Valtioneuvoston kanslia MUISTIO VNEUS2015-00724 VNEUS Pietarinen Päivi(VNK) 04.11.2015 Viite Asia Epävirallinen valtion tai hallitusten päämiesten kokous 12.11.2015 Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja kutsui koolle epävirallisen päämiesten kokouksen arvioimaan syyskuussa pidetyssä päämiesten epävirallisessa kokouksessa ja lokakuun Eurooppa-neuvostossa linjattujen muuttoliiketoimien täytäntöönpanoa. Suomi painottaa linjausten tehokasta toimeenpanoa. EU:n alueelle suuntautuvan muuttoliikkeen hallitsemiseksi tarvitaan kattavia ja tehokkaasti toimeenpantavia yhteisiä EU-tason toimenpiteitä kaikilla politiikkasektoreilla. Kestävimmät ratkaisut muuttoliikkeeseen saadaan vaikuttamalla lähtö- ja kauttakulkumaissa. EU:n ja Turkin välistä yhteistyötä tulee tiivistää muuttoliikkeen hallitsemiseksi. Suomi osallistuu kaikkien EU-maiden yhdessä sopimaan taakanjakoon ja kantaa oman vastuunsa. Suomessa turvanpaikanhakijoiden määrä on merkittävästi kasvanut, ja on tärkeää, että Suomen tilanne ymmärretään EU-tasolla. Suomi pitää välttämättömänä, että komissio toimeenpanee riittävän laajasti ja viipymättä EU-virastojen ja jäsenvaltioiden yhteistyötä jäsenvaltioon saapuvien maahantulijoiden pikaiseksi tunnistamiseksi, rekisteröimiseksi ja sormenjälkien ottamiseksi, ns. hotspot-järjestelmää. EU:n yhteisestä turvallisten alkuperämaiden luettelosta pitää tehdä päätös komission ehdotuksen pohjalta mahdollisimman pian. Riittävien resurssien tarjoaminen EASOlle ja Frontexille on keskeistä hotspot-järjestelykeskusten käynnistämisen ja toimivuuden kannalta. Suomi kannattaa jäsenmaiden välisen rajaturvallisuusyhteistyön tiivistämistä ja syventämistä sekä Frontexin roolin vahvistamista. Hotspot-järjestelykeskusten perustaminen Kreikkaan ja Italiaan sekä vastaanottokapasiteetin vahvistaminen Hotspot-keskukset ovat keskeinen keino hallita muuttoliikettä. Olennaista on paitsi rekisteröinti, myös vastaanottokyky sekä tulijoiden jakaminen suojelua tarvitseviin ja palautettaviin. Italiassa otetaan käyttöön kuusi hotspot-keskusta ja Kreikassa viisi.
Tällä hetkellä Kreikassa ei ole toiminnassa yhtään hotspot-keskusta, eikä tiedossa ole, milloin keskuksia saadaan toimintaan. 30.10. 3.11.2015 välisenä aikana Kreikan hotspot-alueille on saapunut 11 870 maahantulijaa. Tilanne Kreikassa on entisestään vaikeutumassa. Tällä hetkellä maahantulijoiden rekisteröinti ja vastaanotto eivät toimi asianmukaisesti, ja valtaosa maahantulijoista jatkaa matkaansa Kreikasta. Kreikkaan on ensimmäisenä EU-jäsenmaana saapunut noin 229 000 laitonta maahantulijaa tammi-elokuussa 2015, joka on noin 45 % koko EU:hun samana ajanjaksona saapuneista laittomista maahantulijoista (noin 507 000). Tammi-elokuussa 2015 Kreikkaan jätettiin yhteensä 8 421 turvapaikkahakemusta. Tämä tarkoittaa, että vain 3,7 % Kreikkaan saapuneista laittomista maahantulijoista hakee sieltä turvapaikkaa. Koska hotspot-keskuksia ei ole toiminnassa, ei maahantulijoiden virtoja saada hallintaan. EASO on pyytänyt jäsenmailta 374 asiantuntijaa ja Frontex 775 asiantuntijaa hotspot-järjestelmän toimeenpanoa varten. Jäsenmaat ovat nimenneet 153 EASOn pyytämästä asiantuntijasta. Suomi on ilmoittanut EASO:lle valmiudestaan lähettää yksi asiantuntija