Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 178/2001 vp Subjektiivisen päivähoidon oikeuden ongelmat Eduskunnan puhemiehelle Lapsen subjektiivinen oikeus päivähoitoon on alkanut tuoda mukanaan merkittäviä ongelmia, joihin on syytä kiinnittää ajoissa huomiota. Sen jälkeen, kun alle kouluikäiselle lapselle muodostui oikeus olla päivähoidossa siitä huolimatta, että lapsen vanhempi on kotona esimerkiksi työttömyyden vuoksi, yhä suurempi määrä vanhempia ja perheitä on alkanut käyttää tätä mahdollisuutta. Jotkut perustelevat tätä sillä, että lapsi tottuu päivähoidossa paremmin sosiaaliseen kanssakäymiseen. Aikaisemmin näkemys oli se, että päiväkerhoissa lapsista tulee parempia sosialisteja. Kokemusten mukaan päivähoidossa oleva lapsi kaipaa koko ajan kotona tapahtuvaa yhteiseloa ja kärsii sen ulkopuolelle eristämisestä. Karmeimpia haittavaikutuksia on todettu sellaisissa perheissä, joissa yksi tai kaksi vanhempaa lasta on päivät päivähoidossa ja nuorin, vielä sylivauva, äidin hoidossa kotona. Päivähoidossa olevat lapset valtaa sairaalloinen mustasukkaisuus, joka saattaa johtaa sopivan tilaisuuden tullen väkivallantekoon kotona olevaa lasta kohtaan. Lapsen subjektiivinen oikeus kodin ulkopuolella tapahtuvaan päivähoitoon pitäisi muotoilla uudelleen ja siirtyä enemmän kotihoidontuen suosimiseen. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän kunnioittavasti valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Onko hallitus havainnut lapsen päivähoitoa koskevan subjektiivisen oikeuden aiheuttamat ongelmat sen jälkeen, kun myös kotona olevat vanhemmat ovat alkaneet käyttää etua ja näin eristäneet pienet lapset päiväajaksi kokonaan kodin ulkopuolelle ja mitä hallitus aikoo tehdä asian korjaamiseksi? Helsingissä 21 päivänä helmikuuta 2001 Sulo Aittoniemi /alk Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Rouva puhemies, olette toimittanut valtioneuvoston asianomaisen jäsenen vastattavaksi kansanedustaja Sulo Aittoniemen /alk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 178/2001 vp: Onko hallitus havainnut lapsen päivähoitoa koskevan subjektiivisen oikeuden aiheuttamat ongelmat sen jälkeen, kun myös kotona olevat vanhemmat ovat alkaneet käyttää etua ja näin eristäneet pienet lapset päiväajaksi kokonaan kodin ulkopuolelle ja mitä hallitus aikoo tehdä asian korjaamiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän kunnioittavasti seuraavaa: Vanhempien subjektiivinen oikeus saada alle kouluikäisille lapsilleen kunnan järjestämä päivähoitopaikka on ollut voimassa vuodesta Lasten osallistumista päivähoitoon silloin, kun toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona, on valtakunnallisesti selvitetty vuoden 1997 syyskuussa (STM 1998:20). Silloin kotona olevien vanhempien lasten osuus päivähoidossa oli noin 8 prosenttia hoidossa olevista lapsista. Näistä lapsista noin puolella vanhemmat olivat työttömiä, muuten vanhemmat olivat joko perhevapailla tai muusta syystä kotona. Selvityksessä arvioitiin, että näistä lapsista vain noin kolmannes oli päivähoidossa kokopäiväisesti. Osa lapsista oli päivähoidossa lastensuojelullisista syistä tai kuntoutuksen tai muun erityisen hoidon tarpeen vuoksi ja päivähoidon henkilöstön tarjoama ammatillinen kasvatus oli tärkeä tuki lasten terveelle kasvulle. Päivähoitoa ei järjestetä vain, jotta vanhemmat voivat käydä töissä tai opiskella, vaan päivähoito tarjoaa lapsille