YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA 107 20.10.2016 Lausunto käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta / Fennovoima Oy/VO YMLA 107 Fennovoima Oy on toimittanut Työ- ja elinkeinoministeriölle ym pä ristö vai ku tus ten arviointiohjelman käytetyn ydinpolttoaineen lop pu si joitus hank kees ta. YVA-ohjelman jättäminen on käynnistänyt ym pä ris tövai ku tus ten arvioinnista annetun lain (468/1996, YVA-laki) mukaisen ym pä ris tö vai ku tus ten arviointimenettelyn. Hankkeen yh teys vi ranomai se na toimii työ- ja elinkeinoministeriö (TEM). Työ- ja elin kei nomi nis te riö on varannut mm. hankkeen vaihtoehtojen sijaintipaikkojen vai ku tus alu een kunnille ja muille yhteisöille tilaisuuden antaa lausuntonsa käy te tyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ym päris tö vai ku tus ten arviointiohjelmasta (TEM/1308/08.05.01/2016). Asiaa kos ke nees sa yleisötilaisuudessa tuli esille, että myös muut tahot voivat esittää lau sun to ja ja kannanottoja YVA-ohjelmasta. Lausunto tulee toimittaa TEM:iin osoitteella Työ- ja elinkeinoministeriö, PL 32, 00023 Val tio neu vos to tai sähköpostilla osoitteeseen kirjaamo@tem.fi viimeistään 9.11.2016. Lisätietoja hankkeesta ja arviointiohjelmasta saa Fen no voi ma Oy:stä Marjaana Vainio-Mattilalta (puh 020 757 9206 ja s-posti mar jaana.vainio-mattila@fennovoima.fi) ja työ- ja elin kei no mi nis te riös tä Jorma Aurelalta (puh. 050 5922 109 ja s-posti jor ma.aurela@tem.fi). YVA-ohjelma on nähtävissä osoitteessa www.tem.fi/yva-ohjelma-2016. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen tarkoituksena on huo leh tia Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen käytön yhtey des sä syntyvästä käytetystä ydinpolttoaineesta. Fennovoima raken nut taa myöhemmin valitsemalleen loppusijoituspaikalle käytetyn ydin polt to ai neen huollon toteuttamaksi tarvittavat maanpäällisen kap se loin ti lai tok sen ja maanalaiset loppusijoitustilat sekä muut apuja oheis ti lat. Kapselointilaitoksessa käytetty ydinpolttoaine pakataan lop pu si joi tuskap se lei hin, jotka sijoitetaan loppusijoituslaitokseen eli kallioperään sa to jen metrien syvyyteen rakennettuihin tunnelitiloihin. Ydin voi malai tok sen toiminta-aikana käytettyä ydinpolttoainetta syntyy yhteensä noin 1 200 1 800 uraanitonnia vastaava määrä, joka tarkoittaa noin 700 900 loppusijoitettavaa kapselia. Fennovoima suunnittelee ra-
ken nut ta van sa kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen joko Eurajoelle tai Py hä joel le. Arviointiohjelma on Fennovoiman suunnitelma tarvittavista sel vi tyksis tä ja arviointimenettelyn järjestämisestä ympäristövaikutusten huo mi oon ottamiseksi hankkeen suunnittelussa. Käytetyn ydinpolttoaineen lop pu si joi tus han ke vaatii toteutuakseen valtioneuvoston pe ri aa te pää tök sen sekä rakentamis- ja käyttöluvat. Periaatepäätösvaiheessa myös sijaintipaikan kunta ratkaisee, ottaako se alueelleen lop pu si joi tus paik kaa. