Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma

Transkriptio

1 Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointiohjelma Täydennys Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemukseen

2 YHTEYSTIEDOT Yleiset yhteydenotot: Fennovoima Oy, viestintä Puhelin: Sähköposti: YVA hankkeesta vastaava: Fennovoima Oy Postiosoite: Salmisaarenaukio 1, Helsinki Puhelin: Yhteyshenkilö: Marjaana Vainio-Mattila Sähköposti: YVA yhteysviranomainen: Työ- ja elinkeinoministeriö Postiosoite: PL 32, Valtioneuvosto Puhelin: Yhteyshenkilö: Jorma Aurela Sähköposti: Kansainvälinen kuuleminen: Ympäristöministeriö Postiosoite: PL 35, Valtioneuvosto Puhelin: Yhteyshenkilö: Seija Rantakallio Sähköposti: YVA konsultti: Pöyry Finland Oy Postiosoite: PL 4, Vantaa Puhelin: Yhteyshenkilöt: Anna-Katri Räihä (projektipäällikkö) & Jaana Tyynismaa (johtaja, Ympäristö) Sähköposti: 1/127

3 SISÄLLYSLUETTELO YHTEYSTIEDOT... 1 SISÄLLYSLUETTELO... 2 TIIVISTELMÄ JOHDANTO HANKE HANKKEESTA VASTAAVA HANKKEEN TAUSTA JA TARKOITUS HANKKEEN YLEISKUVAUS YVA-OHJELMASSA TARKASTELTAVAT VAIHTOEHDOT Toteutusvaihtoehdot Nollavaihtoehto HANKKEEN AIKATAULU HANKKEEN LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN LOPPUSIJOITUSHANKKEEN KUVAUS GEOLOGISEN LOPPUSIJOITUKSEN PERUSTELUT KÄYTETYN YDINPOLTTOAINEEN OMINAISUUDET JA MÄÄRÄ LOPPUSIJOITUSKONSEPTIN YLEISKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE LOPPUSIJOITUKSEN TURVALLISUUSPERIAATTEET Yleiset periaatteet Moniesteperiaate Loppusijoituspaikan soveltuvuudelle asetettavat vaatimukset LOPPUSIJOITUSHANKKEEN VAIHEET Alustava tutkimusvaihe Tutkimus- ja suunnitteluvaihe Rakentamisvaihe Käyttövaihe Sulkemisvaihe HANKKEEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT, SUUNNITELMAT, ILMOITUKSET JA PÄÄTÖKSET KAAVOITUS JA VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTI JA KANSAINVÄLINEN KUULEMINEN YDINENERGIALAIN MUKAISET PÄÄTÖKSET JA LUVAT Periaatepäätös Rakentamislupa Käyttölupa EURATOMIN PERUSTAMISSOPIMUKSEN MUKAISET TIEDONANNOT JA ILMOITUKSET YDINMATERIAALIN HALLUSSAPITOA KOSKEVA LUPA KULJETUSLUPA TUTKIMUSLUPA YMPÄRISTÖNSUOJELULAIN JA VESILAIN MUKAISET LUVAT SUOJELUKEINOJEN OIKEUDELLISET VAIKUTUKSET RAKENTAMISEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT LUNASTUSLUPA LENTOESTELUPA LIITÄNNÄISHANKKEIDEN EDELLYTTÄMÄT LUVAT /127

4 4.14 MUUT LUVAT YVA-MENETTELY LAINSÄÄDÄNTÖ YVA-MENETTELYN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ YVA-MENETTELYN AIKATAULU SUUNNITELMA VIESTINNÄSTÄ JA OSALLISTUMISESTA Arviointiohjelman ja -selostuksen nähtävillä olo Tiedotus- ja keskustelutilaisuudet Kansainvälinen kuuleminen Seurantaryhmä Asukaskyselyt Pienryhmätilaisuudet Muu viestintä YMPÄRISTÖN NYKYTILA EURAJOKI Sijainti, asutus ja muut toiminnot Kaavoitus Maisema ja kulttuuriympäristö Maa- ja kallioperä Pohja- ja pintavedet Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet Ilmasto ja ilmanlaatu Liikenne Melu ja tärinä PYHÄJOEN SYDÄNNEVA Sijainti ja lähialueen toiminnot Asutus, ihmiset ja yhteisöt Kaavoitus Maisema ja kulttuuriympäristö Maa- ja kallioperä Pohja- ja pintavedet Kasvillisuus, eläimistö ja suojelukohteet Ilmasto ja ilmanlaatu Liikenne Melu ja tärinä SUUNNITELMA YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINNISTA JA SIINÄ KÄYTETTÄVISTÄ MENETELMISTÄ ARVIOITAVAT VAIKUTUKSET JA ARVIOINNIN RAJAUS MAANKÄYTTÖ JA RAKENNETTU YMPÄRISTÖ IHMISET JA YHTEISÖT Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Aluetaloudelliset vaikutukset MAISEMA JA KULTTUURIYMPÄRISTÖ MAA- JA KALLIOPERÄ SEKÄ POHJAVEDET KASVILLISUUS, ELÄIMISTÖ JA SUOJELUKOHTEET VESISTÖT ILMASTO JA ILMANLAATU KULJETUKSET JA LIIKENNE MELU TÄRINÄ JÄTTEET JA SIVUTUOTTEET SEKÄ NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN LUONNONVAROJEN HYÖDYNTÄMINEN POIKKEUS- JA ONNETTOMUUSTILANTEET PITKÄAIKAISTURVALLISUUS /127

5 7.16 YHTEISVAIKUTUKSET MUIDEN HANKKEIDEN KANSSA SUOMEN VALTION RAJAT YLITTÄVÄT VAIKUTUKSET NOLLAVAIHTOEHDON VAIKUTUKSET HAITTOJEN LIEVENTÄMINEN EPÄVARMUUSTEKIJÄT HANKKEEN VAIKUTUSTEN SEURANTA TERMIT JA LYHENTEET LÄHDELUETTELO Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa. Projektinumero Pohjakartat Maanmittauslaitos lupa nro 48/MML/16. Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen karttapalvelu, lisenssi: Creative Commons, 4/127