mahdollisuuden leikkiin ja oppimiseen yhdessä toisten lasten kanssa ammattitaitoisen kasvattajan ohjauksessa. OECD:n asiantuntijaryhmä on arvioinut Suomen varhaiskasvatusjärjestelmää. OECD kiinnitti johtopäätöksissään huomiota siihen, että Suomessa tulisi nostaa enemmän esiin tavoitteellisen varhaiskasvatuksen tärkeyttä myös alle 3-vuotiaille lapsille, koska tutkimustietojen mukaan laadukas varhaiskasvatus tukee lasten myönteistä kasvua. Kotona olevien vanhempien tueksi tulisi luoda enemmän avoimia varhaiskasvatuspalveluita, joilla edistetään sekä vanhempien että lasten hyvinvointia. Subjektiivinen oikeus päivähoitoon ei vähennä vanhempien kasvatusvastuuta lapsistaan. Päivähoidon tehtävä on tukea vanhempia heidän kasvatustehtävässään ja edistää yhdessä vanhempien kanssa lapsen kaikinpuolista myönteistä ja tervettä kasvua. Päivähoidon tarpeen määrittelevät lapsen vanhemmat kukin omista erilaisista lähtökohdistaan ja tätä päätöstä ohjaa näkemys siitä, mikä koetaan olevan lapsen edun mukaista. Päivähoitohenkilöstön tulee yhdessä lapsen vanhempien kanssa keskustellen pyrkiä ohjaamaan perhettä mitoittamaan lapsensa osallistumista päivähoitoon lapsen tarpeet huomioon ottaen. Tällöin on erityisen tärkeää, että kunnissa on monipuolisia päivähoidon palveluja saatavilla ja että palvelut vastaavat joustavasti perheiden tarpeisiin. Esimerkiksi varmuus päivähoitopaikan saamisesta myös perhevapaan päätyttyä on perheille tärkeää. Vireä ja riittävästi resurssoitu 2

3 Ministerin vastaus KK 178/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk leikki- ja asukastoiminta vähentää osaltaan kokopäiväisen päivähoidon kysyntää, ja sillä voidaan tukea perheitä heidän kasvatustehtävässään. Päivähoidon piirissä on myös kehitetty uusia perhetyönmuotoja vanhemmuuden vahvistamiseksi. Päivähoidon käyttöä voidaan myös ohjata asiakasmaksuilla porrastamalla maksuja päivähoidon käytön mukaan nykyistä enemmän. Juuri näillä toimilla esimerkiksi pääkaupunkiseudun kunnat ovat vaikuttaneet päivähoidon kysyntään, ja puhelimitse saadun tiedon mukaan kotona olevien vanhempien lasten osuus päivähoidossa on edelleen vähäinen. Sosiaali- ja terveysministeriön näkemyksen mukaan lasten päivähoidosta annettuun lakiin ei ole tarpeen tehdä muutoksia subjektiiviseen päivähoito-oikeuteen liittyen. Vuosien sosiaali- ja terveydenhuollon tavoite- ja toimintaohjelman mukaisesti parhaillaan on käynnissä monia toimia, joilla pyritään edistämään lasten ja perheiden hyvinvointia sekä kehittämään päivähoidon laatua. Helsingissä 15 päivänä maaliskuuta 2001 Peruspalveluministeri Osmo Soininvaara 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte 27 riksdagens arbetsordning anger har Ni, Fru talman, till behöriga medlem av statsrådet översänt följande av riksdagsledamot Sulo Aittoniemi /alk undertecknade skriftliga spörsmål SS 178/2001 rd: Har regeringen upptäckt de problem som förorsakats av den subjektiva rätten till barndagvård sedan också föräldrar som är hemma börjat utnyttja denna förmån och på detta vis totalt avspärrat små barn från hemmet under dagtid och vad ämnar regeringen göra åt detta? Som svar på detta spörsmål får jag vördsamt anföra följande: Föräldrarnas subjektiva rätt att via kommunen få dagvårdsplats för barn under skolåldern har varit i kraft sedan Barnens deltagande i dagvården när den ena eller båda föräldrarna är hemma har behandlats i en riksomfattande utredning som gjordes i