Työelämän suhteet ja työmarkkinat Suomessa

Työelämän suhteet ja työmarkkinat Suomessa

Työelämän suhteet ja työmarkkinat Suomessa Suomessa järjestäytyneet työmarkkinat 4 Kollektiivinen työoikeus ja työehtosopimusten tehtävät 7 Työehtosopimusjärjestelmä yksityissektorilla 8 Työriitojen sovittelu ja työoikeusriitojen ratkaiseminen 9 Yleissitova työehtosopimus on minimi 10 Palkat, työajat ja vuosilomat 11 Yhdenvertaisuus ja syrjintäkiello 12 Yksityisyyden suoja työelämässä 12 Henkilöstön osallistumisjärjestelmät 13 Työstä sosiaaliturvaa 14

Suomessa järjestäytyneet työmarkkinat Suomessa palkansaajien järjestäytymisaste on varsin korkea verrattuna moneen muuhun Euroopan maahan. Noin 75 prosenttia työntekijöistä kuuluu ammattiliittoon. Vakiintuneet ja hyvin toimivat työmarkkinasuhteet mahdollistavat laajan sopimustoiminnan. Työmarkkinakeskusjärjestöt tekevät tulosopimuksia, jossa sovitaan raamit liittotason sopimuksille mm. palkankorotusten suuruudesta sekä sosiaali-, eläke- ja koulutuseduista. Hallitus tukee maltillisten sopimusten syntymistä osaltaan työ-, sosiaali- ja veropoliittisilla toimenpiteillä. Liittotason työehtosopimuksilla on merkittävä asema työntekijöiden vähimmäistyöehtojen määrittelyssä. Niissä on määräyksiä muun muassa palkoista, työajoista ja vuosilomista. Suomessa palkat määräytyvät yleensä alakohtaisten työehtosopimusten mukaan lähes 90 % palkansaajista. Erillistä minimipalkkalakia ei ole. Suurin osa työsuhteista on vakinaisia, vaikkakin lyhytaikaiset työsuhteet ovat yleistyneet. Osa-aikatyö ei ole yhtä yleistä kuin muualla Euroopassa. Vuoden 2005 viimeisimmän tilaston mukaan 2 095 000 palkansaajasta kokoaikatyössä oli 1 576 900 ja osa-aikatyössä oli 283 000 henkilöä. Perhevapaiden ja päivähoitojärjestelmän ansiosta naiset osallistuvat aktiivisesti työelämään ja käyvät kokopäivätyössä. 4

6 000 000 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 Väestön kuuluminen eri ryhmiin vuonna 2005 Väestö 31.12.2005 5 256 000 15-74-vuotias väestö 3 947 700 Työvoimaan kuulumattomat 1 327 200 Työttömät 219 700 Työvoima 2 620 500 Työlliset 2 400 800 Naiset 1 157 920 Miehet 1 242 880 Yrittäjät 303 100 Työlliset julkisella sektorilla 653 400 Palkansaajat 2 097 600 Työlliset yksityisellä sektorilla 1 744 300 Lähde: Tilastokeskus

Työlliset toimialoittain vuosina 1991 2005 850 `000 henkilöä 750 Palvelut 650 550 Teollisuus 450 Kauppa 350 250 Rahoitus Liikenne 150 Rakentaminen Maa- ja metsätalous 50 19 91 9 2 9 3 9 4 9 5 9 6 9 7 9 8 9 9 0 0 01 0 2 0 3 0 4 0 5 6

Kollektiivinen työoikeus ja työehtosopimusten tehtävät Järjestäytynyt työnantaja noudattaa liittonsa solmimaa työehtosopimusta (ns. normaalisitova työehtosopimus). Työehtosopimuksella on kaksi keskeistä tehtävää: turvata sopimuksen voimassaolon aikana työrauha ja määrittää työntekijöiden vähimmäistyöehdot (palkan, työajat). Sopimuksen voimassaoloaikana sopimusosapuolet eivät saa järjestää siihen kohdistuvia lakkoja tai muita työtaistelutoimenpiteitä. Työnantajaliiton ja ammattiliiton tehtävänä on valvoa sopimusten noudattamista. Työ- tai virkaehtosopimuksessa sovitut edut ovat vähimmäisehtoja, joita ei saa alittaa. Työ- tai virkaehtosopimuksessa voidaan valtuuttaa paikallisesti (yritystasolla) sopimaan työehtosopimusta alemmista vähimmäistyöehdoista. 7