Italiaan marras-joulukuussa 2015. Frontexin pyytämistä asiantuntijoista jäsenmaat ovat nimenneet 353. Suomi on ilmoittanut, ettei voi antaa Frontexille resursseja kyseisen pyynnön johdosta. Suomi on antanut jo vuosien ajan kalustoa ja henkilöstöä Frontexin yhteisoperaatioihin kokoaan suuremmalla panoksella ja tarkoitus on sitoutua ylläpitämään osallistumistaso myös ensi vuonna. Tällä hetkellä jäsenmaiden ilmoittamille asiantuntijoille ei kuitenkaan löydy konkreettisia tehtäviä tai sijoituspaikkaa, koska hotspot-keskuksia ei ole saatu käyttöön. Viimeisimpänä Italialle ja Kreikalle esitettiin syyskuussa 100 miljoonan euron hätärahoitusta vastaanottokapasiteetin ja muun turvapaikanhakijoita aiheutuvien kustannusten kattamiseksi. Tästä huolimatta hotspot-järjestelmää ei ole Kreikassa saatu toimintaan, eikä Kreikasta tämän vuoksi ole myöskään sisäisesti siirrettäviä. Italiassa on toiminnassa vasta yksi hotspot-keskus (Lampedusa) viidestä, mutta tällä hetkellä Italian hotspot-alueille ei myöskään saavu maahantulijoita merkittäviä määriä. Esimerkiksi 30.10. 3.11.2015 välisenä aikana Italian hotspot-alueille ei saapunut yhtään maahantulijaa. Ulkorajavalvonta Jäsenmaiden huolestuminen Kreikan ulkorajavalvonnan tilanteesta on kasvamassa. Keskeisintä tällä hetkellä onkin Turkin ja Kreikan välisen rajavalvonnan tehostaminen. Ulkorajavalvonnan keskeinen tehtävä on ottaa kiinni laittomasti EU:n alueelle pyrkivät henkilöt, jotta maahantulo saadaan maahanmuuttojärjestelmän käsittelyyn. EU:n ulkorajojen vahvistaminen Schengenin säännöstön pohjalta oli vahvasti esillä lokakuun Eurooppa-neuvostossa. Päätelmissä tuettiin Frontexin nykyisten toimivaltuuksien täysimääräistä hyödyntämistä sekä niiden lisäämistä jäsenvaltioiden kansallista kompetenssia kunnioittaen. EU:n rajaturvallisuusvirasto Frontex koordinoi ulkorajavalvontayhteistyötä. Vuoden 2015 kuluessa sen resursseja on vahvistettu kolminkertaistamalla Itäisellä ja Keskisellä Välimerellä toimivien operaatioiden budjetit. Frontex on riippuvainen jäsenmaiden operaatioihin lähettämästä henkilöstöstä ja kalustosta. Komissio antaa joulukuussa 2015 laajan tiedonannon ulkorajavalvonnan tulevaisuudesta, johon liittyy myös lainsäädäntöehdotuksia (uudelleenlaadittu Älykkäät rajat -lainsäädäntöehdotuspaketti ja Frontexasetuksen muutos). Tiedonannossa on tarkoitus käsitellä myös eurooppalaista rajavartiojärjestelmää ja rannikkovartiostoa. 2(5)
3(5) Suomen on muodostettava asiaan kantansa, jonka pohjalta voidaan vaikuttaa ennakolta ehdotukseen. Näkemykset rajavalvonnan jäsenmaakohtaisesta vastuusta ovat saaneet rinnalleen näkemyksiä siitä, että yhteisestä ulkorajasta on kannatettava vastuuta yhdessä. Sisäiset siirrot Johtuen siitä, että Italiaan saapuvien maahantulijoiden määrät ovat merkittävästi pienentyneet ja Kreikan vastaanottokapasiteetti on heikko, sisäisiä siirtoja ei ole juurikaan toteutettu. Sisäisesti on tähän mennessä siirretty 86 turvapaikanhakijaa sovituista 160 000 sisäisesti siirrettävästä. Neuvosto on päättänyt kesän ja syksyn 2015 aikana yhteensä 160 000 turvapaikanhakijan sisäisistä siirroista EU:ssa. Suomeen on 21.10.2015 siirretty 49 eritrealaista turvapaikanhakijaa Italiasta. Toistaiseksi on sisäisesti siirretty yhteensä 