6 TIIVISTELMÄ Hankkeesta vastaava ja hankkeen tausta YVA-lain mukaisena hankkeesta vastaavana toimii Fennovoima Oy (jäljempänä Fennovoima), joka on vuonna 2007 perustettu suomalainen ydinvoimayhtiö. Fennovoima rakentaa Pyhäjoen Hanhikiven niemen laitospaikalle sähköteholtaan noin megawatin suuruista ydinvoimalaitosta. Fennovoima jätti ydinvoimalaitosta koskevan ydinenergialain mukaisen rakentamislupahakemuksen valtioneuvostolle kesäkuun lopussa Fennovoimalle vuonna 2010 annetussa ydinvoimalaitoksen periaatepäätöksessä on todettu, että Fennovoiman tulee kesäkuun 2016 loppuun mennessä esittää työ- ja elinkeinoministeriölle joko käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta koskeva yhteistyösopimus nykyisten jätehuoltovelvollisten kanssa tai omaa käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitosta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVAohjelma). Tällä YVA-ohjelmalla Fennovoima täydentää ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemusta ja käynnistää vuoden 2010 periaatepäätöksen ehdossa esitetyn vaatimuksen mukaisesti oman käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn. Samanaikaisesti Fennovoima on aloittanut yhteistyön suomalaisen ydinjätehuoltoyhtiö Posiva Oy:n kanssa solmimalla palvelusopimuksen sen tytäryhtiön Posiva Solutions Oy:n kanssa. Palvelusopimuksella varmistetaan Posiva Oy:n hankkeen myötä alalle lähes 40 vuoden aikana kehittyneen osaamisen hyödyntäminen Fennovoiman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa. Fennovoima myös jatkaa neuvotteluita ydinjätehuoltovelvollisten kanssa koskien pidemmän aikavälin yhteistyötä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointi Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) ja asetuksen (713/2006) mukaan laitoksilta, jotka on suunniteltu säteilytetyn ydinpolttoaineen käsittelyyn ja loppusijoittamiseen, edellytetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämistä. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta tai käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkaa koskevia päätöksiä, vaan YVA-menettelyn tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn tavoitteena on edistää ympäristövaikutusten arviointia ja yhtenäistä huomioon ottamista suunnittelussa ja päätöksenteossa. Samalla tavoitteena on lisätä kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia. YVA-menettelyyn sisältyy ohjelma- ja selostusvaihe (Kuva 0-1). YVA-ohjelma on suunnitelma ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. YVA-ohjelman jättämisestä käynnistyy useita vuosia kestävä tutkimusvaihe, jonka aikana selvitetään käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutukset sekä sijoituspaikkavaihtoehtojen geologiset ominaisuudet ja soveltuvuus loppusijoituskäyttöön. Myöhemmin laadittavassa YVA-selostuksessa esitetään arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista. YVA-menettely käynnistyy virallisesti, kun YVA-ohjelma jätetään yhteysviranomaiselle. Tässä YVA-menettelyssä yhteysviranomaisena toimii työ- ja elinkeinoministeriö, joka kuuluttaa YVA-ohjelman asettamisesta nähtäville. Nähtävilläoloaikana kansalaiset voivat esittää YVA-ohjelmasta mielipiteitään yhteysviranomaiselle. Yhteysviranomainen 5/127

7 myös pyytää lausuntoja ohjelmasta eri viranomaisilta. Yhteysviranomaisen kuulutustiedotteesta selviää tarkemmin, miten ja milloin mielipiteitä voi esittää. Yhteysviranomainen kokoaa YVA-ohjelmasta annetut mielipiteet ja lausunnot ja antaa niiden perusteella oman lausuntonsa hankkeesta vastaavalle. YVA-selostus tulee myös aikanaan nähtäville lausuntojen ja mielipiteiden antamista varten. Arviointimenettelyn aikana järjestetään kaikille avoimet yleisötilaisuudet ohjelma- ja - selostusvaiheessa. Yleisötilaisuuksien tarkemmat tiedot esitetään yhteisviranomaisen kuulutustiedotteessa. Muita vuorovaikutusmahdollisuuksia YVA-menettelyn aikana ovat muun muassa asukaskyselyt, pienryhmähaastattelut sekä erikseen perustettavan seurantaryhmän tapaamiset. Lisää tietoa hankkeesta ja osallistumismahdollisuuksista on koottu hankkeen internetsivuille osoitteeseen Espoon sopimuksen mukaisessa kansainvälisessä kuulemisessa toimivaltaisena viranomaisena toimii ympäristöministeriö. Kuva 0-1. YVA-menettelyn vaiheet. (TEM = työ- ja elinkeinoministeriö; YM = ympäristöministeriö). 6/127

8 Hankkeen kuvaus Tässä YVA-menettelyssä tarkastellaan Fennovoiman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanketta, joka koostuu maanpäällisestä kapselointilaitoksesta ja useiden satojen metrien syvyydessä kallioperässä olevasta loppusijoituslaitoksesta. Kapselointilaitoksella tarkoitetaan ydinlaitosta, jossa käytetty ydinpolttoaine pakataan loppusijoituskapseleihin. Loppusijoituslaitoksella tarkoitetaan kallioperään useiden satojen metrien syvyyteen rakennettuja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen tarkoitettuja tunnelitiloja. Havainnekuvassa (Kuva 0-2) on esitetty kapselointi- ja loppusijoituslaitokseen sisältyvät maanpäälliset ja maanalaiset osat. Loppusijoitushanke tähtää Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksessa syntyneen käytetyn ydinpolttoaineen sijoittamiseen pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomen kallioperään. Ydinvoimalaitoksen toiminta-aikana käytettyä ydinpolttoainetta syntyy yhteensä noin uraanitonnia, joka vastaa noin loppusijoitettavaa kapselia. Kuva 0-2. Havainnekuva kapselointi- ja loppusijoituslaitoksesta. Kuva: Posiva Oy (muokattu). 7/127

9 Hankkeeseen sisältyvät seuraavat vaiheet: Alustava tutkimusvaihe: Loppusijoitukseen mahdollisesti soveltuvien tutkimusalueiden rajaus. Tutkimus- ja suunnitteluvaihe: Loppusijoituspaikan valintaan tähtäävien geologisten tutkimusten tekeminen, tutkimustulosten tulkinta sekä mallinnus sekä alustavien paikkakohtaisten laitossuunnitelmien tekeminen. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystyö jatkuu läpi koko hankkeen. Rakentamisvaihe: Tutkimustilan rakentaminen, kapselointilaitoksen ja kapselointilaitokselta syntyvien matala- ja keskiaktiivisten jätteiden käsittelytilojen rakentaminen, maanalaisen loppusijoituslaitoksen rakentaminen, sekä muu rakentaminen (ml. mahdolliset tiet ja voimajohdot). Käyttövaihe: Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle, kapselointi ja loppusijoittaminen kallioperään. Sulkemisvaihe: Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen toiminnan lopettaminen, loppusijoituslaitoksen sulkeminen, maanpäällisten rakennusten käytöstäpoistaminen ja purkaminen (ml. purkujätteiden loppusijoittaminen) sekä alueen vapauttaminen valvonnasta. Hankkeen eri vaiheita voidaan toteuttaa joiltakin osin samanaikaisesti. Fennovoiman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitussuunnitelma perustuu Ruotsissa ja Suomessa kehitettyyn KBS-3-konseptiin. KBS-3-konseptin lähtökohtana on niin sanottu moniesteperiaate, jossa käytetyn ydinpolttoaineen radioaktiiviset aineet eristetään useiden toisiaan varmentavien suojarakenteiden (vapautumisesteiden) sisällä. Vapautumisesteiden avulla varmistetaan, etteivät käytetyssä ydinpolttoaineessa olevat radioaktiiviset aineet pääse elolliseen luontoon tai ihmisten ulottuville. KBS-3-konseptin mukaisessa loppusijoitusratkaisussa käytetty ydinpolttoaine pakataan kupariseen valurautaisella sisäosalla varustettuun loppusijoituskapseliin, ympäröidään bentoniittisavella ja sijoitetaan syvälle peruskallioon porattuihin loppusijoitusreikiin (Kuva 0-3). Loppusijoitus voidaan toteuttaa joko pystyyn (KBS-3V-konsepti) tai vaakaan (KBS-3Hkonsepti) porattuihin reikiin. 8/127