september 1997 (SHM 1998:20). Då utgjorde andelen barn till föräldrar som var hemma ungefär 8 % av barnen inom dagvården. Av barnen hade ungefär hälften föräldrar som var arbetslösa och i övrigt var föräldrarna antingen på föräldraledighet eller var hemma av andra skäl. I utredningen bedömdes det att endast ungefär en tredjedel av dessa barn tillbringade hela dagen i dagvård. För en del av barnen anordnades dagvård av skäl som hade med barnskyddet att göra, p.g.a. behov av rehabilitering eller av annan specialiserad vård, där dagvårdspersonalens yrkeskunniga fostran utgjorde ett viktigt stöd i strävan att ge barnen en sund uppväxt. Dagvård anordnas inte enbart för att föräldrarna skall kunna arbeta eller studera, utan dagvården ger barnen möjlighet att under ledning av en professionell pedagog leka och lära tillsammans med andra barn. Det finländska systemet för småbarnsfostran har bedömts av en expertgrupp från OECD. I sina slutsatser fäste OECD uppmärksamhet vid att vikten av en målinriktad småbarnsfostran också för barn under tre år borde lyftas fram mera i Finland, eftersom en högklassig småbarnsfostran bidrar till att barnen får en positiv uppväxt. För att stöda de föräldrar som är hemma borde fler öppna tjänster med inriktning på småbarnsfostran skapas, genom vilka både föräldrarnas och barnens välfärd stöds. Den subjektiva rätten till dagvård minskar inte föräldrarnas ansvar när det gäller barnets uppfostran. Dagvårdens uppgift är att stöda föräldrarna i deras uppfostringsuppgifter och att tillsammans med föräldrarna främja en alltigenom positiv och sund uppfostran av barnen. Det är barnens föräldrar som utgående från sina egna utgångspunkter bestämmer behovet av dagvård och detta beslut styrs av det som de upplever att är bäst för barnet. Dagvårdspersonalen skall i diskussioner med föräldrarna försöka ge familjen handledning i att planera barnets deltagande i dagvården med hänsyn till barnets behov. Det är då ytterst viktigt att många olika slags dagvårdstjänster finns tillgängliga i kommunen och att tjänsterna är flexibla så att de motsvarar familjernas behov. T.ex. är det viktigt för familjerna att känna till att det finns dagvårdsplatser tillgängliga då föräldraledigheten avslutats. En aktiv lek- och invånarverksamhet med tillräckliga resurser minskar för sin del efterfrågan på heldagsvård och genom denna kan familjerna stödas i sina uppfostringsuppgifter. Inom dagvården har också nya arbetsformer för familjen med syfte att stärka föräldra- 4

5 Ministerns svar KK 178/2001 vp Sulo Aittoniemi /alk skapet utarbetats. Anlitandet av dagvård kan också styras via klientavgifterna genom att avgifterna mer än vad som nu är fallet graderas enligt i vilken utsträckning dagvården anlitas. Genom just dessa åtgärder har t.ex. kommunerna i huvudstadsregionen inverkat på efterfrågan på dagvård och enligt den information som fåtts via telefon utgör andelen barn till föräldrar som är hemma fortsättningsvis en liten del inom dagvården. Enligt social- och hälsovårdsministeriet finns det inget behov av att företa ändringar i rätten till subjektiv dagvård i lagen om barndagvård. Många åtgärder är som bäst på gång inom måloch verksamhetsprogrammet för social- och hälsovården och genom dessa åtgärder försöker man främja barnens och föräldrarnas välfärd samt utveckla kvaliteten i dagvården. Helsingfors den 15 mars 2001 Omsorgsminister Osmo Soininvaara 5