Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 1 Talvinen luonto -tehtävärastit Avainsanat: biologia, talvehtiminen Luokkataso: 1.-4. lk Välineet: väritulostus, kontaktointi/laminointi
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 2 Rasti 1. Poikasten syntyminen Milloin eläinten poikaset syntyvät? Monet eläimet synnyttävät poikasensa keväällä, mutta poikkeuksiakin löytyy. Etsi korteista vastaukset ja laita kortit ympyrän viereen oikean vuodenajan kohdalle.
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 3 Rasti 2. Talviturkki Eläinten talviturkki auttaa niitä selviytymään Suomen kovissa pakkasissa. Yhdistä oikea turkki ja eläin.
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 4 Rasti 3. Jäljet lumessa Millaisia jälkiä eläimet jättävät lumessa kulkiessaan? Yhdistä kuvakorttien eläimet ja jalanjäljet. 1. 2. 3.
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 5 4. 5. 6.
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 6 Rasti 4. Talvenviettotavat Suomessa talvi on pitkä, luminen ja kylmä. Sel-vi-täk-seen talven yli, on eläinten täytynyt kehittää erilaisia keinoja selvitä. Tehtävä 1. Lue teksti ja mieti mitkä eläimet nukkuvat tal-vi-un-ta tai ovat tal-vihor-rok-ses-sa tai kyl-män-hor-rok-ses-sa. Kirjoita eläinten nimet oikeisiin kohtiin tyhjiin laatikoihin. Talviuni: Eläin nukkuu tal-vi-un-ta koko talven, mutta saattaa välillä käydä hereillä. Eläimen ruu-miin-läm-pö laskee jonkin verran ja elin-toi-min-not hi-das-tu-vat. Hengitys pysyy normaalina. Talvihorros: Tal-vi-hor-rok-ses-sa eläimen ruu-miin-läm-pö laskee lähelle nollaa. Eläimen hengitys hidastuu. Eläin herää, kun sää lämpenee keväällä. Kylmänhorros: Kyl-män-hor-rok-ses-sa eläimen ruu-miin-läm-pö laskee alle nollan. Hengitys on todella vähäistä. Eläin herää, kun sää lämpenee keväällä. Talvenviettotapa Eläin TALVIUNI TALVIHORROS KYLMÄNHORROS Tehtävä 2. Pöydällä on kortteja talveen liittyvistä asioista. Liitä asia oikeaan eläimeen.
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 7 Rasti 5. Pihan talvisia ruokavieraita Ruokinta auttaa monia lintuja sel-vi-ä-mään kylmän talven yli. Ruokinta on hyvä aloittaa, kun maa jäätyy tai peittyy lumeen. Ruokinnan voi lopettaa keväällä, kun maa on paljas ja sula. Lin-tu-lau-dal-la voi vie-rail-la useita eri lintuja. Linnut pitävät erilaisista ruuista. Tehtävä 1. Ympyröi linnut, jotka voivat ruokailla lin-tu-lau-dal-la. TALITIAINEN SINISORSA PEIPPO PUNATULKKU KORPPI TÖYHTÖHYYPPÄ JOUTSEN VARPUNEN KUOVI NÄRHI KÄPYTIKKA KELTASIRKKU
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 8 Tehtävä 2. Mitä ruokaa linnut syövät? Kirjoita tyhjään laatikkoon jokaiselle linnulle mieluinen ruoka. Voit valita ruuan alempana olevasta laatikosta. Lintu Mieluinen ruoka TIAISET NÄRHI VARPUNEN PUNATULKKU KELTASIRKKU AURINGONKUKANSIEMEN MAAPÄHKINÄ KAURA HIRSSI RASVA Tehtävä 3. Tunnistatko tehtävien linnut kuvakorteista?
Suvi Saarnio ja Merja Vaaramaa OuLUMA, sivu 9 Rasti 6. Kasvien talvehtiminen Monet kasvit tiputtavat syksyllä lehtensä. Niin ne selviävät talven pakkasista. Sellaista kasvia sanotaan ke-sä-vi-han-nak-si. Jotkut kasvit, kuten havupuut pysyvät kuitenkin vihreinä talvellakin. Sellaista kasvia sanotaan ai-na-vi-han-nak-si. Sienellä on kaksi osaa: maan-pääl-li-nen ja maan-a-lai-nen osa. Maan päällä voit nähdä sienen jalan ja lakin. Maan alla puolestaan on sie-ni-rih-mas-to, jonka avulla sieni elää ja leviää ympäristöönsä. Sienirihmasto pysyy hengissä talven yli, vaikka jalka ja lakki kuolevatkin. Sienirihmaston avulla sieni voi siis keväällä taas kasvaa uudestaan. Tehtävä 1. Edessäsi on kuvakortteja erilaisista kasveista ja sienistä. Kirjoita vastauskortteihin lajien nimet ja rasti oikea vastaus. Laita lopuksi vastauskortti kuvakortin taakse pinoon odottamaan opettajan tarkistusta.