoitorahaakin. Myös äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahan sekä erityisäitiysrahan vähimmäismäärä nousi tämän vuoden alusta. Lokakuun alusta 2005 alkaen vanhempainpäiväraha on lisäksi voinut tietyin edellytyksin määräytyä myös mahdollisen edellisen vanhempainpäivärahan perusteena olleen työtulon mukaan. Tällä uudistuksella parannettiin niiden perheiden asemaa, joissa syntyy useampi lapsi lyhyen ajan sisällä. Pienten lasten hoidon tukijärjestelmä koostuu lasten kunnallisesta päivähoidosta sekä lasten yksityisen hoidon ja kotihoidon tuesta. Perheet ovat oikeutettuja kunnalliseen päivähoitoon tai vaihtoehtoisesti valitsemaansa hoidon tukeen lapsesta maksettavan vanhempainrahakauden tai sen jälkeen sijoittuvan isyysrahakauden päätyttyä. Kotihoidon tuki muodostuu hoitorahasta ja tulosidonnaisesta hoitolisästä, joita kunta voi maksaa korotettuina. Tukeen ovat oikeutettuja perheet, joissa on alle 3-vuotias lapsi. Tukea maksetaan alle 3-vuotiaasta lapsesta, jota ei hoideta kunnallisessa päivähoidossa, sekä mahdollisista perheen vanhemmista alle kouluikäisistä, samalla tavalla hoidettavista sisaruksista. Perheen vanhempainrahakaudella perheessä katsotaan aina olevan alle 3-vuotias lapsi. Uuden lapsen syntyessä kotihoidon tuen hoitoraha sovitetaan yhteen perheelle maksettavien vanhempainpäivärahojen kanssa. Kotihoidon tuen hoitorahan määrä on nykyisin 294,28 euroa kuukaudessa alle 3- vuotiaasta lapsesta ja 84,09 euroa kuukaudessa alle 3-vuotiaista sisaruksista. Alle oppivelvollisuusikäisistä sisaruksista maksetaan kustakin 50,46 euroa kuukaudessa. Hoitolisän määrä on enintään 168,19 euroa kuukaudessa. Lasten yksityisen hoidon tuki on kunnan järjestämän päivähoidon vaihtoehto silloin, jos vanhemmat haluavat järjestää lapsensa hoidon yksityisesti. Tukea maksetaan lapsen hoidon järjestämiseksi vanhemman tai muun huoltajan osoittamalle hoidon tuottajalle. Tukeen voivat kuulua hoitoraha sekä perheen kokoon ja tuloihin sidottu hoitolisä ja mahdollinen kunnallinen lisä. Oikeus yksityisen hoidon tukeen on lapsen perusopetukseen siirtymiseen saakka. Tuen saannin edellytyksenä on, että vanhemmat tai muut huoltajat eivät perheen kenenkään lapsen osalta käytä oikeutta kotihoidon tukeen. Yksityisen hoidon tuen hoitorahan määrä on nykyisin 137,33 euroa kuukaudessa kustakin lapsesta. Hoitolisän määrä on korkeintaan 134,55 euroa kuukaudessa. 3
Ministerin vastaus Lasten kotihoidon tukeen ja yksityisen hoidon tukeen vuoden 2005 alussa tehdyillä tasokorotuksilla on pyritty säilyttämään tukien tasot sellaisina, että ne edelleen tarjoavat perheille vaihtoehdon pienten lasten hoitoa järjestettäessä. Samalla uudistuksella haluttiin tukea pienten lasten perheiden taloudellista asemaa sekä perheiden aiempaa parempaa mahdollisuutta työn ja perheelämän yhteensovittamisessa. Hallitus on toteuttanut hallitusohjelman mukaisesti kotihoidon tuen ja lapsiperheiden tulonsiirtojen parannukset. Sosiaali- ja terveysministeriössä on parhaillaan valmisteilla hallitusohjelman pohjalta kokonaisselvitys lapsiperheiden taloudellisesta tilanteesta. Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2006 Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä 4