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittaminen alkaisi Fen no voi man tämän hetken suunnitelman mukaan aikaisintaan 2090-lu vul la. Hankkeen lyhyt kuvaus Valtioneuvoston vuonna 2010 annetussa ydinvoimalaitoksen pe ri aate pää tök ses sä on todettu, että Fennovoima Oy:n tulee kesäkuun 2016 loppuun mennessä esittää työ- ja elinkeinoministeriölle joko käy te tyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta koskeva yhteistyösopimus ny kyis ten jätehuoltovelvollisten kanssa tai omaa käytetyn ydin polt toai neen kapselointi- ja loppusijoituslaitosta koskeva ym pä ris tö vai kutus ten arviointiohjelma (YVA-ohjelma). Arviointimenettelyn aikana on YVA-oh jel maan liittyen järjestetty avoimet yleisötilaisuudet Eurajoella ja Pyhäjoella. Vastaavat tilaisuudet pidetään vielä YVA-se los tus vaihees sa. YVA-menettelyssä tarkastellaan Fennovoiman oman käy tetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen tutkimus-, ra ken ta mis-, käyttö- ja sulkemisvaiheita. Tarkasteltavat vaihtoehtoiset si jain ti paik ka kun nat ovat Vaihtoehto 1: Eurajoki ja Vaihtoehto 2: Py hä jo ki, Sydänneva. Pyhäjoen kohdealue sijaitsee Yppäri Alavieska tien pohjoispuolella Pyhäjoen ja Kalajoen rajan läheisyydessä lähellä Me ri jär ven ja Alavieskan raja-aluetta. Eurajoen osalta mahdollinen ydin jät teen loppusijoitusalue on vielä selvitysvaiheessa. Si jain ti paik ko jen soveltuvuutta loppusijoituskäyttöön arvioidaan YVA-menettelyn ai ka na. Uusia sijaintipaikkoja on tarvittaessa mahdollista ottaa tar kas te luun hankkeen myöhemmissä vaiheissa tai toinen, Pyhäjoki tai Eu ra jo ki, voi pudota pois. Nollavaihtoehtona tarkastellaan hankkeen to teut tamat ta jättämistä eli tilannetta, jossa käytetyn ydinpolttoaineen kap seloin ti- ja loppusijoituslaitosta ei rakenneta. Samanaikaisesti YVA-ohjelman käynnistämisen kanssa Fennovoima on aloittanut yhteistyön suomalaisen ydinjätehuoltoyhtiö Posiva Oy:n kans sa solmimalla palvelusopimuksen sen tytäryhtiön Posiva So lutions Oy:n kanssa. Palvelusopimuksella varmistetaan Posiva Oy:n hank keen myötä alalle lähes 40 vuoden aikana kehittyneen osaa misen hyödyntäminen Fennovoiman käytetyn ydinpolttoaineen lop pu sijoi tuk ses sa. Fennovoima myös jatkaa neuvotteluita ydin jä te huol to-
vel vol lis ten kanssa koskien pidemmän aikavälin yhteistyötä käytetyn ydin polt to ai neen loppusijoituksessa. Fennovoiman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitussuunnitelma perus tuu Ruotsissa ja Suomessa kehitettyyn KBS-3-konseptiin. KBS-3-kon sep tin lähtökohtana on niin sanottu moniesteperiaate, jossa käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiiviset aineet eristetään useiden toi si aan varmentavien suojarakenteiden (vapautumisesteiden) sisällä. Va pau tu mis es tei den avulla varmistetaan, etteivät käytetyssä ydin polt to ai nees sa olevat radioaktiiviset aineet pääse elolliseen luontoon tai ih mis ten ulottuville. KBS-3-konseptin mukaisessa lop pusi joi tus rat kai sus sa käytetty ydinpolttoaine (ydinpolttoainepelletit sauvamaisissa ydin polt to ai neen suojakuorissa) pakataan kupariseen valurautaisella si sä osal la varustettuun loppusijoituskapseliin (Olkiluoto 1:n ja 2:n lop pu si joi tus kap se lin koko: halkaisija n. 1 m ja pituus 4,8 m), ym pä röi dään bentoniittisavella ja sijoitetaan syvälle peruskallioon porattuihin lop pu si joi tus rei kiin. Loppusijoitus voidaan toteuttaa joko pystyyn (KBS-3V-kon sep ti) tai vaakaan (KBS-3Hkonsepti) porattuihin reikiin. Suomen kallioperän soveltuvuutta korkea-aktiivisen ydinpolttoaineen lop pu si joi tuk seen on tutkittu 1970-luvun loppupuolelta lähtien. Tut kimuk set osoittivat, että Suomesta on mahdollista löytää tur val li suuskri tee rit täyttävä loppusijoitukseen todennäköisesti soveltuva si joi tuspaik ka. Lähtökohtana tutkimukselle on kallioperän mosaiikkimainen ra ken ne, jossa kallioperän ehjiä lohkoja rajaavat erikokoiset rik ko naisuus vyö hyk keet. Näiden suurten