10 Kuva 0-3. Ydinpolttoaineen rakenne ja radioaktiivisten aineiden vapautumisesteet KBS-3- menetelmässä. Vapautumisesteitä ovat loppusijoituskapseli, bentoniittisavi, tunnelin täyttöaine ja kallioperä. YVA-ohjelmassa tarkasteltavat vaihtoehdot YVA-menettelyssä tarkastellaan Fennovoiman oman käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen tutkimus-, rakentamis-, käyttö- ja sulkemisvaiheita. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen kapasiteetti on uraanitonnia. Teknisenä toteutusvaihtoehtona sovelletaan KBS-3-menetelmää, jossa ydinpolttoaineen loppusijoitus voidaan toteuttaa joko loppusijoitustunneleihin porattuihin pystyreikiin (KBS-3V) tai vaakareikiin (KBS-3H). YVA-menettelyssä tarkastellaan myös käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia. Lisäksi vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan liitännäishankkeiden, kuten teiden ja voimajohtolinjojen rakentamisen vaikutuksia. Vaihtoehtoiset sijaintipaikkakunnat ovat (Kuva 0-4): Vaihtoehto 1: Eurajoki Vaihtoehto 2: Pyhäjoki (Sydänneva) Sijaintipaikkojen soveltuvuutta loppusijoituskäyttöön arvioidaan YVA-menettelyn aikana. Uusia sijaintipaikkoja on tarvittaessa mahdollista ottaa tarkasteluun hankkeen myöhemmissä vaiheissa tai toinen, Pyhäjoki tai Eurajoki, voi pudota pois. Tässä YVA-ohjelmassa esitetyistä sijaintipaikkakunnista Pyhäjoelle on suoritettu alustava tutkimusvaihe ja sen perusteella tunnistettu yksi loppusijoitukseen mahdollisesti soveltuva tutkimusalue (Sydänneva). Eurajoen osalta alustava tutkimusvaihe käynnistyy YVA-ohjelman jättämisen jälkeen ja tutkimusalue tullaan osoittamaan ennen YVAselostusvaihetta. Nollavaihtoehtona tarkastellaan hankkeen toteuttamatta jättämistä eli tilannetta, jossa käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitosta ei rakenneta. 9/127

11 Kuva 0-4. Vaihtoehtoiset sijaintipaikkakunnat. Hankkeen aikataulu YVA-ohjelman jättämisestä käynnistyy useita vuosia kestävä tutkimusvaihe, jonka aikana selvitetään tutkimusalueiden geologiset ominaisuudet ja soveltuvuus loppusijoituskäyttöön. Loppusijoituspaikan soveltuvuudelle on asetettu lukuisia turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia erityisesti alueen kallio-olosuhteisiin liittyen, joiden selvittämiseksi vaaditaan useita vuosia, jopa vuosikymmeniä, kestävä tutkimusohjelma. Tutkimusvaiheen aikataulu tarkentuu tutkimusohjelman perusteella. Tutkimusohjelma laaditaan erikseen eri tutkimusalueille. 10/127

12 Tutkimusten loppuvaiheessa aloitetaan loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointi ja YVA-selostuksen laatiminen. YVA-selostus valmistuu viimeistään siten, että käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikka voidaan valita 2040-luvulla. Fennovoiman ydinpolttoaineen loppusijoituksen arvioidaan tämän hetken suunnitelmien mukaan alkavan aikaisintaan 2090-luvulla ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemuksen mukaisesti. Hankkeen arvioitu kokonaiskesto on yli 100 vuotta (Kuva 0-5). Aikataulu on viitteellinen ja tarkentuu hankkeen edetessä. Kuva 0-5. Hankkeen suunniteltu alustava kokonaisaikataulu. Loppusijoituksen turvallisuusperiaatteet Ydinjätehuollon yleisten turvallisuusperiaatteiden mukaan loppusijoituksesta ei saa aiheutua terveyttä vaarantavia haittoja eikä muutakaan vahinkoa ympäristölle (ihmisille, kasveille tai eläimille) ja omaisuudelle. Periaate yltää myös pitkälle tulevaisuuteen. Loppusijoitus ei tulevaisuudessakaan saa aiheuttaa terveys- tai ympäristöhaittoja. Suomessa ydinjätehuoltoa ohjaavat vuonna 1988 voimaan astuneet ydinenergialaki (990/1987) ja ydinenergia-asetus (161/1988), joissa määritellään muun muassa ydinenergian tuottajan velvollisuudet, lupakäsittelyt ja viranomaisten valvontaoikeudet. Suomessa Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo ydinjätteiden käsittelyn, varastoinnin ja loppusijoituksen turvallisuutta. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen asianmukaisen suunnittelun varmistamiseksi on käytetyn ydinpolttoaineen tuottajille asetettu useita 11/127

13 erilaisia velvoitteita. STUK tarkastaa turvalliseen loppusijoittamiseen tähtäävät suunnitelmat tutkimus- ja suunnitteluvaiheesta alkaen. STUKin YVL-ohjeissa on annettu yksityiskohtaisempia määräyksiä ydinjätehuollosta. KBS-3-loppusijoituskonseptin turvallisuus perustuu moniesteperiaatteeseen eli useaan toisiaan varmistavaan vapautumisesteeseen. Säteilyturvakeskuksen määräyksen (Y/4/ ) mukaan loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden on perustuttava toisiaan täydentävien vapautumisesteiden aikaansaamiin pitkäaikaisturvallisuuden turvallisuustoimintoihin siten, että yhden tai useamman pitkäaikaisturvallisuuden turvallisuustoiminnon heikentyminen tai ennakoitavissa oleva kallioperässä tapahtuva tai ilmastollinen muutos ei vaaranna pitkäaikaisturvallisuutta. Loppusijoituksen turvallisuus on pystyttävä osoittamaan riittävällä varmuudella jopa miljoonan vuoden päähän. Loppusijoituksen yhteydessä puhutaankin pitkäaikaisturvallisuudesta, jolla tarkoitetaan ympäristön säteilyturvallisuutta loppusijoituslaitoksen sulkemisen jälkeisenä aikana. Hankkeen edellyttämät luvat Myöhemmin laadittava YVA-selostus liitetään osaksi käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen periaatepäätöshakemusta (PAP-hakemus). Suomen ydinenergialain mukaan yleiseltä merkitykseltään huomattavan ydinlaitoksen rakentaminen edellyttää valtioneuvoston tekemää ja eduskunnan voimaan jättämää periaatepäätöstä siitä, että ydinlaitoksen rakentaminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Loppusijoituslaitoksen rakentaminen valitulle paikalle edellyttää myös kyseessä olevan kunnan hyväksyntää. Periaatepäätöksen lisäksi vaaditaan ydinenergialain mukaiset rakentamis- ja käyttöluvat. Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamiseen ja käyttöön liittyviä lupia, ilmoituksia ja päätöksiä on havainnollistettu oheisessa kuvassa (Kuva 0-6). 12/127

14 Kuva 0-6. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamisen ja käytön lupavaiheet. 13/127

15 Arvioitavat ympäristövaikutukset YVA-lain mukaisesti arvioinnissa tarkastellaan hankkeen eri vaiheiden aiheuttamia ympäristövaikutuksia: ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen yhdyskuntarakenteeseen, rakennuksiin, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön luonnonvarojen hyödyntämiseen näiden tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin. Merkittävimmiksi hankkeen aiheuttamiksi ympäristövaikutuksiksi on tässä vaiheessa tunnistettu erityisesti maa- ja kallioperään sekä pohjavesiin kohdistuvat vaikutukset huomioon ottaen hankkeen maanalainen rakentaminen ja sen pitkä kesto. Lisäksi ihmisiin kohdistuvat vaikutukset, varsinkin ihmisten eri tavoin kokemat vaikutukset, voivat nousta merkittäviksi hankkeen aikana. YVA-selostuksessa ympäristövaikutusten merkittävyyttä tullaan arvioimaan muun muassa vertaamalla ympäristön sietokykyä kunkin ympäristörasituksen suhteen ottaen huomioon alueen nykyinen ympäristökuormitus. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tarkastellaan erityisesti tutkimusalueen lähiympäristöön kohdistuvia vaikutuksia, mutta vaikutusten arviointi ulotetaan niin laajalle alueelle kuin vaikutukset yltävät. Tarkastelualue pyritään määrittelemään niin suureksi, ettei merkittäviä ympäristövaikutuksia voida olettaa ilmenevän enää tarkasteltavan alueen ulkopuolella. Varsinainen vaikutusalueiden määrittely tehdään arviointityön tuloksena ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa. 14/127