Työehtosopimusjärjestelmä yksityissektorilla Työnantajien keskusjärjestö Keskitetyt sopimukset YLEISET SOPIMUKSET Palkansaajien keskusjärjestö Työnantajaliitto Työehtosopimus Ammattiliitto Yritys Paikallinen sopiminen Työntekijä Luottamusmies Työnantaja Työsopimus Työntekijä 8

Työriitojen sovittelu ja työoikeusriitojen ratkaiseminen Työelämään liittyvien eturiitojen käsittelyyn on luotu pysyvä työriitojen sovittelujärjestelmä. Sen tarkoituksena on auttaa työmarkkinajärjestöjä pääsemään kollektiivisopimukseen silloin, kun neuvottelut ovat kariutuneet. Sovittelusta vastaavat valtakunnansovittelija ja kuusi piirisovittelijaa. Kollektiivisopimusten (työehtosopimusten) sisällöstä tai rikkomisesta syntyneet ns. oikeusriidat voidaan viedä työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työtuomioistuimen toimivaltaan kuuluu ratkaista kysymykset työehto- ja virkaehtosopimusten pätevyydestä, voimassaolosta, sisällöstä ja laajuudesta sekä tietyn sopimuskohdan oikeasta tulkinnasta. Työtuomioistuin ratkaisee myös laittoman työtaistelun hyvityssakon suuruuden. Työtuomioistuimen päätös on lopullinen. Työnantajan ja työntekijän väliset oikeudelliset riidat, jotka eivät koske kollektiivisopimuksia, käsitellään yleisissä tuomioistuimissa. 9

Yleissitova työehtosopimus on minimi Työsuhteessa tehtävässä työssä työntekijän oikeudet ja velvollisuudet määräytyvät työoikeudellisen lainsäädännön mukaan. Työnantajaliittoon kuulumattomat järjestäytymättömät työnantajat ovat velvollisia noudattamaan alan yleissitovaksi vahvistetun työehtosopimuksen (ns. yleissitova työehtosopimus) määräyksiä mm. palkoista, työajoista ja muista ehdoista. Valtioneuvosto asettaa työehtosopimusten vahvistamislautakunnan viideksi vuodeksi kerrallaan. Yleissitovien työehtosopimusten luettelo on saatavissa maksutta internetistä. (www.finlex.fi) 10

Palkat, työajat ja vuosilomat Vuonna 2005 keskipalkka oli 2 500 euroa, ja käteen jäi 1 705 euroa. Suomalaisten viikkotyöajat ovat Euroopan unionin keskitasoa. Ylitöitä Suomessa kuitenkin tehdään Euroopan keskitasoa enemmän. Viikkotyöajat vaihtelevat toimialoittain ja ammattiaseman mukaan useitakin tunteja. Vuonna 2003 palkansaajien normaali viikkotyöaika työehtosopimuksessa määritelty tai muuten sovittu työaika oli keskimäärin 36,8 tuntia. Tehty työaika oli 35,9 tuntia, johon kuuluvat palkalliset ja palkattomat ylityöt ja kotona tehty ansiotyö. Tehty työaika vaihtelee normaalityöaikaa selvemmin suhdanteiden mukaan. Normaalityöajat olivat pisimpiä kuljetuksessa, rakentamisessa ja teollisuudessa (40,6 38,7 tuntia), lyhimpiä tietoliikenteessä, koulutuksessa ja kiinteistöalan palveluissa (34,5 34,1 tuntia). Palkallista vuosilomaa on oikeus saada joko kaksi tai kaksi ja puoli arkipäivää kultakin lomanmääräytymiskuukaudelta palvelussuhteen kestosta riippuen. 11