lohkojen, kohdealueiden, sisällä pie nem pien rikkonaisuusvyöhykkeiden rajaamana on määritelty tut kimus aluei ta, jotka ovat kooltaan ja ominaisuuksiltaan mahdollisesti so vel tu via jatkotutkimuksiin ja loppusijoitukseen. Tutkimusaluetta ei suo si tel la jatkotutkimuksiin, jos tutkimusalueella sijaitsee tunnettu mal mi mi ne raa li esiin ty mä tai jos 500 metrin säteellä tutkimusalueesta si jait see merkittävä luonnonsuojelu- tai pohjavesialue riippumatta sen muis ta ominaisuuksista. Tutkimuksen kohdealue voi sisältää yhden tai useampia pienempiä tutkimusalueita. Myöhemmissä vaiheissa tut ki mus alueil la suoritetaan useita geologisia tutkimuksia, joiden pe rus teel la tutkimusalueen sisältä voidaan osoittaa loppusijoituslaitoksen si joi tus paik ka. Geologisten ja ympäristöllisten selvitysten perusteella ar vioi daan alueiden potentiaalia jatkotutkimuksiin. Lopullisessa tut ki mus aluei den valinnassa otetaan huomioon myös muun muassa so sio eko no mi set tekijät sekä yhteiskunnallinen hyväksyttävyys. Alus ta van tutkimusvaiheen tulosten perusteella Pyhäjoelta on tunnistettu yk si loppusijoitukseen mahdollisesti soveltuva tutkimusalue, Sy dän ne va, joka on nyt mukana YVA-ohjelmassa. Eurajoen osalta alustava tut ki mus vai he käynnistyy YVA-ohjelman jättämisen jälkeen ja tut ki mus alue tullaan osoittamaan ennen YVA-selostusvaihetta. Lop pu si joi tuk sel le suotuisia ominaisuuksia kallioperässä ovat kallion vakaus ja tiiveys,
pohjaveden vähäinen virtaus, suotuisa pohjavesikemia, ra dio ak tii visten aineiden pidättyminen kallioon ja suoja luonnonilmiöitä ja ihmisen toimintaa vastaan. Hankkeen aikataulu on pitkä. YVA-ohjelman jättämisestä käynnistyy usei ta vuosia kestävä tutkimusvaihe, jonka aikana selvitetään tut kimus aluei den geologiset ominaisuudet ja soveltuvuus lop pu si joi tuskäyt töön. Loppusijoituspaikan soveltuvuudelle on asetettu lukuisia tur val li suu teen liittyviä vaatimuksia erityisesti alueen kal lio-olo suh teisiin liittyen, joiden selvittämiseksi vaaditaan useita vuosia, jopa vuosi kym me niä, kestävä tutkimusohjelma. Tutkimusvaiheen aikataulu tar ken tuu tutkimusohjelman perusteella. Tutkimusohjelma laaditaan erik seen eri tutkimusalueille. Tutkimusten loppuvaiheessa aloitetaan loppusijoitushankkeen ym päris tö vai ku tus ten arviointi ja YVA-selostuksen laatiminen. YVA-se lostus valmistuu viimeistään siten, että käytetyn ydinpolttoaineen lop pusi joi tus paik ka voidaan valita 2040-luvulla. Fennovoiman ydin polt to aineen loppusijoituksen arvioidaan tämän hetken suunnitelmien mukaan alkavan aikaisintaan 2090-luvulla ydinvoimalaitoksen ra ken tamis lu pa ha ke muk sen mukaisesti. Hankkeen arvioitu kokonaiskesto on yli 100 vuotta. Ydinjätehuollon yleisten turvallisuusperiaatteiden mukaan lop pu si joituk ses ta ei saa aiheutua terveyttä vaarantavia haittoja eikä muu takaan vahinkoa ympäristölle (ihmisille, kasveille tai eläimille) ja omaisuu del le. Periaate yltää myös pitkälle tulevaisuuteen. Loppusijoitus ei tu le vai suu des sa kaan saa aiheuttaa terveys- tai ympäristöhaittoja. Lop pu si joi tuk sen turvallisuus on pystyttävä osoittamaan riittävällä var muu del la jopa miljoonan vuoden päähän. Loppusijoituksen yh teydes sä puhutaankin pitkäaikaisturvallisuudesta, jolla tarkoitetaan ympä ris tön säteilyturvallisuutta loppusijoituslaitoksen sulkemisen jälkeisenä ai ka na. Säteilyturvakeskuksen määräyksen (Y/4/2016 30 ) mukaan lop pu sijoi tuk sen