16 1 JOHDANTO Fennovoima Oy:lle vuonna 2010 annetussa ydinvoimalaitoksen periaatepäätöksessä on todettu, että Fennovoiman tulee kesäkuun 2016 loppuun mennessä esittää työ- ja elinkeinoministeriölle joko käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta koskeva yhteistyösopimus nykyisten jätehuoltovelvollisten kanssa tai omaa käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitosta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma (YVA-ohjelma). Tällä YVA-ohjelmalla Fennovoima täyttää vuoden 2010 periaatepäätöksessä esitetyn velvoitteen. Samanaikaisesti Fennovoima on aloittanut yhteistyön suomalaisen ydinjätehuoltoyhtiö Posiva Oy:n kanssa solmimalla palvelusopimuksen sen tytäryhtiön Posiva Solutions Oy:n kanssa. Palvelusopimuksella varmistetaan Posiva Oy:n hankkeen myötä alalle lähes 40 vuoden aikana kehittyneen osaamisen hyödyntäminen Fennovoiman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa. Fennovoima myös jatkaa neuvotteluita ydinjätehuoltovelvollisten kanssa koskien pidemmän aikavälin yhteistyötä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa. Ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) ja asetuksen (713/2006) mukaan laitoksilta, jotka on suunniteltu säteilytetyn ydinpolttoaineen käsittelyyn ja loppusijoittamiseen, edellytetään ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämistä. YVA-menettelyssä ei tehdä hanketta tai käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkaa koskevia päätöksiä, vaan sen tavoitteena on tuottaa tietoa päätöksenteon perustaksi. YVA-menettelyyn sisältyy ohjelma- ja selostusvaihe. YVA-ohjelma on suunnitelma hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn järjestämisestä ja siinä tarvittavista selvityksistä. YVA-ohjelman jättämisestä käynnistyy useita vuosia kestävä tutkimusvaihe, jonka aikana selvitetään käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen ympäristövaikutukset sekä paikkavaihtoehtojen geologiset ominaisuudet ja soveltuvuus loppusijoituskäyttöön. Ympäristövaikutusten arviointiselostus, jossa esitetään arviointimenettelyn tuloksena muodostettu yhtenäinen arvio hankkeen ympäristövaikutuksista, valmistuu siten, että käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikka voidaan valita luvulla. Fennovoiman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen arvioidaan tämän hetken suunnitelmien mukaan alkavan aikaisintaan 2090-luvulla ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemuksessa esitetyn mukaisesti. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentaminen valitulle paikalle edellyttää myönteistä periaatepäätöstä sekä kyseessä olevan kunnan hyväksyntää. Periaatepäätöksen lisäksi vaaditaan ydinenergialain mukaiset rakentamis- ja käyttöluvat sekä lukuisia muita lupia. 15/127

17 2 HANKE 2.1 Hankkeesta vastaava YVA-lain mukaisena hankkeesta vastaavana toimii Fennovoima Oy, joka on vuonna 2007 perustettu suomalainen ydinvoimayhtiö. Fennovoiman omistavat suomalaisten yritysten yhteenliittymä Voimaosakeyhtiö SF ja Rusatom Energy Internationalin tytäryhtiö RAOS Voima Oy. Voimaosakeyhtiö SF:n suurimmat omistajat ovat Outokumpu Oyj, Suomen Voima Oy ja Fortum Oyj. Muiden omistajien joukossa on muun muassa kunnallisia energiayhtiöitä sekä muita teollisuusalan yrityksiä. Voimaosakeyhtiö SF omistaa Fennovoimasta 66 prosenttia ja RAOS Voima Oy 34 prosenttia. Vuoden 2014 periaatepäätöksen mukaisesti Fennovoiman kotimainen (sisältäen EU- ja ETA-maat) omistus tulee aina olemaan vähintään 60 prosenttia. 2.2 Hankkeen tausta ja tarkoitus Fennovoima rakentaa Pyhäjoen Hanhikiven niemen laitospaikalle sähköteholtaan noin megawatin suuruista ydinvoimalaitosta. Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen laitostoimitussopimuksen osapuolet ovat Fennovoima ja Rosatom-konserniin kuuluva RAOS Project Oy. Sovitun aikataulun mukaan voimalaitos tuottaa sähköä vuonna Fennovoima jätti ydinvoimalaitosta koskevan ydinenergialain mukaisen rakentamislupahakemuksen valtioneuvostolle kesäkuun lopussa Kesään 2016 mennessä ydinvoimalaitoshanke on edennyt suunnitteluvaiheesta infrastruktuuritöihin ja tukirakennusten rakentamiseen. Fennovoima haki päivätyssä hakemuksessaan ydinergialain 11 :ssä tarkoitettua valtioneuvoston periaatepäätöstä ydinvoimalaitoksen ja sen toimintaan tarvittavien ydinlaitosten rakentamiselle. Valtioneuvosto teki Fennovoiman hankkeesta periaatepäätöksen (M 4/2010 vp), jossa hanke todettiin yhteiskunnan kokonaisedun mukaiseksi, ja eduskunta päätti , että periaatepäätös jää voimaan. Periaatepäätökseen sisältyi ehto käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusratkaisun määrittelemiseksi. Sen mukaan Fennovoiman tulee kesäkuun 2016 loppuun mennessä esittää työja elinkeinoministeriölle joko käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta koskeva yhteistyösopimus nykyisten ydinjätehuoltovelvollisten kanssa tai omaa käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitosta koskeva ympäristövaikutusten arviointiohjelma. Fennovoiman periaatepäätöstä täydennettiin vuonna Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta koskeva periaatepäätöksen ehto jäi voimaan vuonna 2010 esitetyssä muodossa. Tällä YVA-ohjelmalla Fennovoima täydentää ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemusta ja käynnistää vuoden 2010 periaatepäätöksen ehdossa esitetyn vaatimuksen mukaisesti oman käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen ympäristövaikutusten arviointimenettelyn. 2.3 Hankkeen yleiskuvaus Tässä YVA-menettelyssä tarkastellaan Fennovoiman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanketta, joka koostuu maanpäällisestä kapselointilaitoksesta ja useiden satojen metrien syvyydessä kallioperässä olevasta loppusijoituslaitoksesta. Kapselointilaitoksella tarkoitetaan ydinlaitosta, jossa käytetty ydinpolttoaine pakataan loppusijoituskapseleihin. Loppusijoituslaitoksella tarkoitetaan kallioperään useiden satojen metrien sy- 16/127