Ministerns svar KK 966/2005 vp Päivi Räsänen /kd Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 966/2005 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Räsänen /kd: Ämnar regeringen förbättra hemvårdsstödet till mödrar och fäder som sköter sina barn hemma under föräldraledigheten? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Stödsystemet för vården av små barn utgör en del av den helhet som består av de tjänster och det stöd som riktas till barnfamiljerna. Regeringen har som ett viktigt mål att förbättra barnfamiljernas ställning. Under regeringsperioden har flera åtgärder vidtagits för att främja barnfamiljernas välfärd. Tack vare de förbättringar som redan gjorts kunde barnbidragen höjas i början av år 2004. Vårdpenningen inom stödet för hemvård av barn höjdes från ingången av år 2005. Likaså höjdes vårdpenningen inom stödet för privat vård av barn. Också moderskaps-, faderskaps- och föräldrapenningens samt den särskilda moderskapspenningens minimibelopp steg vid ingången av detta år. Från och med ingången av oktober 2005 har föräldrapenningen därtill under vissa förutsättningar kunnat beräknas också utgående från den arbetsinkomst som har legat till grund för föregående föräldrapenning. Genom denna reform förbättrades ställningen för de familjer där flera barn föds inom en kort tid. Stödsystemet för vården av små barn består av den kommunala barndagvården samt av stödet för privat vård av barn och stödet för hemvård av barn. Familjerna har rätt till kommunal dagvård eller alternativt det vårdstöd som familjen väljer, efter att den föräldrapenningsperiod som betalas för barnet eller en därpå följande faderskapspenningsperiod är avslutad. Hemvårdsstödet består av en vårdpenning och av ett inkomstrelaterat vårdtillägg, som kan betalas förhöjda av kommunen. Stödberättigade är familjer som har ett barn under tre år. Stöd betalas för ett barn under tre år som inte har kommunal dagvård samt för eventuella äldre syskon under skolåldern som tas om hand på samma sätt. Under familjens föräldrapenningsperiod anses familjen alltid ha ett barn under tre år. När ett nytt barn föds sammanjämkas vårdpenningen inom hemvårdsstödet med de föräldradagpenningar som betalas till familjen. Beloppet av hemvårdsstödets vårdpenning är i dag 294,28 euro per månad för ett barn under tre år och 84,09 euro per månad för syskon under tre år. För syskon under läropliktsåldern betalas för vart och ett 50,46 euro per månad. Vårdtilläggets belopp uppgår till högst 168,19 euro per månad. Stödet för privat vård av barn är ett alternativ till den dagvård som kommunen ordnar, om föräldrarna vill ordna vården av sitt barn på privat väg. Stöd betalas för ordnande av vård till den dagvårdsproducent som föräldern eller en annan vårdnadshavare uppger. I stödet kan ingå vårdpenning samt ett vårdtillägg som relateras till familjens storlek och inkomster, och ett eventuellt kommunalt tillägg. Rätten till stöd för privat vård gäller tills barnet flyttar över till den grundläggande undervisningen. En förutsättning för att få stödet är att föräldrarna eller de andra vårdnadshavarna inte för något av familjens barn utnyttjar rätten till hemvårdsstöd. Beloppet av vårdpenningen inom stödet för privat vård är i dag 137,33 euro per månad och barn. Vårdtilläggets belopp uppgår till högst 134,55 euro per månad. 5
Ministerns svar Med de nivåhöjningar som i början av år 2005 gjordes av stödet för hemvård av barn och stödet för privat vård av barn, har man strävat att bevara stöden på en sådan nivå att de fortsättningsvis erbjuder familjerna ett alternativ vid ordnandet av vården av små barn. Samtidigt ville man genom reformen stödja småbarnsfamiljernas ekonomiska ställning och familjernas, jämfört med tidigare, förbättrade möjligheter att kombinera arbete och familjeliv. Regeringen har i enlighet med regeringsprogrammet genomfört förbättringar gällande hemvårdsstödet och inkomstöverföringarna i fråga om barnfamiljer. Vid social- och hälsovårdsministeriet bereds som bäst utifrån regeringsprogrammet en helhetsutredning av barnfamiljernas ekonomiska situation. Helsingfors den 5 januari 2006 Omsorgsminister Liisa Hyssälä 6