pitkäaikaisturvallisuuden on perustuttava toisiaan täy den tävien vapautumisesteiden aikaansaamiin pitkäaikaisturvallisuuden turval li suus toi min toi hin siten, että yhden tai useamman pit kä ai kais turval li suu den turvallisuustoiminnon heikentyminen tai ennakoitavissa ole va kallioperässä tapahtuva tai ilmastollinen muutos ei vaaranna pit kä ai kais tur val li suut ta. YVA-ohjelmassa on todettu, että KBS-3-lop pu si joi tus kon sep tin turvallisuus perustuu moniesteperiaatteeseen eli use aan toisiaan varmistavaan vapautumisesteeseen. Nyt puheena oleva YVA-menettely ei ole lupamenettely. Sen tar koituk se na on tuottaa materiaalia hankkeen suunnitteluun ja myö hemmän luvituksen tarpeisiin. Erityisen tärkeää on selvittää mah dol li-
suuk sia ehkäistä ja rajoittaa hankkeen haittavaikutuksia suunnittelun ja to teu tuk sen keinoin. YVA-ohjelman jälkeen laadittava YVA-selostus lii te tään osaksi käytetyn ydinpolttoaineen kapselointija lop pu si joi tus lai tok sen periaatepäätöshakemusta (PAP-hakemus). Suomen ydin ener gia lain mukaan yleiseltä merkitykseltään huomattavan ydin lai tok sen rakentaminen edellyttää valtioneuvoston tekemää ja eduskunnan voi maan jättämää periaatepäätöstä siitä, että ydinlaitoksen ra ken ta mi nen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Lop pu si joi tus lai tok sen rakentaminen valitulle paikalle edellyttää myös kyseessä olevan kun nan hyväksyntää. Periaatepäätöksen lisäksi vaaditaan ydin ener gia lain mukaiset rakentamis- ja käyttöluvat. Merkittävimmiksi hankkeen aiheuttamiksi ympäristövaikutuksiksi on täs sä vaiheessa tunnistettu erityisesti maa- ja kallioperään sekä pohja ve siin kohdistuvat vaikutukset huomioon ottaen hankkeen maanalai nen rakentaminen ja sen pitkä kesto. Lisäksi ihmisiin kohdistuvat vai ku tuk set, varsinkin ihmisten eri tavoin kokemat vaikutukset, voivat nous ta merkittäviksi hankkeen aikana. YVA-selostuksessa ym pä ristö vai ku tus ten merkittävyyttä tullaan arvioimaan muun muassa vertaa mal la ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen ot taen huomioon alueen nykyinen ympäristökuormitus. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti tut ki musalu een lähiympäristöön kohdistuvia vaikutuksia, mutta vaikutusten ar vioin ti ulotetaan niin laajalle alueelle kuin vaikutukset yltävät. Tarkas te lu alue pyritään määrittelemään niin suureksi, ettei merkittäviä ym pä ris tö vai ku tuk sia voida olettaa ilmenevän enää tarkasteltavan alu een ulkopuolella. Varsinainen vaikutusalueiden määrittely tehdään ar vioin ti työn tuloksena ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. Päätösehdotus Raahen ympäristölautakunnan lausunnoksi YVA-oh jel mas ta (VO): Raahen ympäristölautakunta katsoo, että Suomessa ym pä ris tö vai kutus ten kannalta paras vaihtoehto on sijoittaa ydinjätteet vain yhteen paik kaan tai ainakin sijoituspaikkojen tulisi suuntautua samalle alueel le. Suomessa on tulevaisuudessa nykyisten ratkaisujen mukaan vain kolme ydinvoimalaitospaikkaa, jonka johdosta yhden lop pu si joitus pai kan tulisi riittää. Kyse on teknisesti ja taloudellisesti haas ta vasta hankkeesta, jossa loppusijoitettava ydinpolttoainejäte on va ras toita va pitkäaikaisturvallisesti. Fennovoima Oy:n palvelusopimus yhteis työs tä Eurajoelle loppusijoitusluolastoa toteuttavan ydin jä te huolto yh tiön Posiva Oy:n kanssa on tärkeä tämän hankkeen kannalta myös sii nä tapauksessa, että yhteistä loppusijoitusratkaisua ei synny.