18 vyyteen rakennettuja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen tarkoitettuja tunnelitiloja. Säteilyturvakeskuksen voimaan astuneen määräyksen (Y/4/2016) mukaisesti edellä mainitut laitokset, loppusijoituslaitos ja kapselointilaitos, ovat erillisiä ydinjätelaitoksia ja niiden suunnittelussa ja rakentamisessa on otettava huomioon määräyksessä asetetut vaatimukset. Loppusijoitushanke tähtää Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksessa syntyneen käytetyn ydinpolttoaineen sijoittamiseen pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomen kallioperään. Ydinvoimalaitoksen toiminta-aikana käytettyä ydinpolttoainetta syntyy yhteensä noin uraanitonnia, joka vastaa noin loppusijoitettavaa kapselia. Hankkeeseen sisältyvät seuraavat vaiheet: Alustava tutkimusvaihe: Loppusijoitukseen mahdollisesti soveltuvien tutkimusalueiden rajaus. Tutkimus- ja suunnitteluvaihe: Loppusijoituspaikan valintaan tähtäävien geologisten tutkimusten tekeminen, tutkimustulosten tulkinta sekä mallinnus sekä alustavien paikkakohtaisten laitossuunnitelmien tekeminen. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen tutkimus-, suunnittelu- ja kehitystyö jatkuu läpi koko hankkeen. Rakentamisvaihe: Tutkimustilan rakentaminen, kapselointilaitoksen ja kapselointilaitokselta syntyvien matala- ja keskiaktiivisten jätteiden käsittelytilojen rakentaminen, maanalaisen loppusijoituslaitoksen rakentaminen, sekä muu rakentaminen (ml. mahdolliset tiet ja voimajohdot). Käyttövaihe: Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetukset kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle, kapselointi ja loppusijoittaminen kallioperään. Sulkemisvaihe: Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen toiminnan lopettaminen, loppusijoituslaitoksen sulkeminen, maanpäällisten rakennusten käytöstäpoistaminen ja purkaminen (ml. purkujätteiden loppusijoittaminen) sekä alueen vapauttaminen valvonnasta. Hankkeen eri vaiheita voidaan toteuttaa joiltakin osin samanaikaisesti. Luvussa 3 on kuvattu tarkemmin loppusijoitusta, sen vaiheita ja toimintaperiaatteita sekä kapselointija loppusijoituslaitosta. 2.4 YVA-ohjelmassa tarkasteltavat vaihtoehdot Toteutusvaihtoehdot YVA-menettelyssä tarkastellaan Fennovoiman oman käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen tutkimus-, rakentamis-, käyttö- ja sulkemisvaiheita. Kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen kapasiteetti on uraanitonnia. Teknisenä toteutusvaihtoehtona sovelletaan KBS-3-menetelmää, jossa ydinpolttoaineen loppusijoitus voidaan toteuttaa joko loppusijoitustunneleihin porattuihin pystyreikiin (KBS-3V) tai vaakareikiin (KBS-3H). YVA-menettelyssä tarkastellaan myös käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia. Lisäksi vaikutusten arvioinnissa tarkastellaan liitännäishankkeiden, kuten teiden ja voimajohtolinjojen rakentamisen vaikutuksia. Vaihtoehtoiset sijaintipaikkakunnat ovat (Kuva 2-1): Vaihtoehto 1: Eurajoki Vaihtoehto 2: Pyhäjoki (Sydänneva) 17/127

19 Sijaintipaikkojen soveltuvuutta loppusijoituskäyttöön arvioidaan YVA-menettelyn aikana. Uusia sijaintipaikkoja on tarvittaessa mahdollista ottaa tarkasteluun hankkeen myöhemmissä vaiheissa tai toinen, Pyhäjoki tai Eurajoki, voi pudota pois. Eurajoki Eurajoen Olkiluodossa sijaitsevat Teollisuuden Voima Oyj:n ydinvoimalaitokset sekä Posiva Oy:n suunnitteleman kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen tutkimustila ONKALO (Kuva 2-1). Posiva Oy on saanut vuonna 2015 rakentamisluvan kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle Eurajoen Olkiluotoon. Rakentamisluvan mukaisesti Olkiluodon loppusijoituslaitokseen saa loppusijoittaa enintään uraanitonnia käytettyä ydinpolttoainetta. Koska Eurajoki on jo aiemmin valittu Suomessa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkakunnaksi Posiva Oy:n valintaprosessissa, Fennovoima on päättänyt tutkia Eurajoen soveltuvuutta myös Fennovoiman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikkavaihtona. Fennovoiman tavoitteena on, että loppusijoitustoimintaan soveltuva tutkimusalue määritellään yhdessä Posivan kanssa ennen YVA-selostusvaihetta. Menettely mahdollistaa alueen viimeisimmän Posivan hallussa olevan geologisen tiedon käyttämisen tutkimusalueen rajaamiseen ja määrittelyyn. Hankkeesta vastaava Fennovoima on päättänyt aloittaa YVA-menettelyn tällä YVAohjelmalla tarkastelemalla Eurajokea koko kunnan tasolla. Hankkeesta vastaava on tietoinen, että ennen YVA-selostuksen laatimista tulee Eurajoelta osoittaa kohdennettu tutkimusalue, toteuttaa tutkimusalueelle tarvittavia lisätutkimuksia ja esittää aluetta kuvaavat nykytilatiedot YVA-selostuksessa vaaditussa laajuudessa, jotta hankkeen ympäristövaikutuksia eri sijaintipaikkakuntien osalta voidaan vertailla tasavertaisesti. Pyhäjoki Fennovoima Oy:n ydinvoimalaitoksen sijaintipaikka on Pyhäjoen Hanhikiven niemi. Suomen kallioperän soveltuvuutta korkea-aktiivisen ydinpolttoaineen loppusijoitukseen on tutkittu 1970-luvun loppupuolelta lähtien (mm. Niini ym. 1982, Vuorela & Hakkarainen 1982) ja maanlaajuisissa aluevalintatutkimuksissa (Salmi ym. 1985) Pyhäjoen alueelta on osoitettu loppusijoitukseen mahdollisesti soveltuva alue. Vuonna 2015 Geologian tutkimuskeskus tarkasteli Pyhäjoen aluetta geologisin perustein tarkemmin. Alueelta pystyttiin tunnistamaan lineamenttien eli rikkonaisuusvyöhykkeiden rajaama loppusijoitukseen mahdollisesti soveltuva kohdealue ja kohdealueen sisältä pystyttiin rajaamaan tarkempi tutkimusalue (Sydänneva) (Kuva 2-1). 18/127

20 Kuva 2-1. Vaihtoehtoiset sijaintipaikkakunnat Nollavaihtoehto Nollavaihtoehtona tarkastellaan hankkeen toteuttamatta jättämistä eli tilannetta, jossa käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitosta ei rakenneta. Tässä tapauksessa käytettyä ydinpolttoainetta varastoidaan käytetyn ydinpolttoaineen välivarastossa ydinvoimalaitosalueella Pyhäjoen Hanhikiven niemellä useita vuosikymmeniä. Suomen ydinenergialainsäädäntö kuitenkin edellyttää käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta, joten pitkitetty varastointi ei voi olla lopullinen käytetyn ydinpolttoaineen jätehuollon ratkaisu. 19/127