86 turvapaikanhakijaa Italiasta. Sisäiset siirrot Kreikasta käynnistyivät 4.11.2015, jolloin Luxemburgiin siirrettiin noin 30 turvapaikanhakijaa. Ruotsi on tehnyt päätöksen pyytää turvapaikanhakijoiden siirtämistä Ruotsista muihin jäsenmaihin neuvoston 22.9.2015 tekemän 120 000 turvapaikanhakijan sisäisiä siirtoja koskevan päätöksen nojalla. Ruotsi ei ole pyynnössään yksilöinyt siirrettäväksi esitettyjen määrää. Päätöksen mukaan Italiasta ja Kreikasta siirretään ensi vaiheessa 66 000 turvapaikanhakijaa. Loput 54 000 turvapaikanhakijaa siirretään Italiasta ja Kreikasta päätöksen toisena täytäntöönpanovuonna, ellei neuvosto päätä, että turvapaikanhakijoita siirretään muista jäsenmaista. Jäsenmaa voi ilmoittaa komissiolle, että se on joutunut hätätilanteeseen, ja pyytää turvapaikanhakijoitaan siirrettäväksi muihin jäsenmaihin. Komissio voi tehdä jäsenmaan pyynnön johdosta neuvostolle ehdotuksen neuvoston päätöksen muuttamisesta siten, että kyseisestä jäsenmaasta siirrettäisiin enimmillään 54 000 turvapaikanhakijaa. Neuvosto päättää määräenemmistöllä päätöksen muuttamisesta. Jos Ruotsi olisi sisäisten siirtojen lähtömaana, siirrettäisiin sieltä turvapaikanhakijoita muihin jäsenmaihin eikä Ruotsi myöskään luultavasti ottaisi osaa Italiasta ja Kreikasta siirrettäväksi sovittujen 66 000 turvapaikanhakijan siirtoihin. Komissio on antanut ehdotuksen pysyvästä sisäisten siirtojen kriisimekanismista. Useat jäsenmaat, jotka ovat EU:n alueella turvapaikanhakijoiden varsinaisia kohdemaita ja siten käsittelevät merkittävän osan turvapaikkahakemuksista, ovat vaatineet jatkuvasti sovellettavaa taakanjakojärjestelmää. Saksa on käyttänyt toistuvasti puheenvuoroja tasaisemman taakanjaon puolesta. Ruotsi on ilmoittanut tavoitteekseen pysyvän sisäisten siirtojen mekanismin ja tasaisemman taakanjaon. Seuraava puheenjohtajamaa Alankomaat on luonnostellut mekanismia, jossa turvapaikanhakijat jaetaan säännönmukaisesti jäsenmaiden välillä taakan tasaamiseksi. Myös Itävalta puhuu taakanjaosta. Poliittiset paineet edellä mainituilta jäsenmailta pysyvän sisäisten siirtojen mekanismin käyttöönottamiseksi, joka perustuisi vahvemmin turvapaikanhakijoiden määriin, ovat merkittävät varsinkin, kun hotspot-keskuksia ei ole saatu toimimaan. Euroopan sisäinen liikkuminen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin kutsukirjeessä epäviralliseen päämieskokoukseen todetaan, että tilanne kriisialueilla ja Euroopassa on edelleen vakava. Muuttoliikevirta jatkuu ennennäkemättömällä tasolla. Vastatakseen muuttoliikevirtoihin jotkin jäsenmaat ovat ottaneet käyttöön toimenpiteitä Schengen-alueen sisärajoilla. Tuskin mukaan ainoa tapa turvata Schengenin säännöstö on varmistaa EU:n ulkorajojen asianmukainen valvonta. Hänen mukaansa olisi pidättäydyttävä kaikista aloitteista, jotka saattavat johtaa rajojen palauttamiseen Schengen-alueen sisällä. Pahimmalta vaihtoehdolta säästymiseksi toimia on vauhditettava. Hotspot-järjestelmän toimimattomuus ja siitä seuraavat sisäisten siirtojen päätösten toimeenpanovaikeudet ja johtavat siihen, että muuttoliikevirtojen aiheuttamat ongelmat jäävät
