KIRJALLINEN KYSYMYS 1030/2010 vp Maahanmuuttajien oikeus suomen kielen opiskeluun Eduskunnan puhemiehelle Ulkomailta Suomeen muuttavan on hankittava itselleen työntekijän oleskelulupa, jotta hän voi tehdä ansiotyötä. Itsenäistä elinkeinoa harjoittavalta vaaditaan elinkeinonharjoittajan oleskelulupa. Poikkeuksena tähän on esim. Euroopan unionin alueen vapaa liikkuvuus. Yleensä oleskeluluvan hankkimisprosessi tehdään ennen maahantuloa. On kuitenkin tilanteita, joissa henkilö saapuu ensin maahan ja jättää työntekijän oleskelulupahakemuksen vasta saapumisensa jälkeen. Ongelmaksi koituu tällöin mm. kielikursseille pääseminen. Työ- ja elinkeinotoimistojen järjestämille kielikursseille pääsy käy jopa mahdottomaksi, jos työntekijän oleskelulupahakemus on vielä käsittelyssä. Tällöin maahanmuuttaja ei pääse opiskelemaan suomen kieltä riittävän nopeasti ja joutuu odottamaan kursseille pääsyä. Tämä saattaa myös hidastuttaa töiden aloittamista, mikäli työssä tarvitaan olennaisesti suomen kieltä. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Miten maahanmuuttajien suomen kielen oppimista voidaan tehostaa ja miten kielikursseille pääsyä voidaan tehdä nykyistä sujuvammaksi, jotta maahanmuuttajat voivat päästä mahdollisimman pian maahantulonsa jälkeen opiskelemaan suomen kieltä? Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 2010 Päivi Lipponen /sd Versio 2.0
Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Päivi Lipposen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 1030/2010 vp: Miten maahanmuuttajien suomen kielen oppimista voidaan tehostaa ja miten kielikursseille pääsyä voidaan tehdä nykyistä sujuvammaksi, jotta maahanmuuttajat voivat päästä mahdollisimman pian maahantulonsa jälkeen opiskelemaan suomen kieltä? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annetun lain (493/1999) mukaan kotouttamista tukevien ja edistävien toimenpiteiden ja palvelujen piiriin voi kuulua Suomeen muuttanut henkilö, jolla on kotikuntalaissa (201/1994) tarkoitettu kotikunta Suomessa. Kotikunnan myöntämisestä ulkomaalaiselle säädetään kotikuntalain 4 :ssä. Eduskunta on hyväksynyt hallituksen esityksen laiksi kotoutumisen edistämisestä (HE 185/2010 vp). Lain soveltamisalaa laajennetaan nykyisestä koskemaan kaikkia Suomessa asuvia maahanmuuttajia, mutta edellytyksenä säilyy edelleen, että henkilöllä on ulkomaalaislaissa tarkoitettu voimassa oleva oleskelulupa Suomessa. Lakia sovelletaan myös henkilöön, jonka oleskeluoikeus on rekisteröity tai jolle on myönnetty oleskelukortti ulkomaalaislain mukaisesti. Uuden kotoutumislain yhtenä tavoitteena on, että kaikki maahanmuuttajat saisivat perustiedon suomalaisesta yhteiskunnasta ja nykyistä useampi maahanmuuttaja pääsisi kotoutumista edistävien palvelujen piiriin. Palvelujen vaikuttavuutta lisätään siten, että ne aloitettaisiin mahdollisimman nopeasti maahantulon jälkeen ja toteutettaisiin tarvelähtöisesti yksilölliseen alkukartoitukseen perustuen. Sisäasiainministeriö koordinoi Euroopan sosiaalirahaston tuella tapahtuvaa kehittämistyötä kotouttamisen ja työperusteisen maahanmuuton palveluiden ja prosessien tehostamiseksi. Kehittämisen kohteita ovat muun muassa kielen opiskelun ja kielitaidon testauksen sähköiset palvelut, alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspalvelut sekä Suomeen saapuville työntekijöille suunnattu opastusjärjestelmä. Kehittämistyön tavoitteena on, että kotoutuminen Suomeen sujuu joustavasti ja tehokkaasti. Kotoutumiskoulutus toteutetaan pääsääntöisesti työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena siten kuin julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa (1295/2002) säädetään. Ulkomaalaisen rekisteröinnistä työnhakijaksi säädetään julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain 3 luvun 7 :ssä. Kotoutumiskoulutusta voidaan järjestää myös omaehtoisena opiskeluna. Kotoutumiskoulutusta tai muita kotoutumista edistäviä toimenpiteitä järjestetään henkilöille, jotka saavat toimeentulotukea tai ovat työttömiä työnhakijoita. Jos henkilö on saapunut Suomeen työntekijän oleskeluluvan nojalla, on koulutuksen järjestäminen riippuvainen työnantajasta tai maahanmuuttajasta itsestään. Suomen ja ruotsin kielen kursseja järjestävät myös monet yksityiset koulutuksen järjestäjät ja vapaan sivistystyön oppilaitokset. Näiden oppilaitosten omaehtoiseen opetukseen hakeutuminen ei edellytä voimassa olevaa oleskelulupaa. Työnantaja voi hankkia suomen tai ruotsin kie- 2
Ministerin vastaus KK 1030/2010 vp Päivi Lipponen /sd len opetusta työntekijöilleen lähtömaassa tai muuton jälkeen työn ohessa sekä kannustaa työntekijää omaehtoiseen opiskeluun. Uuteen kotoutumislakiin sisältyy Osallisensa Suomessa -kokeilu, jossa kokeillaan kotoutumiskoulutuksen uusia koulutuskokonaisuuksia, koulutuksen hankkimista ja järjestämistä, koulutukseen ohjaamista ja koulutuksen tarjoamista nykyistä laajemmalle henkilöpiirille. Etenkin suomen tai ruotsin kielen opetusta, yhteiskuntaan perehdyttävää opetusta sekä työllistymistä ja työelämään osallistumista tukevaa opetusta tehostettaisiin. Kokeilun tavoitteena on tukea maahanmuuttajien osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa lisäämällä heidän kielellisiä ja yhteiskunnallisia valmiuksiaan, jolloin myös työllistymisen edellytykset paranisivat. Tavoitteena on myös parantaa kotoutumiskoulutuksen saatavuutta eri maahanmuuttajaryhmille. Kun Osallisena Suomessa -kokeilu päättyy, tehdään kotoutumislakiin tarvittavat muutokset kotoutumiskoulutuksen osalta niin, että se vastaa nykyistä paremmin myös työntekijän oleskeluluvan nojalla Suomeen saapuneiden kieliopintojen tarpeisiin. Työssä olevien maahanmuuttajien kielikoulutuksen järjestämiseen liittyen kuullaan myös eri työmarkkinaosapuolia. Helsingissä 5 päivänä tammikuuta 2011 Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors 3
Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 1030/2010 rd undertecknat av riksdagsledamot Päivi Lipponen /sd: På vilket sätt kan invandrarnas möjlighet att lära sig finska effektiviseras och hur kan antagningen till språkkurser göras flexiblare för att invandrarna ska kunna börja studera finska så snart som möjligt efter sin inresa? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Enligt lagen om främjande av invandrares integration samt mottagande av asylsökande (493/1999) kan personer som har flyttat till Finland och som i Finland har en hemkommun som avses i lagen om hemkommun (201/1994) omfattas av åtgärder och tjänster för stödjande och främjande av integration. Bestämmelser om beviljande av hemkommun till utlänningar finns i 4 i lagen om hemkommun. Riksdagen har godkänt regeringens proposition med förslag till lag om främjande av integration och ändring av vissa lagar som har samband med den (RP 185/2010 rd). Lagens tillämpningsområde utvidgas till att gälla alla invandrare som är bosatta i Finland, men villkoret att personen i fråga ska ha ett i utlänningslagen avsett giltigt uppehållstillstånd i Finland kvarstår fortfarande. Lagen ska också tillämpas på personer vars uppehållsrätt har registrerats eller som har beviljats uppehållskort enligt utlänningslagen. Ett av syftena med den nya integrationslagen är att alla invandrare ska få basinformation om det finländska samhället och att fler invandrare än för närvarande ska kunna omfattas av integrationsfrämjande tjänster. Effekten av tjänsterna förbättras genom att de inleds så snart som möjligt efter inresan och genomförs med beaktande av invandrarens individuella inledande kartläggning och behov. Inrikesministeriet samordnar det utvecklingsarbete som görs med stöd av Europeiska socialfonden för effektivisering av tjänster och processer i samband med integration och arbetsrelaterad invandring. Föremål för utveckling är bl.a. elektroniska tjänster för språkstudier och testning av språkkunskaper, väglednings- och rådgivningstjänster i den inledande fasen och ett rådgivningssystem för invandrande arbetstagare. Syftet med utvecklingsarbetet är en smidig och effektiv integration i Finland. Integrationsutbildningen genomförs huvudsakligen som arbetskraftspolitisk vuxenutbildning i enlighet med bestämmelserna i lagen om offentlig arbetskraftsservice (1295/2002). Bestämmelser om registrering av utlänningar som arbetssökande finns i 3 kap. 7 i den lagen. Integrationsutbildning kan också ske i form av frivilliga studier. Åtgärder som främjar integrationsutbildningen och annan integration ordnas för personer som får utkomststöd eller är arbetslösa arbetssökande. Om en person kommit till Finland med stöd av uppehållstillstånd för arbetstagare, beror det på arbetsgivaren eller invandraren själv om utbildning ordnas. Kurser i finska och svenska ordnas även av många privata utbildningsanordnare och av läroanstalter för fritt bildningsarbete. För frivilliga studier vid dessa läroanstalter krävs inte giltigt uppehållstillstånd. Arbetsgivaren kan ordna undervisning i finska eller svenska för sina arbetstagare i utflyttningslandet eller efter inflyttning- 4
Ministerns svar KK 1030/2010 vp Päivi Lipponen /sd en vid sidan av arbetet samt uppmuntra arbetstagarna till frivilliga studier. Den nya integrationslagen innefattar försöket Delaktig i Finland, som går ut på att nya övergripande utbildningar testas, utbildning anskaffas och ordnas, vägledning till utbildning ges och utbildning erbjuds en större grupp personer än hittills. Undervisning i särskilt finska eller svenska, samhällsorientering och undervisning som stöder möjligheterna till sysselsättning och delaktighet i arbetslivet ska effektiviseras. Syftet med försöket är att stödja invandrarnas delaktighet i det finländska samhället genom ökade språkliga och samhälleliga färdigheter, vilket också för med sig bättre möjligheter till sysselsättning. Försöket syftar också till att förbättra tillgången till integrationsutbildning för olika invandrargrupper. När försöket Delaktig i Finland upphör görs de ändringar i integrationslagen som behövs i fråga om integrationsutbildningen så att utbildningen bättre än tidigare motsvarar de behov av språkstudier som också de personer har som kommit till Finland med stöd av uppehållstillstånd för arbetstagare. När det gäller att ordna språkundervisning för invandrare i arbetslivet hörs också olika arbetsmarknadsparter. Helsingfors den 5 januari 2011 Migrations- och Europaminister Astrid Thors 5