21 2.5 Hankkeen aikataulu YVA-ohjelman jättämisestä käynnistyy useita vuosia kestävä tutkimusvaihe, jonka aikana selvitetään tutkimusalueiden geologiset ominaisuudet ja soveltuvuus loppusijoituskäyttöön. Loppusijoituspaikan soveltuvuudelle on asetettu lukuisia turvallisuuteen liittyviä vaatimuksia erityisesti alueen kallio-olosuhteisiin liittyen, joiden selvittämiseksi vaaditaan useita vuosia, jopa vuosikymmeniä, kestävä tutkimusohjelma. Tutkimusvaiheen aikataulu tarkentuu tutkimusohjelman perusteella. Tutkimusohjelma laaditaan erikseen eri tutkimusalueille. Tutkimusten loppuvaiheessa aloitetaan loppusijoitushankkeen ympäristövaikutusten arviointi ja YVA-selostuksen laatiminen. YVA-selostus valmistuu viimeistään siten, että käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikka voidaan valita 2040-luvulla. Fennovoiman ydinpolttoaineen loppusijoituksen arvioidaan tämän hetken suunnitelmien mukaan alkavan aikaisintaan 2090-luvulla ydinvoimalaitoksen rakentamislupahakemuksen mukaisesti. Hankkeen arvioitu kokonaiskesto on yli 100 vuotta (Kuva 2-2). Aikataulu on viitteellinen ja tarkentuu hankkeen edetessä. Kuva 2-2. Hankkeen suunniteltu alustava kokonaisaikataulu. 20/127

22 2.6 Hankkeen liittyminen muihin hankkeisiin Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke liittyy Fennovoiman Hanhikivi 1 - ydinvoimalaitoshankkeeseen, sillä ydinenergialain (990/1987) mukaan luvanhaltijan, jonka toiminnan seurauksena syntyy tai on syntynyt ydinjätettä (jätehuoltovelvollinen), on huolehdittava kaikista näiden jätteiden ydinjätehuoltoon kuuluvista toimenpiteistä ja niiden asianmukaisesta valmistelemisesta sekä vastattava niiden kustannuksista (huolehtimisvelvollisuus). Kesään 2016 mennessä Hanhikivi 1 - ydinvoimalaitoshanke on edennyt suunnitteluvaiheesta infrastruktuuritöihin ja tukirakennusten rakentamiseen. Tässä YVA-ohjelmassa esitetty Fennovoiman loppusijoitushanke on samankaltainen kuin Svensk Kärnbränslehantering AB:n (SKB) ja Posiva Oy:n käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeet. Kaikki edellä mainitut hankkeet etenevät osittain samanaikaisesti. Tähän hankkeeseen sovelletaan julkisesti saatavilla olevaa materiaalia Ruotsissa ja Suomessa kehitetystä KBS-3-loppusijoituskonseptista (luku 3). 21/127

23 3 LOPPUSIJOITUSHANKKEEN KUVAUS 3.1 Geologisen loppusijoituksen perustelut Geologisella loppusijoituksella tarkoitetaan käytetyn ydinpolttoaineen huollon ratkaisua, jonka tarkoituksena on eristää käytetty ydinpolttoaine syvälle maanpinnan alle siten, että vaikutukset ympäristöön ovat yhtäläiset tai vähäisemmät kuin luonnossa esiintyvän radioaktiivisuuden. OECD-maiden ydinenergiajärjestö NEA:n (Nuclear Energy Agency) mukaan geologinen loppusijoitus on suositeltavin ydinjätehuollon strategia (Picot ym. 2011). Suomen ydinenergialaki (990/1987, 6 a ) edellyttää, että käytetty ydinpolttoaine on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen. Suomessa ja Ruotsissa käytetyn ydinpolttoaineen huollolle ratkaisuksi on valittu geologinen loppusijoitus. Loppusijoitusteknologian kehittäminen on aloitettu jo 1970-luvulla. Käytetyn ydinpolttoaineen huollolle on esitetty myös muunlaisia ratkaisuja, joissa loppusijoituksen sijaan käytettyä ydinpolttoainetta varastoitaisiin pitkään (esimerkiksi satojen vuosien ajan) maanpinnalla tai jälleenkäsiteltäisiin, jolloin polttoaineesta erotetaan uraani ja plutonium. Nämä ratkaisut eivät kuitenkaan täysin poista tarvetta geologiselle loppusijoitukselle. Suomessa käytetyn ydinpolttoaineen pitkäaikainen, satoja vuosia kestävä, varastointi maanpinnalla ei ole toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, sillä ydinenergialain mukaisesti käytetty ydinpolttoaine on loppusijoitettava Suomeen pysyväksi tarkoitetulla tavalla. Käytettyä ydinpolttoainetta on mahdollisuus jälleenkäsitellä eli siitä voidaan tarkoitusta varten rakennetuissa jälleenkäsittelylaitoksissa valmistaa niin sanottua kierrätettyä eli jälleenkäsiteltyä ydinpolttoainetta. Suomessa ei ole käytetyn ydinpolttoaineen jälleenkäsittelylaitosta eikä sellaisen rakentaminen Suomeen ole teknis-taloudellisesti kannattavaa. Käytettyä ydinpolttoainetta ei myöskään voi viedä ulkomaille jälleenkäsiteltäväksi, sillä Suomen ydinenergialain 6 a :n mukaisesti Suomessa syntynyt käytetty ydinpolttoaine on käsiteltävä, varastoitava ja sijoitettava pysyväksi tarkoitetulla tavalla Suomeen. Näin ollen ainoa vaihtoehto käytetyn ydinpolttoaineen huollon ratkaisuksi Suomessa on geologinen loppusijoitus Suomen kallioperään. Fennovoiman loppusijoitushankkeen tekniseksi ratkaisuksi on valittu KBS-3-konseptiin perustuva ratkaisu, jossa käytetty ydinpolttoaine loppusijoitetaan kapseleihin pakattuna syvälle kallioperään. Muut kallioperään suunnitellut loppusijoitusratkaisut (esimerkiksi syväreikä, hydraulinen häkki ym.) on todettu huonommin Suomen oloihin soveltuviksi jo 1990-luvulla (Posiva 1999). KBS- 3-konsepti on todettu soveltuvaksi loppusijoitusratkaisuksi Suomeen ja sen valinta mahdollistaa yhteistyön muiden samaa konseptia käyttävien pohjoismaisten ydinjätehuoltoyhtiöiden kanssa. 3.2 Käytetyn ydinpolttoaineen ominaisuudet ja määrä Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksen reaktorista poistetaan vuosittain käytettynä ydinpolttoaineena noin tonnia uraania. Ydinvoimalaitoksen 60 vuoden toiminta-aikana käytettyä ydinpolttoainetta syntyy yhteensä noin uraanitonnia, riippuen käytetyn ydinpolttoaineen rikastusasteesta, poistopalamasta ja polttoaineen käyttöjakson pituudesta. Ydinpolttoaine muuttuu käytön aikana voimakkaan radioaktiiviseksi. Käytetystä ydinpolttoaineesta noin 95 prosenttia on edelleen uraani-isotooppi U- 238:aa. Polttoaine on reaktorissa keraamisina tabletteina kaasutiiviisti suljetuissa put- 22/127