Yhdenvertaisuus ja syrjintäkiellot Yhdenvertainen kohtelu on perusoikeus. Yhdenvertaisuuslain ja eri lakien syrjintäkieltojen tavoitteena on turvata työnhakijoille ja työntekijöille, virkamiehille ja viranhaltijoille yhdenvertainen kohtelu ja suojata heitä syrjinnältä työelämässä. Välitön ja välillinen syrjintä, häirintä ja ohje tai käsky syrjiä sekä vastatoimet ovat kiellettyjä. Naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevan lain tavoitteena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja parantaa naisten asemaa erityisesti työelämässä. Yksityisyyden suoja työelämässä Suomessa on ainoana EU:n jäsenmaana voimassa erityinen työelämän tietosuojalaki (laki yksityisyyden suojasta työelämässä). Laissa on säännökset mm. huumausainetestauksesta, kameravalvonnasta ja sähköpostin suojasta. Tämän erityislain lisäksi työelämässä sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn yleislakeina henkilötietolakia ja sähköisen viestinnän tietosuojalakia. Työelämän tietosuojalaissa on sovitettu yhteen työnantajan toimintaan liittyvä tarve käsitellä työntekijöiden henkilötietoja ja vaatimukset työntekijöiden yksityisyyden suojasta. 12

Vuoden 2003 alusta lähtien ns. rikostaustan selvittämismenettelylaki on antanut mahdollisuuden selvittää lasten kanssa työskentelemään valittavien henkilöiden rikostaustaa. Tavoitteena on vähentää lasten riskiä joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyksi, väkivallan kohteeksi tai houkutelluksi huumausaineiden käyttöön. Henkilöstön osallistumisjärjestelmät Henkilöstön osallistumisjärjestelmät tarjoavat yrityksen henkilöstölle mahdollisuuden ottaa osaa yritystä koskevaan päätöksentekoon. Näin henkilöstön asiantuntemusta voidaan käyttää hyväksi yrityksen johtamisessa ja saada arvokasta tietoa työolojen ja ympäristön kehittämiseksi. Yhteistoiminnan menettelytavoista yrityksissä on säädetty ns. yhteistoimintalaissa. Yhteistoiminta käsittää henkilöstölle tiedottamisen ja henkilöstön kuulemisen. Kuulemalla työntekijöitä lisätään heidän vaikutusmahdollisuuksiaan. Ennen kuin työnantaja ratkaisee yhteistoimintamenettelyn piirin kuuluvan asian, on hänen neuvoteltava toimenpiteen perusteista, vaikutuksista ja vaihtoehdoista niiden työntekijöiden ja toimihenkilöiden tai henkilöstön edustajien kanssa, joita asia koskee. 13

Työstä sosiaaliturvaa Suomen sosiaaliturvajärjestelmä turvaa varsin kattavasti ansioon suhteutetun toimeentuloturvan lisäksi perustoimeentulon ja -palvelut koko väestölle. Vähimmäismääräistä etuutta maksetaan henkilölle, jolla ei ole työansioita. Sosiaaliturvaetuuksia ovat eläketurva, sairauspäiväraha, äitiys-, isyys-, vanhempain- ja erityisäitiyspäiväraha sekä työttömyyspäiväraha ja työmarkkinatuki. Hyödyllisiä nettiosoitteita: www.mol.fi www.mol.fi/finnwork www.tyosuojelu.fi www.kela.fi www.ek.fi www.vm.fi www.kuntatyonantajat.fi www.sak.fi www.sttk.fi www.akava.fi www.yrittajat.fi www.etk.fi www.vero.fi 14

Kuva: Suomen kartta / TE-keskukset työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta te-keskuksittain. Keskimäärin 2005 % (lkm) 15-18,3 (3) 10-14,9 (8) 0-9,9 (4)

Työelämän suhteet ja työmarkkinat Suomessa Tme8.018s 6/2006