Laadittu ympäristövaikutusten arviointiohjelma Fennovoima Oy:n käy te tyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeesta täyttää ennalta arvioi den tulevien vaikutusten osalta hyvin YVA-lain mukaiset tavoitteet, mi tä työohjelmaksi katsottavalta ohjelmalta voidaan edellyttää. YVA-oh jel mas sa esitetyt molemmat sijoituspaikat ovat 0-vaihtoehdon kans sa todellisia vaihtoehtoja. Mikäli sijoituspaikaksi tulee Pyhäjoen kun nan alue, tulee myös lähialueen kunnat (erityisesti Kalajoki, Me ri jär vi ja Alavieska) ja kuntien lähiasutus huomioida hyvin hankkeen osal li si na. Ohjelmassa on syytä huomioida, että mahdollisten on net to muus ti lan tei den lisäksi hankkeesta on odotettavissa laajemmalle ulot tu via vaikutuksia ihmisten kokemuksiin ja suhtautumiseen hank kee seen. Nämä vaikutukset voivat nousta merkittäviksi hankkeen ede tes sä. Ympäristövaikutusten arvioinnin pohjatiedoiksi tulee sijoituspaikkojen lä hi alueil ta tehdä kattavat luonto- ja maisemaselvitykset. Läh tö tie toina tulee olla hyvät luonto- ja maisemaselvitykset. Raahen ym pä ris tölau ta kun ta pitää tärkeänä, että YVA-ohjelmassa kuvatut ydinjätteen kal lio pe rään sijoittamisen suorat vaikutukset luontoon, maa- ja kal liope rään, pohjavesiin ja pintavesiin jäävät kapselointilaitoksen ja si joitus alu een lähialueelle. Selvitettäväksi tulee myös, aiheutuuko vai kutuk sia joissakin erityistapauksissa myös kauemmaksi. Ratkaisujen tu lee olla sellaisia, että ydinjätteestä ei ole sulkemisen jälkeen enää si joi tus pai kan ulkopuolelle ulottuvia ympäristövaikutuksia. YVA-tarkas te lus sa tulee olla selvitys loppusijoituspaikalta vaadittavista pitkän ai ka jak son luonnonvoimien kestosta. Tarkasteltavana tulee olla ydinpolt to ai ne jät teen korkeampaa radioaktiivisuusaikaa vastaavan ajanjak son luonnonilmiöt menneeltä ajalta. Tämä saattaa tarkoittaa si joitus pai kal ta vaadittavaksi kestoksi mm. yhden tai useammankin jääkau den rasitukset ja tuhansien vuosien sijaintia 100 200 metrin syvyy des sä meren pinnan alapuolella ja sen aiheuttamat vaikutukset. YVA-oh jel mas sa esitetyin geologisin perustein valittu Sydännevan koh de alue vaikuttaa hyvin perustellulta. Kuitenkin vasta tarkempien tut ki mus ten jälkeen tulee ratkaista, täyttääkö alue lop pu si joi tus paikal ta edellytetyt kaikki turvallisuustekijät. Kaikki valittavat ratkaisut tulee teh dä riittävällä asiantuntemuksella ja tarvittavaa asian tun ti javer kos toa tulee rakentaa aktiivisesti jo hyvissä ajoin ennen hankkeen to teu tus vai het ta. Ratkaisuista ja valintojen perusteista tulee tehdä jat ku vas ti riittävää tiedottamista ja asiassa on käytävä avointa vuo rovai kut teis ta kanssakäyntiä kansalaisten suuntaan. YVA-selvityksessä tulee esit tää myös, millainen loppusijoituspaikka on sulkemisen jälkeen ja mi tä maankäyttörajoitteita alueelle jää pysyvästi. Pyhäjoen Sydännevan osalta kohdealueelta tutkimusalueen tai tut kimus aluei den valinnan yhteydessä tulee huomioida lähialueelle suunni tel tu muu maankäyttö kuten Karhunnevankankaan tuu li voi ma puis-