4(5) ratkaistaviksi ensi kädessä Kreikan ja Länsi-Balkanin maiden ja seuraavaksi Länsi-Balkanin maiden ja Schengen-ulkorajamaiden välisillä rajoilla. Länsi-Balkanin reitin muuttoliikevirroista 25.10.2015 järjestetyn päämieskokouksen julkilausumassa muistutettiin ei rekisteröintiä, ei oikeuksia periaatteesta, jonka mukaan maa voi estää kolmannen maan kansalaisen maahanpääsyn tai käännyttää hänet, jos henkilö ei rajanylityspaikalla hae turvapaikkaa. Periaatteen käytännön toimeenpanon käsittelyä jatketaan ylimääräisessä OSAneuvostossa 9.11.2015. Suomessa pääsyn epäämistä tai käännyttämistä koskevan päätöksen täytäntöönpano rajanylityspaikalla voi tapahtua välittömästi muutoksenhausta huolimatta, jos henkilö ei hae turvapaikkaa, eikä hallinto-oikeus toisin määrää. Palauttaminen ja takaisinotto Tehokas ja toimiva palautuspolitiikka on välttämätöntä muuttoliikkeen hallitsemiseksi. Keskeistä on jakaa maahantulijat kansainvälistä suojelua tarvitseviin ja palautettaviin. Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet tulee palauttaa viipymättä. Jäsenmaiden tulee huolehtia paluudirektiivin asianmukaisesta toimeenpanosta. Lokakuun Eurooppa-neuvosto korosti palautusten osalta, että jäsenmaiden on tehostettava paluudirektiivin täytäntöönpanoa. Komissio antaa joulukuussa 2015 Frontex-asetuksen muutosehdotuksen, jolla on tarkoitus laajentaa viraston toimivaltuuksia siten, että sillä olisi itsenäinen oikeus käynnistää yhteisiä palautusoperaatioita. Frontexiin on myös tarkoitus perustaa paluutoimisto. Kolmansien maiden kanssa tehdyt takaisinottosopimukset ovat EU:lle tärkeä väline laittoman maahanmuuton torjunnassa. Jäsenmaat voivat joko itse solmia sopimuksia kolmansien maiden kanssa taikka pyrkiä tähän yhdessä muiden jäsenmaiden kanssa. Voidaan myös pyytää, että EU neuvottelisi takaisinottosopimuksen. Palauttamisessa ja takaisinotossa lisätään vaikuttavuutta kolmansiin maihin hyödyntäen tarvittaessa enemmällä enemmän periaatetta, jonka mukaan esimerkiksi kauppa- tai kehityspoliittisia toimia voidaan ehdollistaa takaisinottoon liittyvien toimien toteuttamiseen. Vallettan huippukokouksen (11. 12.11.2015) tarkoituksena on sopia afrikkalaisten kumppanimaiden kanssa yhteisistä välittömän ja pitkän aikavälin toimenpiteistä, joilla voidaan edistää muuttoliikkeen hallintaa ja vaikuttaa muuttoliikkeen juurisyihin. Yksi huippukokouksen päätavoite on tehostaa palauttamis- ja takaisinottomenettelyjä. Tarvitaan EU:n yhteinen turvallisten alkuperämaiden luettelo, jolla myös hillitään turvapaikanhakijoiden lähtemistä ao. maista. Komissio teki syyskuussa ehdotuksen EU:n yhteisestä turvallisten alkuperämaiden luettelosta, johon sisältyisivät Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kosovo, Makedonia, Montenegro, Serbia ja Turkki. Eräät jäsenvaltiot ovat vastustaneet Turkin sisällyttämistä luetteloon, eikä luettelosta ole saavutettu yhteisymmärrystä. Tällä hetkellä 12 jäsenmaalla on turvallisten alkuperämaiden luettelo, joiden sisältö vaihtelee maittain. Muun muassa Saksa on aivan viime aikoina laajentanut luetteloaan. Muiden maiden kansallisilla luetteloilla on huomattava vaikutus turvapaikanhakijoiden virtoihin ja siten myös Suomeen kohdistuvaan paineeseen. LIITTEET
Asiasanat Hoitaa Tiedoksi Eurooppa-neuvosto, muuttoliike SM, VNK EUE, LVM, MMM, OKM, OM, PLM, STM, TEM, TPK, UM, VM, VTV, YM 5(5)