24 kissa eli polttoainesauvoissa, jotka on koottu polttoainenipuiksi (Kuva 3-1). Käytetty ydinpolttoaine sisältää uraanin hajoamisprosessien sekä neutronikaappausreaktioiden myötä syntyneitä uusia aineita. Suurin osa uusista aineista on halkeamis- eli fissiotuotteita ja loput ovat uraania raskaampia alkuaineita, transuraaneja. Fissiotuotteet ja transuraanit ovat radioaktiivisia. Radioaktiivisuudella tarkoitetaan atomiytimen epävakautta eli taipumusta muuttua toisenlaiseksi ytimeksi. Muuttumistapahtumasta käytetään usein nimitystä radioaktiivinen hajoaminen. Näitä radioaktiivisia hajoamisia voi olla useita ketjussa, mutta lopputuloksena on aina stabiili ei-radioaktiivinen aine. Osa radioaktiivisista aineista hajoaa nopeasti muiksi aineiksi, osa on hyvin pitkäikäisiä. Radioaktiivisen aineen tuottama säteily vähenee ajan kuluessa lyhytikäisempien aineiden hajotessa stabiileiksi ei-radioaktiivisiksi aineiksi. Säteilyn heikkeneminen on aluksi nopeaa, mutta hidastuu myöhemmin. Käytetty uraanipolttoaine on heti reaktorista poistamisen jälkeen voimakkaasti radioaktiivista, mutta jo vuodessa sen aktiivisuus vähenee sadasosaan. Loppusijoitettaessa radioaktiivisuudesta on jäljellä enää tuhannesosa alkuperäisestä. Loppusijoitettaessa jo pari metriä kalliota vaimentaa nipuista tulevan säteilyn kokonaan. (Energiateollisuus 2006) Kuva 3-1. Esimerkkikuva polttoainetableteista, polttoainesauvoista ja polttoainenipusta. Ydinvoimalaitoksen reaktorista poistamisen jälkeen käytetyt polttoaineniput siirretään 3 10 vuodeksi jäähtymään reaktorirakennuksen vesialtaisiin. Polttoainenippujen päällä on useita metrejä vettä, joka pysäyttää tehokkaasti nippujen säteilyn. Vesi myös jäähdyttää tehokkaasti käytettyä ydinpolttoainetta. Nipun sisältämien radioaktiivisten aineiden hajotessa syntyy edelleen runsaasti lämpöä ja siksi käytettyjä polttoainenippuja täytyy jäähdyttää. Ensimmäisen vuoden kuluessa reaktorista poistamisen jälkeen käytetyn ydinpolttoaineen aktiivisuus ja samalla lämmöntuotto vähenee nopeasti. (Energiateollisuus 2006) Reaktorirakennuksesta käytetty ydinpolttoaine siirretään ydinvoimalaitosalueella Hanhikiven niemellä sijaitsevaan välivarastoon useiksi vuosikymmeniksi odottamaan lop- 23/127

25 pusijoitusta. Välivarastointi on tarpeen käytetyn ydinpolttoaineen jälkilämpötehon ja säteilytason laskemiseksi loppusijoituksen valmistelujen edellyttämälle tasolle. Käytetyn ydinpolttoaineen välivarastoinnissa käytetään vesialtaita tai kuivavarastointia. Välivarastointiratkaisut ja varastoinnin ympäristövaikutukset on esitetty Fennovoiman ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (Fennovoima 2014). Myös ydinpolttoaineen hankinta on kuvattu Fennovoiman ydinvoimalaitoksen ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa (Fennovoima 2014). 3.3 Loppusijoituskonseptin yleiskuvaus ja suunnittelutilanne Fennovoiman käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitussuunnitelma perustuu Ruotsissa ja Suomessa kehitettyyn KBS-3-konseptiin. Loppusijoituskonseptin kehittäminen aloitettiin Ruotsissa jo vuonna 1976 ja Suomessa geologisen loppusijoituksen kehittäminen on jatkunut jo yli 30 vuotta. Kehitystyö molemmissa maissa jatkuu edelleen. Ruotsin ydinjätehuollosta vastaavan yhtiön Svensk Kärnbränslehantering AB:n (SKB) on hakenut Ruotsissa rakentamislupaa KBS-3-konseptin kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle vuonna Suomessa Posiva Oy on saanut marraskuussa 2015 rakentamisluvan KBS-3-konseptiin perustuvalle kapselointi- ja loppusijoituslaitokselle Olkiluotoon. Fennovoiman loppusijoituksen yksityiskohtaisessa suunnittelussa on mahdollista hyödyntää sekä Suomessa että Ruotsissa alalle kehittynyttä kokemusta ja osaamista, jolloin eri loppusijoitustoimenpiteet voidaan optimoida niin turvallisuuden kuin taloudellisuuden näkökulmasta. Fennovoiman loppusijoitushankkeen yksityiskohtaista suunnittelua edistetään hankkeen tutkimus- ja kehitysvaiheen aikana YVA-selostusvaiheeseen mennessä. Loppusijoituskonseptin periaatteet on kuvattu luvussa 3.5. KBS-3-konseptin lähtökohtana on niin sanottu moniesteperiaate, jossa radioaktiiviset aineet eristetään useiden toisiaan varmentavien suojarakenteiden (vapautumisesteiden) sisällä. Vapautumisesteiden avulla varmistetaan, etteivät käytetyssä ydinpolttoaineessa olevat radioaktiiviset aineet pääse elolliseen luontoon tai ihmisten ulottuville. KBS-3-konseptin mukaisessa loppusijoitusratkaisussa käytetty ydinpolttoaine pakataan kupariseen valurautaisella sisäosalla varustettuun loppusijoituskapseliin, ympäröidään bentoniittisavella ja sijoitetaan syvälle peruskallioon porattuihin loppusijoitusreikiin (Kuva 3-2). Loppusijoituslaitoksen sijoitussyvyys määräytyy valitun loppusijoituspaikan geologisten ominaisuuksien perusteella kuitenkin niin, että loppusijoitus tapahtuu usean sadan metrin syvyydessä. Loppusijoituspaikan valinta riippuu monista eri tekijöistä, mutta loppusijoituksen turvallisuuden kannalta keskeisimmät vaatimukset liittyvät kallioperän geologisiin ominaisuuksiin. Kallioperän tulee olla geologisesti vakaa, pohjaveden virtauksen tulee olla pientä ja pohjaveden kemiallisten ominaisuuksien tulee olla suotuisat, jotta kuparikapselin ja puskurimateriaalin toimintakyky voidaan taata. Loppusijoitus voidaan toteuttaa joko pystyyn (KBS-3V-konsepti) tai vaakaan (KBS-3Hkonsepti) porattuihin reikiin. Posiva Oy on rakentamislupahakemuksessaan esittänyt perusratkaisuna KBS-3V-konseptin käyttöä. Samanaikaisesti Posiva Oy on jatkanut tutkimuksia yhteistyössä SKB:n kanssa vaihtoehtoisen vaakasuuntaisen loppusijoitusratkaisun osalta (KBS-3H-konsepti) (Palomäki & Ristimäki 2012). Loppusijoitustoiminnan päätyttyä koko maanalainen loppusijoituslaitos täytetään ja suljetaan pysyvästi siten, että tilanne kalliossa palautuu mahdollisimman lähelle loppusijoituslaitoksen louhimista edeltävää luonnontilaa. Maanpäälliset rakennukset puretaan, jos niille ei osoiteta muuta käyttöä ja alue maisemoidaan. Loppusijoitushankkeen vaiheet on kuvattu luvussa /127