to alue ja hankealueen koillispuolelta menevä tärkeä valtakunnallinen voi ma joh to käy tä vä. Ydinvoimalan ydinpolttoaineen jätteen kuljetus kapselointilaitokselle ja loppusijoituspaikalle on suunniteltava ja toteutettava huolellisesti. Mi kä li loppusijoituspaikka tulee Eurajoelle, tulee YVA-arvioinnissa tar kas tel la laajemmin myös eri vaihtoehdot kuljetusreiteistä ja kul jetus muo dois ta Hanhikivenniemen ydinvoimalaitokselta. Hankealueelle tu le vat kulkuyhteydet ja niiden kunnostus- tai rakennustarpeet tulee sel vit tää ympäristövaikutuksia arvioitaessa. Käytetyn ydinpolttoaineen kul je tus ten turvallisuus muodostaa tärkeän osan ko ko nais tur val li suut ta, Ympäristölautakunta pitää tärkeänä, että myös muunlaiset ratkaisut kuin loppusijoitus kallioperään pidetään YVA-ohjelmassa vielä mu kana YVA-prosessin pitkästä kestosta johtuen. Vaikka nykyisen ydinener gia lain mukaan käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettava Suomeen pysyväksi tarkoitetulla tavalla, ei tämä sulje pois lop pu si joi tetta vaa materiaalia vähentäviä tai jätteen haitallisia ympäristövaikutuksia eh käi se viä muita käsittelytapoja Suomessa tai muualla. Maailmalla eri lai set ratkaisut ydinvoimalaitosten polttoainejätteen lop pu si joi tuk ses ta tai käsittelystä ovat laajalti selvitysvaiheissa ja mitään ratkaisua ei kannata tässä vaiheessa sulkea Suomessakaan pois en nen ai kai ses ti. YVA-selostuksessa tulee periaatteellisella vertailulla käydä läpi tuo rein tieto ydinpolttoaineen jätteen käsittelystä ja loppusijoituksesta maa il mal la. Ydinjätteen loppusijoitushankkeen YVA-lain mukainen ym pä ris tö vaiku tus ten arviointiprosessi on hyvin pitkäaikainen. Tämän vuoksi YVA-oh jel maan tulee kirjata näkyviin myös tutkimusjakson aikana vai ku tus alu een asukkaille ja laajalle yleisölle tapahtuva vaiheittainen tie dot ta mi nen selvitysten ja tutkimusten etenemisestä. Tiedottamisen mer ki tys korostuu tässä hankkeessa, koska YVA-ohjelman ja YVA-se los tuk sen väli on esitetyn aikataulun mukaan noin 20 vuotta. Alu een maankäytön suunnittelu tulee suunnitella aikataulullisesti luon te vak si osaksi YVA-arviointia. Alueelle tulee laadittavaksi maakun ta kaa va (tai kaavan muutos), osayleiskaava ja asemakaava. Tässä vaiheessa hanketta on hyvä myös huomioida vielä hankkeen ai ka tau lu. Fennovoima Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja lop pu si joi tus hank keen aikataulun mukaan sijoituskunnan valinta (YVA-oh jel man mukaan joko Pyhäjoki tai Eurajoki), kunnan kanta pe ri aa te ta sol la ja valtioneuvoston periaatepäätös tulevat ratkaistavaksi vas ta 2040-luvun kuluessa. Rakentamisluvan ja muiden lupien haku on ajankohtainen vasta 2070-luvulla ja loppusijoituslaitoksen ra ken ta mi nen alkaisi 2080-luvulla. Seuraavalla vuosikymmenellä alkaisi kak si kym men tä vuotta kestävä
ydinpolttoaineen loppusijoitus ja laitos oli si suljettuna vuoden 2120 paikkeilla. Näin pitkän hankkeen osalta on hy vin tärkeää, ettei myöhemmin tehtäviä ratkaisuja lyödä lopullisesti luk koon liian varhaisessa vaiheessa. Hankkeessa tulee varata tilaa myös uudelle alan tietämykselle ja teknisille ratkaisuille. Päätösesitys (vt. johtava rakennustarkastaja): Raahen ympäristölautakunta antaa edellä kerrotun lausunnon työ- ja elin kei no mi nis te riöl le koskien Fennovoima Oy:n käytetyn ydin polt toai neen kapselointi- ja loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten ar vioin ti oh jel maa (TEM/1308/08.05.01/2016). Ympäristölautakunta: Hyväksyi esityksen.