26 Kuva 3-2. Ydinpolttoaineen rakenne ja radioaktiivisten aineiden vapautumisesteet KBS-3- menetelmässä. Vapautumisesteitä ovat loppusijoituskapseli, bentoniittisavi, tunnelin täyttöaine ja kallioperä. 3.4 Loppusijoituksen turvallisuusperiaatteet Yleiset periaatteet Ydinjätehuollon yleisten turvallisuusperiaatteiden mukaan loppusijoituksesta ei saa aiheutua terveyttä vaarantavia haittoja eikä muutakaan vahinkoa ympäristölle (ihmisille, kasveille tai eläimille) ja omaisuudelle. Periaate yltää myös pitkälle tulevaisuuteen. Loppusijoitus ei tulevaisuudessakaan saa aiheuttaa terveys- tai ympäristöhaittoja. Suomessa ydinjätehuoltoa ohjaavat vuonna 1988 voimaan astuneet ydinenergialaki (990/1987) ja ydinenergia-asetus (161/1988), joissa määritellään muun muassa ydinenergian tuottajan velvollisuudet, lupakäsittelyt ja viranomaisten valvontaoikeudet. Suomessa Säteilyturvakeskus (STUK) valvoo ydinjätteiden käsittelyn, varastoinnin ja loppusijoituksen turvallisuutta. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen asianmukaisen suunnittelun varmistamiseksi on käytetyn ydinpolttoaineen tuottajille asetettu useita erilaisia velvoitteita. STUK tarkastaa turvalliseen loppusijoittamiseen tähtäävät suunnitelmat tutkimus- ja suunnitteluvaiheesta alkaen. Vuoden 2016 alusta voimaan astunut Säteilyturvakeskuksen määräys ydinjätteiden loppusijoituksen turvallisuudesta (Y/4/2016) koskee ydinlaitoksesta peräisin olevan käytetyn ydinpolttoaineen ja muun ydinjätteen loppusijoitusta kallioperään rakennettaviin ydinlaitoksiin ja maaperään rakennettaviin tiloihin. Määräys koskee myös erillisiä käytetyn ydinpolttoaineen ja muun ydinjätteen käsittelyyn ja varastointiin tarkoitettuja ydinlaitoksia, jotka eivät ole osa ydinvoimalaitosta. Tässä hankkeessa määräys siis koskee sekä kapselointilaitosta että kallioperään rakennettavaa loppusijoituslaitosta. Käytetyn ydinpolttoaineen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen suunnittelusta ja toteuttamisesta annetaan edelleen yksityiskohtaisempia ohjeita STUKin viranomaisohjeissa (YVL-ohjeet). Kapselointilaitosta koskee erityisesti YVL-ohje D.3 (Ydinpolttoaineen kä- 25/127

27 sittely ja varastointi) ja käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta ohje YVL D.5 (Ydinjätteiden loppusijoitus). Käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksia koskevat säännöt esitetään ohjeessa YVL D.2 (Ydinaineiden ja ydinjätteiden kuljetus). Lisäksi laitosten suunnittelussa ja käytössä on huomioitava soveltuvin osin muut YVL-ohjeet Moniesteperiaate KBS-3-loppusijoituskonseptin turvallisuus perustuu moniesteperiaatteeseen eli useaan toisiaan varmistavaan vapautumisesteeseen. Säteilyturvakeskuksen määräyksen (Y/4/ ) mukaan loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuuden on perustuttava toisiaan täydentävien vapautumisesteiden aikaansaamiin pitkäaikaisturvallisuuden turvallisuustoimintoihin siten, että yhden tai useamman pitkäaikaisturvallisuuden turvallisuustoiminnon heikentyminen tai ennakoitavissa oleva kallioperässä tapahtuva tai ilmastollinen muutos ei vaaranna pitkäaikaisturvallisuutta. Loppusijoituksen turvallisuus on pystyttävä osoittamaan riittävällä varmuudella jopa miljoonan vuoden päähän. Loppusijoituksen yhteydessä puhutaankin pitkäaikaisturvallisuudesta, jolla tarkoitetaan ympäristön säteilyturvallisuutta loppusijoituslaitoksen sulkemisen jälkeisenä aikana. Pitkien tarkastelujaksojen vuoksi pitkäaikaisturvallisuus perustuu kokeellisen tutkimustoiminnan ohella tietokonemallinnukseen. Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen ensimmäinen turvallisuusedellytys tulee käytetyn ydinpolttoaineen ominaisuuksista. Kaasutiiviiden metallisauvojen sisällä oleva käytetty ydinpolttoaine on keraamisessa olomuodossaan kiinteää ja huonosti veteen liukenevaa, mikä hidastaa radioaktiivisten aineiden vapautumista, mikäli käytetty ydinpolttoaine joutuu tekemisiin kalliopohjaveden kanssa. (Posiva 2012a) KBS-3-konseptin mukaisesti loppusijoitettava käytetty ydinpolttoaine asennetaan useiden toisistaan riippumattomien vapautumisesteiden sisälle, jotta vuorovaikutus ympäristön kanssa estetään. Vapautumisesteiden on perustuttava huolella tutkittuun, testattuun ja kokemusperäisesti hyväksi todettuun korkealaatuiseen tekniikkaan. Vapautumisesteiden on tehokkaasti estettävä loppusijoitetetun käytetyn ydinpolttoaineen sisältämien radioaktiivisten aineiden vapautumista kallioperään vähintään usean tuhannen vuoden ajan. Yhden vapautumisesteen pettäminen ei vaaranna eristyksen toimivuutta. Vapautumisesteitä on sekä luonnollisia että teknisiä. Teknisiä vapautumisesteitä ovat kupari-valurautakapseli, savi- eli bentoniittipuskuri sekä tunnelintäyttöaine. Kallioperä muodostaa luonnollisen vapautumisesteen rajoittamalla ja hidastamalla radioaktiivisten aineiden kulkeutumista kallioperässä siinä tapauksessa, että kapseli on kaikesta huolimatta päässyt rikkoutumaan. Lisäksi kallioperä vaimentaa tehokkaasti loppusijoituskapseleista lähtevän suoran säteilyn, sillä jo kahden metrin paksuinen kallio riittää vaimentamaan säteilyn luonnon taustasäteilyn tasolle (Posiva 2012a). Vapautumisesteet on kuvattu oheisessa taulukossa (Taulukko 3-1) sekä esitetty oheisessa kuvassa (Kuva 3-2). 26/127

28 Taulukko 3-1. Loppusijoituskonseptin vapautumisesteet ja niiden tehtävät Loppusijoituspaikan soveltuvuudelle asetettavat vaatimukset Säteilyturvakeskuksen (STUK) määräyksen (Y/4/2016, 31 ) mukaan loppusijoituspaikan kallioperän ominaisuuksien tulee kokonaisuutena olla suotuisat radioaktiivisten aineiden eristämiseksi elinympäristöstä. Loppusijoituspaikaksi ei saa valita paikkaa, jolla on jokin pitkäaikaisturvallisuuden kannalta ilmeisen epäedullinen ominaisuus. Määräyksen (Y/4/2016, 31 ) mukaisesti suunnitellulla loppusijoituspaikalla on oltava riittävän suuria ja ehyitä kalliotilavuuksia, joihin loppusijoituslaitos voidaan rakentaa. Loppusijoituspaikalla ja sen läheisyydessä ei saa olla merkittävää tai poikkeuksellista määrää hyödyntämiskelpoisia luonnonvaroja. Maanalaisten tilojen sijoittaminen, louhinta, rakentaminen ja sulkeminen on toteutettava siten, että kallioperä säilyttää mahdollisimman hyvin pitkäaikaisturvallisuuden kannalta tärkeät ominaisuutensa. Loppusijoituslaitoksen sijoitussyvyys on valittava jätelajin ja paikallisten geologisten olosuhteiden kannalta tarkoituksenmukaisesti. Tavoitteena on oltava, että maanpäällisten tapahtumien, toimintojen ja olosuhdemuutosten vaikutukset pitkäaikaisturvallisuuteen ovat vähäiset ja että ihmisen tunkeutuminen loppusijoituslaitokseen on vaikeaa. (Y/4/2016, 31 ) STUKin ydinjätteiden loppusijoitusohjeessa YVL D.5 esitetään tarkemmin loppusijoituskalliolle suotuisia ominaisuuksia: kallionvakaus ja tiiviys pohjaveden vähäinen virtaus suotuisa pohjavesikemia radioaktiivisten aineiden pidättyminen kallioon 27/127